HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514

2 2 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYKSET Aineisto ja menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Linnustoselvitykset Eläimistöselvitykset Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Alueen metsät ja suot Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja kasvilajisto Linnusto Pesimäinnusto HANKKEEN VAIKUTUKSET ALUEEN LUONTOARVOILLE Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset linnustoon Vaikutukset pesimälinnustoon Vaikutukset muuttolinnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön ja direktiivilajistoon Tavanomainen eläimistö ja suojelullisesti arvokkaat lajit Lepakot Vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin LÄHTEET Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 4/2014 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4/2014 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Minna Tuomala.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 3 (31) 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy suunnittelee Haapajärven Sauviinmäen alueelle yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tämä työ on tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportti. Raportissa kuvataan tuulivoiman suunnittelualueen luontoarvojen ja lajiston nykytila. Lisäksi raportin lopussa on arvioitu Sauviinmäen tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen luonnon olosuhteisiin ja lajistoon. Kaavoitettava tuulivoima-alue sisältää kaksi erikseen käsiteltyä aluetta, joista Ouluntien länsiosan kahdelle voimalapaikalle on laadittu luontoselvitykset vuonna 2012 (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2013b). Tämä luonto- ja linnustoselvitysraportti käsittelee pääasiassa Ouluntien itäosan 7 voimalapaikan luontoselvitysten tulokset. Hankealueella toteutettujen luonto- ja linnustoselvitysten tavoitteena oli paikantaa alueelle sekä sen välittömään lähiympäristöön sijoittuvat arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita. Lisäksi selvitysten tavoitteena on ollut turvata valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisen ja luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet sekä EU:n luontoja lintudirektiivien mukaisen kasvi-, eläin- ja lintulajiston esiintymät. Arvokkaiksi tulkitut luonto- ja linnustokohteet on esitetty kartoilla ja kuvailtu tässä raportissa. Hankealueen muun eläimistön nykytilaa on käsitelty pääasiassa vain EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen lajien osalta. Luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Kuva 1. Hankealueen sijainti Haapajärven keskustaajaman pohjoispuolella

4 4 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Sauviinmäen tuulivoimapuisto sisältää yhdeksän tuulivoimalaa sekä niitä yhdistävän huoltotiestön ja maakaapeloinnin (kuva 2). Kahdelle läntisimmälle voimalalle (voimalat 1 ja 2, länsiosa) on jo myönnetty suunnittelutarveratkaisu, ja ne osoitetaan koko alueen tuulivoimakaavassa niille myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukaisesti. Sauviinmäen itäosan tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW, voimaloiden napakorkeus on metriä ja roottorin halkaisija metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 210 metriä. Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki). Alueella sijaitsee Pykälön metsätie, jota hyödynnetään hankkeessa. Sauviinmäen tuulivoimapuiston sähkönsiirto tapahtuu kokonaisuudessaan maakaapeleilla. Ensimmäisen vaiheen kahdessa tuulivoimalassa tuotettu sähkö siirretään Ouluntien vartta Haapajärven taajamassa sijaitsevalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Toisen vaiheen seitsemää tuulivoimalaa varten rakennetaan oma sähköasema ja sähköntuotto liitetään noin 3 km päässä lounaassa sijaitsevaan voimajohtoon. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja on kaksi (kuva 2). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen, ettei Sauviinmäen tuulivoimapuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Kuva 2. Hankkeen voimalasijoittelu ja sähkönsiirto.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 5 (31) 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Haapajärvi sijoittuu Kalajokilaakson latvaosiin, Pohjois-Pohjanmaan laajojen jokilaaksojen ja Keski-Suomen mäkisen järvialueen rajalle. Sauviinmäen kallioperä on kokonaisuudessaan graniittia, jonka ympärille sijoittuu myös granodioriittia ja kiilleliuskeita. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu laajoja kalliopaljastumia, mutta myös Sauviinmäellä on muutamia pienialaisempia kalliopaljastumia. Sauviinmäen pohjoisrinteellä sijaitsee Morenia Oy:n kalliolouhosalue. Sauviinmäen hankealueen maaperä koostuu enimmäkseen karkeammista moreenimaista, jonka reunoille sijoittuu vähäisesti ojitettuja turvemaita. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kalajokilaaksoa luonnehtivat laakeat peltoalueet, jonka ympärillä maasto kohoaa loivapiirteisesti. Hankealue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle, missä korkeimmat kohdat ovat yli 160 m mpy. Sauviinmäki sijoittuu korkeustasoltaan noin m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. 3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Sauviinmäen hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 4). Hankealue sijaitsee Kalajoen (53) päävesistöalueella, missä se sijoittuu Kalajoen yläosan (53.04), Settijoen alaosan (53.071), Kuonanjoen täyttökanavan (53.082) sekä Kortejärven Haapajärven valuma-alueille (53.043). Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia vesistöjä. Kalajoki sekä sen laajentumina Haapajärvi ja Kortejärvi sijoittuvat lähimmillään noin 3,5 km etäisyydelle hankealueen lounaispuolella. Aholanjärvi sijoittuu noin 4,8 km hankealueen pohjoispuolelle. Settijärvi sijoittuu noin 6,0 km etäisyydelle hankealueen pohjoispuolella ja Settijoki lähimmillään noin 2,7 km alueen luoteispuolelle. Kuva 3. Kalajoen uoma sijoittuu reilun 3 km etäisyydelle hankealueesta

6 6 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pohjavesialueet Sauviinmäen hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähdekankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 5,2 km etäisyydelle hankealueen länsipuolella. Lepolan ( ) muu pohjavesialue (luokka III) sijoittuu noin 3,7 km etäisyydelle hankealueen lounaispuolella. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty pohjavesialue noin 2,2 kilometrin etäisyydelle tuulipuiston koillispuolelle. Taulukko 1. Hankealuetta lähimmät luokitellut pohjavesialueet Pv-alue tunnus luokka Antoisuus m 3 /d Etäisyys hankealueelta km Sijainti ilmansuunta Lähdekangas I 100 5,2 länsi Lepola III 200 4,0 länsi Pitkäkangas I ,0 kaakko Kuivikko I ,0 kaakko Kuva 4. Luokiteltujen pohjavesialueiden sijoittuminen hankealueeseen nähden.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 7 (31) 3.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealuetta lähimmäksi sijoittuva Sauviinmäen Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee aivan alueen lounaispuolellea ja etäisyyttä lähimpään voimalapaikkaan on 640 metriä. Alue on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-kohteena (SCI = Sites on Community Interest), ja sen pinta-ala on noin 6 ha. Osa alueesta kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan (LHO110343) nimellä Sauviinmäen lehto. Alueella on myös kaksiosainen Sauviinmäen lehtojensuojelualue (LHA110022). Alueen kasvilajistoon kuuluvat mm. mustakonnanmarja, pussikämmekkä, kevätlinnunherne ja sormisara. Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-luontotyyppi lehdot, minkä lisäksi alueen suojeluperusteissa mainitaan luontodirektiivin liitteen II lajina kalkkisiemenkotilo. Muut lähimmät Natura-alueet, suojelualueet tai suojeluohjelmien, tai vastaavien, kohteet sijaitsevat 2,5 8,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta (kuva 5. taulukko 2). Lähimmät kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeät lintualueet sijoittuvat hyvin etäälle hankealueesta; IBA alue 18 km etäisyydelle ja FINIBA-alue 15 km etäisyydelle. Kuva 5. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet (Oiva Ympäristöja paikkatietokanta, 2014).

8 8 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 2. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet (IBA, FINIBA) sekä niiden etäisyys hankealueelta. SCI = Sites of Community Importance, EU:n luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue. Alue Koodi Suojeluperuste Etäisyys hankealueelta Natura-alueet Sauviinmäki FI SCI 0,65 km Jämsänkallio FI SCI 8,3 km luonnonsuojelualueet Lamminräme YSA yksityiset suojelualueet 3,2 km Ampulan kangas YSA yksityiset suojelualueet 3,3 km Virtain palstan iso saari YSA yksityiset suojelualueet 2,5 km Humalojan Lsa YSA yksityiset suojelualueet 6,8 km Suojeluohjelmien kohteet Sauviinmäen lehtojensuojelualue LHA lehtojensuojelualueet 0,65 km Kalajokilaakso MAO maisemakokonaisuudet 1,2 km Lämäkangas MOR-Y Arvokas moreenimuodostuma 6,0 km Jämsänkallio AMO Vanhojen metsien suojeluohjelma 8,2 km IBA ja FINIBA-alueet Nurmesjärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi) IBA 15 km Pesäneva-Pitkäneva-Rimpineva (Sievi) FINIBA 18 km

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 9 (31) 4 LUONTOSELVITYKSET 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet sekä mahdolliset luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueen laajennusosalta (Ouluntien itäpuolinen alue, 7 voimalaa) ei paikanettu rajattavia arvokkaita luontokohteita, joten luontokohde kartta koskee vain vuonna 2013 inventoitua alueen länsiosaa (2 voimalaa). Luontoselvityksen maastoinventoinneissa on tavanomaisen talousmetsän osalta inventoitu erityisesti hankkeen myötä muuttuvan maankäytön alueet kuten suunnitellut voimaloiden rakennuspaikat ja huoltoteiden alueet sekä voimaloiden varapaikat. Muut talousmetsäalueet on inventoitu yleispiirteisemmin Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Hankealueen (Itäosa, 7 voimalaa) kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastotyöpäivän ajan kesäkuussa Lisäksi alueella on käyty elokuussa 2014 tarkastelemassa Sauviinmäen suojelualueeseen rajautuvia metsiä puolen maastotyöpäivän ajan (alueen länsiosaa). Inventoinneissa tarkasteltiin suunnitelman mukaisia voimalapaikkoja laajemmin, sekä arvokohdetarkasteluna koko hankealue sekä sen lähiympäristö, mikäli kartta- ja ilmakuvatarkastelussa lähistöllä on potentiaalisia arvokohteita. Erityisesti hankealueelta tarkasteltiin potentiaalisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Meriluoto ym. 1998), luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia vaateliaamman lajiston kasvupaikkoja. Hankkeen sähkönsiirtoreitit eivät olleet tiedossa vielä maastoselvitysten aikana, mutta nyt esitettyjen sähkönsiirtovaihtoehtojen alueita on tarkasteltu liitooravainventointien aikana huhtikuun lopulla 2014, jolloin hankealueen ulkopuoliselta osin reittien varrelle sijoittuvia ns. parempia metsiä ja ojanvarsien on tarkasteltu myös metsälain ja uhanalaisten luontotyyppien kannalta. Luontoinventoinnin taustatietoina on käytetty maastokarttoja ja ilmakuvia sekä ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 5/2014). Lisäksi tiedusteltiin alueelle mahdollisesti sijoittuvat metsätalouden ympäristötukikohteet (tiedonanto, Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 5/2014). Hankealueelle ei sijoitu metsätalouden ympäristötukikohteita. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset vuonna 2014 on laatinut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Linnustoselvitykset Sauviinmäen suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa on selvitetty yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnustoa on selvitetty suunniteltujen voimalapaikkojen alueella toteutettujen pistelaskentojen avulla sekä kiertelemällä kartoituslaskentana karttaja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Alueella on toteutettu pesimälinnuston pistelaskentoja välisenä aikana, jonka lisäksi on suoritettu pesimälinnuston kartoituslaskentaa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Jokaisella voimalapaikalla toteutetut pistelaskennat toistettiin kolmeen kertaan, minkä lisäksi hankealue pyrit-

10 10 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tiin kiertämään mahdollisimman kattavasti läpi kartoituslaskennan ohessa. Hankealueella suoritettiin vuoden 2014 kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien sekä lepakkoselvitysten yhteydessä täydentävää pesimälinnuston kartoituslaskentaa muuttuneiden voimalapaikkojen vuoksi. Alueella on toteutettu yleispiirteinen metsäkanalintujen soidinpaikkojen inventointi , jota täydennettiin muuttuneiden voimalapaikkojen vuoksi Metsäkanalintujen soidinpaikkainventoinnin aikana pyrittiin löytämään alueelle mahdollisesti sijoittuvat soidinpaikat, joista keskityttiin paikantamaan mahdolliset metson merkittävät soidinalueet, jotka tulisi huomioida alueen maankäytössä. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa alueen linnustosta on saatu myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Taulukko 3. Todennetut metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella (M. Tuomala / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alue voidaan tulkita havaintojen perusteella yli viiden kukon soitimeksi. Soidinaikaisia havaintoja useista yksilöistä sekä ympäristössä runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää selkeästi hahmotettavan soidinkeskuksen. Soidinaikaisia havaintoja 1-4 kukosta sekä selkeitä merkkejä ympäristössä; runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Mahdollisesti myös viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. III: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue on ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi, tarkistuksessa ei havaintoja lajista ja selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. IV: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Kaikille havaituille lintulajeille tulkittiin pesimävarmuusindeksi lintuatlaskartoituksessa käytetyn ohjeistuksen mukaisesti (ks. Valkama ym. 2011). Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Sauviinmäen suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkevaa lintujen muuttoa selvitettiin osana Haapajärven laajemman alueen muuttolinnustoselvitystä vuonna Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Muutontarkkailua suoritettiin huhtikuussa 2014 yhteensä 12 päivän aikana sekä elosyyskuussa 2014 yhteensä 12 päivän aikana. Muutontarkkailuun käytetty työmäärä oli yhteensä 154 tuntia. Muutontarkkailupäivät sekä vuorokautinen tarkkailu ajoitettiin muuton etenemisen ja vallitsevan säätilan perusteella, tarkkailun kohteena olleen lajiston päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Muutontarkkailua suoritettiin yhden ihmisen toimesta, vaihtuvista havainnointipisteistä, joista käsin alueen kautta kulkeva lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. Havaituista linnuista kirjattiin laji- ja lukumäärätietojen lisäksi tiedot niiden etäisyydestä ja ohituspuolesta suhteessa tarkkailupisteeseen sekä niiden arvioidut lentokorkeudet. Lintujen lentokorkeus arvioitiin kolmiportaisella asteikolla, joka vastaa hankkeiden alkuvaiheessa suunniteltujen tuulivoimaloiden kokoja: I = alle 80 m, II = m ja III = yli 200 m. Lentokorkeusluokittelussa korkeus II määritellään tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudeksi. Muuttolinnustoselvityksen tulokset raportoidaan erillisraporttina, osana Haapajärven laajemman alueen muuttolinnustoselvitystä, Sauviinmäen tuulivoimahankkeen kaavaehdotusvaiheessa. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 11 (31) (Rassi ym. 2010), alueellisesti uhanalaisten lajien (Rajasärkkä ym. 2013) EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /- 1096) ja luonnonsuojeluasetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös muihin tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksille herkiksi todettuihin lajeihin. Selvitysten aikana saatiin hyvä yleiskuva myös alueella esiintyvästä tavanomaisemmasta lintulajistosta. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Linnustoselvityksen raportoinnista on vastannut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Linnuston maastoselvityksistä ovat vastannut linnustoasiantuntijat Kalle Hiekkanen ja Eino Mikkonen sekä Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä Eläimistöselvitykset Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita on huomioitu hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi metsäkanalintujen soidinpaikkainventoinnin yhteydessä, minkä lisäksi lajin elinympäristöjä huomioitiin myös muiden luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella todetut lajin potentiaaliset elinympäristöt inventoitiin papanakartoitusmenetelmää soveltaen, minkä lisäksi arvioitiin alueen soveltuvuutta lajin elinympäristönä. Lepakkoselvitys Haapajärven alueen lepakoista ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia, eikä Sauviinmäen hankealueen tai sen lähiympäristön lepakkotilanteesta ollut saatavilla muutakaan ajantasaista tietoa. Sauviinmäen tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2014 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+, Petterson D200) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdysalueet). Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen hankealueella, ja autokartoitusmenetelmää hyödyntäen alueen ulkopuolella. Hankealueen ulkopuolella suoritettu autokartoitus antoi arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä ja runsaudesta alueellisesti, koska tiedot lepakoiden esiintymisestä laajemmalla alueella Kalajokilaakson alueella ovat edelleen hyvin vähäisiä. Hankealueen lepakkoselvitykset toteutettiin ja , jolloin lepakoita havainnoitiin noin klo. 22:30 04:30 välisenä aikana. Kartoitusöinä säätila ja olosuhteet olivat suotuisia ja lepakoiden kartoitukseen otollisia. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut ja vanhat rakennukset) sekä ruokai-

12 12 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY lualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luontoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan hyvän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä alueellisesti sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten perusteella alueen lepakkotiheys on niin alhainen, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvitykset on suorittanut FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 13 (31) 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusalue Sauviinmäen hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Soiden osalta Kalajokilaakson alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot sekä osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin (Vasander 1998) Alueen metsät ja suot Metsät Sauviinmäen itäpuolella esiintyy hiekkaharjanteita, jotka ovat rantakaartojen tyylisesti itä-länsisuuntautuneita. Matalien hiekkaharjujen väliset turvepohjaisia alueet ovat kaikki tehokkaasti ojitettuja. Hankealueen metsät ovat yleisesti melko nuoria, mäntyvaltaisia ja kasvupaikkatyypiltään pääosin variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kuivahkoja kankaita tai ojitettujen rämeiden jälkeen muodostuneita turvekankaita, joilla männyn kasvu on heikkoa. Tuoreita sekapuustoisia puolukka-mustikkatyypin (VMT) kivennäismaakankaita sijoittuu hankealueen länsiosaan, Ouluntien varrelle ja etenkin erikseen selvitetylle (FCG Suunnittelu ja tekniikka, 2013b) alueen länsiosalle, jossa Sauviinmäen kallioiden rinteen alaosalla on pienialaisesti myös lehtomaisia kankaita. Edustavimmillaan Sauviinmäen rinteillä esiintyy lehtoa, joka sijoittuu suojelualueelle. Itäosassa Savinevan pohjoispuolisella hiekkakankaiden alueella esiintyy varttuneempaa harvennushakattua mäntymetsää ja hakkuukypsiä valoisia männiköitä. Mäntyvaltaisia varttuneita taimikoita esiintyy alueen pohjoisosassa ja Suomelan tilan ympäristössä. Myös tuoreita päätehakkuita on Suomelan pohjoispuolella. Hankealueelle ei länsiosan Sauviinmäen lisäksi sijoitu kalliopaljastumia tai kallioisia metsiä. Länsiosan alueelta on rajattu Hemmunkallio vuoden 2012 luontoselvityksissä edustavaksi kallioluontokohteeksi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013b). Kuva 6. Alueen ovat yleisimmin tyypiltään kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita, joiden puusto on nuorta tai varttunutta.

14 14 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 7. Etenkin alueen eteläosassa esiintyy runsaasti mäntyvaltaisia turvekankaita Suot Hankealueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia avosuokohteita. Aiemmin alueelle on sijoittunut runsaasti rämeisiä ja karuja suokohteita, kuten Savinevan ja Juurikkanevan alueet. Nykyisellään alueen eteläosaan sijoittuva laajempi suoallas, Savineva Juurikkanevan alue, on tiuhaan ojitettua ja kasvaa kohtalaisesti mäntyä. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat tyypiltään sekapuustoisia, nuoria ja osin valoisuuden vuoksi heinäisiä puolukkaturvekankaita. Myös alueen kuivahkoilla ja tuoreilla kivennäismaakankailla esiintyy vaihtelevasti rämevarpuja, kuten juolukkaa ja suopursua. Hankealueen korpi- ja rämemuuttumien alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan itäosan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Kuva 8. Alueen metsät ovat pääasiassa nuoria sekapuustoisia talousmetsiä

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 15 (31) Kuva 9. Suomelan pihapiiriin ja peltoalueille ei sijoitu erityisiä perinnebiotooppien kohteita Kulttuuriympäristöt Hankealueelle sijoittuu nykyisin autiona olevan Suomelan talon pihapiiri ja peltoalueet. Suomelan eteläpuoliset pellot ovat edelleen viljelykäytössä, rehuviljelyssä. Lisäksi Ouluntien länsipuolelle sijoittuu Uusimaan tilan huonokuntoiset rakennukset. Alueen kulttuuriympäristöillä ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä perinnebiotooppikohteita. Metsien inventoinneissa ei havaittu entisiä hakamaita tai metsälaitumia. Inventoinneissa hankealueella ei havaittu merkittävämpää kulttuuriperäistä lajistoa, vaan talousmetsien lajiston lisäksi alueella esiintyi hyvin tavanomaista ja yleistä pientareiden kulttuuriperäistä lajistoa Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Luontoselvityksen maastotöiden yhteydessä tarkasteltiin koko alueen arvokohdetarkastelun lisäksi alustavia voimaloiden rakennuspaikkoja sekä varavoimalapaikkoja niiden mahdollisten edustavampien luontoarvojen kannalta. Kaikki voimalapaikat sijoittuvat hyvin voimaperäisesti käsiteltyihin talousmetsiin. Useiden voimaloiden rakennuspaikka sijoittuu varttuneempien taimikoiden alueille. Useita voimalapaikkoja sijoittuu myös turvemaapohjaisille ojikoille ja muuttumille, joilla männyn kasvu on vaihtelevasti lisääntynyt. Voimalapaikoista 2 3 rakennuspaikkaa sijoittuu kuivahkoille kivennäismaakankaille, jotka ovat puustoltaan suhteellisen nuoria. Suurin osa tuulivoimaloita yhdistävästä huoltotiestöstä sijoittuu olemassa oleville metsäautotiepohjille. Osa sijoittuu puunhakkuussa käytetyille ns. talvitiepohjille, joista puusto on jo poistettu, kuten Savinevan ja Juurikkanevan alueiden turvemaapohjaiset talvitiet.

16 16 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 10. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuvaa talousmetsäkuusikkoa Sähkönsiirtoreitit Hankkeen suunnittelun edetessä tarkasteluun tulevat sähkönsiirtoreitit varmistuivat vasta maastoselvitysten jälkeen syksyllä. Sähkönsiirtoreittien alueille sijoittuvilla maastokohteilla on kuitenkin käyty liito-oravainventointien aikana huhtikuussa 2014 toteamassa lähialueen potentiaalisempia kuusikoita, jolloin tarkasteltiin myös metsäluontotyyppejä. Kartta- ja ilmakuvatarkastelun sekä arkelogisen inventointiraportin valokuvien perusteella maasto ja metsänkäsittely vaihtoehtoisten sähkönsiirtoreittien alueilla on kuitenkin epätodennäköistä luontoarvokohteiden esiintymisen kannalta Arvokkaat luontokohteet ja kasvilajisto Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sauviinmäen hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 17 (31) Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät sekä EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) sisällytettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ). Kansallisten lakien mukaiset kohteet hankealueella Sauviinmäen hankealueen itäosalla tai vaihtoehtoisilla sähkönsiirtoreiteillä ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä tai metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hankealueen länsiosaan, Sauviinmäen ympäristöön sijoittuu vuoden 2012 inventoinneissa tunnistettuina alueina Metsälain 10 :n määrittelmän mukaisina kohteina kaksi kallioluontokohdetta sekä muuna arvokkaana luontokohteena lehtomainen ja lahopuustoinen metsä (kuva 11). Arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit - tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Hankealueen länsiosassa (2 voimalapaikkaa, inventoitu 2012) on luontoselvityksen perusteella esitetty yksi rauhoitetun valkolehdokin esiintymisalue luontokohteena. Lisäksi Sauviinmäen suojelualueella esiintyy vaateliaampaa lehtolajistoa, kuten mustakonnanmarja ja pussikämmekkä. Kuva 11. Hankealueen länsiosan arvokohteet ja lajisto, vuoden 2012 inventointien perusteella (Ympäristöselvitys )

18 18 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.3 Linnusto Pesimäinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Sauviinmäen hankealue sijoittuu Haapajärven Kuonan (707:342, selvitysaste hyvä) ja Haapajärven keskustan (707:341, selvitysaste erinomainen) atlasruutujen alueelle. Kuonan ja Haapajärven keskustan atlasruutujen alueella havaittiin atlaksen aikana yhteensä 126 lintulajia, joista 99 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Väisänen ym. 1998). Kesän 2013 pesimälinnustoselvityksen yhteydessä Sauviinmäen hankealueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia (taulukko 5), joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat lajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit ja metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu (taulukko 4). Muita runsaslukuisia pesimälajeja olivat mm. metsäkirvinen, laulurastas, vihervarpunen, leppälintu, punarinta, harmaasieppo ja talitiainen. Hankealueen pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja (taulukko 5). Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan mäntyvaltaisia metsiä, hakkuuaukeaa ja ojitettua turvemaata. Sauviinmäen etelä- ja kaakkoisrinteille sijoittuu pienialaisesti kuusikoita. Hankealueella ei ole lainkaan luonnontilaisia metsä- tai suoalueita, eikä alueelta tunnistettu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Myöskään hankealueen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Taulukko 4. Pistelaskentojen perusteella hankealueen kymmenen runsainta pesimälajia. Dominanssi = lajin yksilöiden osuus koko hankealueella pesivästä lintuyhteisöstä. Laji Dominanssi Peippo (Fringilla coelebs) 19,0 % Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 16,8 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 12,1 % Käki (Cuculus canorus) 6,0 % Laulurastas (Turdus philomelos) 5,7 % Vihervarpunen (Carduelis spinus) 4,8 % Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) 3,8 % Punarinta (Erithacus rubecula) 3,2 % Harmaasieppo (Muscicapa striata) 3,2 % Talitiainen (Parus major) 2,9 % Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston tiedonannon ja Sääksirekisterin (Juhani Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on kuitenkin huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella ei havaittu pesiväksi tulkittavia petolintuja. Hankealueen koillispuolella, Kauhistuksen vanhan viljelyalueen läheisyydessä havaittiin pesimälinnustoselvitysten yhteydessä varpushaukka, jonka tarkemmasta pesäpaikasta ei kuitenkaan ole tietoa. Sauviinmäen pohjoispuoleisella alueella havaittiin lekutteleva tuulihaukka, joka ei kuitenkaan todennäköisesti pesi hankealueella. Kauhistuksen viljelyalueen ja Pykälön vanhan pihapiirin väliin sijoittuvasta iäkkäämmästä kuusisekamet-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 19 (31) sästä löydettiin kaksi isoa petolinnun risupesää, joissa ei kuitenkaan havaittu merkkejä tuoreista pesinnöistä. Kesällä 2014 hankealueen eteläpuolella Savinevan eteläpuolelle sijoittui sinisuohaukan reviiri. Alueen metsäkanalintukannat ovat ilmeisen vahvat, koska hankealueella havaittiin useampia teeriä ja metsoja sekä pyitä. Koiras metso havaittiin hankealueen itäpuolella kulkevan metsäautotien varrella ja naaras metso havaittiin sopivassa pesimäympäristössä hankealueen kaakkoisosassa (kuva 13). Koiras teeriä havaittiin Sauviinmäen pohjoisosassa, Savinevan koillispuolella sekä hankealueen itäpuolella. Alueen koillisosassa havaittiin naaras teeri sopivassa pesimäympäristössä. Pyypoikue havaittiin Kauhistuksen vanhan viljelyalueen koillispuoleisen varttuneen kuusisekametsän alueella. Lisäksi pyitä havaittiin alueen länsiosissa, Sauviinmäen kuusisekametsissä. Kahlaajista alueella havaittiin mahdollisesti pesivänä taivaanvuohi ja todennäköisesti pesivänä metsäviklo sekä lehtokurppa. Kurjen huutelua kuultiin hankealueen rajoilta, Juurikkanevan alueelta, mutta sen pesintää ei varmistettu. Sauviinmäelle sijoittuvalla kiviainestenottoalueella ja sen lähiympäristössä havaittiin ihmisen luomalla alueella pesivät rantasipi, västäräkki ja kivitasku sekä alueen maa-aineskasoissa pieni törmäpääsky-yhdyskunta (kuva 13). Hankealueen muu pesimälajisto on hyvin vaatimatonta, ja koostuu alueellisesti tavanomaisista metsälintulajeista. Hankealueella havaittiin muista maininnan arvoisista lajeista Suomessa harvalukuisena pesivä kirjosiipikäpylintu kesäkuun alussa. Kirjosiipikäpylinnun ei kuitenkaan tulkittu pesivän alueella, vaan se havaittiin voimakkaan käpylintuvaelluksen aikana. Sauviinmäen hankealueella havaittiin tikkalinnuista palokärki, käpytikka sekä käenpiika. Palokärjen ääntelyä kuultiin Hemmunkallion alueella sekä Savinevan koillispuolella, ja käenpiika huuteli Uusimaan pihapiirissä. Uusimaan pihapiirissä lauloi kaksi koiras punavarpusta. Taulukko 5. Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaitut lintulajit. Lihavoidut lajit tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Laji Pyy (Tetrastes bonasia) Teeri (Tetrao tetrix) Metso (Tetrao urogallus) Varpushaukka (Accipiter nisus) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kurki (Grus grus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Metsäviklo (Tringa ochropus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Käenpiika (Jynx torquilla) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Törmäpääsky (Riparia riparia) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laji Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (Parus major) Puukiipijä (Certhia familiaris) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella)

20 20 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Sauviinmäen hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle, jossa ei sijaitse tiedossa olevia muuton johtolinjoja tai lintujen merkittäviä muuttoreittejä. Perämeren rannikkoalueelle sijoittuva kansainvälisesti tärkeä lintujen muuttoreitti sijoittuu huomattavan kauas alueen länsipuolelle (kuva 12). Kurkien muuttoreitti kulkee keväällä leveällä rintamalla alueen länsipuolella, mutta syksyllä hankealue sijoittuu kurkien valtakunnallisesti tärkeän muuttoreitin itäosaan (kuva 12). Syksyn kurkimuutto saa alkunsa Muhoksen ja Tyrnävän alueelta, josta se suuntautuu suoraviivaisesti etelälounaaseen, Keski-Suomen länsiosien kautta kohti Hankoniemeä. Muuttoreitin kautta kulkee joka syksy liki kurkea, mutta muuttoreitin painopiste sijoittuu yleensä hankealueen länsipuolella Haapajärven ja Nivalan rajaalueelle. Sauviinmäen lähiympäristöön sijoittuvilla laajemmilla peltoalueilla sekä vesistöillä lepäilee muuttoaikana jonkun verran lintuja, mutta alueelle ei sijoitu muuttolintujen tärkeitä suurikokoisten lintujen muuttolepäilyalueita. Haapajärven alueen muuttolinnustosta ei ollut käytettävissä aiempia tietoja, mutta alueella on suoritettu sekä kevät- että syysmuutontarkkailua vuonna Ennakkotietojen perusteella Haapajärven alueella laajemmin havaittu lintujen muutto oli melko vähäistä ja luonteeltaan hajanaista. Alueelta ei tunnistettu tärkeitä lintujen muuttoreittejä. Muuttolinnuston tarkempi raportointi valmistuu myöhemmin hankkeen kaavaehdotusvaiheeseen. Kuva 12. Sauviinmäen hankealueen sijoittuminen suhteessa valtakunnallisesti tärkeisiin päämuuttoreitteihin (punainen = laulujoutsenen ja metsähanhen kevätmuuttoreitti, sininen = kurjen syysmuuttoreitti ). Muuttoreittien aluerajaukset BirdLife Suomi Suojelullisesti arvokas linnusto Kesän 2013 pesimälinnustoselvityksen aikana Sauviinmäen hankealueella havaittiin yksitoista suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 3), jotka ovat vielä alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Hankealueella pesivästä lajistosta törmäpääsky ja kivitasku on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010), ja molemmat lajit on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ( /- 1096) ja -asetuksen ( /160) nojalla. Molemmat lajit pesivät Sauviinmäen kiviainesten ottopaikalla ihmisen luomassa elinympäristössä. Hankealueella pesivästä

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sauviinmäen tuulivoimapuisto 21 (31) lajistosta metso, teeri, rantasipi, käenpiika ja punavarpunen on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (NT). Metso on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi (Rajasärkkä ym. 2013). Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaituista lajeista viisi lajia on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon (79/409/ETY), ja neljä lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi (Leivo 1996). Sauviinmäen hankealueen pesimälinnustoselvityksessä havaittu suojelullisesti arvokas lintulajisto on esitetty taulukossa 5, ja hankealueella pesivien uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 12. Sauviinmäen hankealueella tai sen ympäristössä saattaa ajoittain esiintyä myös muita suojelullisesti arvokkaita lintulajeja, joista todennäköisimpiä ovat etenkin alueen lintuatlasruuduissa tavatut metsäelinympäristöjen lajit. Tuulivoimaloiden vaikutusalueen kautta saattaa myös muuttaa joitain suojelullisesti arvokkaita lajeja. Taulukko 6. Hankealueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Parimäärä = uhanalaisten ja silmälläpidettävien pesimälajien arvioitu parimäärä hankealueella, Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), RT = alueellisesti uhanalainen (Rajasärkkä ym. 2013)), EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji (Leivo 1996), EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji (79/409/ETY). Lihavoidut lajit tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Laji Parimäärä Uhanalaisuus EVA EU Pyy (Tetrastes bonasia) x Teeri (Tetrao tetrix) 2 3 NT x x Metso (Tetrao urogallus) 1 2 NT, RT x x Kurki (Grus grus) x Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 NT x Käenpiika (Jynx torquilla) 1 NT Palokärki (Dryocopus martius) x Törmäpääsky (Riparia riparia) 5 10 VU Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 1 VU Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) 2 NT Kuva 13. Hankealueen pesimälinnustoselvitysten aikana havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien havaintopaikat.

22 22 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Muu eläimistö Alueen tavanomainen eläinlajisto Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Alueella tavataan satunnaisesti myös suurpetoja, joista ilves ja karhu ovat todennäköisimmät Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Liito-orava on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja se on arvioitu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Liito-oravan esiintyminen Kalajokilaaksossa on kuitenkin melko satunnaista ja laikuittaista, eikä hankealueen ympäristöön sijoitu tiedossa olevia liito-oravahavaintoja Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietokannassa (Jouni Näpänkangas, kirjall. ilm.). Hankkeen yhteydessä toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Alueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä. Hankealueelle sijoittuu pienialaisesti myös liito-oravan elinympäristönä tyypillistä iäkkäämpää kuusikkoa, joiden ympäristössä on vähänlaisesti myös haapaa sekä leppää. Toteutettujen selvitysten sekä alueen elinympäristörakenteen perusteella liito-oravan esiintyminen alueella on mahdollista, mutta lajin alueellisen esiintymiskuvan myötä epätodennäköistä. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Sauviimäen hankealueella on hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen hankealueella arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Kaikki suurpedot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja niitä tavataan ajoittain myös Haapajärvellä sekä hankealueen ympäristössä. Alueella esiintyvistä suurpedoista todennäköisimpiä ovat karhu ja ilves. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa niiden elinpiiriä. Lepakot Lepakoiden suojelu Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat Suomen luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä.