Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 2 (33) 8.9.2014 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Johdanto... 4 1.2 Ratatekniset lähtökohdat... 4 1.3 Ympäristökohteiden huomioiminen... 5 2 TYÖN KULKU... 5 3 TARKASTELLUT LINJAUKSET KEMIJÄRVI SODANKYLÄ -VÄLILLÄ... 6 3.1 Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta)... 7 3.1.1 Ratalinja... 7 3.1.2 Ympäristövaikutukset... 7 3.1.3 Vaikutus kaavoitukseen... 8 3.2 Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali)... 10 3.2.1 Ratalinja... 10 3.2.2 Ympäristövaikutukset... 11 3.2.3 Vaikutus kaavoitukseen... 11 3.3 Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä)... 12 3.3.1 Ratalinja... 12 3.3.2 Ympäristövaikutukset... 13 3.3.3 Vaikutus kaavoitukseen... 13 3.4 Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse)... 13 3.4.1 Ratalinja... 13 3.4.2 Ympäristövaikutukset... 14 3.4.3 Vaikutus kaavoitukseen... 14 3.5 Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse)... 14 3.5.1 Ratalinja... 14 3.5.2 Ympäristövaikutukset... 15 3.5.3 Vaikutus kaavoitukseen... 15 3.6 Vaihtoehtojen Ve1 Ve4 rataverkolliset vaikutukset... 15 4 TARKASTELLUT LINJAUKSET ROVANIEMI SODANKYLÄ -VÄLILLÄ... 16 4.1 Vaihtoehto VeA (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Ramboll 2012)... 16 4.1.1 Ratalinja... 16 4.1.2 Ympäristövaikutukset... 16 4.1.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 16 4.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin... 16 4.2 Vaihtoehto VeAa (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Sito Oy 2014)... 17 4.2.1 Ratalinja... 17 4.2.2 Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoitukseen ja poronhoidon rakenteisiin... 17 5 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU KEMIJÄRVI / ROVANIEMI SODANKYLÄ VÄLILLÄ... 18 6 TARKEMMIN TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT ROVANIEMI / KEMIJÄRVI SODANKYLÄ KEVITSA (VEAB, VEB JA VEC)... 19 6.1 Vaihtoehto VeAb (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa, Sito Oy 2014)... 19 6.1.1 Ratalinja... 19 6.1.2 Ympäristövaikutukset... 20 6.1.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 20 6.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin... 21 6.2 Vaihtoehto VeB (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse)... 21 6.2.1 Ratalinja... 21 6.2.2 Ympäristövaikutukset... 22 6.2.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 23 6.2.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin... 23 6.3 Vaihtoehto VeC (aiemmin Ve5, yhdistetty Ve1 ja Ve3)... 24

6.3.1 Ratalinja... 24 6.3.2 Ympäristövaikutukset... 25 6.3.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 26 6.3.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin... 26 7 JATKOTARKASTELUUN VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ROVANIEMI / KEMIJÄRVI KEVITSA... 27 8 LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VEAB, VEB JA VEC RAKENTAMISKUSTANNUKSET... 27 9 JATKOTOIMENPITEET... 28 9.1 Kustannukset... 28 9.2 Ympäristövaikutukset... 28 9.3 Vaikutukset kaavoitukseen... 28 10 YHTEENVETO... 29 10.1 Kaivostoiminta nyt ja tulevaisuudessa... 29 10.2 Tulevaisuuden kuljetusreittivaihtoehtoihin varautuminen... 29 10.3 Muiden elinkeinojen kuljetustarpeet... 30 10.4 Kuljetusten ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä... 30 10.5 Uusi ratayhteys... 31 10.6 Vaihtoehdon valinta... 32

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 4 (33) 8.9.2014 1 Työn tavoitteet ja lähtökohdat 1.1 Johdanto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys on ollut osa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmien kehittämistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmistä alueen maakuntakaavan laatimista varten. Kemijärvi/Rovaniemi-Sodankylä-välin ratayhteysselvitys vaihtoehtotarkasteluineen on laadittu sillä tasolla, että raideyhteys voidaan ohjeellisella merkinnällä osoittaa maakuntakaavassa. Selvitys on ulottunut maakuntakaava-alueen ulkopuolelle Sodankylän pohjoispuolelle huomioiden myös raideliikenteen tulevaisuuden suunnitelmat Pohjois-kalotin alueella. Linjausvaihtoehdot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista jatkaa Kirkniemeen ja Narvikin suuntaan. Työssä on tunnistettu vaihtoehtolinjausten alustavia vaikutuksia muun muassa elinkeinoelämään, kaavoitukseen, poronhoitoon, luonnonympäristöön, pohjaveteen kulttuuriperintöön ja maisemaan. Ratalinjausvaihtoehtojen tunneliosuuksien pituudet, tie- ja ratasiltojen lukumäärät, linjauksen pituus suoalueella arvioitiin rakentamiskustannusten laskemista varten. Ratalinjausvaihtoehtoista arvioitiin rakentamiskustannukset ilman sähköistystä ja kustannukset sisältäen sähköistyksen. 1.2 Ratatekniset lähtökohdat Ratasuunnittelu aloitettiin vaakageometrian suunnittelusta, jossa otettiin huomioon reunaehdot ja ratageometrian pakkopisteet. Reunaehtoja olivat maastolliset seikat (muun muassa tunturit, suoalueet, Natura- ja luonnonsuojelualueet, järvet ja joet). Ratageometrian pakkopisteitä ovat nopeustason vaikutus kaarresäteisiin, pystygeometrian vaikutus linjauksen toteutettavuuteen, tunneleiden määrän minimointi, sillat ja kustannusten huomioiminen. Vaihtoehtojen pystygeometria tutkittiin sillä tarkkuustasolla, että vaihtoehto voitiin todeta toteuttamiskelpoiseksi. Rata on yksiraiteinen, linjasuojastettu ja kauko- ohjattu sekä junankulunvalvonnalla varustettu sekaliikenteen rata. Junaliikenne koostuu pääosin tavaraliikenteestä. Lähtökohtaisesti rata on sähköistämätön. Mahdollisen sähköistyksen yhteydessä on varauduttava vähintään yhteen uuteen syöttöasemaan sekä tarvittavien syöttölinjojen rakentamiseen. Kohtauspaikat rakennetaan noin 30 kilometrin välein. Kullekin kohtauspaikalle toteutetaan oma asetinlaite. Radan päällysrakenne on 550 mm sepelitukikerroksella varustettu betonipölkkyraide, jonka kiskotus on tyyppiä 60E1. Rataluokka on D. Rakenteen routimattoman kerroksen paksuus on penkereellä 2600 mm. Normaalipoikkileikkaus on Jk-1-PB-2600 6.8. Tavoitenopeus linjaosuudella perinteisellä kalustolla on 200 km/h. Käytettävä minimikaarresäde on 2500 m. Lähinnä maasto-olosuhteiden ja sitä kautta rakennuskustannusten minimoinnin takia käytettiin myös pienempiä ohjearvoja tai mitoitusnopeutta. Tavaraliikenteen mitoittava junapituus on 925 metriä. Mitoittava akselipaino on 25 tonnia ja sille sallittava suurin nopeus on 100 km/h. Radan suurin sallittu pituuskaltevuus on 12.5. Kaltevuusjakson minimipituus maksimikaltevuudella on 600 metriä ja maksimipituus on 2000 metriä. Lähtökohtaisesti maksimi pengerkorkeus saa olla 10 metriä ja leikkaussyvyys enimmillään 25 metriä. Tunneleita pyrittiin välttämään.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 5 (33) Ratarumpuja arvioitiin tarvittavan 1 kpl/km. Huoltoteitä arvioitiin tarvittavan noin puolet ratapituudesta. Turvepehmeikköosuuksilla ensisijaiseksi pohjanvahvistusratkaisuksi arvioitiin massanvaihto. Teiden ja radan risteämät suunniteltiin eritasoratkaisuina. Yksityisteiden risteämiä suunniteltiin järjestettävän mahdollisimman paljon korvaavilla tieyhteyksillä maanteiden siltapaikoille. Nämä on arvioitu lisäkustannuksina rakentamiskustannuksiin. 1.3 Ympäristökohteiden huomioiminen 2 Työn kulku Ratalinjausvaihtoehtojen suunnittelussa otettiin huomioon keskeiset valtakunnalliset ja maakunnalliset ympäristötiedot. Ne muodostivat tärkeitä reunaehtoja ratakäytävän suunnittelulle. Linjaukset pyrittiin suunnittelemaan siten, että linjaus ei sijoitu Naturatai luonnonsuojelualueille tai niiden läheisyyteen. Lisäksi pyrittiin sijoittamaan ratakäytävä riittävän kauaksi asutuksesta. Tällä vältetään melu- ja tärinähaittoja. Ympäristökohteet esitetään yleispiirteisinä teemakarttoina, jotka ovat raportin liitteinä (liitteet 4-6). Teemakartat on laadittu luontokohteista ja luontoalueista, pohjavesialueista sekä maisema- ja kulttuuriperintökohteista. Ympäristövaikutusten arviointi on suhteutettu työn suunnittelutasoon, joten se on luonteeltaan hyvin yleispiirteistä ja tiivistä. Vaikutusarviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa valittua linjausta tutkitaan tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Työn aluksi laadittiin Kemijärvi Sodankylä - välille neljä päävaihtoehtolinjausta (Ve1 Ve4). Vaihtoehtolinjauksiin Ve1 ja Ve4 laadittiin alavaihtoehdot Ve1A ja Ve4A. Ohjausryhmän kokouksessa 24.1.2014 sovittiin, että tutkitaan näiden lisäksi yksi vaihtoehto (vaihtoehtolinjaus Ve5). Vuonna 2012 valmistunut (Ramboll) suunnitelma Rovaniemeltä Sodankylän kautta Sokliin otettiin myös mukaan tarkasteluun. Rambollin suunnittelema linjaus Rovaniemi Sodankylä ja vaihtoehdot Ve1 Ve4 arvioitiin tässä vaiheessa karkealla tasolla ympäristövaikutusten sekä kustannusten suhteen. Nämä vaihtoehdot on käsitelty luvussa 3. Vaihtoehdoista valittiin maakuntahallituksen kokouksessa (17.2.2014) jatkotarkasteluun kolme tarkoituksenmukaisinta linjausta. Valitut vaihtoehdot ovat Ve3, Ve5 sekä Rovaniemi Sodankylä linjaus (Ramboll 2012). Työryhmän kokouksessa 25.3.2014 sovittiin, että Rambollin (2012) suunnittelemasta Rovaniemi Sodankylä Sokli linjauksesta laaditaan uusi linjausvaihtoehto. Rambollin suunnittelema linjaus otettiin lähtökohdaksi ja Rovaniemi Sodankylä väli tarkasteltiin karkealla tasolla. Lisäksi kokouksessa sovittiin, että jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot nimetään uudestaan. Uudet vaihtoehtomerkinnät ovat A Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012) (käsitelty luvussa 4.1), B vaihtoehto Ve3 (käsitelty luvuissa 3.4 ja 6.2) ja C vaihtoehto Ve5 (käsitelty luvussa 6.3). Lisäksi täsmennetty uusi vaihtoehtolinjaus Rovaniemeltä Sodankylään (Sito Oy 2014) nimetään vaihtoehdoksi Aa (käsitelty luvussa 4.2). Tämä linjaus ei vastaa tarkkuustasoltaan muita tässä työssä tarkasteltuja linjauksia. Koska myöskään Rambollin 2012 laatima linjaus Rovaniemeltä Sodankylään ei ole suunniteltu samalla tarkkuudella kuin tässä työssä tarkastellut linjaukset Ve1 Ve5,

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6 (33) 8.9.2014 sovittiin 6.62014, että Rovaniemi - Sodankylä- linjauksesta laaditaan tarkempi suunnitelma, joka on vertailukelpoinen muiden suunniteltujen linjausten kanssa. Tämä suunnitelma nimettiin vaihtoehdoksi VeAb ja on käsitelty luvussa 6.1. Taulukossa 1 on selvitys vaihtoehtojen karsimisesta ja vaihtoehtojen uudelleen nimeämisestä. Taulukko 1. Vaihtoehtojen karsiminen ja uudelleen nimeäminen Tarkastellut vaihtoehdot Jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot (MH-kokous 17.2.2014) Vaihtoehtojen nimeäminen uudelleen (Työryhmä 25.3.2014) Tarkempi suunnittelu (sovittu 6.6.2014) Ve1 Ve1A Ve2 Ve3 x VeB Ve4 Ve4A Ve5 x VeC Rovaniemi- Sodankylä VeA (Ramboll 2012) Rovaniemi- Sodankylä (Sito Oy 2014) Rovaniemi- Sodankylä (Sito Oy 2014) x Uusi tarkennettu vaihtoehto VeAa Vaihtoehto VeAb Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu ja kustannusten arviointi tehtiin Kemijärvi Sodankylä välille. Työn edetessä mukaan tullut vaihtoehto Ve5 ulottuu Kevitsan kaivosalueen pohjoispuolelle, joten tarkastelualuetta laajennettiin valittujen vaihtoehtojen osalta noin 30 kilometriä pohjoiseen. 3 Tarkastellut linjaukset Kemijärvi Sodankylä -välillä Seuraavassa käsitellään työn ensimmäisessä vaiheessa tutkitut ratalinjausvaihtoehdot Ve1 Ve4 Kemijärveltä Sodankylään. Vaihtoehtolinjausten vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden kehittymiseen, kaavoihin, poronhoitoon, luonnonympäristöön, suojelukohteisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin on tunnistettu karkealla tasolla. Vaihtoehtolinjausten Ve1, Ve1A, Ve2 ja Ve3 ratalinja erkanee nykyiseltä Rovaniemi Kemijärvi -radalta. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa on lähdön suhteen kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto lähtee Kemijärven nykyiseltä asemalta pohjoiseen (itäinen vaihtoehto) ja toinen erkanee nykyisestä raiteesta ennen Kemijärven asemaa Honkakankaan pohjoispuolelta (läntinen vaihtoehto). Kaikki linjausvaihtoehdot jatkavat noin viisi kilometriä pohjoiseen samassa maastokäytävässä kuin Sodankyläntie (Vt 5), josta ne erkanevat omiksi vaihtoehdoikseen.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 7 (33) Vaihtoehtolinjauksen Ve4 ratalinja lähtee Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Teollisuusalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Alueelle ei ole yhteyttä Kelloselän suunnasta, jonne tämä yhteys on tarpeellista rakentaa, mikäli vaihtoehto toteutuu. Vaihtoehtojen Ve1, Ve1A, Ve2, ja Ve3 kustannusarviot on laskettu ennen asemaa lähtevän linjauksen (läntinen vaihtoehto) mukaan, joka on linjauksista pidempi. Ratavaihtoehtojen kustannuslaskentaraja ulottui tässä vaiheessa noin 12.6 km Sodankylän pohjoispuolelle. 3.1 Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta) 3.1.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve1 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Uudet suunnitellut matkustajaliikenneasemat ovat Pyhätunturi (tunneliasema), Luosto ja Sodankylä (pinta-asemat). Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (Vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Ylijärven länsipuolelta pohjoiseen ylittäen Javaruksentien (mt 9613). Siitä linjaus jatkaa pohjoiseen Outijärven länsipuolelta Outitunturin ja Näätävaaran välistä. Ennen Outitunturia ja Näätävaaraa linjaus kulkee noin 1,7 kilometriä tunnelissa. Tästä linjaus jatkaa Suoharjun ja Vittavaaran välitse jatkaen Javarusjoen yli kohti Pyhätunturin matkailualuetta. Suoharjun ja Vittavaaran kohdalla kaksi erillistä tunnelia, joiden yhteispituus on noin 300 metriä. Linjaus alittaa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa (paaluvälillä 36+650 39+550) noin 2,9 kilometrin matkalla. Pyhätunturin tunneliasema voisi sijaita (noin paalulla 38+300), lähellä nykyistä matkailukeskusta. Linjaus alittaa matkailukeskuksen tunnelissa, jonka yhteispituus on noin 6,0 kilometriä. Pyhätunturin matkailualueen jälkeen linjaus ylittää Luostontien (mt 962) ja jatkaa samassa maastokäytävässä Luoston matkailukeskukseen. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella (noin paalulla 60+800). Linjaus jatkaa sivuten Pyhä-Luoston kansallispuistoa Homeseljänaavalle, josta se kaartaa kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus jatkaa Jänkävuopajanaavalle, minkä jälkeen se ylittää Kemijärventien (Vt 5). Sodankylän uusi pinta-asema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 8 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 34 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 32 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 100 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 104 kilometriä. 3.1.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8 (33) 8.9.2014 Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus alittaa Pyhätunturille saavuttaessa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa. Tunnelin suuaukko eteläpäässä sijoittuu selvästi ennen Natura-alueen rajaa ja toisaalta pohjoispäässä tunnelin suuaukko on runsaasti Natura-alueen ulkopuolella. Vaihtoehto kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun Pyhätunturin maisema-alueen halki pintaratana, sivuaa sitä noin 1,5 kilometrin matkalla ja kulkee tunnelissa sen ali noin 10 kilometrin matkan. Pyhätunturin pohjoispuolella meluhäiriö lomakylän nykyiselle loma-asutukselle lisääntyy. Luostoa lähestyttäessä linjaus kulkee osin tien 962 maastokäytävässä, pääosin tien itäpuolella. Luoston luonnonsuojelu- ja Natura-alue jää linjauksen länsipuolelle. Linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki pintaratana noin kilometrin matkalla. Meluhäiriö Luoston taajamassa lisääntyy. 3.1.3 Vaikutus kaavoitukseen Kaavavaikutusten osalta on kaikissa vaihtoehdoissa otettava huomioon, että tässä selvityksessä tutkittava ratalinja on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat: Kemijärvi: Asemakaavoitettua aluetta kaupunkialueella. Kemijärvi: Vuostimossa on laadittava ranta-osayleiskaava, joka sivuaa linjausta. Pelkosenniemi: tunneliin sijoittuva linjauksen osuus sijoittuu Pyhätunturin yleiskaavan alueelle (KV 18.6.1990). Siinä on osoitettu suojelualue (S-1), johon liittyy määräys alueen säilymisestä luonnontilaisena sekä rakentamisen ja toimenpiteiden kielloista. Pelkosenniemi ja Sodankylä: Pyhä-Luosto-alueen kaavoitus on ollut vireillä vuodesta 1999. Kaavoitus on ollut kuitenkin laajalta alueelta pysähdyksissä pidemmän aikaa. Ainoastaan seuraavat osayleiskaavat ovat valmistuneet: Pelkosenniemi: Linjaus sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavassa (KV 10.11.2005) osoitetun uuden loma-asuntoalueen (RA) ja matkailupalvelujen alueen (RM) päälle. Nämä uudet yleiskaavan osoittamat alueet on asemakaavoitettu. Sodankylä: linjaus sijoittuu Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV 30.3.2005) alueelle, jossa on osoitettu merkittäviä maankäytön laajenemisalueita. Linjaus on pääosin muun maankäytön välissä olevalla virkistysalueella (V). Osa-aluemerkinnällä osoitettu on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta (luo-1) sekä lasku- ja lentoonlähtösektori (len-1). Aluetta ympäröivät uudet ja laajenevat loma-asuntoalueet (RA) ja asuntoalue (AP). Alueet on osin asemakaavoitettu. Sodankylä: Linjaus sijoittuu Askan eteläpuolella puolen kilometrin matkalla Pyhä-Luosto osayleiskaavan (KV x.x.2010) alueelle. Aluevarauksena linjauksen pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Sodankylä: Linjaukset ovat ristiriidassa Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) suojelualuemerkintöjen ja rantarakentamisen kanssa. Sodankylä: Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka- Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle (7.9.2001). Linjaus on ristiriidassa

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 9 (33) erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Kuva 1. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 10.11.2005).

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 10 (33) 8.9.2014 Kuva 2. Ote Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 30.3.2005). 3.2 Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali) 3.2.1 Ratalinja Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdon Ve1 linjauksesta siten, että se kiertää Pyhä- Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen, eikä alita Pyhätunturia tunnelissa. Muuten vaihtoehdon linjaus, sillat ja tunneliosuudet ovat samat, kuin vaihtoehdossa Ve1. Vaihtoehto Ve1A erkanee itään vaihtoehdon Ve1 linjauksesta noin 10 kilometriä ennen Pyhätunturille esitettyä pinta-asemaa. Erkanemiskohta on Javarustunturin ja Vittavaaran välissä, minkä jälkeen linjaus ylittää Javarusjoen. Linjaus

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 11 (33) jatkaa Vuostimojärven länsipuolelta ja jatkaa Pyhätunturintien (mt 962) yli Tunturikylän läheltä. Linjaus jatkaa Vitsa-aavan kautta Pyhäjärven eteläpuolelle Luostontien (mt 962) maastokäytävään. Tässä vaihtoehdossa Pyhätunturin asema voisi sijaita Pyhäjärven rannan tuntumassa (noin paalulla 42+000). Linjaus jatkaa samassa maastokäytävässä Luostontien kanssa kiertäen Pyhä-Luoston kansallispuiston itäpuolelta. Linjaus liittyy vaihtoehdon Ve1 linjaukseen noin kaksi kilometriä Rykimäselän eteläpuolella (Ve1 vaihtoehdon paalulla n. 50+000). Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdosta Ve1 noin 21 kilometrin matkalla. Pyhätunturin aseman lisäksi Luoston ja Sodankylän asemat on vaihtoehdossa esitetty pinta-asemina. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella lähellä nykyistä matkailukeskusta (noin paalulla 62+500). Sodankylän uusi pintaasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla 92+000). ). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.5 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 36.7 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 102 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 106 kilometriä. 3.2.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Pyhätunturin taajama-alueella linjaus sijoittuu paikoin lähelle nykyistä asutusta ja pintavesiä, erityisesti lähelle Pyhäjärven rantaa. Meluhäiriöt lisääntyvät taajama-alueella ja haittoja ilmenee myös maisemakuvassa, erityisesti Pyhäjärven rannalla, vaikkakin linjaus kulkee luontevasti tien 962 maastokäytävässä. Rata luo myös suuret mahdollisuudet täysin uudelle, tiiviimmälle kaupalliselle maankäytölle ja loma-asutukselle Pyhäjärven aseman läheisyyteen. Linjaus kulkee Pyhätunturin valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisemaalueen halki pintaratana noin viiden kilometrin matkalla ja sivuaa aluetta noin 1,5 kilometrin matkalla. Lisäksi linjaus kulkee ennen Luoston asemaa Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkalla. 3.2.3 Vaikutus kaavoitukseen Vastaava kuin vaihtoehto Ve1.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 12 (33) 8.9.2014 Kuva 3. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV 10.11.2005). 3.3 Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä) 3.3.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve2 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (Vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Laitamaanaavalle Kuusiselän ja Vanhalomanselän välistä Javaruksentien (mt 9613) kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus kulkee Javarusjärven ja Javaruksen kylän eteläpuolitse jatkaen Rovajärven ampuma-alueen ja luonnonsuojelualueen välistä ylittäen Javaruksentien. Linjaus on samassa maastokäytävässä tien 9613 kanssa. Tämän jälkeen linjaus liittyy aiemmin suunniteltuun Rovaniementien (Vt 4) maastokäytävässä kulkevaan Rovaniemi Sodankylä -ratalinjaan. Tämä linjaus kiertää Rovaselän kylän eteläpuolitse kohti pohjoista ja Lehtovaaran kylää, jonka se kiertää itäpuolelta. Linjaus sivuaa Torvisen kylää ja ylittää samalla Pyhä-Luostontien (mt 962). Linjaus jatkaa Käyräsvaaran ja Vaiskoselän välistä kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Kurkiaavan kautta Koskenpäänalasen ja Riihikankaan välistä kohti Jänkävuonaavan reunaa. Siitä linjaus jatkaa Melalammen itäpuolelta valtatien 5 yli Mantovaaran itäpuolelle, missä voisi sijaita Sodankylän pinta-asema. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa ei ole tunneliosuuksia linjaus kulkee suoalueella noin 50 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 26 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 105 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 109 kilometriä.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 13 (33) 3.3.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Kemijärveltä lähtevä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus yhtyy suunnitellun Rovaniemi Sodankylä -radan maastokäytävään Rovaselän pohjoispuolella sivuten Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristökohdetta. 3.3.3 Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.4 Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) 3.4.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve3 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Kuolpuvaaran länsipuolella. Asema olisi pinta-asema. Lisäksi vaihtoehdon ratalinjaukseen on suunniteltu erillinen pistoraide, joka mahdollistaa Pyhätunturin henkilöliikenneaseman. Pistoraide erkanee päälinjauksesta Arosvaaran jälkeen. Asema voisi sijaita Pyhätunturintien (nro 962) tuntumassa Vuostimonjärven itäpuolella noin 10.0 kilometrin päässä Pyhätunturin matkailukeskuksesta. Linjaus mahdollistaa myös Pelkosenniemen pinta-aseman, joka voisi sijaita Pelkosenniemen kylän länsireunalla. Pyhätunturin ja Pelkosenniemen asemia ei ole sisällytetty kustannusarvioon. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjan alku seuraa vaihtoehdon Ve1 linjausta Peltojärvelle asti, mistä vaihtoehto erkanee kohti pohjoista. Linjaus seuraa Sodankyläntien (Vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven itäpuolelta. Linjaus jatkaa Sorsakumpu-nimisen vaaran länsipuolelta Sammalsuon ja Lehdonaapan kautta Luokanmaan ja Outivaaran välistä kohti pohjoista. Tästä linjaus etenee Airosaapan kautta Airosvaaran länsipuolitse seuraten sähkölinjaa tielle nro 9621 saakka. Tästä linjaus jatkaa kohti Pelkosenniemeä, jossa voisi sijaita pinta-asema. Pelkosenniemen jälkeen linjaus sivuaa Kilpiaavan Natura-aluetta. Linjaus jatkaa Pikkupalovaaralle, josta se jatkaa Orajärven pohjoispuolelta kohti Sodankylää. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 kilometriä. Linjaus on samassa maastokäytävässä valtatien (Vt 5) kanssa Sodankylään saakka. Sodankylän asema voisi sijaita Kuolpuvaaran länsipuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 1,5 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 40 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 27 siltaa.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 14 (33) 8.9.2014 Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 107 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 111 kilometriä 3.4.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Sorsajärven kohdalla linjaus kulkee järven pohjukan yli aiheuttaen paikallista maisemahaittaa. Myös meluhäiriö lisääntyy. Kitisen ylityskohdan läheisyydessä linjaus kulkee hyvin läheltä muutamaa rakennusta tai mahdollisesti jopa niiden päältä. Linjaus halkoo myös rantapeltoja Yliniemeltä pohjoiseen. Linjaus kulkee Orajärven itärannan läheisyydessä, jossa meluhäiriöt yhdessä valtatien 5 liikennemelun kanssa ovat merkittäviä järven ranta-asutukselle. Linjaus sivuaa Tapionniemeä, Kiemunkivaaraa, Saunavaaraa ja Pelkosenniemen kirkonkylää, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). 3.4.3 Vaikutus kaavoitukseen Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat vaihtoehdosta 1 poikkeavin osin: Sodankylä: Orajärven osayleiskaavan (vahvistettu 27.2.1996) alueelle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Sodankylä: Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VE1 eroavin osin noin kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle. Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa pienen asuintoalueen (A) ja muutamien muiden loma- ja asuinrakennuspaikkojen kanssa. 3.5 Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse) 3.5.1 Ratalinja Vaihtoehto Ve4 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehto palvelisi myös puunhankintaa. Ratalinja alkaa Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Tehdasalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Ratalinjan lopussa (Pikku Palovaaran kohdalla) linjaus liittyy vaihtoehdon Ve3 suunniteltuun linjaukseen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Linjaus menee Patovaaran sivuitse Musta-aapan kautta lähelle Kostamon kylää. Ratalinja jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kalkiaisjoen jatkaen Isoaavalle. Tämän jälkeen linjaus sivuaa muun muassa Oinaksen kylää. Väliaapan ja Talviaisaapan välissä linjaus käy tunnelissa noin 400 metrin matkalla. Vaihtoehdossa on Arvospuolen kylän kohdalla kaksi linjausvaihtoehtoa (Ve4 ja Ve4A). Vaihtoehdon Ve4A linjaus seuraa Arvospuolentien kanssa samaa maastokäytävää ja ylittää Arvosjoen. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kemijoen jatkaen Pitkäjärven länsipuolta kohti Luirojokea.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 15 (33) Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Tuormusjärven eteläpuolitse kohti Sodankyläntietä (Vt 5). Tien ylityksen jälkeen vaihtoehto Ve4 liittyy vaihtoehdon Ve3 linjaukseen Pikku Palovaaran kohdalla. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 kilometriä. Tästä linjaus jatkaa Sodankylään seuraten Ve3 linjausta. Sodankylän asema voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.0 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 43 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 25 siltaa. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 111 kilometriä. 3.5.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Linjaus lävistää Pikku Palovaaran korkeassa leikkauksessa ja kulkee Orajärven ranta-asutuksen läheisyydessä, jolloin asutukselle kohdistuu meluhäiriötä. Arvospuolen kylän kohdalla on kaksi vaihtoehtoa. Kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Läntinen vaihtoehto (Ve4) aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia ranta- ja peltoalueille. Lisäksi se aiheuttaa meluhaittoja myös Kemijoen länsipuolelle, Saunavaaran kylälle. Itäinen vaihtoehto (Ve4A) on kauempana Kemijoen rannasta ja risteää Natura-alueen kanssa noin 100 metrin matkalla. Linjaus kulkee läheltä Kostamon kylää, joka on arvokas kulttuuriympäristö. Isoaavalta pohjoiseen linjaus halkaisee arvokkaan maisema-alueen noin 14 kilometrin matkalla sivuten muun muassa Oinaksen kylää, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Luirojoen ylityksen jälkeen linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää. 3.5.3 Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.6 Vaihtoehtojen Ve1 Ve4 rataverkolliset vaikutukset Linjausvaihtoehtojen verkollisista vaikutuksista seudullisella tasolla merkittävin ero on se, lähteekö rata Rovaniemeltä vai Kemijärveltä. Kaikki ratalinjat kulkevat Sodankylän kautta. Kemijärven alueen osalta suurin ero on se, että vaihtoehdot Ve1 Ve3 on mahdollista linjata alkamaan Kemijärven nykyiseltä asemalta, mutta vaihtoehto Ve4 lähtee Kemijoen itäpuolelta teollisuusalueen ratapihalta. Kemijärven aseman sijasta vaihtoehdot Ve1 Ve3 voidaan linjata myös erkanemaan Rovaniemen suunnasta ennen Kemijärven keskusta-aluetta. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat radan jatkamisen Jäämeren, Sakatin, Narvikin ja Soklin suuntiin. Murmanskin (Kelloselän) suuntaa varten on vaihtoehtoon Ve4 lisätty kolmioraide, jota ei ole tällä hetkellä olemassa. Rovaniemen ja Sodankylän välisen vaihtoehdon ratalinjan osalta matka Murmanskin (Kelloselän) suuntaan kasvaa.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 16 (33) 8.9.2014 4 Tarkastellut linjaukset Rovaniemi Sodankylä -välillä 4.1 Vaihtoehto VeA (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Ramboll 2012) 4.1.1 Ratalinja Ratalinjauksen on suunnitellut vuonna 2012 Ramboll Oy. Suunnitelma ulottuu Sokliin asti, mutta tämän työn yhteydessä linjaus on esitetty ja siihen liittyvät kustannukset laskettu Sodankylään. Rata liittyy eteläpäästä Rovaniemi Kemijärvi rataan. Sodankylän ympäristössä varaudutaan radan mahdolliseen jatkumiseen sekä länteen että pohjoiseen päin. Rata on linjattu Sodankylän itäpuolella asemakaava-alueen ulkopuolelle. Matkailuliikenteelle tarvitaan seisake tai asema Sodankylän kuntakeskuksen läheisyyteen. Lisäksi on syytä varautua seisakkeeseen myös Pyhä-Luostontien liittymän läheisyydessä. (Rovaniemi Sokli -ratalinjauksen selvitys, Ramboll Oy, 2012.) Rovaniemi Sodankylä välillä ei ole tunneliosuuksia. Linjaus kulkee suoalueella noin 58 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 45 siltaa. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 115 kilometriä. Linjaus on ollut lähtökohta vaihtoehtojen VeAa ja VeAb:n suunnittelulle. 4.1.2 Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Linjaus kulkee yhden vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen läpi ja neljän vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Linjaus sivuaa Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristöä. 4.1.3 Vaikutukset kaavoitukseen Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat: Linjaus sijoittuu lyhyellä matkaa Pyhä-Luosto osayleiskaavan alueelle (KV 10.11.2010). Aluevarauksena linjauksen kohdalla on olemassa olevan asuintalon (AO) lisäksi maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Linjaus sivuaa Rovaniemellä Vikajärven yleiskaava-aluetta, jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen läheisyydessä. 4.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto sijoittuu kolmen paliskunnan alueelle; Pyhä-Kallio, Poikajärvi ja Oraniemi. Linjaus sijoittuu suurelta osin valtatien 4 maastokäytävään tai sen lähialueelle. Ratalinjaus sijoittuu pääosin aivan Pyhä-Kallion ja Poikajärven paliskuntien raja-alueille, poiketen ajoittain paliskuntien välillä. Pyhä-Kallion alueella linjaus halkoo alkuosassa parasta kesälaidunaluetta ja ylittää kevät- ja syyskiertoreitit. Linjaus sivuaa pitkältä osalta puolustusvoimien aluetta, joka on poronhoidon kannalta haitta-alue etenkin ammunnasta johtuen. Ammunta alue kaventaa huomattavasti poroille sopivia laidunalueita. Ratalinjaus sivuaa syys- ja jäkälälaidunalueita, mutta sijoittuu melko hyvin laidunalueiden reunamille, jättäen suurimman osan laidunalueista yhä porotalouden käyttöön.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 17 (33) Oranimen paliskunnan puolella linjaus ylittää porojen kuljetusreittejä ja sijoittuu aivan kokoamisalueen viereen. Linjaus sijoittuu lähelle paliskunnan rajaa talvilaitumen sekä poronhoidon kannalta tärkeille jäkälälaidunalueille. Kokonaisuutena linjaus pirstaloi olemassa olevia laidunalueita suhteellisen vähän, koska linjaus sijoittuu suurelta osin erityyppisten laidunalueiden reunamille. Selkeimmin linjaus pirstaloi laidunalueita aivan paliskunnan eteläosassa, ratalinjauksen alkuosalla. 4.2 Vaihtoehto VeAa (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Sito Oy 2014) 4.2.1 Ratalinja Linjausta on tarkennettu Sito Oy:ssä 8.4.2014. Tarkennuksen tavoitteena oli vähentää valtatien 4 ylityksistä aiheutuvien siltojen määrää. Uusi linja erkanee Laurila Kelloselkä-radasta noin 450 metriä aikaisemmin kuin alkuperäisessä Rambollin suunnitelmassa. Uuden linjauksen ensimmäinen osuus on noin 36 kilometriä pitkä. Osuus liittyy Rambollin linjaukseen Ison Tuohivaaran ja Lamminkankaan välissä. Uuden linjauksen toinen osuus erkanee Rambollin linjauksesta Tuomelan ja Tuohimaan välissä. Toisen osuuden pituus on noin 17 kilometriä. Osuus liittyy alkuperäiseen linjaukseen Lehtovaaran ja Vuoselän välissä. Sodankylän henkilöliikenneasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (kuten vaihtoehdossa Ve3). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Linjaustarkennuksen avulla siltojen määrä väheni kolmella. Näistä merkittävimmät ovat kaksi erittäin loivaa valtatien 4 ylitystä, jotka vaatisivat pitkiä siltoja. Linjaus menee suoalueella noin 76 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 41 siltaa. Uusi linjaus on noin kolme kilometriä Rambollin suunnittelemaa linjausta pidempi. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 118 kilometriä. 4.2.2 Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoitukseen ja poronhoidon rakenteisiin Kuten vaihtoehto VeA. Luvuissa 3 ja 4 käsitellyistä vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 1.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 18 (33) 8.9.2014 5 Linjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä välillä Taulukossa 2 on tarkasteltujen ratalinjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä välillä. Rambollin vuonna 2012 tehdyn linjauksen kustannusarvio on tarkennettu ja laskettu myös Fore- järjestelmällä. Näin se on vertailukelpoinen muiden vaihtoehtojen kanssa. Kustannusarviot on laadittu Fore- järjestelmällä Holalaskentapohjaa käyttäen. Maarakennuskustannusindeksi on 136.4 (2005=100). Koska hanke on määritelty tulevaisuuden hankkeeksi, kustannukset on korotettu indeksiin 150, jotka ovat taulukossa suluissa. Taulukko 2. Linjausvaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtolinjaus Kemijärvi Sodankylä Ve1 / Ve1A Ve2 Ve3 Ve4 / Ve4A Rovaniemi Sodankylä VeA (2012 Ramboll) VeAa (2014 Sito Oy) Ratapituus (km) Tunneliosuus (km) 104.0 / 106.0 109.0 114.0 111.0 115.0 118.0 8.0 / 2.5 0.0 1.7 2.0 0.0 0.0 Linjaus kulkee Natura ja luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) 2.9 / 0.0 0.0 0.0 0.0 / 0.15 0.0 0.0 Linjaus kulkee suoalueella / pehmeiköllä (km) 34.1 / 36.7 49.8 40.2 43.4 58.0 76.4 Tiesillat (kpl) Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 24 / 30 22 21 20 / 18 22 19 8 4 6 5 23 22 Asemat: Tunneliasema (T), Pinta asema (P) Pyhätunturi (T), Luosto (P), Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) Rakentamiskustannukset M, indeksi 136.4 (2005=100), sis. yhteiskustannukset, riskivaraus 10 %, alv 0 % Ilman sähköistystä (M ) 271 / 212 (298 / 233) 218 (240) 235 (258) 224 (246) 223 (245) 240 (264) Sisältää sähköistyksen (M ) 342 / 245 (376 / 269) 252 (277) 270 (297) 258 (284) 252 (277) 269 (296)

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 19 (33) 6 Tarkemmin tarkastellut vaihtoehdot Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä Kevitsa (VeAb, VeB ja VeC) Seuraavassa käsitellään tarkemmin tarkastellut ratalinjausvaihtoehdot Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylän kautta Kevitsaan. Vaihtoehdot ovat VeAb, VeB ja VeC. Vaihtoehtolinjausten vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden kehittymiseen, kaavoihin, poronhoitoon, luonnonympäristöön, suojelukohteisiin ja arvokkaisiin maisemaalueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin on tunnistettu tarkemmalla tasolla. On huomattava, että Rovaniemeltä tulevan linjausvaihtoehdon pohjoispuolinen osuus Sodankylästä lähtien voidaan linjata kohti Kevitsan kaivosta. Lisäksi VeB pohjoispuolinen osuus (Iso Palovaaran kohdalta lähtien) voidaan linjata vaihtoehdon VeC mukaisesti kohti Kevitsan kaivosta. Myös vaihtoehdon VeC pohjoispuolinen osuus voidaan linjata Sodankylän kautta vaihtoehdon VeB mukaisesti. Tarkemmin tarkastelluista vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 2. Ympäristövaikutusten teemakartat ovat liitteinä 3-6. Lähteenä on ollut Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Liitteessä 3 on esitetty suunnittelualueen kaavoitustilanne, liitteessä 4 on suunnittelualueen luontokohteet, liitteenä 5 on esitetty suunnittelualueella olevat pohjavesialueet ja liitteessä 6 arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt. Vaihtoehtojen vertailutaulukko on liitteessä 7. 6.1 Vaihtoehto VeAb (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa, Sito Oy 2014) 6.1.1 Ratalinja Linjaus erkanee nykyisistä raiteista (Rovaniemi-Kemijärvi) Matkavaaran kohdalla ja etenee Punkkiaavan ja Iso-Olkkavaaran sivuitse valtatie Vt 4:n kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus erkanee aiemmin nykyisistä raiteista verrattuna vaihtoehtoihin VeA ja VeAa, jolloin uusi linjaus kuormittaa vähemmän nykyisen raiteiden kapasiteettia. Linjaus erkanee valtatie 4:n maastokäytävästä sivuten Sortovaaraa edeten siitä koilliseen sivuten Tervashierikkoa, Järvenperänvaaraa ja Pohjoislakea. Linjaus jatkaa pohjoiseen Rättiselän ja Rättilän kylän välistä sivuten Rättiaapaa Mustavaaraa ja Hangasvaaraa Yli-Nampalle. Uusi linjaus on linjattu Yli-Nampan Vuojärven välisen matkan nelostien ja Raudanjoen länsipuolelle, jolloin se ei osu lomaasutusalueelle (kuten aiemmat vaihtoehdot VeA ja VeAa). Vuojärven jälkeen linjaus kaartaa luoteeseen sivuten Lehtovaaranaapaa, Oravakorpea ja Madevaaraa. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen Käyräsvaaran vieritse kiertäen Askan kylän ja ylittäen Kitisenjoen, jonka jälkeen se sivuaa Jänkävuopajanaapaa ja kiertää Matalalammen. Sodankylän pinta-asema voisi sijaita Kuopuvaaran länsipuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Mahdollinen uusi Sakatin kaivos voisi myös hyödyntää ratalinjausta. Kuolpuvaaran jälkeen voidaan jatkaa myös vaihtoehto VeC linjauksen mukaan itään ja Kelujärven kohdalta kohti Kevitsan kaivosta ns. Keivitsan rautatie- suunnitelman (1993) mukaista linjausta. Kevitsan jälkeen linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Linjauksessa on Rovaniemi Kevitsa välillä tunneliosuutta noin 10,0 kilometriä. Linjaus kulkee suoalueella noin 83 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on yhteensä 40 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 157 kilometriä mitattuna Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 20 (33) 8.9.2014 Verrattuna aiempiin Rovaniemeltä lähteviin linjausvaihtoehtoihin (VeA ja VeAa), uusi linjaus ei risteä ollenkaan Rovajärven sotilasalueen kanssa eikä valtatie 4:n ja Raudanjoen kanssa niin usein. 6.1.2 Ympäristövaikutukset Uusi rata halkoo luonnonympäristöä laajoilla koskemattomilla alueilla ja rikkoo luonnonmaisemaa. Rovaniemen ja Sodankylän välisellä osuudella linjaus sivuaa noin 4,4 kilometrin matkalla Käyrästunturin luonnonhoitometsää, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Maakuntakaavassa Käyrästunturi on virkistysaluetta. Sen lähellä on myös pienialainen Järälän luonnonsuojelualue, joka sivuaa pienin osin ratalinjausta. Pohjoiseen jatkuva linjaus kulkee edelleen soiden, aapojen ja havupuumetsien läpi luontevasti vältellen maaston korkeimpia kohtia. Sodankylässä linjaus sijoittuu Viiankiaapa-nimisen luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen laidalle 7,5 kilometrin matkalla. Viiankiaapa kuuluu soidensuojelun ohjelmaan. Linjaus sijoittuu osin suojelualueiden rajausten sisäpuolelle. Vaihtoehto VeAb sijoittuu pohjavesialueille yhteensä noin 10 kilometrin matkalla. Vain yksi niistä, Välijoki, on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, ja se sijoittuu Rovaniemen pohjoisosaan Yli-Nampan läheisyyteen. Ratavaihtoehto sijoittuu Välijoen pohjavesialueelle noin puolen kilometrin osuudella. Maisema ja kulttuuriympäristö Sodankylässä linjaus ohittaa Torvisen kylän mutta kulkee Lismanaavan kylän maakuntakaavan aluerajauksen reuna-alueella valtatien kanssa samassa maastokäytävässä. Molemmat kyläalueet ovat maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Sodankylän ja Kevitsan välillä ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia maiseman tai kulttuuriympäristön kohteita 6.1.3 Vaikutukset kaavoitukseen Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Linjaus alkaa Rovaniemen kaupunkialueelta (Nivavaara), jossa se sivuaa asemakaavoitettua aluetta noin 600 metrin matkalla nykyisen radan osuudella. Linjaus on asemakaava-alueella noin 200 metrin matkalla, jossa linjauksen kohdalla uusi, linjaukseen nähden poikittainen katu. Yleiskaava ei ulotu ratalinjauksen alueelle. Rovaniemen Vikajärvellä linjaus sijoittuu lyhyen matkaa Vikajärven yleiskaavan alueelle (KV 16.4.2007), jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen kohdalla (ulkoilureitti sekä maa- ja metsätalousaluetta). Sodankylän alueella linjaus sijoittuu yli 20 kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO 1.11.2012) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeB). Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa kaavan suojelualuemerkintöjen (SL, luo) sekä uusien rakennuspaikkojen ja -alueiden kanssa (A, RA) kanssa. Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 21 (33) Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan (KV 7.9.2001) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeB). Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen. 6.1.4 Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto sijoittuu pääosin Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien alueille myötäillen pitkälti valtatien 4 linjausta. Linjaus jatkuu Oraniemen paliskunnan alueella linjausvaihtoehdon VeA mukaisesti. Poikajärven paliskunnan alueella linjauksen alkuosa halkoo erotusaluetta, jäkälä- ja talvilaitumen reuna-aluetta. Näillä osin linjaus sijoittuu jo ennestään porotaloudenkannalta asutuksen haitta-alueelle. Linjauksen alkupää sijoittuu myös ohutlumiselle laidunalueelle. Poikajärven paliskunnan itäosa on talvilaidun aluetta, jota linjaus halkoo alkaen Tervashietikon itäpuolelta. Talvilaidun alueelle sijoittuu myös jäkälä- ja syyslaidun alueita. Linjaus sivuaa Rättiselän erotusaluetta. Rättiselän ja Pikku Haukivaaran välillä linjaus myötäilee pitkälti valtatietä 4 ja sijoittuu paikoin samaan maastokäytävään. Yli-Nampan pohjoispuolella Pikku Haukivaaran jälkeen linjaus erkanee valtatien 4 linjauksesta, sijoittuen laajalle talvi- ja jäkälälaitumelle. Linjauksen länsipuolella on selkeitä syys- ja kevätkierron kulkureittejä ja itäpuolelle jää Käyrämöjärven eteläpuolinen erotusaitaus. Linjaus voi olla haitaksi porojen luontaiselle laidunkierrolle. Käyrämöjärven pohjoispuolelta linjaus sijoittuu Syväjärven paliskunnan alueelle, myötäillen pitkälti paliskunnan rajaa. Linjaus halkoo suhteellisen rakentamattomia metsäalueita, palaten Kalliovaaran kohdalla, hieman ennen Vuojärveä valtatien 4 maastokäytävään. Linjaus halkoo pienehköä kesälaidunaluetta, sekä sivuaa laajoja kesälaidun ja vasoma-alueita, mutta ei merkittävästi pirstaloi porotaloudelle merkittäviä alueita. Vuojärven ja Lismanaavan välillä linjaus halkoo suhteellisen rakentamatonta metsäaluetta, mutta sijoittuu suurelta osin tärkeiden laidunalueiden ulkopuolelle. Lismanaavan kohdalla linjaus palautuu jälleen valtatien lähistölle, kunnes ylittää Kitisen ja siirtyy Oraniemen paliskunnan alueelle. Oraniemen paliskunnan osalla linjaus on sama kuin VeA. Linjaus VeAb myötäilee valtatien 4 linjausta aina Vuojärvelle saakka, jolloin se lähinnä laajentaa valtatien aiheuttamaa estevaikutusta porotalouden näkökulmasta. Linjaus sijoittuu Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien reuna-alueille, eikä siten pirstaloi laajoja laidunalueita, joskin sijoittuu Poikajärven paliskunnassa pitkällä osuudella porotalouden kannalta tärkeälle talvilaidun alueelle. Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien raja-alueella linjaus sijoittuu jokseenkin rakentamattomalle metsäalueelle, jossa linjaus muodostaa uuden selkeän esteen laidunalueiden keskelle. 6.2 Vaihtoehto VeB (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) 6.2.1 Ratalinja Ratalinja Kemijärveltä Sodankylään on käsitelty raportin kohdassa 3.4. Linjaus jatkuu Sodankylästä kohti Kevitsaa niin,että ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen ylittäen Kelujoen, minkä jälkeen se menee Eliasaavankumpujen kaut-