Muistisairaudet saamelaisväestössä

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Dementian varhainen tunnistaminen

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Lääkkeet muistisairauksissa

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Alzheimerin taudin ehkäisy

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Muistisairaudet

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Muistisairauksien diagnosointi

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Huolehdi muististasi!

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Muistisairaudet työiässä

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistisairaus Dementia. 76-vuotias nainen

Dementia update Levi Timo Strandberg Oulun yliopisto

Muistisairaana kotona kauemmin

Alzheimerin taudin lääkkeet

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Käypä hoito -suositus määrittelee muistisairauksiksi

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

VANHUSTENHOIDON LUENTOSARJA

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Alzheimerin taudin lääkkeet

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

Transkriptio:

Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS

Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät muistisairaudet mitä uutta Muistisairaudet Lapin saamelaisväestössä

MUISTIN OSAVAIHEET SÄILYTYS MIELEEN PAINAMINEN MIELEEN PALAUTUS

MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys aistipuutokset jännitys

Ikä ja muisti? Vanhus ei höperöidy Normaalin ikääntymisen vaikutus kognitio laskee, yksilöllinen vaihtelu lisääntyy joustavuus, nopeus, uuden prosessointi, oppiminen heikkenee vakiintuneisiin taitoihin perustuva ajattelu säilyy

Dementian oireyhtymä DEMENTIA Kognitiiviset oireet (muisti ym.) Toimintakyvyn heikkeneminen Käytösoireet

Dementioiden prevalenssi Muut 30,5% Lewy Otsaohimolohkorappeumat Alkoholi Jne Vaskulaari 15,8% Alzheimer 53,7% Lobo A. et al. Neurology 2000; 54: S4-9

Voidaanko Alzheimerin tauti nähdä verikokeesta?

Muistisairauksien diagnostiikka perustuu Kliininen tutkimus anamneesi, kognition arviointi, status Laboratoriotutkimukset Aivojen kuvantaminen Biologiset merkkiaineet

Varhainen diagnoosi AD FTD PD Kliiniset oireet Neuropatologiset aivomuutokset

Katsuno M et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:329-335 Milloin Alzheimerin tauti alkaa?

Alzheimerin tauti tavallisin dementia, n. 60-70% asteittainen alku ja jatkuva laaja-alainen kognitiivisten toimintojen lasku uuden oppiminen ja lähimuisti heikentyvät erityisesti desorientaatio: ensin aika, sitten paikka myöhemmin laajemmat oireet

ALZHEIMERIN TAUDIN VAIHEET 30 24 VARHAINEN LIEVÄ KESKIVAIKEA VAIKEA MUISTIHÄIRIÖ MUITA KOGNITIIVISIA HÄIRIÖITÄ 20 16 SELVIYTYMISEN RAJOITTUMINEN 10 KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITÄ MMSE LAITOSHOITO VUOSIA

Alzheimerin tauti Aivomuutokset ja oireet tunnetaan, mutta syntysyitä ei täysin tiedetä.

Alzheimerin tauti ja riskin arviointi Riski ikääntyminen dementiaa lähisuvussa Hypertonia, hyperkolesterolemia, diabetes, obesiteetti vaskulaariset aivotapahtumat tupakointi pään vammat matala koulutustaso apoe 4 Riski aivojen tehokas käyttö koulutus apoe 2 alleeli estrogeeni? antioksidantit? anti-inflammatoriset lääkkeet?

Alzheimerin tauti <1% Perinnöllinen >99% Yksittäinen (ei-perinnöllinen) ApoEε4 Sokeritauti mapp mps1 mps2 Tulehdus Pään vamma Tuntemattomat ympäristö ja metabooliset tekijät

ApoE Kolme alleelia ε2/ε3/ε4 Apolipoprotein ε4 alleeli liittyy vahvasti korkeisiin kolesteroliarvoihin ja sydän ja verisuonisairauksiin Lisäksi tärkein geneettinen riskitekijä Alzheimerin taudille maailmanlaajuisesti Alleelien esiintyvyys vaihtelee eri väestöissä ja frekvenssi kasvaa leveyspiirien kasvaessa sekä lämpötila vaikuttaa korkein esiintyvyys päiväntasaajalla ja napapiirien alueilla luonnollinen valinta? Liittyy metaboliaan äärioloissa.

Sekamuotoinen dementia AT + aivoverenkiertohäiriöt VCI AD + CVD AD

Muita muistisairauksia Lewyn kappale tauti parkinsonintaudin oireita näköharhat Otsa-ohimolohkosairaudet merkittävä persoonan muuntuminen kielelliset vaikeudet Verisuoniperäiset muistisairaudet toistuvat aivoverenkiertohäitiöt

Voidaanko parantaa? voidaanko hoitaa?

Alzheimerin taudin lääkehoito Asetylkolinesteraasin estäjät donepetsiili (Aricept, Doneratio ), rivastigmiini (Exelon ), galantamiini (Reminyl ) Glutamaattiantagonisti memantiini (Ebixa ) Yleinen suoritustason nousu Älyllisten toimintojen vakautuminen Vaikutus käytösoireisiin

Alzheimerin taudin lääkehoito VAIKEUSASTE KOTONA LAITOKSESSA AIKA

Alzheimerin taudin hoidon näkymät

Katsuno M et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:329-335 Milloin Alzheimerin tauti alkaa?

Muu hoito Mieliala Käytösoireet Unirytmi Muut perussairaudet

Muistisairaudet Lapin saamelaisväestössä Tutkimuksen tarkoitus selvittää muistisairauksien esiintyvyyttä ja kliinisiä ilmentymiä arvioida sairaudelle altistavia ja suojaavia tekijöitä parantaa sairauksien tietoisuutta, tunnistamista ja hoitoa Minimental Status Examination käännökset saameksi

Tutkimusalue Muistisairaudet Lapin saamelaisväestössä Sodankylä, Ivalo, Utsjoki Diagnostiikka joko keskussairaalassa tai perusterveydenhuollossa Vapaaehtoinen osallistuminen

- 54 henkilöä, 19 (35%) miehiä - keski-ikä 79,4 vuotta (39-93)

Muistisairauksien esiintyvyys saamelaisväestössa Oma tutkimus >65 - vuotiailla 8,8% >85 - vuotiailla 20,3% 35 Yleisesti väestössä 35 30 25 20 15 10 5 0 10,70 4,20 0,26 30-64 65-74 75-84 85-

ApoE 50 potilasta analysoitu 78% :lla ApoEε4 ApoEε4 allelin esiintyvyys yleensä 31% (Lehtinen et al. 1994) ApoEε4 näyttää liittyvän vahvasti muistisairauksiin myös saamelaisilla

Lähitavoitteena Ikä ja sukupuolivakioitu terveiden kohortti Osallistuneiden diagnoosin varmentaminen

Tutkimusryhmä Anne Remes MD, prof Ryhmän johtaja Arja Rautio Peter Baumann Johanna Krüger Petra Rantsi Aune Niittyvuopio