TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26596P001
2 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 4 2.1 Hankealue... 4 2.2 Hankkeen kuvaus... 4 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 6 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit... 6 3.2 Linnustoselvitykset... 6 3.2.1 Yleistä... 6 3.2.2 Pesimälinnustoselvitys... 7 3.2.3 Muuttolinnustoselvitys... 8 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 9 3.4 Lepakot... 9 4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS... 11 4.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia... 11 4.2 Pinta- ja pohjavedet... 12 4.2.1 Pintavedet... 12 4.2.2 Pohjavesialueet... 12 4.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet... 14 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 16 5.1 Kasvillisuusalue... 16 5.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus... 16 5.2.1 Alueen metsät ja suot... 16 5.3 Rakentamisalueiden luontoarvot... 18 5.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto... 20 5.4.1 Kansallisten lakien mukaiset kohteet... 20 5.4.2 Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus... 20 5.4.3 Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto... 21 6 LINNUSTO... 23 6.1 Pesimälinnusto... 23 6.2 Suojelullisesti arvokkaat lajit... 24 6.3 Muuttolinnusto... 27 6.3.1 Kevätmuutto... 29 6.3.2 Syysmuutto... 30 7 ELÄINLAJISTO... 31 7.1 Tavanomaiset lajit... 31 7.2 EU:n luontodirektiivin lajit... 31 LÄHTEET... 34 Liite 1. Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaitut lajit Pohjakartat Maanmittauslaitos 10/2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 10/2015 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Tanja Jylänki).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 3 (35) 1 JOHDANTO Tämä työ on Vaalan Naulakankaan alueelle suunnitellun 6 voimalan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luontoselvitysten erillisraportti. Naulakankaan hanke sijoittuu Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksessa alueelle Romananarot Ojanlatvankangas Naulakangas. Vaalan kunnan tuulivoimakaavaluonnoksessa hankealue sijoittuu tv-alueelle, jolla osoitetaan paikallisesti soveltuvia alueita. Kainuun Ely-keskuksen YVA-tarveharkintapäätöksen (Dnro KAI- ELY/157/2015) mukaan Naulakankaan 6 voimalan hanke ei vaadi YVAmenettelyä. Alueelle laadittujen luontoselvitysten tavoitteena on paikantaa arvokkaat kohteet, kuten luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita tai arvokkaan lajiston elinympäristöjä. Luontoselvitysraportissa kuvataan myös tuulivoimapuiston ympäristön ja luonnonolosuhteiden nykytilaa, kuten maa- ja kallioperää, vesistöjä, talousmetsien tilaa, yleisiä metsä- ja suoluontotyyppejä sekä arvokkaita, suunnittelussa huomioitavia luontokohteita ja lajistoa. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartoilla ja arvotettu sekä kuvailtu kuviokohtaisesti raportissa. Linnustoselvitysten osalta alueelle on laadittu pesimälinnustoselvitykset, metson soidinpaikkakartoitukset, pöllöselvitykset sekä muuttolinnuston kevät- ja syysmuutonseurannat. Tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksiin liittyvät erillisselvitykset on laadittu myös maisemasta ja kulttuuriympäristöstä, melu- ja varjostusolosuhteista sekä arkeologisista inventoinneista. Naulakankaan tuulivoimahankkeen vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin, linnustoon ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan kaavaselostuksessa. Luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala. Maaperä- ja vesistöasioista on vastannut DI (ympäristötekniikka) Kari Kreus.
4 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankealue TuuliWatti Oy suunnittelee Vaalan kunnan lounaisosiin Naulakankaan alueelle enintään 6 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Vaalan taajamaan on etäisyyttä noin 23 km, Kestilän taajamaan noin 12 km ja Kajaanin kaupunkiin noin 56 km. Hankealuetta lähimmät kylät ja asutuskeskittymät ovat Veneheitto (n. 4 km pohjoiseen), Mustamaa (n. 3,5 km etelään) ja Säräisniemi (n. 10 km koilliseen). Hankealue sijoittuu Puronrämeen ja Kärjenrimmen turvetuotantoalueiden eteläpuolelle ja kulku alueelle suuntautuisi Möykkääntien kautta. Kuva 1. Hankealueen sijainti Vaalan kunnan lounaisosassa 2.2 Hankkeen kuvaus Naulakankaan tuulivoimapuisto muodostuu maksimissaan kuudesta tuulivoimalasta perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli). Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia ja yksikköteholtaan 3-4,5 MW voimaloita. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 180 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 160 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on siten enintään 250 metriä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen tuulivoimapuistoalueella kaapeliojaan suojaputkessa. Liikenne tuulivoimapuistoon on suunniteltu toteutettavaksi pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Hankealueella joudutaan rakentaman vain vähän uusia teitä tuulivoimaloita varten. Tuulivoimapuiston sisällä voidaan hyödyntää alueen halki kulkevaa Möykkään metsäautotietä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 5 (35) Tuulivoimahankkeen sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa liittymällä omalla sähköasemalla hankealueen eteläpuolella kulkevaan Loiste Sähköverkot Oy:n Jylhämä Pyhäntä 110 kv voimajohtoon (kuva 2). Kuva 2. Voimaloiden sijoittuminen ja numerointi sekä alueelle tulevat vaihtoehtoiset kuljetusreitit, sähkönsiirtoreitti (maakaapeli) ja sähköasema.
6 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen lähiympäristöön mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen maastoinventoinneissa on tavanomaisen talousmetsän osalta inventoitu erityisesti hankkeen myötä muuttuvan maankäytön alueet kuten voimaloiden rakennuspaikat ja huoltoteiden alueet. Muut talousmetsäalueet on inventoitu yleispiirteisemmin. Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu kahden maastotyöpäivän ajan kesäkuussa 2015. Inventoinneissa tarkasteltiin suunnitelman mukaisten voimalapaikkojen ja tielinjausten lisäksi koko hankealueelta metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Luontoinventoinnin taustatietoina on käytetty maastokarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit - tietokanta, Kainuun ELY-keskus 5/2015). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueelle mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea (Kainuun Metsäkeskus, 2015). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on laatinut FM biologi Tanja Jylänki ja raportoinnista on vastannut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Linnustoselvitykset 3.2.1 Yleistä Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen linnustoa selvitettiin maastoinventoinneilla vuonna 2015. Inventoinnit koostuivat kevätmuutontarkkailusta, hankealueen pesimälinnustoinventoinneista sekä syysmuutontarkkailusta. Linnustoselvitysten ensisijaisena tavoitteena oli selvittää hankealueen ja sen lähivaikutusalueen pesimälinnustoa sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä, ja luoda yleiskuva alueen kautta muuttavaan linnustoon. Linnustoselvitysten aikana huomioitiin erityisellä tarkkuudella kaikki suojelullisesti arvokkaat lajit: Suomen Punaisen kirjan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (Tiainen ym. 2016), alueellisesti uhanalaiset lajit (Tiainen ym. 2016), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella (14.2.1997/160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativaksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tuulivoiman linnustovaikutuksille herkiksi tiedetyt lajit sekä mahdolliset linnustollisesti arvokkaat kohteet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 7 (35) Maastohavainnointia täydentävää tietoa alueen linnustosta hankittiin haastattelemalla alueen tuntevia lintu- ja luontoharrastajia. Hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien erityistä suojelua vaativien petolintujen pesäpaikkoja on tiedusteltu Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.). Muiden petolintujen ja suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikkatietoja on selvitetty Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteydessä toimivan Rengastustoimiston tietokannoista ja Sääksirekisteristä (Heidi Björklund, kirjall. ilm.). Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBAkohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Valtakunnallisesti tärkeät muuttoreitit (tietoja lintujen muuttoreitistä) Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sekä Vaalan tuulivoimapuistot, kevätja syysmuuttoselvitys (tietoja lintujen muuttoreitistä) Linnustoselvitysten maastotöistä ovat vastanneet linnustoasiantuntijat Vesa Hyyryläinen (PaltamoPandion) sekä Eino Mikkonen, ja linnustoselvitysten raportoinnin ovat laatineet FT biologi Petri Lampila ja FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimipisteeltä. 3.2.2 Pesimälinnustoselvitys Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmiä (pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnuston yleiskuva (pesimälajisto, lajien yleisyys ja pesimätiheys) selvitettiin hankealueella suoritettujen pistelaskentojen avulla. Hankealueelle sijoitettiin kuusi laskentapistettä, jotka sijoittuivat suunnitelluille tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Pistelaskennat laskettiin 2.6.2015 useimpien lintulajien laulukauden ollessa parhaimmillaan. Hankealueelle sekä sen lähivaikutusalueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla yhteensä kahden maastotyöpäivän aikana. Sovelletussa kartoituslaskennassa koko hankealue käveltiin kattavasti läpi, mutta selvityksiä painotettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta ennalta valittuihin elinympäristöihin (mm. avoimet suoalueet, iäkkäämmät ja yhtenäiset metsäkuviot), joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Pesimälinnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien tavanomaisten lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Kartoitusten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen reviireihin ja pesäpaikkoihin alueella. Pesimälinnustoselvitykset suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Petolinnut on kuitenkin helpointa havaita keski- ja iltapäivien tuntien aikana, joten selvityksiä tehtiin jonkin verran myös näinä aikoina. Selvitysten aikana havaitut
8 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys 10.4.2015 ja 20.4.2015, jonka lisäksi kanalintuja on havainnoitu kevätmuutontarkkailun yhteydessä useampana aamuna huhtitoukokuussa 2015. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa metsäkanalintujen (etenkin metson ja teeren) merkittävien soidinpaikkojen sijoittuminen hankealueella. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys toteutettiin Metsoparlamentin (Keski-Suomen riistanhoitopiiri 2008) metson soidinpaikkainventoinnin ohjeita soveltaen. Hankealueelta rajattiin kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä muiden mahdollisten lähtötietojen perusteella metsäkanalintujen soidinpaikoiksi soveltuvat alueet. Soidinpaikoiksi soveltuvat kohteet tarkastettiin maastotöiden aikana kiertelemällä niitä aamuyöllä lajien soidinääntelyä kuunnellen. Mahdollisen soidinpaikan löydyttyä lintujen lukumäärä pyrittiin tarkastamaan soidintavia lintuja häiritsemättä. Soidinääntelyn lisäksi kiinnitettiin huomiota myös lintujen jätöksiin ja lumijälkiin, jotka voivat liittyä oleellisesti soidinpaikkaan. Mahdollisten soidinpaikkojen löytyessä soidinalueet rajattiin kartoille soidintavien lintujen sijoittumisen sekä soidinalueelle tyypillisen elinympäristörakenteen perusteella. Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin myös pöllöselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää eri pöllölajien esiintymistä alueella. Pöllöreviirejä kartoitettiin lajien parhaimpaan soidinaikaan yökuuntelumenetelmää hyödyntäen (Lundberg 1978, Korpimäki 1980, Korpimäki 1984). Pöllöselvityksen yhteydessä alueen metsäautoteillä liikuttiin autolla tai kävellen, ja pöllöjä pysähdeltiin kuuntelemaan noin 3 5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Pöllöselvitys toteutettiin kahden yön aikana 4.3.2015 ja 5.4.2015. Kuuntelu ajoittui noin 20:00 01:00 väliseen aikaan, jolloin useimpien pöllöjen soidin on aktiivisimmillaan. Selvitysöiden sää oli selkeä ja tyyni, jolloin pöllöjen ääntely kantaa pisimmälle. Pöllöjen esiintymiseen alueella kiinnitettiin huomiota myös muiden linnustoselvitysten aikana, koska ne ajoittuvat pääasiassa aikaiseen aamuun, jolloin esimerkiksi mahdolliset pöllöpoikueet ovat aktiivisesti äänessä. Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen pesimälinnustoa selvitettiin yhteensä noin seitsemän maastotyöpäivän aikana. Varsinaisten pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta on saatu runsaasti täydentävää tietoa mm. muutontarkkailujen, lepakkoselvitysten sekä kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien ohessa. 3.2.3 Muuttolinnustoselvitys Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkevaa lintujen muuttoa selvitettiin muutontarkkailun avulla vuonna 2015. Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Muutontarkkailu kohdennettiin erityisesti tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen tai oletettujen lintulajien (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja petolinnut) sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien muuttokaudelle. Muutontarkkailun ohessa saatiin kohtuullinen yleiskuva myös muusta hankealueen kautta kulkevasta muuttolinnustosta. Hankealueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin 11 päivän aikana aikavälillä 10.4. 19.5.2015, yhteensä noin 55 tuntia. Syysmuuttoa tarkkailtiin 10 päivän aikana aikavälillä 15.8. 5.10.2015, yhteensä noin 64 tuntia. Muutontarkkailupäivät sekä vuorokautinen tarkkailu ajoitettiin muuton etenemisen ja vallitsevan säätilan perusteella, tarkkailun kohteena olleen lajiston päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Muuttoa tarkkailtiin yhden havainnoijan voimin vaihtuvista tarkkailupisteistä, joista hankealueen kautta kulkenut lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. Pääasiallisina tarkkailupaikkoina toimivat hankealueen pohjoisosaan sijoittuva Kivenrimmen avosuoalue sekä alueen länsipuolelle sijoittuva Kärjenrimmen turvetuotantoalue (Kuva 3), joista avautui parhaat käytettävissä olleet näkymät hankealueen suuntaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 9 (35) Kuva 3. Naulakankaan tuulivoimapuiston kevät- ja syysmuuttoselvityksissä käytetyt pääasialliset muutontarkkailupisteet. Havaituista linnuista kirjattiin laji- ja lukumäärätietojen lisäksi tiedot niiden etäisyydestä havainnoijaan nähden, muuttosuunta ja lintujen ohituspuoli suhteessa tarkkailupisteeseen. Myös lintujen lentokorkeudet arvioitiin kolmiportaisella asteikolla, joka vastaa hankkeen alkuvaiheessa suunniteltujen tuulivoimaloiden kokotietoja: I = alle 80 m eli törmäyskorkeuden alapuoli, II = 80 200 m eli törmäyskorkeus ja III = yli 200 m eli törmäyskorkeuden yläpuoli. Lentokorkeusluokittelussa korkeus II määritellään tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudeksi, joka on korkeus missä tuulivoimalan lavat pyörivät. Mikäli lintuyksilö tai -parvi muutti lentokorkeuttaan eri korkeusluokkien välillä, se sijoitettiin aina törmäyskorkeusluokkaan (II). 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita on huomioitu hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. 3.4 Lepakot Vaalan Naulavaaran alueelta ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia ja muutenkin eri lepakkolajien alueellisesta esiintymisestä Kainuun alueella on vain hajanaista tietoa. Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2015 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla
10 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY (Echometer EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat). Lepakkoselvitykset suoritettiin kävellen hankealueella, ja osin autokartoitusmenetelmää soveltaen hankealueen ympäristössä. Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin yhtenä yönä kesäkuussa (17. 18.6.) ja yhtenä yönä heinäkuussa (8.-9.7.). Lepakkoselvitysten aikaan sää oli lepakkoselvityksiin suotuisa: lämpötila oli noin 10 15 C ja sää selkeä sekä heikkotuulinen. Lepakoiden alueellinen esiintymiskuva huomioiden selvitysten tulokset arvioidaan tarkoitusta varten riittäviksi. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Luokka II: Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan riittävän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista pääosin tavanomaisista talousmetsäalueista koostuvalla hankealueella sekä sen lähiympäristössä. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten sekä muun olemassa olevan alueellisen lepakkotiedon perusteella alueen lepakkotiheydet ovat niin alhaisia, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvityksen maastoselvitykset on tehnyt FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 11 (35) 4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 4.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Vaalan lounaisosissa kallioperä kostuu happamista kivilajeista eli graniitista ja kneissistä. Merkittävämpiä kalliopaljastumia hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu. Kivennäismaalla, jonne kaikki voimalat sijoittuvat, maaperä on sekalajitteista ja karkeaa moreenia. Matalan moreeniharjanteen ympärillä hankealueen maaperä on matalaa ja syvää turvemaata. Korkeuserot alueella ovat pienet ja hankealue sijoittuu noin 110 120 m mpy korkeusvyöhykkeelle. GTK:n Happamat sulfaattimaat -karttapalvelun perusteella hankealueelle ei sijoitu happamia sulfaattimaita. Lähimmillään happamia sulfaattimaita esiintyy noin 14 km alueen lounaispuolella Kestilän taajaman tuntumassa ja Siikajokilaaksossa, jossa myös sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys ilmoitetaan pieneksi. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet, moreenialueet tai tuuli- ja rantakerrostumat sijoittuvat yli 10 km etäisyydelle hankealueesta; Rokua (TUU- 12-077) 12,2 km pohjoiseen, Multimäet (TUU-12-067) 12,8 km koilliseen ja Hietaranta (TUU-12-068) 13,0 km koilliseen. Kuva 4. Hankealueen kallioperä (GTK kallioperäkartta 1:200 000, 2015a).
12 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Hankealueen maaperä (GTK maaperäkartta 1:200 000, 2015b). 4.2 Pinta- ja pohjavedet 4.2.1 Pintavedet Naulakankaan hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA4) ja Siikajoen päävesistöalueella (57). Hankealue sijoittuu kahdelle 3. jakovaiheen valuma-alueelle; Syväpuron (57.047) ja Veneojan (57.048) vesistöalueille, jotka molemmat laskevat Neittävänjokeen. Alueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma-alueille on esitetty kuvassa 6. Hankealueelle ei sijoitu lampia tai järviä eikä luonnontilaisia virtavesiä tai lähteitä. Lähimmillään hankealueen lounaispuolelle sijoittuu Neittäväjärvi, noin 5 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Oulujärvelle, alueen itäpuolella, on matkaa 9,4 km lähimmästä voimalasta. 4.2.2 Pohjavesialueet Hankealue tai sen suunniteltu sähkönsiirtoreitti eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille. Lähin 1.luokan pohjavesialue Rokua sijoittuu Säräisniemellä noin 12 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Taulukko 4.1. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015). Pvalue Tunnus Luokka Antoisuus (m 3 /d) Etäisyys lähimmästä voimalasta (km) Taninselkä 11247007 III 350 10,5 länsi Rokua 1178503 I 51000 11,2 koillinen Kokkomaa 11247012 poistettu 300 14,1 luode Isokangas 11247003 I 1700 12,8 lounas Sorvonkangas 11247004 II 1200 12,8 lounas Maksinharju 11247001 I 1000 13,7 länsi Sijainti ilmansuunta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 13 (35) Kuva 6. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015). Kuva 7. Hankealueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma-alueille (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015).
14 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Naulakankaan hankealueella tai sen lähialueella ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealueen lähin Natura-alue on Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue (FI1000009) joka sijoittuu noin 2 km etäisyydelle hankealueen itä-kaakkoispuolelle (kuva 8). Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin erityisten suojelutoimien alueena (SAC alueet). Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue on laaja, 4849 ha käsittävä, aapasoiden ja keitaiden muodostama kokonaisuus. Suoalue koostuu suureksi osaksi vetisistä rimpinevoista ja avorimmistä. Suoalueen reunoilla on sara- ja kalvakkanevoja. Alue on melko rehevä, mikä ilmenee ruohoisuutena. Suo on linnustollisesti hyvin arvokas. Alueella pesii lokkeja ja vesilintuja sekä uhanalaisia petolintuja. Rumala Kuvaja Oudonrimpien suoalue kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO110068). Kuva 8. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 15 (35) Taulukko 4.2. Naulakankaan hankealuetta lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet sekä niitä vastaavat kohteet, kohteiden suojeluperusteet sekä etäisyys ja suunta hankealueelta. Taulukossa on lueteltu noin 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet. Alueen nimi Koodi Suojeluperuste Etäisyys lähimmästä voimalasta Natura-alueet Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Fi1200800 SPA/SAC 2,5 km itään Ilmansuunta hankealueelta Painuanlahti FI1200801 SPA 7,8 km koilliseen Luonnonsuojelualueet Oulujärven saaret ja rantaalueet Rumalan-Kuvajan- Oudonrimpien soidensuojelualue FI1200104 SAC 8,0 km itään SSA110068 Soidensuojelualueet 2,5 km itään Saarensuo-Niskaperä YSA208028 Yksityiset suojelualueet 10,4 km etelään Suojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet Rumalan-Kuvajan- Oudonrimpien alue Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Oulujärven länsipuolen suot Parkkisenrimmen ojitusrauhoitusalue SSO110350 Soidensuojeluohjelma 2,5 km itään IBA-alue 2,5 km itään FINIBA-alue 2,5 km itään SSO110357 Soidensuojeluohjelma 7,1 km etelään Painuanlahti FINIBA-alue 7,8 km koilliseen Painuanlahti LVO110264 Lintuvesiensuojeluohjelma 7,8 km koilliseen
16 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Kasvillisuusalue Vaalan Naulakankaan hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa. Hankealue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan Kainuun alueen keskiosaan. Soiden osalta Oulujärven länsipuoli kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä Pohjanmaan aapasoiden alaryhmä Suomenselän aapasuot muuttuu Pohjois-Pohjanmaan aapasoiksi (Vasander 1998). 5.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Tässä kappaleessa on esitelty hankealueen kasvillisuuden yleiskuvaus, eli metsien kasvillisuustyypit ja niiden käsittelyaste sekä yleiset suotyypit. Lisäksi on esitelty tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sekä suunnitellun huoltotiestön alueiden kasvillisuutta. Erikseen on poimittu lainsäädännöllä huomioitavat tai muutoin paikallisesti arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston alueelta ja kohteet on esitelty kappaleessa 5.4.2. Arvokkaaksi poimittujen luontotyyppien osalta on esitetty niiden status luontotyyppien uhanalaisluokituksessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa hankealue lukeutuu Keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mukaisesti Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008). 5.2.1 Alueen metsät ja suot Metsät Hankealueen kivennäismaan metsät ovat luontotyypiltään kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja kuivia variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kankaita. Tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita esiintyy hyvin vähän alueen koillisosan kivennäismaiden ja turvekankaiden vaihettumisalueella. Matalan moreeniharjanteen ulkopuolella eli hankealueen laiteilla metsät ovat soistuneita ja nykyisin pääosin kituliaasti kasvavien mäntyjen vallitsemia turvekankaita. Hankealueen metsät ovat tavanomaisessa talouskäytössä ja turvemaiden metsät ovat Kivenrimmen suoalueen keskiosia lukuun ottamatta kauttaaltaan ojitettuja. Puuston ikä alueella vaihtelee taimikosta hakkuukypsään mäntyvaltaiseen metsään. Hankealueella on myös tuoreita, pienialaisia päätehakkuualoja. Suot ja pienvedet Hankealueen suot ovat ojitettuja kangas- ja isovarpurämeitä, sekä tupasvillarämeitä joiden vesitalous on muuttunut. Hankealueen suot ovat muuttumia, eikä luonnontilaisia soita ole, lukuun ottamatta Kivenrimmen suoaluetta, joka sijaitsee vain pieneltä osin hankealueella. Tuulivoimalan nro 5 lähialueelle sijoittuu pienialainen moreenipainanteen suokohde, joka on tyypiltään tupasvillarämemuuttumaa. Alueen luoteispuolelle sijoittuu Kärjenrimmen turvetuotantoalue. Kivenrimmen laiteilta ojitettu suoalue on luonnontilaisilta osiltaan mesotrofista rimpinevaa ja laiteiltaan tupasvillavaltaista nevarämettä. Avosuota lähimmät ojitetut alueet hankealueen puolella ovat rimpinevamuuttumia ja rahkamättäisiä lyhytkorsinevamuuttumia sekä tupasvilla- ja isovarpurämemuuttumia. Luonnontilaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Ihmisen luomaa ojaverkostoa esiintyy sen sijaan runsaasti. Alueen metsä- ja suo-ojien vedet päätyvät Neittävänjokeen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto Kuva 9. Kuivan kankaan talousmetsää voimalan nro 4 läheisyydessä. Kuva 10. Tupasvillarämemuuttumaa voimalan 5 läheisyydessä. 17 (35)
18 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 11. Voimalan nro 6 rakennuspaikalla on kuivan kankaan mäntytaimikkoa. 5.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi on pyritty sijoittamaan kivennäismaa-alueille ja siellä hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka 6 sijaitsee taimikossa, voimala 5 isovarpurämemuuttumalla, voimalat 4 ja 2 päätehakkuualoilla ja voimalat 3 ja 1 kuivahkon kankaan talousmetsässä. Huoltoteinä voidaan käyttää suurelta osin alueen halki kulkevan Möykkääntien tielinjausta vahvistettuna. Uutta huoltotietä alueelle on tarve rakentaa vain hyvin vähän (kuva 2). Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaaksi luokiteltu suoluontokohde on huomioitu. Hankkeen rakentamisen vaikutuksia todetuille luontoarvoille ja lajistolle on käsitelty kaavaselostuksessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 19 (35) Kuva 12. Numeroidut voimalapaikat ja huoltotieverkko Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Hankeen sähkönsiirto toteutuisi huoltoteiden yhteydessä kulkevalla maakaapelilla ja omalla sähköasemalla Loiste Sähköverkot Oy:n Jylhämä Pyhäntä 110 kv voimajohtoon, joka sivuaa hankealuetta kaakkoisosassa (kuva 11). Sähkönsiirtoreitti sijoittuu Möykkääntien laiteeseen, eikä sen alueella ole ojittamattomia suoluontokohteita tai edustavampia metsäluontokohteita.
20 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Iin Isokankaan hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). 5.4.1 Kansallisten lakien mukaiset kohteet Hankealueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, eikä vesilain 11 :n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä. Hankealueen pohjoisosiin ja alueen ulkopuolelle sijoittuu rimpinevaa, joka voidaan lukea metsälain 10 :n tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. 5.4.2 Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsä- ja suoluontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu. Luontokohteet on esitetty raportin kuvassa 13 Kivenrimpi (luontokohde 1) Kivenrimmen suoalue on keskustastaan luonnontilainen ja ojittamaton mesotrofinen ruopparimpineva, joka laiteita kohden muuttuu nevarämeeksi ja edelleen ojitetuiksi rämeiksi. Suoallas on laiteiltaan kauttaaltaan ojitettu. Ojittamattoman suoalueen laiteilla vallitsevat tupasvilla- ja isovarpurämeet, jotka ovat lähialueen ojitusten vuoksi rahkoittuneet. Avosuoaluetta luonnehtivat matalat rämejänteet, joiden välissä on vetisiä rimpiä ja ruoppaa. Rimmissä kasvaa mm. vaaleasaraa, raatetta, rimpivesihernettä ja paikoin mähkää. Välipinnoilla esiintyy pullosaraa, äimäsaraa ja luhtavillaa. Rämeisillä jänteillä vallitsevat suovarvut ja käkkyräiset männyt. Harvakseltaan tavataan myös pohjanpajua. Luontokohde on Metsälain 10 :n mukainen erityisen arvokas elinympäristö; vähäpuustoiset suot. Luontotyyppinä rimpinevat ovat silmälläpidettäviä (NT).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 21 (35) Kuva 13. Kivenrimmen keskiosien suursaraisia jänteitä ja niiden välistä mesotrofista ruoppanevaa. 5.4.3 Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto Ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Kainuun ELY-keskus, Vainio, 1/ 2015) hankealueelle on yksi tiedossa oleva uhanalaisen kasvilajin esiintymä. Lisäksi hankealueen etelä-lounaispuolella n. 2-3 km etäisyydellä on useita uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Hankealueelle sijoittuva suovalkun (Hammarbya paludosa) esiintymä sijoittuu koordinaattien perusteella Isonsalmensuon tiuhaan ojitetulle alueelle. Esiintymätieto on 100 metrin tarkkuudella ja tieto vuodelta 2011 on hertassa kysymysmerkillä. Vuoden 2015 maastoselvityksissä lajia ei löydetty ja ainoa potentiaalinen Ristimullikon alueen pieni nevaräme on tyypiltään karua ja laiteiltaan ojitettua ja siten hydrologisilta olosuhteiltaan muuttunutta. Hankkeessa ei osoiteta rakehtamista Isosalmensuon turvepohjaisille alueille, mikäli suovalkkua siellä kuitenkin edelleen esiintyisi. Keskiboreaallisella Pohjanmaan alueella (3a) alueellisesti uhanalaisista (RT) lajeista hankealueen inventoinneissa havaittiin vaaleasaraa. Laji lukeutuu myös Suomen erityisvastuulajeihin. Alueellisesti uhanalisten osalta on käytetty uusinta luokitusta (Ryttäri ym. 2012). Vaaleasara (Carex livida) RT ja EVA Vaaleasara on keski- ja runsasravinteisten lettojen ja nevojen laji, jonka luonteenomaiset siniharmaanvaaleat kasvustot erottuvat yleensä suon märimmästä kohdasta. Vaaleasaraa esiintyi runsaina kasvustoina Kivenrimmen mesotrofisen ruopparimpinevarämeen rimmissä (luontokohde 1).
22 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Hankealueen arvokas luontokohde; Kivenrimpi (luontokohde 1).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 23 (35) 6 LINNUSTO 6.1 Pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010 (Valkama ym. 2011). Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu likimain puoliksi Vaalan Veneheiton atlasruudun (714:347, selvitysaste tyydyttävä) sekä Vaalan Rumalan atlasruudun (714:348, selvitysaste erinomainen) alueelle. Veneheiton ja Rumalan atlasruutujen alueella on havaittu atlaksen aikana yhteensä 124 lintulajia, joista 96 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa 150 175 paria/km² (Väisänen ym. 1998). Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitysten aikana hankealueella havaittiin yhteensä 58 lintulajia, joista 44 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (liite 1). Hankealueen selkeästi runsaimpia pesimälajeja olivat pajulintu, talitiainen ja peippo (taulukko 3). Pistelaskentojen perusteella alueen kolme runsainta pesimälajia käsittää peräti 67 % alueen koko lintuyhteisöstä. Pistelaskentojen perusteella pesimälinnuston tiheys Naulakankaalla on alueellista keskiarvoa alhaisempi 124 paria /km 2. Tätä selittää alueen melko yksipuoliset ja voimakkaasti käsitellyt elinympäristöt. Alue on kokonaisuudessaan voimakkaassa metsätalouskäytössä: alueella on runsaasti nuoria kasvatusmetsiä, ojitettuja turvemaita ja avohakkuualueita eikä alueelle sijoitu lainkaan metsälinnuston kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Alueen ainoa linnustollista monimuotoisuutta kohottava alue on hankealueen pohjoisosaan sijoittuva Kivenrimmen suoalue, joka arvotettiin myös linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi. Kivenrimpi huomioitiin arvokkaana luontokohteena myös kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa (ks. kappale 5.4). Taulukko 3. Naulakankaan hankealueen runsaslukuisimmat lintulajit alueella suoritettujen pesimälinnuston pistekentojen mukaan. Tiheys = lajin pesimätiheys alueella (paria / km 2 ), Dom. = dominanssi eli lajin parimäärän osuus alueen koko lintuyhteisöstä. Laji Tiheys Dom. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 11,34 24% Talitiainen (Parus major) 11,04 24 % Peippo (Fringilla coelebs) 9,02 19 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 2,66 6 % Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) 2,64 6 % Hömötiainen (Poecile montanus) 2,47 5 % Keltasirkku (Emberiza citrinella) 1,37 3 % Punarinta (Erithacus rubecula) 1,18 3 % Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1,17 2 % Hernekerttu (Sylvia curruca) 1,10 2 % Hankealueelle sijoittuu hyvin niukasti vesilinnuille soveltuvia elinympäristöjä. Kivenrimmen suoalueella havaittiin sekä taveja että sinisorsia, jotka todennäköisesti pesivät suolla. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin myös yksi ylilentävä laulujoutsen, mutta havainto koskee todennäköisesti muualla lähialueen soilla pesivää yksilöä, koska laji ei pesi Kivenrimmen suoalueella. Metsäkanalinnuista hankealueella havaittiin kaikki neljä Kainuun alueella pesivää lajia. Hankealueella tehtiin kohtalaisen runsaasti havaintoja soivista metsoista, mutta kaikki havainnot koskivat yksittäisiä yksilöitä, eikä useiden yksilöiden soidinkeskittymiä havaittu lainkaan. Laajempien soidinalueiden puuttuminen ja yksittäin soivien metsojen määrä voi viitata siihen, että alueella on ollut ennen parempi soidinkeskus, joka on tuhoutunut metsätalouden hakkuiden myötä. Tästä huolimatta alueelta löydettiin yksi metson pesä. Teeriä havaittiin varsin runsaasti ja alueen teerikanta vaikuttaa vahvalta. Tärkeimmät soidinkeskittymät sijaitsivat Kärjenrimmen turvetuotantoalueen pohjoisosassa, Kivenrimmen suoalueen itä-
24 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY osassa ja Naulakankaan itäosaan sijoittuvalla avohakkuulla. Pyitä havaittiin hankealueen keskiosissa Naulakankaalla. Riekkoja kuultiin pöllökuuntelujen yhteydessä kaksi yksilöä alueen itäosissa Isonsalmensuon pohjoispuolella, jossa havaittiin riekko myös toukokuussa. Lisäksi yksi riekko havaittiin myös hankealueen länsiosassa. Petolinnuista hankealueella havaittiin sinisuohaukan reviiri Kivenrimmen itäpuolella sekä Naulakankaan itäpuolella. Hankealueen pohjoisosaan sijoittui myös tuulihaukan reviiri. Hankealueen eteläosasta löytyi kaksi saman reviirin kanahaukan pesää, joista toinen oli asuttu kesällä 2015. Alueella havaittiin mahdollisesti myös toinen kanahaukan reviiri, mutta viitteet sen pesäpaikkojen sijainnista jäivät vähäisiksi. Sääksi havaittiin kerran lentämässä hankealueen keskiosan kautta lounaan suuntaan. Pöllöselvityksen yhteydessä Naulakankaan hankealueella havaittiin vain yksi helmipöllö, joka äänteli Kivenrimmen suoalueen itäosassa. Hankealueen ulkopuolella havaittiin lapinpöllö sekä viirupöllö. Hankealueella on hyvin niukasti kahlaajalinnuille sopivia elinympäristöjä, mutta alueen pohjois-/koillisosaan sijoittuvalla Kivenrimmen vetisellä avosuoalueella havaittiin ainakin viisi liron reviiriä ja valkoviklon reviiri, kurjen reviiri sekä kapustarinta. Muista kahlaajalajeista pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaittiin ainoastaan taivaanvuohi ja metsäviklo, minkä lisäksi lepakkoselvitysten aikana havaittiin lehtokurppa. Vanhaa metsää suosivista tikkalinnuista palokärjellä oli reviiri Naulakankaan kaakkoisosassa (Kivenrimmen eteläpuolella), ja samalla alueella oli myös pohjantikan reviiri. Valtaosa hankealueella pesivästä varpuslintulajistosta koostuu varsin tavanomaisista sekä alueellisesti runsaslukuisista talousmetsien yleislajeista. Arvokkaampaa varpuslintulajistoa edustavat avoimille suoalueille tyypilliset ja Kivenrimmellä pesivät keltavästäräkit ja niittykirviset. Naulakankaan hakkuulla havaittiin kivitasku ja hankealueen länsiosassa, Karkunnevan koillispuolella havaittiin pohjansirkun reviiri. Hankealueella havaittiin yhteensä kuusi sirittäjän reviiriä, joka on melko suuri määrä Naulakankaan kaltaiselle voimakkaasti käsitellylle metsäalueelle. Pesimälinnuston kannalta tuulivoimapuiston hankealueen arvokkain alue on Kivenrimmen suoalue, jolla esiintyvät mm. sinisuohaukka, valkoviklo, kurki, liro, kapustarinta, niittykirvinen, keltavästäräkki, teeri ja helmipöllö. 6.2 Suojelullisesti arvokkaat lajit Suojelullisesti arvokkaina lintulajeina voidaan pitää Suomen lajien uhanalaisuusluokittelun perusteella uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja (Tiainen ym. 2015), Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalaiseksi tai erityisesti suojeltavaksi määriteltyjä lajeja, kansainvälisiä vastuulajeja sekä EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle ulottuvien lintuatlasruutujen alueella on atlaksen aikana havaittu yhteensä yli kuusikymmentä suojelullisesti arvokasta lintulajia. Hankkeen pesimälinnustoselvitysten yhteydessä tuulipuiston hankealueella havaittiin yhteensä 26 suojelullisesti arvokasta lajia. Kaikkia lintuatlasruuduissa tavattuja lajeja ei todennäköisesti esiinny Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella, sillä atlasruutujen alueet kattavat huomattavasti hankealuetta laajemman alueen ja hankealueelta puuttuvat esim. kosteikko- ja kulttuurielinympäristöt ja niillä esiintyvä lajisto. Pääosin alueella esiintyvät suojelullisesti arvokkaat lajit ovat alueellisesti varsin yleisiä ja runsaita pesimälajeja. Metsähallituksen petolinturekisterin (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston (Heidi Björklund, kirjall. ilm.) tiedonantojen mukaan hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia uhanalaisten tai muiden suojelullisesti arvokkaiden petolintujen pesäpaikkoja. Lähin tiedossa oleva maakotkan pesäpaikka sijoittuu yli neljän kilometrin etäisyydelle alueen itäpuolelle, mutta kyseisessä pesässä ei ole pesitty
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 25 (35) enää viime vuosina. Reviiri lienee siirtynyt etelämmäksi, jossa nykyinen pesä sijoittuu noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueen eteläpuolelle (Vesa Hyyryläinen, suul. ilm.). Hankealueen ympäristöön sijoittuu myös kaksi muuttohaukan reviiriä, joista lähimmät pesäpaikat sijoittuvat noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolelle. Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisterin mukaan (Heidi Björklund, kirjall. ilm.) hankealueen läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja. Lähimmät käytössä olevat pesäpaikat sijoittuvat noin viiden kilometrin etäisyydelle. Erityistä suojelua vaativien lintulajien sekä suurten petolintujen tarkemmat tiedot ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, sillä tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisten lajien suojelua. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaituista lajeista viisi lajia on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi: riekko, sinisuohaukka, taivaanvuohi, hömötiainen ja pajusirkku on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) (taulukko 4). Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaituista lajeista kanahaukka, liro, helmipöllö, haarapääsky, niittykirvinen, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (NT) (taulukko 4). Metso, liro, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaisiksi (RT) keskiboreaalisen Pohjanmaan alueella (taulukko 4) (Tiainen ym. 2015). Selvityksissä havaituista lajeista sinisuohaukka, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on säädetty Suomen luonnonsuojelulaissa (20.12.1996/1096) ja -asetuksessa (14.2.1997/160) uhanalaisiksi lajeiksi. Alueella havaittiin pesimälinnustoselvitysten yhteydessä myös 13 Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltua lintulajia sekä 9 Suomen kansainvälistä vastuulajia (taulukko 4) (Leivo 1996).
26 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 4. Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoinventoinneissa havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Uhex = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (Tiainen ym. 2015) (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä ja RT = alueellisesti uhanalainen), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalainen (U) tai erityisesti suojeltava (E) laji, EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, Elinympäristö: lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (1998) luokittelun mukaisesti. Taulukossa mainitut laulujoutsen ja kalasääski eivät pesi hankealueella, vaan ne on havaittu pesimälinnustoselvityksen ylilentävinä. Lisäksi joidenkin muiden lintulajien/yksilöiden pesäpaikat sijoittuvat todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. Laji Tieteellinen nimi Uhex lsl. EU EVA Elinympäristö Laulujoutsen Cygnus cygnus x x karut sisävedet Pyy Bonasa bonasia x havumetsät Riekko Lagopus lagopus VU suot Teeri Tetrao tetrix x x metsän yleislajit Metso Tetrao urogallus RT x x vanhat metsät Sinisuohaukka Circus cyaneus VU U x suot Kanahaukka Accipiter gentilis NT vanhat metsät Sääksi Pandion haliaetus x kosteikot Kurki Grus grus x suot Kapustarinta Pluvialis apricaria x suot Taivaanvuohi Gallinago gallinago VU kosteikot Valkoviklo Tringa nebularia x suot Liro Tringa glareola NT, RT x x suot Viirupöllö Strix uralensis x metsän yleislajit Lapinpöllö Strix nebularia x havumetsät Helmipöllö Aegolius funereus NT x x havumetsät Palokärki Dryocopus martius x havumetsät Pohjantikka Picoides tridactylus x x vanhat metsät Haarapääsky Hirundo rustica NT pellot ja rakennettu maa Niittykirvinen Anthus pratensis NT suot Keltavästäräkki Motacilla flava NT, RT U suot Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x havumetsät Kivitasku Oenanthe oenanthe NT, RT U pellot ja rakennettu maa Hömötiainen Parus montanus VU metsän yleislajit Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus x havumetsät Pohjansirkku Emberiza rustica NT, RT U havumetsät Pajusirkku Emberiza schoeniclus VU kosteikot
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 27 (35) Kuva 15. Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella keväällä ja kesällä 2015 havaittujen suojelullisesti arvokkaiden lintulajien havaintopaikat. Havaintopisteet koskevat linnuista tehtyjä yksittäishavaintoja ja voivat osittain koskea myös samoja yksilöitä. 6.3 Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Kainuun alueella Oulujärven länsipuolelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä lintujen muuttoreittejä (Toivanen ym. 2014) eikä hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoitu sellaisia maanpinnanmuotoja, jotka voisivat toimia lintujen muuttoa ohjaavina johtolinjoina. Oulujärven laajoilla yhtenäisillä selkävesillä Paltaselkä, Ärjänselkä ja Niskanselkä on kuitenkin selvä lintujen muuttoa ohjaava vaikutus, ja suuri osa linnuista joko kiertää Oulujärven tai ylittää sen järvenselkien välisiä saaria pitkin (Luontokuva Pekka Helo 2014). Tunnetut ylityspaikat ovat Manamansalon ja Toukan saaret sekä Paltaselän halki kulkeva pienten saarten ketju. Näistä muuttoreiteistä on vuosien saatossa merkittävimmäksi osoittautunut reitti Neuvosenniemeltä Toukansaaren kautta Koutaniemelle (kuva 16) (Luontokuva Pekka Helo 2014). Suuri osa linnuista kiertää järven kokonaan joko länsi- tai itäpuolelta. Oulujärven länsipuolella lintujen muutto painottuu pääasiassa hankealueen ja Oulujärven väliselle, noin kymmenen kilometriä leveälle alueelle, mutta muuttoa tapahtuu luonnollisesti jossain määrin myös hankealueen kautta.