Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2007 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuotuisesta toimintastrategiasta 2008 Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 13 päivänä huhtikuuta 2007 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuotuisesta toimintastrategiasta 2008 (E 177/2006 vp) maa- ja metsätalousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - EU-erityisasiantuntija Jyri Ollila, valtioneuvoston kanslia - ylitarkastaja Aulikki Hulmi, maa- ja metsätalousministeriö - johtaja Tapio Kytölä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Metsäteollisuus ry VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komissio julkaisi tiedonannon toimintastrategiastaan vuodelle 2008 (Vuotuinen toimintastrategia 2008; KOM(2007) 65 lopullinen). Toimintastrategian ensimmäinen osa kattaa komission politiikkatoimet ja toinen osa kattaa komission suunnitelmat koskien henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja. Komissio kuulee Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemyksiä toimintastrategiasta kevään aikana. Näiden pohjalta komissio laatii syksyllä työ- ja lainsäädäntöohjelmansa vuodelle E 177/2006 vp Valtioneuvoston kanta Komissio asettaa toimintastrategiassaan ilmasto- ja energia-asiat yhdeksi keskeiseksi painopisteekseen vuonna Suomi tukee komission painotusta. Komission tammikuussa 2007 julkaiseman ilmastotiedonannon ja energiapaketin edistämisessä ja toimeenpanossa ensi vuosi on erittäin tärkeä, tällöin ryhdytään käymään läpi sektorikohtaisia aloitteita. Suomi korostaa EU:n johtavaa asemaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi tukee EU:n pyrkimystä saada aikaan laaja-alainen kansainvälinen sopimus Versio 2.0

2 päästöjen vähentämiseksi vuoden 2012 jälkeen. Neuvottelut olisi aloitettava maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti vuoden 2007 joulukuussa pidettävässä YK:n ilmastokonferenssissa ja saatettava päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Suomi pitää tärkeänä myös elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvien terveyttä koskevien EU:n standardien vahvistamista ja noudattamista. Samoin Suomelle on tärkeää yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva tarkastelu, joka toteutetaan vuonna 2008, sekä komission lupaama strateginen analyysi koheesiopolitiikan tuloksista vuosina Toimintastrategian parempaa sääntelyä käsittelevässä osiossa on esillä keskeiset paremman sääntelyn elementit (vaikutusarviointien hyödyntäminen, lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hallinnollisten kustannusten vähentäminen). Mielestämme on hyvä, että strategiassa painotetaan näiden keskeisten toimien toteuttamista eikä tässä vaiheessa suunnitella uusia toimia. Strategiassa oleva viittaus toimielinten väliseen yhteistyöhön vaikutusarviointien osalta luo sopivasti painetta myös neuvoston ja Euroopan parlamentin suuntaan. Lisäksi pidämme tärkeänä, että strategiassa on otettu esille yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon parantaminen sekä tehokas ja oikeudenmukainen soveltaminen. Suomi pitää komission painopisteitä (hyvinvointi, solidaarisuus, turvallisuus ja vapaus, Eurooppa kansainvälisenä kumppanina, parempi sääntely ja viestinnän parantaminen) yleisesti ottaen hyvinä. Strategia ei sisällä uusia yllättäviä aloitteita. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Maatalous Valiokunta toteaa, että komission ensi vuoden toimintastrategiassa maataloutta on käsitelty vain muutamalla virkkeellä. Tiedonannosta käy ilmi, että "yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on tarkoitus tarkastella vuonna 2008 sen selvittämiseksi, voitaisiinko vuonna 2003 toteutettua uudistusta vielä tehostaa. Samalla on tarkoitus pohtia yhteisen maatalouspolitiikan tulevaa suuntaa ja sen tulevia painopisteitä." Jo tänä vuonna komission on tarkoitus antaa tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastuksesta" eli asioista, joita tarkastellaan ennen vuotta 2013, kuin myös maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Yleisenä huomiona valiokunta korostaa sitä, että Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on kirjattu yhteisön perustamissopimukseen. Yhteisön perustamissopimuksen (Rooman sopimus) 33 artiklan 2 kohdasta käy ilmi, että yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen mahdollisia erityismenetelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maatalouselinkeinon erityisluonne, joka johtuu maatalouden yhteiskunnallisesta rakenteesta sekä eri maatalousalueiden välisistä rakenteellisista eroista ja luonnonolojen eroista. Valiokunta korostaa sitä, että näistä yhteisön maatalouspolitiikan tavoitteista on pidettävä kiinni. Tämän lisäksi Suomen kannalta on välttämätöntä, että yhteisen maatalouspolitiikan soveltumattomuudesta Suomen olosuhteisiin aiheutuvat vakavat vaikeudet kyetään ratkaisemaan maamme maataloustuotannon jatkumisen turvaavalla tavalla. Suomen liittyessä EU:iin tuotiin painokkaasti esiin Suomen poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet. EU:n taholta on tunnustettu tämä tosiasia maamme liittymissopimuksessa ja EU:n myöhemmissäkin päätöksissä. Tässä yhteydessä valiokunta korostaa erityisesti sitä, että myös Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan monitoiminnallinen maatalous säilytetään kaikilla Euroopan alueilla. Maataloustuotannon edellytykset tulee turvata koko EU:n alueella, mukaan luettuna ne alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Brysselin vuoden

3 Eurooppa-neuvoston vahvistamassa päätelmässä todettiin: "Nykyisen Euroopan unionin epäsuotuisilla alueilla toimivien tuottajien tarpeet olisi turvattava; monivaikutteinen maatalous säilytetään Euroopan kaikilla alueilla vuoden 1997 Luxemburgin Eurooppa-neuvoston ja vuoden 1999 Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti." Nykyisten päätösten mukaisesti yhteisön maitokiintiöjärjestelmä jatkuu maaliskuun loppuun vuonna Valiokunta on mietinnössään valtioneuvoston selonteosta maatalouspolitiikasta (MmVM 7/2006 vp VNS 4/2005 vp) todennut, että myös maidontuotannon kannalta on välttämätöntä, että edellä todetun mukaisesti maataloustuotannon edellytykset turvataan koko EU:n alueella, mukaan luettuna ne alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Keskeisenä välineenä maidontuotannossa tähän on kansallisten tukitoimenpiteiden ohella yhteisön maitokiintiöjärjestelmä. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että maamme toimii EU:ssa kaikin keinoin sen puolesta, että maakohtainen kiintiöjärjestelmä jää voimaan vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Kiintiöjärjestelmällä pystytään parhaiten turvaamaan maidontuotannon alueellinen jakautuminen EU:ssa, mikä osaltaan rajoittaa myös tuotantoyksiköiden ympäristönkin kannalta haitallista kasvua teollismaiseksi tuotannoksi. Mainittuun terveystarkastukseen liittyen on myös nostettu esille ns. modulaatioprosentin korottaminen, joka merkitsisi yhteisön maataloustuen nykyistä suurempaa leikkaamista niillä tiloilla, jotka saavat CAP-tukea yli euroa. Nykyisin tukea leikataan viisi prosenttia vuodessa. Valiokunta korostaa sitä, että tukien nykyistä suuremmalla leikkauksella olisi hyvin voimakkaat vaikutukset maamme tuotannolle, ellei samalla sovita säännöistä, joiden avulla tuista leikattuja varoja voidaan enenevässä määrin suunnata maaseudun kehittämiseen myös Suomen kaltaisissa maissa. Tällöinkin tulee huolehtia siitä, että varat kohentavat viljelijöiden tulotasoa. Esillä on ollut myös tukien entistä laajempi irrottaminen tuotannosta. Valiokunta korostaa sitä, että tämäkin muutos muodostuisi erittäin ongelmalliseksi maamme tuotannolle, sillä jo nyt noin 90 prosenttia yhteisön CAP-tuesta on tuotannosta irrotettua tukea. Tuotantoon sidottu tuki on tärkeää viljelijöiden motivaation säilyttämiseksi maamme yhteisön keskimääräisiä tuotanto-olosuhteita vaikeammissa tuotanto-olosuhteissa, joista aiheutuu myös korkeampi kustannustaso. Komission toimintastrategian mukaan "vuonna 2008 sovelletaan ensimmäistä kertaa yhtä ja yhtenäistä markkinajärjestelyä, jolla on merkittävästi yksinkertaistettu aikaisempia järjestelyjä". Valiokunta toteaa kuitenkin, että komission kuvaaman yksinkertaistamisen vaikutukset viljelijän arkeen olisivat vähäisiä. Valiokunta painottaakin sitä, että niin säännöksiä kuin valvontaakin tulee yksinkertaistaa ja byrokratiaa vähentää erityisesti viljelijän näkökulmasta. Tässä suhteessa valiokunta kiinnittää huomiota toimintastrategian parempaa sääntelyä käsittelevään osioon ja pitää välttämättömänä, että asiassa ryhdytään välittömästi konkreettisiin toimiin. Strategiasta käy myös ilmi, että "unioni tekee lujasti töitä varmistaakseen, että Dohan kehityskierroksen maailmankauppaneuvottelut saadaan päätökseen ja että neuvottelutulokset pannaan täytäntöön. Näitä yleispuitteita täydennetään kahdenvälisin neuvotteluin, joiden tavoitteena on vapaakauppasopimusten tekeminen eräiden voimakkaasti kasvavien uusien kansantalouksien kanssa." Valiokunta painottaa sitä, että sopimusten tulee olla sellaisia, etteivät ne johda yhteisen maatalouspolitiikan tai kansallisten tukien heikkenemiseen entisestään. Mietinnössään valtioneuvoston selonteosta maatalouspolitiikasta valiokunta kiinnittikin huomiota siihen, että EU on WTO-neuvotteluissa ehdollisesti sitoutunut poistamaan asteittain maatalouden vientitukien käytön vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2006 päähuomio maatalouden neuvotteluissa kohdistui siihen, kuinka paljon ja millä aikataululla WTO:n jäsenmaat suostuvat alentamaan maataloustuotteiden tulleja. Myös maatalousneuvotteluiden kolmannesta osasta eli sisäisen tuen alentamisesta neuvotellaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi vaikuttaa kaikin keinoin EU:n kantaan WTO-neuvotte- 3

4 luissa siten, että maamme maatalouden ja koko elintarviketalouden toimintaedellytykset voidaan turvata. Toimintastrategian mukaan liittymisneuvotteluja jatketaan laajentumisesta saavutetun uuden yhteisymmärryksen ja Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2006 hyväksyttyjen sääntöjen pohjalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että laajentumisneuvotteluissa hakijamaiden tuotannolta edellytetään EU:n standardien mukaista laatutasoa. Mikäli EU:n jäsenmaiden määrää lisätään, on yhteisön maatalouteen käyttämiä varoja korotettava niin, ettei laajentumisesta aiheudu menetyksiä ns. vanhojen jäsenmaiden maataloustuotannolle. Metsätalous Metsätaloutta ei tiedonannossa mainita lainkaan. Valiokunta toteaa, että komissio on tammikuussa 2007 ns. energiapaketissa esittänyt kunnianhimoisia tavoitteita uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Erityisen suuren painoarvon on saanut bioenergia. Tällä hetkellä metsäteollisuus tuottaa maamme bioenergiasta yli 80 prosenttia. Bioenergian tuotantoa voidaan lisätä kestävällä tavalla, kun biomassaa kuten puuta hyödynnetään järkevästi. Energian tuottamiseen voidaan käyttää jalostukseen kelpaamatonta puuta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että yhteisön energia-, ilmasto- ja liikennepoliittiset linjaukset turvaavat metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Päästökauppa ei saa vaikeuttaa metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa. Valiokunta on lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (MmVL 6/2006 vp VNS 5/2005 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että uusiutuvasta luonnonvarasta valmistetut puu- ja paperituotteet sitovat itseensä hiilidioksidia. Puu- ja paperituotteiden lisääntyvällä käyttämisellä voidaan korvata uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä ja samalla varastoida hiilidioksidia tuotteisiin. Lisäksi puu- ja paperituotteet voidaan elinkaarensa lopussa kierrätyskäytön jälkeen hyödyntää bioenergiana. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että puu- ja paperituotteiden lisäkäyttöä kannustetaan myös ilmastollisten vaikutusten johdosta. Metsätalouden osalta valiokunta pitää myös tärkeänä, että komissio toimii aktiivisesti EU:n sisämarkkinoilla olevien kaupan esteiden purkamiseksi. Komission tulee varmistaa, että myös puu- ja paperituotteet voivat liikkua vapaasti EU:n sisämarkkinoilla ilman teknisiä esteitä. EU:n alueella tehtyihin puu- ja paperituotteisiin kohdistuu joissakin EU:n jäsenvaltioissa keinotekoisia vaatimuksia, joita ei ole kilpailevista materiaaleista tehdyille tuotteille. Tämä näkyy etenkin julkisiin hankintoihin liittyvissä kansallisissa ohjeissa ja tavoissa, joilla osoitetaan ympäristömyönteisyyttä. Sen lisäksi, että tuotteiden tulee voida liikkua vapaasti EU:n sisämarkkinoilla, on myös erittäin tärkeää, ettei kolmansien maiden taholta aseteta kansainvälisessä kaupassa vientitulleja puukaupan esteeksi. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että Suomi vaatii EU:n toimivan kaikin keinoin kyseisten vientitullien estämiseksi. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan painottaen edellä esitettyjä näkökohtia. 4

5 Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2007 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jari Leppä /kesk Pertti Hemmilä /kok Susanna Haapoja /kesk Hannu Hoskonen /kesk Anne Kalmari /kesk Johanna Karimäki /vihr Lauri Kähkönen /sd Esa Lahtela /sd vjäs. Pentti Oinonen /ps Klaus Pentti /kesk Erkki Pulliainen /vihr Kari Rajamäki /sd Arto Satonen /kok Katja Taimela /sd Pekka Vilkuna /kesk Heikki A. Ollila /kok. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Carl Selenius. 5