VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN. 1

Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 3 2. KAMPA-hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ohjaava arvopohja... 3 3. Viestinnän tavoitteet... 4 4. Viestinnän periaatteet... 5 5. Viestinnän toteutus ja vastuut... 5 5.1. Sisäinen viestintä (hankeorganisaation sisällä)... 5 5.2. Ulkoinen viestintä (hankeorganisaatiosta ulospäin)... 6 5.3. Kaste-toimijoiden keskinäinen viestintä... 7 6. Graafinen ilme ja käytettävät termit... 7 7. Viestinnän resursointi... 8 8. Viestintäsuunnitelman voimassaolo... 8 9. Viestinnän seuranta ja arviointi... 9 2

1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla - KAMPA (myöhemmin KAMPA) on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen (PaKaste II) osahanke (kts. tarkemmin sosiaalikollega.fi). Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Kaste-ohjelmasta. KAMPA-hankkeen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien kehittäminen tukemalla palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden (palvelujen saatavuus, laadukkuus ja taloudellisuus) toteutumista. Tämä tapahtuu mallintamalla palvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen, niitä tuottavien organisaatioiden sekä kansalaisten keskinäisiä vuorovaikutuskäytäntöjä ja ottamalla kansalaisosallistuminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen suunnittelua ja toteutumista. Hankkeen toimialueeksi on valikoitunut maaseutu, jossa palvelujen saatavuudelle on erityishaasteita ja jossa palvelujen rakennemuutosten vaikutus on suurin. Pilottialueiden tavoitteet konkretisoituvat hankkeen alkuvaiheessa. Tavoitteisiin pyritään pilotoimalla hankkeessa mukana olevien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden (Kokkola ja Kruunupyy, JYTAn yhteistoiminta-alue, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue) sosiaalija terveyspalveluissa kansalaisvaikuttamisen menetelmiä, asiakasosallistumiseen perustuvia toimintakäytäntöjä, yhteisöllisiä palvelujen tuottamismalleja sekä vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ehkäisevän ja osallistavan työn osaamista. Hankkeen päämääränä on paikallisen kehittämistyön kautta tuottaa valtakunnallisesti levitettävää ja sovellettavaa uutta tietoa, osaamista ja mallinnuksia kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa, ajattelussa ja toimintakäytännöissä. 2. KAMPA-hankkeessa tehtävää kehittämistyötä ohjaava arvopohja Hankkeessa tehtävä kehittämistyö pohjautuu kansalaisosallistumisen, maaseudun ja hyvinvointipalvelujen nykytilaan liittyvistä arvoista käytävälle yhteiselle keskustelulle. Julkisesti neuvottelevan demokratian (deliberatiivinen demokratia) ajatusten mukaisesti hankkeessa uskotaan siihen, että kaikki ihmiset voivat subjektivoitua ja osallistua avoimeen yhteiseen pohdintaan. Yhteisessä pohdinnassa asioita ja niihin kehitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja tarkastellaan eri näkökulmista, ja niihin voidaan myös löytää uusia, ehkä yllättävistäkin suunnista tulevia ratkaisuja. Hankkeen arvopohja ja sitä myöten kaikki hankkeessa tehtävä työ rakentuu seuraaville ajatuksille: - Sosiaali- ja terveydenhuollon arvokeskustelu on julkisuudessa jäänyt vähäiseksi ja kapeaksi. o Arvokeskusteluun kuuluu oleellisesti sen jatkuva tarkastelu, millaiseen ihmiskäsitykseen palvelut perustuvat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvokeskustelun ei tule rajoittua vain yksittäisten asiakkaiden ja potilaiden kohteluun, vaan onnistuessaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse yhteisvastuullisuuden tukemisesta paikallisen demokratian ja paikallistalouden muodossa. - Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa keskustelussa ja toimenpiteissä lähtökohtana tulee aina olla ihmisen oma käsitys tilanteestaan ja ammattilaisen taitava tuki ihmisen omille ponnisteluille. 3

o Kansalaisia ei tule nähdä palvelujen kohteina, joille tuotetaan ylhäältäpäin standardisoituja palveluja. Sen sijaan heidät tulee nähdä tasavertaisina toimijoina ja arjen asiantuntijoina palvelujen kehittämisen eri vaiheissa. - Sosiaali- ja terveyspalveluilla on ymmärrettyä laajempi merkitys maaseutualueiden asukkaille. o Sosiaali- ja terveyspalvelujen kannattelevat maaseudulla asumisen elämänlankaa monessa mielessä. Hyvinvointipalvelut ovat yksi nopeimmin kasvavana elinkeinoala, kunnallisdemokratian suurin yksittäinen kohde ja koulutettujen naisten keskeinen työllistäjä. o Vallalla olevissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämissuunnissa (suuruuden ekonomia ja palvelujen keskittäminen, palvelujen yksityistäminen ja kilpailuttaminen, tuottavuuden saavuttaminen rakenteita ja ammatillisuutta kehittämällä) ei oteta tarpeeksi huomioon maaseudun hyvinvointipalveluihin liittyviä erityispiirteitä eikä palvelujen merkitystä demokratialle. - Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä merkitys ns. sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. o Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisiä arvoja ovat sosiaaliset ja ympäristölliset arvot voiton tuottamisen sijaan. Tällä hetkellä julkisten palvelujen kilpailuttamisessa ei riittävissä määrin oteta huomioon palvelujen tuottamisen laajempia vaikutuksia yhteisölliseen hyvinvointiin yhteisen edun näkökulmasta. 3. Viestinnän tavoitteet Viestinnän perustavoitteena on tukea hankkeessa tehtävää kehittämistyötä sekä antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hyvällä viestinnällä parannetaan ja mahdollistetaan eri toimijoiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, sitoutetaan keskeiset toimijat niiden toteuttamiseen ja tuetaan hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Ennen kaikkea avoin ja rehellinen viestintä synnyttää luottamusta toimijoiden kesken, mikä on edellytys rakentavalle yhteistyölle. Sisäisen viestinnän (hankeorganisaatiossa toimivat) tavoitteena on yhteisymmärryksen aikaansaaminen tarvittavasta muutoksesta, asetettavista tavoitteista sekä keinoista, joilla ne pyritään saavuttamaan. Sisäisessä viestinnässä keskeistä on myös kokemusten jakaminen, tehdystä kehittämistyöstä tiedottaminen ja tätä kautta toisilta oppiminen. Ulkoisella viestinnällä (hankeorganisaatiosta ulkopuolelle viestiminen) ja aktiivisella sidosryhmätyöllä pyritään siihen, että toimialueen kansalaiset ja eri sektoreiden toimijat ovat tietoisia hankkeesta, voivat osallistua yhteiseen keskusteluun ja tulla aktiivisiksi toimijoiksi hankkeessa sekä ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan. Valtakunnallisella tasolla pyrkimyksenä on hankkeessa tuotetun uuden sovellettavan tiedon, osaamisen ja mallinnusten levittäminen. Tiivistetysti viestinnän tavoitteena on: - nostaa hankkeen teemoja julkiseen keskusteluun ja yleiseen tietoisuuteen - kannustaa kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen yhteiskunnallisessa elämässä, etenkin sosiaalija terveyspalveluissa - sitouttaa hankkeen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta keskeiset kunnallista päätösvaltaa käyttävät toimijat (viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden) sekä muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hankkeen päämääriin - edistää eri toimijoiden ja yhteistyötahojen välistä viestintää 4

- lisätä valtakunnallisesti sekä hankkeen aikana että sen päätyttyä kansalaisten ja palvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen tietoisuutta kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja toimintamalleista hyvinvointipalveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluissa 4. Viestinnän periaatteet Viestintä perustuu seuraaviin toimintaperiaatteisiin: aktiivisuus ja ennakoitavuus luotettavuus vuorovaikutteisuus ymmärrettävyys tasapuolisuus vaikuttavuus viestien yhdenmukaisuus toisto Henkilöstöä koskevissa asioissa informoidaan aina ensin henkilöstöä ja vasta sen jälkeen viestitään asiasta organisaation ulkopuolelle. Hankkeen toimialueilla viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan aina kotiorganisaation viestintää koskevat periaatteet ja käytännöt. 5. Viestinnän toteutus ja vastuut Tiedottamisen perusta ovat KAMPA-hankkeen tavoitteiden ja arvopohjan mukaiset viestit. Kaikki hankkeen viestintä rakentuu näiden pohjalle. Perusviestien lisäksi viestinnän sisällön muodostavat ajankohtaiset asiat sekä prosessin aikana syntyneet tuotokset, päätetyt asiat sekä tulevat tapahtumat. Kaikissa viestintätilanteissa viestijä tiedostaa edustavansa taustaorganisaatioita ja olevansa vastuussa viestinnästään. Alueelliset kehittäjät huolehtivat säännöllisestä tiedotuksesta oman alueensa osalta. Hankkeen sisäisessä tiedonlevityksessä kehittäjäkoordinaattorin vastuulla on hankkeen toimialueiden keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon varmistaminen, valtakunnallisesti verkostoituvan hankkeen toimintatutkimuksellinen tiedontuotanto sekä paikallisten kokemusten jakaminen ja levittäminen (säännölliset työkokoukset, seminaarit, julkaisut, nettifoorumi). 5.1. Sisäinen viestintä (hankeorganisaation sisällä) Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat: - Hankkeessa tai sen hallinnointiin liittyvissä tehtävissä työskentelevät: alueelliset kehittäjät, kehittäjäkoordinaattori, tieteellinen ohjaaja sekä osahankkeen hallinnoijan yhteyshenkilö - Yhteyshenkilöt pilottialueiden kotiorganisaatioissa sekä muut hankkeen hallinnointiin liittyvissä tehtävissä toimivat - Ohjausryhmän jäsenet - Alueellisten yhteistyöryhmien jäsenet 5

Sisäisessä viestinnässä käytetään seuraavia menetelmiä: - KAMPA-organisaation eri ryhmät (työntekijätiimit eri muodoissaan, ohjausryhmä, alueelliset yhteistyöryhmät jne) pitävät säännöllisin väliajoin yhteisiä kokouksia/palavereita, joihin laaditaan etukäteen asialista. Kaikissa kokouksissa suositellaan vakio asiana pidettäväksi tilannekatsaus. Kokouksissa/palavereissa käytävä keskustelu kirjataan muistioon/pöytäkirjaan, joka toimitetaan kaikille ko. ryhmän jäsenille sekä tallennetaan asiaan liittyvien dokumenttien kanssa Optimaan ko. asiaa koskevaan kansioon. - KAMPA-tiimin jäsenten virtuaalisena työskentely-ympäristönä toimii Jyväskylän yliopiston alle Optimasn perustettu suljettu työtila. Työtilassa on tiimin jäsenten käyttöön tarkoitettu keskustelualue sekä säilytyskansiot hankkeen kuluessa laadituille dokumenteille ja muulle tallennettavalle materiaalille - Puhelinta tai sähköpostia käytetään nopeampaa reagointia vaativien yksittäisten viestien lähettämiseen, joiden tallentumisella ei ole asian selvittyä niin suurta merkitystä. - Alueelliset kehittäjät raportoivat säännöllisesti sovituin väliajoin hankkeen etenemisestä omilla toimialueillaan. - Kehittäjäkoordinaattori kokoaa koko hankkeen etenemistä kuvaavan toimintaraportin sovituin väliajoin ohjausryhmälle esitettäväksi ja edelleen PaKaste II hankkeen hallinnoijalle ja sitä kautta hankkeen rahoittajalle eteenpäin toimitettavaksi. - Jokainen hankkeen työryhmän jäsen on tärkein informaatiokanava suhteessa omaan organisaatioonsa ja on osaltaan vastuussa tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. 5.2. Ulkoinen viestintä (hankeorganisaatiosta ulospäin) Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat: - Kansalaiset eri rooleissa: yhteiskunnan ja yhteisön jäseninä, palvelujen rahoituksesta vastaavina veronmaksajina, palvelujen potentiaalisina käyttäjinä sekä palvelujen asiakkaina. - Kunnalliset päätöksentekijät (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) - Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla - Sosiaali- ja terveysalan, maaseudun sekä kansalaisosallistumisen kehittämisen parissa toimivat organisaatiot ja hankkeet eri sektoreilla sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla - Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat - PaKaste II -hankkeen sekä sen eri osahankkeiden toimijat ja hankkeen rahoittaja Seuraavassa ulkoinen viestintä on jaettu paikallistasolla sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti tapahtuvaan. Elävässä elämässä nämä eivät luonnollisestikaan ole näin selkeästi erotettavissa, tarkoituksena on lähinnä kuvata tiedottamisen painopistettä eri välineitä käytettäessä. Ulkoinen viestintä paikallistasolla: - Paikallisessa tiedottamisessa noudatetaan pilottialueiden kotiorganisaatioiden tiedottamisstrategiaa ja tiedottamisesta annettuja ohjeita. Hankkeen tiedottamisessa tehdään yhteistyötä kotiorganisaatioiden ja toimialueen kuntien tiedotuksesta vastaavien kanssa. - Hankkeessa mukana olevat toimijat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, välineinä erilaiset tilaisuudet, paikallinen media, sosiaaliset yhteisöpalvelut ja muu verkkoviestintä. - Mediaviestinnässä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia toimialueiden mediakanavia. Tiedotusta toteutetaan säännöllisesti hankkeen eri vaiheissa kehittämistyön tavoitteiden mukaisesti. Etenkin on tärkeää esitellä hankkeen konkreettisia tuloksia, joiden kautta hankkeen teemoja voidaan nostaa ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla yleiseen keskusteluun. 6

- Hankkeesta tiedotetaan ja ylläpidetään keskustelua myös interaktiivisessa sosiaalisessa mediassa. Paikallisille hankkeille voidaan sen noudattaessa kotiorganisaation tiedotuspolitiikkaa avata omat facebook sivut, blogi, twitter tms. - Hanke tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, esim. opintojaksojen ja opinnäytetöiden tekeminen hankkeeseen liittyen. Ulkoinen viestintä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti: - Koko hankkeen etenemisestä tiedotetaan hankkeen kotisivuilla osoitteessa www.chydenius.fi/kampa. Sivujen päivittämisestä vastaa kehittäjäkoordinaattori. Hankkeen www-sivut linkitetään koko PaKaste II hankkeen sivuille ja päinvastoin. - Sähköisen uutiskirjeen postituslistalle kootaan yhteistyökumppaneita mahdollisimman laajasti. Uutiskirje lähetetään ohjausryhmän kokousten jälkeen ja muulloinkin tarvittaessa. - Hankkeelle perustetaan kaikille avoin nettiportaali (esim. Innokylä-ympäristöön), joka on keskeinen väline sekä hankkeessa mukana olevien alueiden keskinäisessä ja valtakunnallisessa tiedonvaihdossa että syntyvien toimintamallien levittämisessä jo kehittämistyön aikana. - Hanke järjestää vuosittain aiheeseen liittyvän valtakunnallisen kaikille avoimen seminaarin, jonka yksi keskeinen tavoite on hankkeessa syntyvien toimintamallien ja menetelmien välittäminen sekä avoin keskustelu niiden kehittämiseen liittyen. - Hankkeeseen liittyen julkaistaan artikkeleja alan ammatillisissa ja tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa. - Hanke näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tapahtumissa mm. TerveSos, sosiaalityön tutkimuksen päivät. 5.3. Kaste-toimijoiden keskinäinen viestintä KAMPA-hankkeen etenemisestä tiedotetaan hankkeen hallinnoijalle ja rahoittajalle maksatushakemuksen yhteydessä laadittavan toiminta- ja talousraportin kautta. PaKaste II hankkeen sekä muiden Kaste-hankkeiden palveluksessa olevat työntekijät verkottuvat tarpeen mukaan aihealueiden mukaan ja välittävät tietoa omista osahankkeistaan. 6. Graafinen ilme ja käytettävät termit Hankkeen koko nimi on Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla - KAMPA. Virallisissa teksteissä nimenä käytetään koko hankkeen nimeä: Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hanke (PaKaste II) / Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla KAMPA. Päivittäisessä viestinnässä ja hankkeessa tuotetussa materiaalisissa (esitteet, tiedotteet, kirjelomakkeet, käyntikortit jne.) käytetään lyhennettä KAMPA, joka voidaan tarvittaessa aukikirjoittaa. Alla on tyylitelty kirjoitusmuoto KAMPA-sanasta, jota suositellaan käytettäväksi hankkeen esitteissä, kirjelomakkeissa jne. Lisäksi ilmeeseen kuuluu kuvana ja nimenä valtakunnallisen Kaste-ohjelman tunnus. 7

Tyylitelty KAMPA-hankkeen nimi ja Kaste-logo Eri yhteyksissä KAMPA-hanketta kuvaamaan voidaan käyttää valmisteluvaiheessa hankkeen tunnukseksi brändättyä KAMPA-kuvaa. MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖRÄÄN. KAMPA-kuva 7. Viestinnän resursointi Viestintä toteutetaan hankkeen resursseilla. Internet-sivujen ylläpidosta vastaa Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja niiden päivittämisestä vastaa kehittäjäkoordinaattori. 8. Viestintäsuunnitelman voimassaolo Ohjausryhmä on hyväksynyt tämän suunnitelman 17.1.2012. Suunnitelma tulee voimaan heti ja on voimassa hankkeen keston ajan 31.3.2013 saakka. Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti. 8

9. Viestinnän seuranta ja arviointi Hankkeen työntekijät seuraavat viestinnän toteutumista ja keräävät siitä palautetta sidosryhmiltä. - Hankkeen tiedottamisen ja viestinnän toteutumisista sekä siitä saatua palautetta arvioidaan osana hankkeen eri toimijaryhmien työtä (työntekijätiimit, alueelliset yhteistyöryhmät, ohjausryhmä). - Hankkeen työntekijät kirjaavat kaikki ne tilaisuudet, joissa he ovat hanketta esitelleet tai olleet hankkeen työntekijöinä osallisina sekä yhteydenotot ja saamansa palautteen hankkeen toimintaan liittyen. - Alueelliset kehittäjät keräävät omilla toimialueillaan kaikki hankkeesta julkaistut uutiset (sanomalehdet, tiedot radio- ja televisiouutisista) Optimaan pdf-muodossa. Harkinnan mukaan nämä liitetään myös hankkeen Internet-sivuille esittelemään hankkeen etenemistä. - Hankkeen tiedottamista etenemistä raportoidaan ja arvioidaan osana hankkeen toimintaraportointia. 9