ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista



Samankaltaiset tiedostot
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Lataa Diabetes. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Diabetes Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Kainuun omahoitolomake

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Potilas mukana asiantuntijana. Martti Talja, professori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Diabeteksen psyykkinen kuorma

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

Diabeetikon kuntoutus

Lataa Lapsen diabetes. Lataa

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa


HYVINVOINTILOMAKE. pvm

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Toimintamme tarkoitus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Transkriptio:

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Diabeteksen hoidon tavoitteet Diabetesta sairastavan voimaantuminen Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot Toiminnan suunnittelutaidot Itsetunto kumppanuuteen Rohkeus ottaa asioita esille ja esittää kysymyksiä HYVÄ OMAHOITO Diabeteksen aineenvaihduntahäiriöiden hyvä ja tavoitteellinen hoito Lyhyen aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteet Verensokeri Veren rasva-aineenvaihdunta Verenpaine Lisääntynyt tukosalttius

Diabeteksen hoidon tavoitteet Hyvä elämä diabeteksesta huolimatta ja diabeteksen kanssa Hyvä arki, hyvinvointi ja hoitotyytyväisyys Lisäsairauksien Ehkäisy Seulonta Hyvä hoito ja kuntoutus Elämänlaatu, työkyky ja toimintakyky

Nykyiset hoidon tulokset eivät vastaa mahdollisuuksia Diabetes on vaikea ja etenevä pitkäaikaissairaus Se vaatii oikea-aikaista, asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä ohjausta ja hoitoa, joka vastaa diabeetikon muuttuvaan tilanteeseen Diabetesta sairastava tekee lopulta eniten hoitotulokseen vaikuttavat päätökset Tietoa, taitoja, asenne /motivaatio ja jaksaminen Molemminpuolinen hoitoon sitoutuminen edellytys hyvälle hoidolle

Mahdollistavatko rakenteet ja resurssit hyvän hoidon? Miten hoito on järjestetty? Toimiiko hoitoyhteistyö? Miten tuemme omahoitoa?

Miksi potilaiden elämäntavat eivät muutu? Hoitajien ja lääkäreiden näkemyksiä Jallinoja P, Kuronen R, Absetz P, Patja K SLL 42/2009 Yleisimmiksi muutoksen esteiksi arvioitiin yksilöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai nautinnonhaluun liittyviä tekijöitä. Ulkoisten, sosiaalisiin ja terveydentilaan liittyvien tekijöiden arvioitiin harvemmin olevan muutoksen esteitä. Elämäntapaneuvonnan keskeinen ongelma on muutoshaluttomien potilaiden motivaation synnyttäminen ja nautinnon haasteeseen vastaaminen.

Helppohoitoinen sairaus? Ylipainoinen keski-ikäinen mies, jolla on diabeteksen lisäksi kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö, refluksitauti, kihti, uniapnea, sepelvaltimotaudin epäily, runsaahkoa alkoholin käyttöä ja parisuhdeongelmia. 60-80 -vuotias leskirouva, jolla diabetes 10 vuotta, sairastettu sydäninfarkti ja diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus / munuaissairaus, mahdollisesti varvas amputoitu + depressio

Dawn- tutkimus www.dawnstudy.com Poikkileikkaustutkimus 2001 13 maassa Haastateltiin lääkäreitä (n=270), hoitajia (n=1122), potilaita (n=5104)

Dawn- tutkimus www.dawnstudy.com

Hoidon kehittämisen keinoista? 1 DIABETESTA SAIRASTAVA 2 AMMATTILAINEN 3 YMPÄRISTÖ 4 HOIDON JÄRJESTÄMINEN

Toimiva hoitomalli pitkäaikaissairaiden hoitoon Saarelma O, Lommi M-L, Hemminki A, Leppäkoski A-M, Siefen L. Suomen Lääkärilehti 2008;50

1. DIABESTA SAIRASTAVA 365 x 24 t 6t Oma asenne Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin Usko omiin kykyihin Omahoidossa tarvittava tietotaito Psykososiaalinen tilanne Fyysinen tilanne Diabeteksen tilanne Muut ongelmat / sairaudet ja niiden hoito Taloudellinen tilanne

Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, ammattihenkilön kanssa yhdessä suunnittelemaa ja kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Omahoidossa painotetaan potilaan autonomiaa sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä. Omahoidon tukemisessa ammattihenkilö toimii valmentajana, joka räätälöi, kuultuaan potilasta, yhdessä hänen kanssaan juuri hänelle ja hänen elämäntilanteeseensa sopivan hoidon. Omahoidossa potilas ottaa vastuun omista ratkaisuistaan.

Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T, Pitkälä K. Potilaan omahoidon tukeminen. Duodecim 2009 Routasalo P. Omahoitoseminaarin materiaalia

ERILAISIA YKSILÖITÄ eri vaiheessa Kriisissä Vaikeahoitoiset Alihoidossa Sairastuneet Kohonnut riski Terveet Mukailtu Teperi 2007

Tehostettu tuki Case Management ERILAISIA YKSILÖITÄ eri vaiheessa erilaista tukea ja hoitoa Intensiivinen hoito Aktiivinen yksilöllinen interventio Tehostettu tuki Omahoidon tuki Elintapojen aktiivinen tuki Hyvinvoinnin tukeminen Aktiivinen seuranta ja tuki Care management Omahoidon valmennus ja työkalut Mukailtu Teperi 2007

2. AMMATTILAINEN Hoitaja / lääkäri Asenne, asiantuntemus ja kokemus Hoidon yksilöllinen räätälöinti Vuorovaikutustaidot Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen Pelkojen lievittäminen Toivon luominen Ohjaustaidot Oma jaksaminen

3. YMPÄRISTÖ Perhe ja läheiset Suku Tuttavat Työelämä ja työyhteisö Harrastukset ja yhdistykset Kulttuuritekijät

4. HOIDON JA KUNTOUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lähtökohtien yhteensovittaminen Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys Johtaminen, hoidon järjestäminen ja terveyshyöty Henkilökunnan osaaminen, sitoutuminen ja jaksaminen Resurssit Määrä ja laatu Hoitoketjut ja polut kuvattu ja käytössä? KTM + MM Hoitoprosessin toiminta Tiimin toiminta

Hoidon, ohjauksen ja kuntoutuksen järjestäminen Miten toimitaan käytännössä? Saavutettavuus matkat, ajankohta, jonot Jatkuvuus Kustannukset Jatkuva vai episodimainen hoito Ennakoiva vai reagoiva Suunniteltu vai satunnainen Potilaskeskeinen vai lääkärikeskeinen Kutsujärjestelmä / poiminta käytössä?

Ylipainoisuuden estäminen ja hoito Perheiden ohjaus lastenneuvolassa Nuorten ohjaus kouluterveydenhuollossa Nuorten ohjaus varusmies ja siviilipalveluksessa Ensitieto Vertaistukiryhmät painonhallintaan (PPP) ja diabeteksen hoitoon (ITE) Tietotaitojen päivityspäivät Ryhmämuotoinen varhainen kuntoutus omassa hoitopaikassa Sopeutumisvalmennus Kuntouttava hoito Lisäsairauksiin liittyvä kuntoutus ja sopeutumisvalmennus (sydänkuntoutus, aivohalvauskuntoutus, amputaatiot) Diabeteksen huomioiminen muussa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa (TULES, astma, uniapnea, masennus ja uupumiskuntoutus) Ammatillinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla ja työterveyshuollossa Aslak ja TYK Geriatrisen ja diabeteskuntoutuksen yhdistäminen Yksilöllinen palvelusuunnitelma Lapsuus Nuoruus Aikuisuus Vanhuus

Kirjallisuutta www.diabetes.fi > ammatilliset jäsenyhdistykset > desg > ohjauslehtiset www.facilitatingbehaviourchange.org www.improvingchroniccare.com Koski J, Kuusinen A, Honkasalo M ym. Nuotalla diabeetikot hyvään hoitoon. Suomen Lääkärilehti 24/2009 www.helsinki.fi/akateeminenterveyskeskus/hankedokumentit.html Marttila J, Himanen O, Ilanne-Parikka P, Hiltinen L. Tyypin 2 diabeetikoiden ryhmäohjausmalli terveydenhuollon käyttöön. Dehko raportti 2004:2 Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T, Pitkälä K. Potilaan omahoidon tukeminen. Duodecim 2009 Saarelma O, Lommi M-L, Hemminki A, Leppäkoski A-M, Siefen L. Toimiva hoitomalli pitkäaikaissairaiden hoitoon. Suomen Lääkärilehti 2008;50 Suurnäkki A. (toim.) Kansalainen oman hyvinvointinsa asiantuntijana. Kansalaislähtöinen, teknologiaa hyödyntävät pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hoidon toimintamalli. Tekesin FinnWell-ohjelman pitkäaikaissairauksien omahoidon hankekokokonaisuuden kehittämistyön tulokset. 30.6.2009