POHJOISEN POJAT Hanke pedagogisten ympäristöjen, toimintatapojen ja menetelmien kehittämiseksi koulussa menestymisen tueksi ja opiskelumotivaation kohottamiseksi SAAREN KOULU, Rovaniemi Kehittämistoiminnan taustaa Saaren koulu on ollut mukana useissa erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kielten opetuksen kehittämishankkeissa. 1990 luvulla raportoitiin vieraiden kielten heikkenevistä taidoista valtakunnallisesta ja paikallisesta panostuksesta huolimatta. Erityisesti huomioitiin poikien heikko motivaatio kielten opiskeluun, heikko koulumenestys ja Lapin alueellinen eriarvoisuus koulutuksen saavutettavuudessa. 1990 luvun taitteen talouslama heikensi edelleen kielten opetuksen tilannetta kunnissa. Ratkaisuna ongelmaan alettiin kehittää etäopetusmallia, jossa erilaisten teknologian ja pedagogisten ratkaisujen avulla voitaisiin laajentaa kielten opetus koko kaupungin kouluverkkoon. Tietotekniikan ajateltiin olevan yksi mahdollisuus myös poikien motivoimiseksi kielten opiskeluun. Opetushallitus myönsi valtionavustuksen Saaren koululle virtuaalikoulun kehittämiseksi kielten opetuksessa vuonna 2006. Seuraavina vuosina Oph on tukenut kehittämistyötä oppimisympäristö ja kieltenkehittämisavustuksilla, joista viimeisin nk. Kielitivolihankeavustus myönnettiin vuosille 2009 2011 (http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2010/006). Vuodesta 2010 Saaren koulu on ollut mukana TEKES:in OPTEK tutkimushankkeessa ja Saaren koulu yksi 12 hankekoulusta Arjen tietoyhteiskunta projektissa, jonka tavoitteena on tuottaa suosituksia ja helposti käyttöönotettavia toimintamalleja teknologian käyttöön arjen koulutyössä (http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun). Kaikki kolme hanketta, Pohjoisen pojat, Kielitivoli ja Optek hanke nivoutuvat toisiinsa pyrkien tukemaan oppilaan mielekästä oppimista innovatiivisissa oppimisympäristöissä. Kehittämistoiminnan tavoitteet a) Koulukohtaiset pedagogiset tavoitteet Etäopetushankkeen tavoitteena on kehittää sellainen monimuotoinen verkko opetuksen malli kielten opiskeluun, jota voitaisiin hyödyntää kaikilla kouluasteilla, myös muissa oppiaineissa. Monimuotoisella verkko opetusmallilla voidaan ulottaa opetus sinne missä sitä tarvitaan, koulun tai oppilaan sijainnista huolimatta. Alueellisen tasa arvon ohella toteutuu myös muunlainen tasa arvo: opiskelu verkossa on monimuotoista ja tukee erilaisia oppijoita, tyttöjä ja poikia sekä liikuntarajoitteisia oppilaita. Tavoitteena on myös erilaisten tieto ja viestintäteknisten sovellusten hyödyntäminen opetuksessa sekä erityisesti alakouluun soveltuvien pedagogisten ratkaisujen löytäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on löytää teknologiakäytänteitä eri luokkatasoille. b) Oppilaskohtaiset tavoitteet 1. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppilas itse on tärkeimmässä asemassa oppimisprosessissa. Opettajan tehtävä tiedonjakajana väistyy ja oppilas on itse vastuussa oppimisestaan. Oppilasta on ohjattava ottamaan vastuu omasta opiskelustaan ja tiedostamaan itsensä kielen opiskelijana. Itseohjautuvuus korostuu monimuotoisessa
verkko opetuksessa enemmän kuin lähiopetuksessa, jossa toimitaan fyysisesti samassa tilassa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. 2. Kieltä opitaan luontevimmin puhumalla. Haastavinta verkko opetuksessa onkin luontevan, yhteistoiminnallisuuteen kannustavan toimintakulttuurin luominen. Oppilaat opiskelevat eri kouluilla eivätkä välttämättä tunne toisiaan. Kontaktin ottaminen vieraaseen oppilaaseen on vaikeaa. Kokemukseni mukaan oppilaat eivät lähiopetuksessakaan ota helposti kontaktia vieraan koulun oppilaaseen. Tavoitteena on yhteistoiminnallisuuteen kannustavien ja sosiaalisten verkko opetustehtävien käyttöön ottaminen. 3. Tavoitteena on myös tieto ja viestintäteknologian (tvt) eri sovellusten vakiinnuttaminen opetuskäytänteisiin. Haasteellisinta uuden teknologian käyttö on meidän sukupolvemme opetushenkilöstölle. Toteutus Monimuotoinen etäopetus toteutetaan ympäristössä, jossa yhdistetään lähiopetuksen ja etäopetuksen elementtejä. Kuva: Finn Snaterse Kuva 1. A2 saksan tunti monimuotoisesti toteutetussa etäopetuksessa. Oppilaat opiskelevat omilla kouluillaan, yhteinen luokkatila luodaan virtuaalisesti heijastamalla dataprojektorilla muut koulut nk. videokonferenssiyhteyden avulla. Kuva 2. Videokonferenssiyhteys neljän koulun välillä.
Oppilailla on käytössään oppikirjat, koska paperisen kirjan etuja ei voida kiistää. Oppikirjat ovat konkreetteja oppimisvälineitä joihin saa kontaktin monella aistilla. Oppikirjat kulkevat helposti mukana, ne tukevat erilaisia oppijoita ja ovat tasa arvoinen oppimisväline kaikille oppijoille. Kirjojen ohella oppilailla on käytössään kannettavat tietokoneet tai atk luokassa opiskellessaan pöytäkoneet. Tietokoneilla oppilaat voivat työskennellä myös ilman verkkoyhteyksiä, esimerkiksi kirjoitelmia tai PowerPoint esityksiä laatiessaan. Tietokoneiden käyttöön kielten tunneilla on rajattomat mahdollisuudet. Verkossa on runsaasti materiaaleja ja työkaluja erilaisten yhteisöllistenkin ratkaisujen toteuttamiseen. Oppilaat voivat pelata yhdessä interaktiivisia pelejä, laulaa karaokea, tuottaa omia sisältöjä Youtubeen, katsoa kielten ohjelmia tai uutisia eri puolilta maailmaa reaaliajassa jne. Verkko tarjoaa myös mahdollisuuden yhteydenpitoon sosiaalisen median keinoin, esimerkiksi kirjoittamalla blogiin eli julkaistavalle verkkosivustolle viestiketjuun, työstämällä yhdessä dokumenttia (esim. Google Documents) tai soittamalla kahdenvälisiä internetpuheluita (esim. Skype). Videokonferenssiyhteys luo virtuaalisen yhteyden ja kerää oppilaat toisilleen näkyviksi ja kuuluviksi, mutta ei mahdollista kahdenvälistä intiimimpää vuorovaikutusta. Skype on maksuton, helppo ja hyödyllinen kommunikaatioväline oppilaan ja opettajan väliseen keskusteluun sekä mm. pari tai pienryhmätyöskentelyyn. Kuva 3. Skype internet puhelu opettajan ja oppilaan välillä. tallentaminen, arviointi, portfolio, tiedottaminen Kaiken digitaalisesti, eli pääosin tietokoneilla ja kameroilla, tuotetun materiaalin muokkaus ja tallentaminen tapahtuu oppilaiden omiin kansioihin, eli portfolioihin. Oppilaille voidaan tehdä kansiot erilaisiin verkkoympäristöihin. Hankkeen aikana Saaren koulun oppilailla on tehty kansiot Peda.net ympäristöön, joka on ollut myös koulun verkkosivujen sijaintipaikka. Peda.net ympäristö on oppilaalle helppokäyttöinen, mutta opettajalle tai ylläpitäjälle hieman työläämpi, koska sen varsinainen käyttötarkoitus eri. Myös WSOY:n Opit ympäristöä on sovellettu portfoliotyöskentelyyn. Oppilaan laatima sivusto on jaettu julkisiin ja salasanan taakse piilotettuihin osiin. Julkisilla sivuilla julkaistuja töitä voivat tarkastella kaikki sivustolle osuvat, mutta salasanan taakse niin kutsuttuihin salaisiin kansioihin oppilaat voivat tallettaa töitä joita eivät halua muiden kuin opettajan ja vanhempiensa näkevän. Näille sivuille oppilaita pyydetään liittämään myös itsearvioinnit eli reflektiot: oppilaita pyytdeään reflektoimaan eli pohtimaan ja perustelemaan omia ratkaisujaan ja omaa oppimistaan.
Näille sivuille opettaja kirjaa myös arvioinnit ja muut palautteet, joissa opettaja arvioi kokonaisuutta eli sekä julkaistua, että salaisia kansioita ja koko työskentelyprosessia. Olennaisinta työskentelyssä on siis oppilaskeskeisyys, eli oppijan itsensä tai parin kanssa tuottama sisältö ja oppimisprosessin läpinäkyvyys:. Opettajan tuella on suuri merkitys oppilaan ohjaamisessa portfoliotyöskentelyyn. Kuva 4. Esimerkki oppilaan tuottamasta portfoliosivusta. Peda.net ympäristöä käytetään myös tiedottamiseen. Jokaisen etätunnin suunnitelma kirjataan koulun verkkosivujen osana oleville etäopetuksen sivuille. Tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää oppijoiden ja toimijoiden sijaitessa fyysisesti eri paikoissa. Etäopetuksen sivuille tallennetaan myös muuta opetukseen liittyvää, kuten oppimateriaaleja ja linkkejä. Kuva 5. Tunnin kulku löytyy etäopetuksen sivuilta.
Pedagogiikkaa 1. Sulautuva, monimuotoinen opetus blended learning Erilaisten oppimisympäristöjen yhdistelmä, mm. lähiopetus, etäopetus, verkko opetus, mobiili, liikkuva oppimisympäristö Hyödyntää sekä reaaliaikaisia, että ei reaaliaikaisia interaktiivisia verkkotyökaluja ja teknologiaa yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppimisessa Opetus voidaan toteuttaa usealla eri menetelmällä 2. Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa ja lähettää paikasta riippumatta Mobiili:liikkuva, liikuteltava, siirrettävä Saavutettavuuden näkökulma, paikka aika: jokapaikan tietotekniikka (ubiquitous computing) koulun ja vapaa ajan raja hämärtyy elinikäinen oppiminen Pedagoginen näkökulma, opettaja oppilas: toiminnallinen, aktiivinen oppiminen sitoutuminen ja motivaatio 3. Digitaalinen portfoliotyöskentely Portfolio: Salkku, arviointikansio, kasvunkansio Prosessi, jossa kehityksen, kasvun ja oppimisen seuraaminen ovat yhtä tärkeitä kuin itse tuotos Digitaalinen portfolio Sisältää samankaltaista tietoa kuin paperiportfolio, mutta tieto on tallennettu digitaalisesti Digitaalinen tieto voidaan koota, säilyttää hallita ja jakaa tietoteknologian keinoin. Kehittämistoiminnan kokemuksia, arviointia ja tuloksia Kehittämistyön tärkeänä tuloksena voidaan pitää verkko opetuksen laajentumista Saaren koululta Rovaniemen kaupungin muihin kouluihin. Tällä hetkellä Rovaniemellä toimii neljä etäopetustyhmää seitsemällä eri koululla A2 kielissä, eli valinnaisissa kielissä 5. 6. luokilla. Etäopetuksen voidaan sanoa edistävän alueellista ja myös sukupuolten välistä tasa arvoa, sillä 80 oppilaasta tasan 50% on poikia. Tämä on hyvä tulos, sillä pojat eivät ole valinneet ylimääräisiä kieliä yhtä innokkaasti kuin tytöt, ja esimerkiksi B2 kielen valinneita poikia oli alle 32% vuonna 2001. Arvioitavaksi jää, 1) onko etäopetus ja teknologia todellinen poikia mukaan innostava tekijä, vai vaikuttavatko kielten valintoihin jotkin muut seikat. Oppilaat ovat kokeneet portfoliotyöskentelyn mielekkääksi. Palautteen mukaan tärkeintä on itsenäisyys, eli oppilaiden oma ratkaisut tuottamisessa ja ulkoasussa. Saa toimia itsenäisesti. Saa tehdä oman näköisiä töitä! Sisällöt on mietitty yhdessä opettajan kanssa. Osa oppilaiden tuotoksista on julkisia, vapaasti tarkasteltavia. Merkitykselliseksi julkaisun tekee se, että tuotosta tehdessään oppilas kuvittelee itselleen yleisön. Koko tuotantoprosessi, jossa tapahtuu myös oppiminen, saa uuden ulottuvuuden joka motivoi ja tekee oppimisprosessista mielekkään. Päinvastaisessa tapauksessa, mikäli oppilas kokee julkisen yleisön ahdistavaksi ja oppimista rajoittavaksi tekijäksi, oppilas voi tallentaa työnsä salaisiin kansioihin rajatulle yleisölle, eli opettajalleen ja vanhemmilleen. Jatkoa ajatellen 2) portfoliotyötä tulee edelleen kehittää ja se olisi suotavaa ottaa vakiintuneeksi käytänteeksi etäopetuksessa. Hajautetusti toteutetuissa etäopetusryhmissä on tärkeää, että käytössä on toimintaa yhdistävä, kaikille näkyvä elementti. 3) Oppilaan arviointi olisi myös tärkeä tutkimisen ja kehittämisen kohde. Mitä oppilaassa arvioidaan ja miten? Voisiko perinteisen
paperikokeen korvata täysin opettajan havainnoinnilla, suullisilla haastatteluilla ja portfoliotyöskentelyllä? Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön itseohjautuvuuteen kasvattava itsearviointimalli. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. 4) Oppilaan itsearviointi ja itseohjautuvuus ovat tärkeä osa kehittämistyötä. Mobiililaitteita, eli kannettavia tietokoneita, matkapuhelimia ja PDA laitteita voidaan hyvin hyödyntää kielten etäopetuksessa. Oppilaat ovat erittäin motivoituneita mobiililaitteiden käyttäjiä, ja laitteiden kommunikatiivinen luonne soveltuu hyvin juuri vieraiden kielten opetukseen. Ongelmana on laitteiden ylläpitoon liittyvät seikat, sekä laitteiden hintataso ja synkronoitavuus koulujen muihin laitteisiin. Kannettavien tietokoneiden käyttö on erittäin suositeltavaa etäopetuksessa. Verkossa on runsaasti materiaalia kieltenopetukseen, sekä oppisisällöissä että monikulttuurisuutta edistävissä lähteissä. Kannettavien koneiden etuina on niiden joustava käyttö eri tiloissa ja ryhmittelyissä oppitunneilla. Ne voi myös tarvittaessa antaa mukaan, mikäli oppilaalla ei ole käytössään tietokonetta kotona. Kannettavalla tehtäviä voi tehdä muissakin paikoissa joissa on verkkoyhteydet tai niitä voi hyödyntää tekstinkäsittelyssä sekä muissa asennetuissa ohjelmissa, esimerkiksi PowerPoint esityksissä. Kannettavat tietokoneet edellyttävät kuitenkin uudenlaisia järjestelyitä ja vastuita koulujen käytänteissä. Kannettavien koneiden internetyhteyksiä varten tarvitaan langaton verkko, jota suositaan entisten reitittimien ja kiinteiden kaapeleiden sijaan. Langattomien verkkojen pystyttäminen kouluihin on vielä alkutaipaleella. 5) Pohdittavana on mm. mobiililaitteiden kustannuskysymykset sekä verkkojen terveydelliset näkökohdat. Kannettavat tietokoneet edellyttävät myös ylläpidollisia päätöksiä: kuka huolehtii koneiden päivittämisestä ja huolloista.
Lähteitä Adams, J. 2009: Blended Learning Strategies for Promoting Workplace Learning & Performance Improvement. URL : http://irlt.yorku.ca/blended/blstrategiesmay09.pdf Barret, H. 2010: Portfolio Life. eportfolios for Faculty Professional Development and Lifelong Learning. URL (referred 12.5.2010): http://www.slideshare.net/eportfolios. Byman, R., & Kansanen, P. (2008). Pedagogical thinking in a student s mind: A conceptual clarification on the basis of self determination and volition theories. Scandinavian Journal of Educational Research, 52(6), 603 621. Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura. Kankaanranta, M.. & Linnakylä, P. 1999. Verkkoportfolioita kokemassa. Teoksessa M. Kankaanranta, P. Linnakylä & J. Bopry (toim.) Portfolioita verkossa Portfolios on the web. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos. Kynäslahti, H. 2003. Search of Elements of Mobility in the Context of Education. Teoksessa Kynäslahti, H. & Seppälä, P. (toim.) Professional Mobile Learning. Helsinki: IT Press, 41 49. Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. Tella, S., Vahtivuori, S., Wager, P., Vuorento, A. & Oksanen, U. 2001. Opettaja verkossa verkko opetuksessa. Helsinki: Edita.
Saaren koulu, Rovaniemi TVT seminaari 25. 26.3.2010 Marja Riitta Kotilainen Teknologiakäytänteitä Esityksessä on koottuna erilaisilla teknologian ratkaisuilla tuettuja pedagogisia käytänteitä. Opettajat pohtivat omaa luokkaansa ja opetusteknologian mahdollisuuksia omilla tunneillaan. Esityksen käytänteet on täten poimittu arjen tarpeista. Jokaisella opettajalla taitaa olla idea hyödynnettäväksi ja jaettavaksi Marja Riitta Kotilainen 1
KIRJOITTAMALLA LUKEMAAN 1.lk Smartboard ja tietokoneet oppimisprosesseissa Opetellaan kirjaimia. 2
Kirjaimista tavuja, tavuista sanoja. Tietokone kirjoittamisen apuna 3
Oppilaiden tuottamia tarinoita englantilaisten vierailusta 4
Oppimispeli: sähköinen hirsipuu SmartUs: Interaktiivinen liikunta ja oppimisympäristö Opetellaan aakkosia 5
Opit oppimisympäristö ENGLANTIA SMARTILLA, 1.lk Oppilaiden omat kuvat tunteiden opettelussa 6
Kosketa ja siirrä TOTEUTUKSIA DOKUMENTTIKAMERALLA 2. ja 3. lk:t Sorminukketeatteri Olipa kerran 7
kettu, lehmä ja karhu. Itsetehdyt käsinuket valmiilla taustalla 8
Valokuvasta inkkaripäälliköksi. ANIMAATIOPAJA 4.lk: Kirjoita, piirrä, kuvaa ja kerro tarina Tarinalle piirretään tausta ja animaatiohahmot sekä suunnitellaan tarinan kulku. 9
Animaatiohahmot ja hahmojen asemoijat kuvausvalmiudessa. Animaatio kuvataan istopmotion ohjelmalla 10
LEIJONA MINUSSA. 4.lk Mitä eläintä ihailen? Pohditaan eläimen ominaisuuksia. Löydetään oma voimaeläin ja muunnutaan siksi... 11
Liitetään valokuva itsestä eläimenä kuvataiteen keinoin luotuun ympäristöön. Kokonaisuutta muokataan Gimp ohjelmalla. 12
VIDEOYHTEYS YSTÄVYYSKOULUUN, 5.lk Who likes? Who doesn t like? BLOGIPAJA, 6.lk http://perusaste.blogspot.com/ 13
Uutisjutun tekeminen 6.lk 14
ETÄOPETUS, 6.lk 15 oppilasta opiskelee A2 saksaa monimuotoisesti verkossa. Näkymä luokasta. Videokonferenssiyhteys neljän koulun välillä. Näkymä screeniltä. 15
Portfoliotyöskentelyä 16