Tunnistatko masennuksen



Samankaltaiset tiedostot
NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Mielenterveyden häiriöt

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Turvallisuus osana hyvinvointia

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Psykoositietoisuustapahtuma

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Mielenterveys voimavarana

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maahanmuuttajan mielenterveys

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

3. Verenpaine 1. / 2. /

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Traumat ja traumatisoituminen

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Seuranta- ja loppukysely

Päihteiden käyttö muu haitallinen käyttäytyminen terveys sosiaalinen tilanne voimavarat hoito

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Transkriptio:

Tunnistatko masennuksen Työkaluja masennuksen tunnistamiseen ja ohjaukseen Sirpa Sundgren psykiatrinen sh, perheterapeutti, TtM Mielenterveys ja mielen sairaus Mielenterveys: elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla Mielenterveys on oleellinen osa terveyttä, yksilön voimavara Se tarkoittaa muun muassa elämänhallintaa, itseluottamusta, elinvoimaisuutta ja henkistä vastustuskykyä Muita hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat hyvä toimintakyky ja kyky luoda ihmissuhteita. Tunnetasolla mielenterveys on hyvinvoinnin kokemista. Positiivinen mielenterveys on elämän kivijalka, joka mahdollistaa elämänilon ja toivon, tukee arjessa jaksamista ja auttaa kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kunto Mielenterveys ei tarkoita, että meillä ei ole ongelmia. Kukaan ei ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Mielen sairaus lääketieteellinen käsite voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteen keinoin Lähteet: STAKES, Mielenterveysseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveyden edistäminen Masennus Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta tilanne ei pahene sairaudeksi Masennukseksi ei lueta tilanteita, joissa oireet ovat normaali reaktio tilanteeseen, esim. menetyksiin tai muihin kriiseihin Masennus on keskeinen kansanterveysongelma: masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista, tämä on saman verran kuin muissa länsimaissa Elinaikanaan n. viidesosa väestöstä Naiset sairastuvat miehiä yleisemmin, naisilla masennus 1,5 2 kertaa miehiä yleisempiä 10% perusterveydenhuollon potilaista ajankohtaisesti, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 50% Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti apua terveydenhuollosta Masennuksen myötä toimintakyky voi lamaantua, inhimillinen kärsimys on suurta, häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita Kansantaloudellinen ongelma: noin 37 000 suomalaista on eläkkeellä masennuksen vuoksi, paljon sairauslomia (noin 2,5 miljoonaa työpäivää / v.) Huolestuttavaa myös nuorten ja hyvin koulutettujen siirtyminen eläkkeelle Pahimmillaan masennus voi olla tappava tauti - itsemurhat Lähde: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen, Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille, THL 2009, Depression käypä hoito suositus 2009

Masennus lisää fyysisen sairauden riskiä: masentuneen riski saada esim. sepelvaltimotauti on jopa 2-3-kertainen esim. sydän- tai aivoinfarktin jälkeen potilaalle tulee hyvin usein depressio Tyyppi 2 diabetekseen liittyy 2 x masennusriski Masennus ennustaa tyyppi 2 diabetesta MBO ennustaa masennusoireita ja päinvastoin (M.Vanhala) tilasto vuonna 2008: 408 513 hlöä on saanut peruskorvausta masennuslääkkeistä Kelan tilaston mukaan (60 milj. euroa lääkkeiden kustannukset) http://www.terveysportti.fi/dtk/syd/koti Masennus Sairastuminen masennukseen on yleensä seurausta monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta Altistavat tekijät: perinnölliset biologiset ympäristöön liittyvät lapsuuden henkinen tai fyysinen kaltoin kohtelu, turvattomuus pitkään jatkunut stressi menetykset läheisissä ihmissuhteissa pitkäaikainen ruumiillinen sairaus, myös nuorilla lapsilla ja nuorilla koulukiusaus yksinäisyys MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN EI OLE HELPPOA! KIINNITÄ HUOMIOTA RISKIRYHMIIN, SEULONTA KANNATTAA Pitkäaikaissairaat Diabetes Sepelvaltimotauti Syövät Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta Parkinsonin tauti Sydän- tai aivoinfarktin jälkitilapotilaat Epäselvistä somaattisista oireista tai kiputiloista kärsivät Terveyspalveluja runsaasti käyttävät, toistuvat sairauslomalaiset Stressiä, väsymystä, univaikeutta, työuupumusta, yleistä kiinnostumattomuutta valittavat Liiallinen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Perhe- ja työongelmat, lähisuhdeväkivalta, työttömyys, taloudelliset ongelmat tai usean ongelman kasaantuminen Suru tai menetykset Muut psyyken ongelmat, kuten ahdistuneisuus, syömis- ja persoonallisuushäiriöt Synnytyksen jälkeen Eräät lääkeaineet (kortisoni, e-pillerit, beetasalpaajat, psykoosilääkkeet) aih.masennusta

Masennuksen varhaistunnistuksen vinkkejä -nykyiset ja/tai aiemmat somaattiset ja/tai psyykkiset sairaudet tai oireet itsellä tai läheisillä: aiempi oma masennus, masennus omassa perheessä, lähisuvussa, lapsuuden perheessä muuttunut unen laatu, varsinkin aamuyön heräilyt, riittämätön uni, unen katkonaisuus lisääntynyt alkoholin käyttö, huumeet, sekakäyttö, erityisesti miehillä, rattijuopumukset painon muutokset alas- tai ylöspäin perheenjäsenen, työtoverin tai muun läheisen huoli muutoksesta jaksamisessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, osallistumisessa, lasten oireilu oma pitkäaikaissairaus, jossa huono ennuste: syöpä, MS-tauti, Parkinsonin tauti, ALS, dementia, munuaissairaudet, HIV muu somaattinen pitkäaikaissairaus, johon liittyy masennusoireita: kilpirauhasen sairaudet, anemia, reuma, sepelvaltimotauti, diabetes, krooniset kiputilat, fibromyalgia, MBO, liikuntarajoitteet, aistivammat, epilepsia äkillisen sairastumisen jälkiseuraukset: vakava ruumiinvamma, sydäninfarkti, aivohalvaus, suuret leikkaukset heikko hoitoon sitoutuminen pitkäaikaissairauksien hoidossa: huonot hoitotulokset, lääkehoidon, kontrollikäyntien laiminlyönti, unohdukset, omahoidon heikko toteutus, omaseurantatietojen puuttuminen Masennuksen varhaistunnistuksen vinkkejä toistuvat somaattiset oireet: hengenahdistus ilman astmaa, kurkkuvaivat, vatsakivut, lihasjännitykset, päänsärky, huimaus, nivelvaivat, puutuminen, pistely, selkävaivat, virtsaamisvaivat, potenssiongelmat, kutina, ihottuman paheneminen lääkehoidot: beetasalpaajat, e-pillerit, kortisoni, sytostaatit, epilepsialääkkeet läheisellä todettu vakava pitkäaikaissairaus tai kuolema lähiaikoina -perheeseen ja parisuhteeseen liittyvät asiat: pienten lasten väsyneet vanhemmat vanhemmuus hukassa parisuhteen latistuminen, perheväkivalta abortti, keskenmeno, lapsettomuus, lapsettomuushoidot lapsen psyykkinen tai muu vakava/pitkäaikainen sairaus, kuolema, käyttäytymishäiriöt, kiusaaminen, rikokset, lastensuojelun tarve avioero, yksinhuoltajuus -työhön liittyvät asiat: työttömäksi joutuminen, toistuvat lomautukset, pitkäaikaistyöttömyys toistuvat lyhyet työstä poissaolot eri syistä ei selviä työstään kuten ennen, työmotivaatio ja suoritukset heikentyneet potilas viestii huonosta kohtelusta työyhteisössä, työpaikkakiusaamisesta, ongelmista esimiessuhteissa, työn organisoinnissa, työnkuvan huonontumisesta työuupumuksesta, stressistä, työn rajaamisongelmista, vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, riittämättömästä palautumisajasta työn rasituksista, runsaista ylitöistä, ei työtovereita tukena -vaikeat elämänkokemukset suuret taloudelliset mullistukset: yrityksen konkurssi, pakkohuutokauppa, takausten lankeaminen maksettavaksi, velkasaneeraus, velkakierre, suuret äkilliset maksuvelvoitteet, esim. ositus avioerossa, elatusmaksut katastrofiin tai onnettomuuteen joutuminen osallisena tai silminnäkijänä

Muut elämän vaikeudet, jotka altistavat masennukselle pitkäaikaiset riidat esim. ex-puolison, naapureiden, sukulaisten, työtovereiden tai harrastuskavereiden kanssa, pelot, uhkailut, häirintä yksinäisyys, sosiaalisten kontaktien puute, uskotun ystävän puute, tunne ettei kuulu mihinkään, leskeys, syrjäytyminen, aktiviteetin puute, eläköityminen, muutto uudelle paikkakunnalle, lasten muutto kotoa, lasten asuminen kaukana, ei kontakteja lastenlapsiin, elämän tarkoituksettomuus, ilon puuttuminen vakavaan rikokseen syyllistyminen, vankilatuomio häpeälliset kokemukset: petetyksi tuleminen, huijauksen kohteeksi joutuminen, salaisuuden paljastuminen, kasvojen menetys, nolatuksi tulo, ulkonäköseikat raiskauksen, insestin, rikoksen kohteeksi joutuminen Depressio ja päihdeongelma Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden yleisimmin alkoholin väärinkäyttöä, esiintyy noin 10 30 %:lla depressiopotilaista Naisilla depressio yleensä edeltää päihdehäiriötä, miehillä taas järjestys on useammin päinvastainen Alkoholin käytöstä kysyminen ja siihen puuttuminen osa hoitoa: Audit-C (yli 65 v. riittävä pelkästään) miehillä 5 pistettä, naisilla 4 pistettä AUDIT 10 kysymystä, pisteytys 0-4, maksimi 40 pistettä Tulkinta: 8 viittaa suurkulutukseen (viimeaik. tutkimusten mukaan naisilla tulisi olla 6 pist.) 20 viittaa alkoholiriippuvuuteen Huom! Pisteytyksen lisäksi hyvä katsoa vastauksien sisältöjä ja keskustella niihin liittyen alkoholin käytöstä, esim. < 8 pist. vaikka käynyt toistuvasti vahvasti päihtyneenä Nuorten päihdemittari Masennusoireiston arviointi: Tehtävä suhteessa ajankohtaiseen päihdekäyttöön Jos jatkuva päihdekäyttö arvio epäluotettava 2-4 viikon raittius muuttaa arvion luotettavammaksi Lähtöasetelma masentuneet ja päihdeongelmaiset tulevat vastaanotolle yleensä muiden syiden vuoksi osa ei tiedä itsekään kärsivänsä masennuksesta, päihdeongelmaiset eivät taas myönnä sitä potilaat ovat moniongelmaisia, joukossa on sekä somaattisia että psyykkisiä oireita tai sairauksia tavallisimmat kävijäryhmät terveyskeskusvastaanotolla ovat pienet lapset äiteineen, työttömät, syrjäytyneet, työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä olevat heidän joukossaan masennus ja päihdeongelmat ovat yliedustettuna normaaliväestöön verrattuna, usein yhdessä

Masennuksen ennaltaehkäisy hyvät ja turvalliset lapsuuden kasvuolosuhteet: selkeät rajat, arvot, säännöt, roolit, hoito ja huolenpito kotona ja hoidossa/koulussa, ei väkivaltaa, ei päihteitä haittana, riittävä aikuisen läsnäolo, vaikeiden traumojen ja sairauksien hyvä hoito, tunnetaidot, coping- opetus kouluissa lapsen tukeminen ja vahvuuksien näkeminen, suojaavat tekijät esiin, jos vanhemmalla masennusta, päihdeongelmaa tai pitkäaikaissairautta, taloudellisia vaikeuksia, vaikeita elämänkokemuksia Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu lapsen/nuoren itsenäistymisen tukeminen asteittain, ei liian aikaista yksin selviytymisen pakkoa sosiaalinen tukiverkosto: perhe, suku, ystävät, koulu-, opiskelu- työ-, harrastustoverit mielekäs tekeminen: harrastukset, opiskelu, työ sopivan koulutus-, työpaikan löytäminen niille, joilla pärjäämisen rajoitteita, irtisanotuille tupakoinnin ja alkoholin käytön rajoittaminen, ei huumeita, ei rauhoittavia-/masennuslääkkeitä ilman riittävää diagnostiikkaa ja seurantaa Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu nuorten perheiden tukeminen: (iso)vanhemmat, sukulaiset, ystävät, neuvola, parisuhdekurssit, nettiyhteisöt, vertaisryhmät, perhekahvilat, kodinhoitoapu, lastenhoitoapu, taloudellinen apu, perheneuvola, perheasiain neuvottelukeskus, lapsiparkit harrastustiloihin, erokriisien ja huoltajuuskiistojen tehokas hoito nuorten, heidän perheidensä ja vanhempiensa yhteydenpitomahdollisuuksien kehittäminen: lähekkäin asuminen, Skype- yhteydet

Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu monipuolista kotiapua ikääntyville (iso)vanhemmille -> lasten huoli ja työtaakka pienemmäksi Eläkkeelle jäämiskurssit, ikääntyvien yliopisto, harrastustoiminta, järjestötoiminta, osittainen työssäkäynti eläkkeellä ollessa kannattavaksi, toimivat ja turvalliset asumisratkaisut ajoissa, päiväkeskukset, liikkumisesteiden poisto, palveluliikenneyhteydet, naapuriapu, Skype- yhteydet tukipalveluihin, palveluohjaus, tiedottaminen kohdennetusti traumaattisten elämäntilanteiden hyvä jälkihoito masennusta lisäävien lääkkeiden ja sairauksien huomiointi, pitkäaikaissairaiden jaksamisen tukeminen Masennuksen ennaltaehkäisy, jatkuu ikä-, sukupuoli- ja rotusyrjinnän ehkäisy väkivallan ehkäisy perheissä ja julkisilla paikoilla, turvallisuuspalvelut ikääntyville mahdollisuus osallistua hengelliseen ja kiinnostavaan kulttuuri- ja liikuntatoimintaan tarvittaessa pääsy riittäviin sairauksien hoitopalveluihin tarvittaessa alkoholin käytön vähentäminen ikääntyessä Jos epäilet masennusta, kysy: 1)Oletko viimeisen kahden viikon aikana menettänyt kiinnostuksesi tehdä asioita tai kykysi kokea niiden tuomaa mielihyvää? 2)Oletko viimeisen kahden viikon aikana ollut alamaissa, masentunut tai tuntenut elämäsi toivottomaksi? Jos vastaus on toiseen tai molempiin kyllä, kysy vielä Koetko haluavasi tämän johdosta apua? Jos vastaus kyllä tee masennusseula (BDI-21)! Masennusoireiden aste: 0 9 ei viitteitä masennuksesta 10 16 voi viitata lievään masennukseen, keskustele tarkemmin vastauksista 17 29 ohjaamista lääkärin vastaanotolle suositellaan 30 63 syytä ohjata ehdottomasti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseen EPDS: synnytyksen jälkitarkastuksessa GDS-15: myöhäisiän depressioseula DEPS

ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit Lievässä masennustilassa oireita on 4 5, keskivaikeassa 6 7 ja vaikeassa 8 10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä. Oirekriteerit Oirekuva A. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan B.Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä väheneminen/arvottomuuden tunteet/alentunut itsetunto 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset /syyllisyydentunteet 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu Lähde: Depression käypä hoito 2009 9. Unihäiriöt (unettomuus tai liiallinen nukkuminen) 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos Depressiohoitaja Depressiopotilaan hoito koostuu n. 1-6 vastaanottokäynnistä; hoitoaika n. 1/2 vuotta hoitotakuu 2 vuotta; saa ottaa yhteyttä ilman lähetettä Depressiokoulut tarvittaessa Depressiohoitaja ei toteuta jatkohoitoja DEPRESSIOHOITAJALLE OHJATTAVIA POTILAITA: Pääsääntöisesti aikuiset (ei < 18 v.), akuutit masennuspotilaat Potilaat, joilla on diagnostisia ongelmia (diagnoosin varmistaminen/ selvittelykäynnit) Masennuksen hoitoon motivoituneet potilaat Hoito-ongelmaiset potilaat (hoitoon motivointi ja sairauden hyväksymisen tukeminen) DEPRESSIOHOITAJALLE LÄHETTÄMINEN: lääkäri tai sairaanhoitaja lähettää / ohjaa potilaan lähettäjä tekee perusselvittelyn (esim. BDI) ja arvioi lääkityksen sekä sairasloman tarpeen viesti oman alueen depressiohoitajalle ja kirjaus potilastietojärjestelmään puhelinkontakti mahdollisuus soitto- tai konsultaatioajalla lääkäri (tk tai tth) on vastuussa potilaan hoidosta Muu ammattiapu Työterveyshuolto Terveysasemat Neuvolat Psykiatrian poliklinikat Depression käypä hoito terveyden edistäminen nähdään laajempana kuin pelkästään yksilöön kohdistuvana: perheen, lähiverkoston mukaan ottaminen puolison kutsuminen mukaan tapaamisiin esimerkiksi infarktin jälkeen puolison kutsuminen mukaan vastaanotolle potilas saa puolison tuen ja esim. ravitsemustietous tulee molemmille, läheistuen hyödyntäminen hoidossa ryhmämuotoinen: perheyhteisöllisyyden vahvistaminen, perheiden liikkuminen yhdessä terveysongelmat (kansantaudit, valtimotaudit, masennus, tupakointi, alkoholinkäyttö) kasaantuu alempiin sosiaaliluokkiin ja vähiten koulutettuihin ihmisiin eivät kaikki ole pillereillä hoidettavia asioita hyvä huomioida, minkälaiset mahdollisuudet potilaalla on toteuttaa hyvää hoitoa, mitkä on hoidon esteet (minkälaisista oloista potilaat tulee) että osataan neuvoa hakemaan ratkaisua asioihin

Itsehoitokeinoja: liikunta lisää itseluottamusta, virkistää, helpottaa ahdistuneisuutta ja unettomuutta pyri normaaliin päivärytmiin nuku uni on peruslepoa, joka tulee väsyneelle itsestään syö säännöllisesti rentoudu vältä pitkään jatkuvaa stressiä tee asioita, joista nautit, harrasta, tapaa muita ihmisiä hemmottele itseäsi keskustelu poistaa paineita, puhu läheisen, omaisen tai ystävän kanssa naura ja itke, ne helpottaa aseta pieniä tavoitteita ja tee asioita pienissä erissä älä tee masentuneena suuria ratkaisuja elämässä älä yritä ratkaista asioita, joille et voi mitään pilko ongelmat pieniksi osiksi ja ratkaise yksi kerrallaan Mustavalkoinen ajattelu, pessimismi, yleistäminen, omien saavutusten aliarviointi ja hyvien asioiden huomiotta jättäminen ylläpitävät masennusta vältä liiallista alkoholin käyttöä Lähde: Sateenvarjo projekti 2005-2009: Avain masennuksen tunnistamiseen, itsehoitoon ja avun hakemiseen