Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 201 IROResearch Oy Malminkatu 00100 HELSINKI Tel. +58 9 770 600 Y 810550-1 www.iro.fi 1
Kuvailulehti 2.6.201 Julkaisija: Viestintävirasto Asiakirjan nimi: Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 201 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia näiden palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastattelututkimuksena 12.. 11..201 välisenä aikana ja otosta varten haastateltiin yhteensä 000 suomalaista. Haastatteluotos edustaa 15-79 -vuotiaita mannersuomalaisia. Lähes jokaisella suomalaisella on käytössään puhekäytössä oleva matkapuhelinliittymä. Lankapuhelinliittymän omistaa 11 prosenttia suomalaisista. Trendi lankaliittymissä on yhä laskeva, vuonna 2012 lankaliittymiä oli 1 prosentilla ja vuonna 2010 joka viidennessä taloudessa. Kaiken kaikkiaan internetliittymä on 89 prosentista kotitalouksista, osuus on vakiintunut lähes samalle tasolle viimeisen neljän vuoden aikana. Mobiili-internetliittymä on nyt 66 prosentilla suomalaisista ja osuus on jatkanut tasaista kasvua. Kiinteä internetliittymä löytyy 62 prosentista talouksista, osuus on vastaavasti jatkanut hienoista laskua. Mobiili-internetliittymä on nyt siis jo yleisempi kuin kiinteä liittymä. Yleisin internetliittymän tiedonsiirtonopeus on 2-10 megabittiä sekunnissa (2 %), 10 0 megabitin tiedonsiirtonopeus on viidenneksellä talouksista. Tätä suurempi nopeus on 15 prosentilla, mutta reilu kolmannes ei osannut sanoa talouden internetliittymän tiedonsiirtonopeutta. Valtaosalle liittymänopeus on sopiva ja sopivaksi kokevien osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen kahden mittauskerran aikana. Suomalaisista 15 prosenttia kokee tarvitsevansa nopeamman yhteyden, vuonna 2012 osuus oli viidennes. Keskimäärin internetliittymästä maksetaan kuukaudessa 2, euroa. Internetliittymän keskimääräinen kuukausimaksu on lähes kahden edellisen mittauskerran tasolla. Mobiilia internetyhteyttä käytetään eniten puhekäytössä olevan matkapuhelimen kautta (61 %) sekä kannettavan tietokoneen kautta (58 %). Tablet-tietokoneen kautta käyttäviä on 28 prosenttia ja pöytätietokoneella käyttäviä reilu viidennes. Muutos edellisiin mittauskertoihin on huomattava, matkapuhelimella ja tabletilla käyttämisen osuudet ovat kasvaneet selvästi ja vastaavasti kannettavan tietokoneella laskenut. Tekstiviestipalveluja matkapuhelimella käyttää 87 prosenttia liittymän omistavista suomalaisista. Noin puolet tekee tiedonhakuja ja lukee uutisia nettisivuilta ja prosenttia käyttää sähköpostia. Sosiaalisen median palveluja käyttää reilu kolmannes (7 %), pikaviestipalveluja alle kolmannes (0 %) ja internetpuhepalveluja 1 prosenttia. Lukuun ottamatta tekstiviestipalveluja, kaikkia muita palveluja käyttää aiempaa useampi suomalainen. Kaksi prosenttia suomalaisista kokee, että puhelinliittymän saatavuudessa on ollut ongelmia. Internetliittymän saatavuuden osalta ongelmia on kokenut seitsemän prosenttia suomalaisista. Puhelin- tai internetliittymiä koskevien sopimusehtojen saamisessa ongelmia on kokenut noin viisi prosenttia suomalaisista, yhdellä prosentilla sopimuksentekotilanteessa ja prosentilla sopimuksenteon jälkeen. 2
Sisällys 1. Johdanto 2. Viestintäpalveluiden käyttö 5 2.1. Viestintäpalveluiden levinneisyys 5 2.2. Syyt olla hankkimatta internetliittymää ja kiinteästä internetliittymästä luopuminen 7 2.. Viestintäpalveluiden liittymätyypit 9 2.. Internetliittymän tiedonsiirtonopeus 10 2.5. Internetliittymän sopimukset ja maksut 1. Mobiililiittymät 15.1. Päätelaitteet 15.2. Mobiililiittymien käyttöpaikat 16.. Mobiililiittymän hankinnan syyt 17.. Mobiilitiedonsiirrosta maksaminen 18. Matkapuhelinliittymät 19.1. Sopimukset 19.2. Matkapuhelinliittymän palveluiden käyttö 19 5. Telepalvelut 21 5.1. Tietoisuus yleispalvelusta 21 5.2. Ongelmat liittymien saatavuudessa 21 5.. Ongelmat sopimusehtojen saatavuudessa 22 6. Teleyritysten puhelinasiakaspalvelu 2 7. Aineiston kuvaus 2 Sivu
1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia näiden palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Tarkemmin tuloksia tarkastellaan kolmen palvelun, matkapuhelinliittymän sekä kiinteän että mobiilin internetliittymän osalta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastattelututkimuksena 12.. 11..201 välisenä aikana ja otosta varten haastateltiin yhteensä 000 suomalaista. Haastatteluotos edustaa 15-79 -vuotiaita mannersuomalaisia. Tutkimusotos kiintiöitiin sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan. Otos muodostettiin harkinnanvaraisena ositettuna otantana siten, että tuloksia voitiin luotettavasti tarkastella myös maakunnittain. Kokonaisaineisto painotettiin (oikaistiin) vastaamaan väestön todellista jakaumaa sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tuloksia verrataan vuosien 2010, 2011 ja 2012 vastaaviin tuloksiin soveltuvin osin. Tulosten virhemarginaalit prosenttilukujakaumille kokonaisaineistossa on suurimmillaan n. + 1,8 % - yksikköä. Maakunnittain prosenttilukujakaumille virhemarginaali vaihtelee,6 10,0 % -yksikön välillä riippuen maakuntakohtaisesta vastaajamäärästä. Vertailtaessa tuloksia edellisten vuosien tulokseen virhemarginaali on keskimäärin n. + 2,5 % -yksikköä. Tutkimusotos on kuvattu tarkemmin raportin liitteissä.
2. Viestintäpalveluiden käyttö 2.1. Viestintäpalveluiden levinneisyys Lähes jokaisella suomalaisella on käytössään puhekäytössä oleva matkapuhelinliittymä, sillä vain alle 2 prosentilla yli 15 vuotiaista ei tällaista liittymää ole. Viimeisten vuosien aikana osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Lankapuhelin löytyy 11 prosentista talouksista. Trendi on yhä laskeva, vuonna 2012 lankaliittymiä oli 1 prosentilla ja vuonna 2010 joka viidennessä taloudessa. Kaiken kaikkiaan internetliittymä on 89 prosentista kotitalouksista, osuus on vakiintunut lähes samalle tasolle viimeisen neljän vuoden aikana. Lankaliittymä löytyy keskimääräistä useammin yli 55 vuotiailta sekä myös Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Suomen maakunnassa asuvilta. Internetyhteyden omaa lähestulkoon kaikki alle 5 vuotiaista. 5 55 vuotiaistakin internetliittymän omistaa 9 prosenttia, ikäluokassa 55-6 vuotta internet on 86 prosentilla. Vuonna 2012 eläkeikäisistä internetliittymän omisti 61 prosenttia, nyt osuus on noussut 66 prosenttiin. Osuus on siis kasvanut hieman edellisten vuosien aikana. Kuvio 1. Vastaajalla käytössä olevat viestintäpalvelut. Lankapuhelin Puhekäytössä oleva matkapuhelin Internetyhteys (kiinteä ja/tai mobiili) 11 1 16 20 89 87 88 86 98 98 99 99 v. 201, n=000 v. 2012, n=006 v. 2011, n=008 v. 2010, n=012 Mobiili-internetliittymä on nyt 66 prosentilla suomalaisista ja osuus on jatkanut tasaista kasvua. Kiinteä internetliittymä löytyy 62 prosentista talouksista, osuus on vastaavasti jatkanut hienoista laskua. Mobiilinettiliittymä on nyt siis jo yleisempi kuin kiinteä nettiliittymä. Eri liittymistä puhekäytössä oleva matkapuhelin-, kiinteä internet- ja mobiililiittymä on joka kolmannella, puhe- ja mobiililiittymä joka neljänneltä sekä puhe- ja kiinteä internetliittymä joka viidennellä suomalaisella. Pelkkä puhekäytössä oleva matkapuhelinliittymä löytyy hieman alle joka kymmeneltä suomalaiselta. 5
Kiinteän internet-liittymän osalta löytyy alueellisia eroja: Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa kiinteä yhteys on keskimääräistä yleisempi. Kymenlaakson, Lapin, n ja -n sekä n ja -n maakunnissa kiinteä internetyhteys on enää alle puolella asukkaista. Kuvio 2. Käytössä olevat internetliittymät. Kiinteä internetyhteys, jota voi käyttää vain kotiympäristössä 62 68 69 7 Mobiili internetyhteys, jota voi käyttää esimerkiksi mokkulalla tai suoraan matkapuhelimella myös kotiympäristön ulkopuolella 6 9 5 66 v. 201, n=000 v. 2012, n=262 v. 2011, n=268 v. 2010, n=260 6
2.2. Syyt olla hankkimatta internetliittymää ja kiinteästä internetliittymästä luopuminen Keskeisin syy, ettei internetliittymää ole hankittu, on liittymän tarpeettomuus. Yli puolet mainitsee, ettei tarvitse internetiä lainkaan. Reilu neljännes sitä vastoin ilmoittaa, ettei tarvitse liittymää kotona, kun voi käyttää internetiä muualla. Muina syinä esiin nousee käytön hankaluus ja internetliittymän kalleus. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 5 55-vuotiailla syynä olla hankkimatta internetiä kotiin korostuu mahdollisuus käyttää internetiä muulla. Uudellamaalla lähes joka viides mainitsee syyksi internetliittymän kalleuden. Nuorilla 18 2 vuotiailla sekä myös Suomen maakunnassa asuvilla syyksi mainitaan tavallista useammin se, ettei sopivaa internetliittymää ei ole saatavilla. Kuvio. Mistä syistä ette ole hankkinut internetliittymää kotiin? Ne vastaajat, joilla ei internetliittymää kotona. Ei koe tarvitsevansa internetiä lainkaan Ei tarvitse kotona, voi käyttää muualla Internetliittymän käyttäminen on hankalaa Internetliittymä on kallis Internetliittymän hankkiminen on hankalaa: Ei koe internetin käyttämistä turvalliseksi Sopivaa internetliittymää ei ole saatavilla Muu syy Ei osaa sanoa 2 26 2 0 10 20 22 26 9 1 18 19 5 10 12 12 1 9 12 1 0 11 9 15 1 8 1 52 67 7 75 v. 201, n=20 v. 2012, n=8 v. 2011, n=70 v. 2010, n=08 7
Puolet talouksista, joissa ei ole tällä hetkellä kiinteää laajakaistaa, on sellaisen aiemmin omistanut. Kiinteästä laajakaista luopumisen keskeisimpinä syinä mainitaan liittymän kalleus sekä mobiililaajakaista parempana vaihtoehtona. Kiinteästä liittymästä luopumisen syynä korostuu miehillä kallis hinta. Myös n maakunta poikkeaa muista maakunnista tässä suhteessa merkittävästi. Kuvio. Mistä syistä luovuitte kiinteästä internetliittymästänne? Ne, joilla on ollut kiinteä laajakaista, N=566 Kallis hinta Mobiililaajakaista on teille parempi vaihtoehto Vähäinen käyttö Kiinteää liittymää ei enää ollut tarjolla muuton Riittävän nopeaa liittymää ei ollut saatavilla Liittymän nopeus oli luvattua hitaampi Tyytymättömyys palvelun laatuun: esimerkiksi Kiinteää liittymää ei enää tarjolla muun syyn, Muu syy Ei osaa sanoa 2 2 12 8 6 5 2 22 7 8
2.. Viestintäpalveluiden liittymätyypit Kiinteä internetliittymä on edelleen yleisimmin puhelinverkon kautta toteutettu DSL-liittymä, mutta osuus on laskenut tasaisesti vuosittain ja nyt enää alle puolessa talouksista kiinteä yhteys on toteutettu näin. Kaapelimodeemin kautta toteutettu liittymä on yleistynyt ja sellainen on jo yli neljänneksessä talouksista, kun vuonna 2012 osuus oli reilun viidenneksen luokkaa. Valokuituliittymien osuus on myös selvästi kasvanut, osuus kiinteistä liittymistä on noussut 1 prosenttiin, kasvua vuodesta 2012 on 5 prosenttiyksikköä. Kuvio 5. Kiinteä internetliittymän tyyppi. Kotona kiinteä laajakaista, N=1859 Puhelinverkon kautta toteutettu DSL-liittymä, kuten esimerkiksi ADSL, VDSL, SDSL Kaapeli-TV-verkon kautta toteutettu liittymä, kaapelimodeemi Valokuituliittymä, esimerkiksi kuitu kotiin - liittymä Muu Ei tiedä/ei osaa sanoa 26 21 20 16 1 9 5 2 5 1 8 6 59 6 69 v. 201, n=1859 v. 2012, n=1772 v. 2011, n=180 v. 2010, n=1889 Kiinteän laajakaistan omistavista sekä ne, joilla ei internetiä tällä hetkellä vielä ole, 0 prosenttia ilmoittaa tulevansa toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä. Edellisen kerran kun asiaa tutkittiin, reilusti alle kolmannes oli tätä mieltä. Erityisesti aivan nuorimmat ikäluokat ilmoittavat tulevansa toimeen pelkällä mobiililla yhteydellä. Syinä, miksi ei tulisi toimeen pelkällä mobiililla yhteydellä, mainitaan pääsääntöisesti yhteyden hitaus ja toiminnan epäluotettavuus. Miehillä ja Lapin maakunnan alueella syynä korostuu toiminnan epäluotettavuus ja nuorilla yhteyden hitaus. Talouksissa, joissa on sekä kiinteä- että mobiili-internetyhteys, kiinteän yhteyden kokee tärkeämmäksi edelleen lähes kaksi kolmasosaa ja mobiilin yhteyden 29 prosenttia. Miehet pitävät kiinteää yhteyttä tärkeämpänä ja vastaavasti naiset sekä nuoret alle 25 vuotiaat mobiilia yhteyttä. 9
Kuvio 6. Tulisiko toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä? On kiinteä laajakaista tai ei internetiä ollenkaan Kyllä Ei Ei osaa sanoa 0 29 0 2 5 52 18 18 18 2 v. 201, n=2179 v. 2012, n=2155 v. 2011, n=2200 v. 2010, n=2297 Kuvio 7. Kumpi internetliittymistänne on teille tärkein: kiinteä vai mobiili-internetyhteys? Tärkeimmällä tarkoitetaan sitä liittymää, josta viimeisenä luopuisitte Vastaajalla on sekä mobiili että kiinteä laajakaista, N=115 KIINTEÄ internetyhteys 6 MOBIILI internetyhteys 29 Ei tiedä/ei osaa sanoa 8 2.. Internetliittymän tiedonsiirtonopeus Yleisin internetliittymän tiedonsiirtonopeus on 2-10 megabittiä sekunnissa (2 %), 10 0 megabitin tiedonsiirtonopeus on viidenneksellä internetyhteyden omaavista. Tätä suurempi nopeus on 15 prosentilla, mutta peräti 7 prosenttia ei osannut sanoa internetliittymänsä tiedonsiirtonopeutta. Maakuntatasolla yhteyden nopeudet poikkeavat siten, että lla alle 2 megabitin yhteyksiä on joka kymmenennellä internetyhteyden omaavalla. n, n ja n maakunnissa tavallista useammalla tiedonsiirtonopeus on 2-10 megabittiä sekunnissa. Yli viidesosalla tiedonsiirtonopeus on yli 0 megabittiä Uudellamaalla sekä myös Suomen maakunnassa. 10
Kuvio 8. Mikä on internetliittymänne nimellinen tiedonsiirtonopeus eli markkinoinnissa ja liittymäsopimuksessa ilmoitettu nopeus? Käytössä internetyhteys, N=2680 Alle 2 megabittiä sekunnissa 2 - alle 10 megabittiä sekunnissa 10 - alle 0 megabittiä sekunnissa 0 - alle 100 megabittiä sekunnissa 100 megabittiä sekunnissa tai enemmän 8 7 20 2 Ei osaa sanoa 7 Valtaosalle liittymänopeus on sopiva ja sopivaksi kokevien osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen kahden mittauskerran aikana. Suomalaisista 15 prosenttia kokee tarvitsevansa nopeamman yhteyden, vuonna 2012 osuus oli viidennes. Nopeampaa yhteyttä tarvitsevista noin puolet arvioi, että nopeampia tarpeita vastaavia yhteyksiä on saatavilla ja reilu kolmannes (5 %) ei näin koe. Miehet ja Suomen maakunnassa asuvat arvioivat muita useammin ettei nopeampia yhteyksiä ole aina saatavilla. Mikäli vastaajilla olisi nopeampi liittymä käytössä, 59 prosenttia ei silti käyttäisi internetiä aiempaa enempää mihinkään palveluun. Neljännes katsoisi videoita tai televisiota enemmän ja 15 prosenttia lataisi ohjelmia ja muita isoja tiedostoja. Tilanne muuttuu kun tarkastellaan niitä, jotka tarvitsisivat nopeamman yhteyden. He käyttäisivät nopeamman yhteyden myötä internetiä enemmän kaikilta osin ja erityisesti videoiden ja television katseluun. Kuvio 9. Mitä mieltä on nykyisen internetliittymän tiedonsiirtonopeudesta? Sopiva Tulisi toimeen hitaammallakin Tarvitsisi nopeamman liittymän Ei osaa sanoa 6 2 1 1 15 20 2 78 7 70 v. 201, n=2680 v. 2012, n=262 v. 2011, n=268 11
Kuvio 10. Onko käyttöönne saatavilla tarpeitanne vastaavia riittävän nopeita internetliittymiä? Tarvitsisi nopeamman liittymän, N=1 Kyllä 5 Ei 5 Ei osaa sanoa 12 Noin kolmannes seuraa laajakaistaliittymänsä tiedonsiirtonopeutta, mutta vain 12 prosenttia tietää liittymälle määritellyn nopeuden vaihteluvälin. Naiset, yli 55-vuotiaat sekä Uudellamaalla asuvat seuraavat laajakaistaliittymänsä tiedonsiirtonopeutta muita harvemmin. Miehet tiedostavat omalle laajakaistaliittymällenne määritellyn nopeuden vaihteluvälin naisia useammin. Ne, jotka tietävät laajakaistaliittymällenne määritellyn nopeuden vaihteluvälin ja myös seuraavat sitä, toteutunut nopeus on luvatun nopeuden vaihteluvälissä kolmasosalla aina, puolella pääsääntöisesti ja joka kymmenennellä vain harvoin. Neljällä prosentilla toteutunut nopeus ei ole koskaan luvatun nopeuden vaihteluvälissä. Kuvio 11. Seuraatteko laajakaistaliittymänne toteutunutta nopeutta? Käytössä internetyhteys, N=2680 Oman operaattorin mittauspalvelun kautta 6 Netissä olevilla yleisillä mittauspalveluilla 2 Jotenkin muuten, miten 2 Ei seuraa nopeutta 69 Ei osaa sanoa 12
2.5. Internetliittymän sopimukset ja maksut Selkeä enemmistö internetliittymäsopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia, vaikka osuus on laskenut edellisestä mittauskerrasta 6 prosenttiyksikköä. Toiseksi yleisin sopimustyyppi on yli vuoden kestävä määräaikainen sopimus, jollaisen omaa neljännes internetliittymää käyttävistä. Alle vuoden kestäviä sopimuksia on muutamilla (5 %) sekä työnantajan maksamia liittymiä vain yhdellä prosentilla. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat tavallista yleisimpiä vanhemmilla ikäluokilla sekä Uudellamaalla ja vastaavasti määräaikaiset nuorimmilla internetiä käyttävillä. Kuvio 12. Millainen on internetliittymänne sopimus? Käytössä internetyhteys Toistaiseksi voimassa Määräaikainen, sopimuksen alkuperäinen kesto oli yli vuosi Määräaikainen, sopimuksen alkuperäinen kesto oli vuosi tai alle Määräaikainen, ette muista kestoa Ette tiedä sopimuksen kestoa, työnantaja maksaa Ette tiedä sopimuksen kestoa, netti sisältyy asunnon vuokraan tai vastikkeeseen Ei osaa sanoa 5 2 1 2 5 6 8 6 7 25 25 21 25 5 57 60 65 v. 201, n=2680 v. 2012, n=262 v. 2011, n=268 v. 2010, n=260 Keskimäärin internetliittymästä maksetaan kuukaudessa 2, euroa. Noin kahdella prosentilla liittymän maksaa joku muu. Internetliittymän keskimääräinen kuukausimaksu on lähes kahden edellisen mittauskerran tasolla, vaikka liittymänopeudet ovat aiempaa nopeampia. Tätä selittää osin se, että mobiiliyhteyksien kuukausimaksut ovat keskimäärin 22 euroa, kun kiinteän yhteyden kuukausimaksu on noin 25-26 euroa. Kun kiinteiden liittymien osuus on hieman laskenut ja mobiiliyhteyksien kasvanut kuukausimaksujen määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Liittymänopeuden mukaan hitaimmissa yhteyksissä, eli alle 2 megabitin nopeuksissa kuukausimaksu on keskimäärin 18 euroa, 2 10 megabitin yhteysnopeuksilla 22 euroa ja tätä nopeammilla yhteyksillä 25 euroa tai enemmän. Helsingissä ja Turussa kuukausimaksut ovat muuta maata alhaisemmat, alle 50 000 asukkaan kaupungeissa ja maalaiskunnissa korkeammat 1
Kuvio 1. Paljonko maksaa internetliittymästä kuukaudessa? Käytössä internetyhteys alle 10 10,01-15 15,01-20 20,01-25 25,01-0 0,01-5 5,01-0 0,01-5 5,01-50 50,01 tai enemmän Ei osaa sanoa 11 9 11 116 9 1 19 12 1 6 1 89 10 1 1 15 2 16 6 8 12 1 1 12 1 2 1 2 1 20 115 Keskiarvo: 201-2 2012 22 2011 2 0 10 20 0 0 v. 201, n=2680 v. 2012, n=262 v. 2011, n=268 v. 2010, n=260 1
. Mobiililiittymät.1. Päätelaitteet Mobiilia internetyhteyttä käytetään eniten puhekäytössä olevan matkapuhelimen kautta (61 %) sekä kannettavan tietokoneen kautta (58 %). Tablet-tietokoneen kautta käyttäviä on 28 prosenttia ja pöytätietokoneella käyttäviä reilu viidennes. Muutos edellisiin mittauskertoihin on huomattava, matkapuhelimella ja tabletilla käyttämisen osuudet ovat kasvaneet selvästi ja vastaavasti kannettavan tietokoneella laskenut. Pöytätietokoneella käyttävien osuus on pysynyt lähes ennallaan. Mobiilia internetyhteyttä puhekäytössä olevan matkapuhelimen kautta käyttävien osuus korostuu erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä sekä Uudellamaalla asuvilla. Kannettavaa tietokonetta käyttää muita useammin 55 6 -vuotiaat ja tablet-tietokonetta 5 5-vuotiaat. Kuvio 1. Minkä päätelaitteen tai -laitteiden kautta käytätte mobiilia internetyhteyttä? Käytössä mobiili internetyhteys Matkapuhelin, joka on myös puhekäytössä Kannettava tietokone Tablet-tietokone 9 22 18 28 7 58 61 75 8 80 21 Pöytätietokone 17 22 20 v. 201, n=1975 v. 2012, n=106 v. 2011, n=1291 v. 2010, n=96 15
.2. Mobiililiittymien käyttöpaikat Matkapuhelimen, kannettavan tai tablet-tietokoneen kautta mobiilia internetyhteyttä käytetään eniten kotona (8 %), liikkuessa tai matkustaessa 71 prosenttia ja töissä tai opiskelupaikassa puolet. Vapaaajan asunnolla käyttäviä on lähes puolet ja ulkomailla neljännes. Käyttö on yleistynyt erityisesti liikkuessa ja matkustaessa, töissä ja opiskelupaikassa sekä ulkomailla. Mobiilin internetyhteyden käyttöpaikkoina korostuu naisilla koti, miehillä ja nuorilla työ- tai opiskelupaikka. Uudellamaalla asuvat käyttävät muuta maata useammin internetiä mobiilisti liikkuessa ja matkustaessa, vapaa-ajan asunnolla sekä ulkomailla. Kuvio 15. Missä seuraavista paikoista käytätte mobiilia internetyhteyttä? Käyttää muun kuin pöytäkoneen kautta Kotona Liikkuessa tai matkustaessa Töissä tai opiskelupaikassa Vapaa-ajan asunnolla Ulkomailla Jossain muualla Ei osaa sanoa 1 1 52 52 50 1 0 7 9 8 2 12 15 10 9 71 8 86 8 v. 201, n=1858 v. 2012, n=1100 v. 2011, n=1078 16
.. Mobiililiittymän hankinnan syyt Mobiilin internetliittymän hankintasyynä korostuu mahdollisuus käyttää liittymää paikasta riippumatta. Edullisen hinnan mainitsee neljännes mobiilin yhteyden omistavista. Neljä prosenttia mainitsee hankinnan syyksi sen, että muuta internetliittymää ei ollut saatavilla. Muutosta aiempiin mittauksiin on lähinnä mahdollisuudessa käyttää paikasta riippumatta, osuus on tässä selvästi noussut. Alueittain hankinnat syyt poikkeavat siten, että edullinen hinta korostuu n ja n maakunnissa, muiden internetliittymien saatavuus Suomessa. Kuvio 16. Mistä syistä hankitte mobiilin internetyhteyden? Käytössä mobiili internetyhteys, N=1975 (v. 201) Mahdollisuus käyttää liittymää paikasta riippumatta Edullinen hinta Hankitte osana palvelupakettia, esimerkiksi kiinteä ja mobiili-liittymä yhdessä Käyttötarpeeseen sopiva nopeus *) Muuta internetliittymää ei ollut saatavilla Ei mitään erityistä syytä Ei osaa sanoa 60 2 1 6 2 21 22 25 15 1 11 6 11 2 6 5 7 15 16 1 5 2 v. 201, n=1975 v. 2012, n=106 v. 2011, n=1291 v. 2010, n=926 17
.. Mobiilitiedonsiirrosta maksaminen Kiinteä kuukausimaksu rajattomalla käyttöoikeudella on ylivoimaisesti suosituin maksutapa mobiilitiedonsiirrossa. Muut vaihtoehdot saavat marginaalisen osuuden ja muutokset edelliseen mittauskertaan ovat vähäisiä. Kuvio 17. Miten maksatte mobiilitiedonsiirrosta? Käytössä mobiili internetyhteys Kiinteä kuukausimaksu, rajaton käyttö Kiiteä kuukausimaksu siten, että tietyn rajan jälkeen käyttö hidastuu tai siitä peritään lisämaksu Pelkästään käyttömäärän mukainen maksu: maksu tiedonsiirtomäärän mukaan tai päiväkohtainen maksu Työnantaja maksaa Muu tapa Ei osaa sanoa 6 7 6 2 2 7 1 6 6 8 8 78 v. 201, n=1975 v. 2012, n=1697 v. 2011, n=197 18
. Matkapuhelinliittymät.1. Sopimukset Enemmistö, noin kaksi vastaajaa kolmesta, omaa toistaiseksi voimassa olevan matkapuhelinliittymäsopimuksen. Määräaikaisia sopimuksia liittymistä on yhteensä neljännes. Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat hieman yleistyneet kun tulosta verrataan aiempiin vuosiin ja kestoltaan yli vuoden mittaisten määräaikaisten sopimusten osuus on vastaavasti laskenut. Eläkeikäisillä liittymäsopimus on muita useammin toistaiseksi voimassaoleva, kun vastaavasti nuorilla korostuu määräaikaiset sopimukset. Kuvio 18. Millainen pääasiallisesti käyttämänne matkapuhelinliittymän sopimus on? Käytössä matkapuhelinliittymä, N=299 Toistaiseksi voimassa Määräaikainen, sopimuksen alkuperäinen kesto oli yli vuosi Määräaikainen, sopimuksen alkuperäinen kesto oli vuosi tai alle Määräaikainen, ette muista kestoa Ei tiedä sopimuksen kestoa, työnantaja maksaa Ei osaa sanoa 67 59 5 59 16 2 22 19 8 10 2 2 2 9 6 5 5 v. 201, n=299 v. 2012, n=2956 v. 2011, n=298 v. 2010, n=2986.2. Matkapuhelinliittymän palveluiden käyttö Matkapuhelinliittymien palveluiden käytössä korostuu edelleen tekstiviestien käyttö. Niitä käyttää aktiivisesti 87 prosenttia liittymän omistavista. Osuus on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Sen sijaan nyt jo lähes puolet hyödyntää puhelintaan tiedonhakuun ja uutisten lukemiseen ja prosenttia sähköpostin käytössä. Sosiaalista mediaa puhelimella kertoo käyttävänsä reilu kolmannes (7 %) ja hieman alle kolmannes pikaviestinpalveluja kuten WhatsAppia. Myös videoita katselee tai musiikkia kuuntelee internetin kautta puhelimellaan lähes kolmannes matkapuhelimen käyttäjistä. Palveluiden käyttäjäosuudet ovat kasvaneet kaikilta osin paitsi siis tekstiviestien osalta. Ikä ja joidenkin palveluiden osalta sukupuoli vaikuttaa matkapuhelinpalveluiden käyttöön. Iän karttuessa palveluiden käyttö yksipuolistuu ja vain tekstiviestiä käytetään kaikista palveluista laajemmin iäkkäimpien keskuudessa. Myös Uudellamaalla ja suurissa kaupungeissa palveluja käytettään muuta maata useammin. 19
Kuvio 19. Mitä seuraavista palveluista käytätte säännöllisesti matkapuhelimella? Käytössä matkapuhelinliittymä Tekstiviestit Tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta Sähköposti Sosiaalinen media kuten Facebook Pikaviestimet kuten WhatsApp Videoiden katselu tai musiikin kuuntelu internetistä 16 1 Internet-puhepalvelut kuten Skype 7 Ei mitään näistä 12 1 87 85 85 9 8 29 6 28 7 0 0 2 v. 201, n=299 v. 2012, n=2956 v. 2011, n=298 20
5. Telepalvelut 5.1. Tietoisuus yleispalvelusta Suomessa kaikilla on oikeus saada kohtuulliseen hintaan kotiinsa puhelinliittymä ja vähintään yhden megan laajakaistaliittymä. Tätä oikeutta kutsutaan niin sanotuksi yleispalveluksi. Yleispalvelun tunnistaa ja tietää 2 prosenttia väestöstä. Tietoisuus on korkeinta miesten keskuudessa. 5.2. Ongelmat liittymien saatavuudessa Kaksi prosenttia suomalaisista kokee, että puhelinliittymän saatavuudessa on ollut ongelmia. Internetliittymän saatavuuden osalta ongelmia on kokenut seitsemän prosenttia suomalaisista. Maakunnista eniten ongelmia puhelinliittymän saatavuudessa on ollut Lapissa sekä osin myös maalaiskunnissa asuvilla. Internetliittymän saatavuudessa eniten ongelmia ovat kokeneet 5 vuotiaat. Kuvio 20. Onko teillä ollut ongelmia puhelinliittymän tai internetliittymän saatavuudessa kotiinne? vastaajat, N=000 Kyllä, puhelinliittymän osalta 2 Kyllä, internetliittymän osalta 7 Ei ole ollut ongelmia liittymien saatavuudessa 91 21
5.. Ongelmat sopimusehtojen saatavuudessa Puhelin- tai internetliittymiä koskevien sopimusehtojen saamisessa ongelmia on kokenut noin viisi prosenttia suomalaisista, yhdellä prosentilla sopimuksentekotilanteessa ja prosentilla sopimuksenteon jälkeen. Tulokset eivät poikkea merkittävästi taustamuuttujittain. Kuvio 21. Onko teillä ollut ongelmia puhelin- tai internetliittymiänne koskevien sopimusehtojen saamisessa sopimuksentekotilanteessa tai sopimuksen teon jälkeen? vastaajat, N=000 Kyllä, sopimuksentekotilanteessa 1 Kyllä, sopimuksen teon jälkeen Ei ole ollut ongelmia sopimusehtojen saamisessa 9 Ei osaa sanoa 1 22
6. Teleyritysten puhelinasiakaspalvelu Vain joka viides suomalainen tietää, että Viestintävirasto kerää ja julkaisee teleyritysten puhelinasiakaspalvelun vastausaikoja. Tietoisuus on muuta väestöä korkeammalla tasolla miehillä ja 25 vuotiailla sekä korkeasti koulutetuilla ja työelämässä olevilla. Reilu neljännes (27 %) ilmoitta, että puhelinasiakaspalvelun vastausajan pituus vaikuttaa heidän päätöksiinne siitä, minkä yrityksen palveluja he hankkivat. ikäisillä ja Uudellamaalla asuvilla vastausajan pituus vaikuttaa muuta väestöä enemmän palveluntarjoajan valintaan. Asiakaspalvelukanavista teleyritysten suhteen suosituin on puhelinasiakaspalvelu, sen valitsee väestöstä lähes joka toinen (6 %). Neljännes suosii sähköisiä palveluja, kuten verkkosivuja tai sähköpostia ja sama osuus asioi mieluiten myymälässä tai asiakaspalvelupisteessä. Nuorimmilla ikäryhmillä korostuu asiointi sähköisiä kanavia käyttäen ja eläkeikäisillä myymälöissä tai palvelupisteissä asiointi. Kuvio 22. Mitä asiakaspalvelukanavaa suositte asioidessanne oman teleyrityksenne kanssa? vastaajat, N=000 Puhelinasiakaspalvelua 6 Sähköisiä palveluita kuten verkkosivut ja sähköposti 25 Myymälöissä ja palvelupisteissä asioimista 25 Ei osaa sanoa 2
7. Aineiston kuvaus Seuraavissa kuvioissa on esitetty tutkimusaineiston rakenne tarkemmin taustamuuttujittain. Kuvio 2. Maakunta. Alue Uudenmaan maakunta Kanta-en maakunta Päijät-en maakunta Kymenlaakson maakunta n maakunta Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta n maakunta n maakunta n maakunta Pirkanmaan maakunta Suomen maakunta n maakunta n maakunta n maakunta n maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta 9 5 9 5 1 7 2 29 2
Kuvio 2. Sukupuoli, ikäryhmä, koulutus ja työtilanne. Sukupuoli Nainen Mies Ikä 15-17 vuotta 18-2 vuotta 25 - vuotta 5 - vuotta 5-5 vuotta 55-6 vuotta 65-79 vuotta 15-2 vuotta Koulutus Kansakoulu Perus-/keski-/ammattikoulu Ylioppilas / opisto Ammattikorkeakoulu Yliopisto / korkeakoulu Työtilanne Olen työelämässä Olen opiskelija tai koululainen Olen kotiäiti/koti-isä Olen eläkkeellä Olen lomautettuna Olen työtön 2 1 5 7 1 16 15 17 18 18 15 11 17 1 2 25 1 9 51 52 Kuvio 25. Asuinpaikkakunta, elinvaihe ja talouden koko. Asuinpaikkakunta Helsinki Espoo, Vantaa, Kauniainen Tampere Turku Oulu Muu yli 50.000 asukkaan kaupunki Alle 50.000 asukkaan kaupunki Maalaiskunta Mikä on perheenne elinvaihe? Asutte vanhempien luona Yksinäistalous Lapseton pariskunta Pariskunta, vain alle kouluik.lapsia Pariskunta, on kouluik. lapsia Pariskunta, kotona asuvia aik. lapsia Pariskunta, lapset muuttaneet pois Eläkeläinen tai eläkeläisparisk. Yksinhuoltaja lapsen tai lasten kanssa Talouden koko 1 henkilö 2 henkilöä henkilöä henkilöä 5+ henkilöä 2 12 9 7 1 8 12 11 11 12 11 7 21 25 22 2 5 25
Kuvio 26. Talouden tulot ja ammattiryhmä. Talouden yhteenlasketut bruttovuositulot 10 000 euroa tai vähemmän 10 001-20 000 euroa 20 001-0 000 euroa 0 001-0 000 euroa 0 001-50 000 euroa 50 001-60 000 euroa 60 001-70 000 euroa 70 001-80 000 euroa 80 001-100 000 euroa 100 001-120 000 euroa 120 001-10 000 euroa Yli 10 000 euroa Ei halua sanoa Ei osaa sanoa Työelämässä/lomautettu/työtön, N=176 Ammattiryhmä Työväestö Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö Johtavassa asemassa oleva Yksityisyrittäjä Maanviljelijä Ei osaa sanoa 6 10 10 11 8 6 5 1 1 1 2 1 6 10 21 18 27 26
Liitekuvat ja -taulukot Onko teillä kotona käytössänne - kombinaatiot vastaajat, N=000 puhe & kiinteä & mobiili puhe & mobiili puhe & kiinteä 20 26 pelkkä puhe 9 puhe & lanka 2 muut vaihtoehdot yhteensä 10 Onko teillä kotona käytössänne vastaajat, N=000 Sukupuoli Ikä Nainen Mies 15-17 18-2 25-5- 5-5 55-6 65-79 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta N = 000 16 156 76 8 8 59 522 528 59 Lankapuhelin 11 12 9 9 1 5 12 17 2 Puhekäytössä oleva matkapuhelin 98 98 98 97 98 99 99 98 99 97 Kiinteä internetyhteys, jota voi käyttää vain kotiympäristössä 62 60 6 71 70 7 68 67 55 2 Mobiili internetyhteys 66 6 68 85 77 77 7 68 60 2 Nettiliittymä NETTO (on internetyhteys) 89 89 90 99 98 99 97 9 86 66 Ei ole internetyhteyttä 11 11 10 1 2 1 6 1 Vain kiinteä internetyhteys 2 25 22 1 20 22 2 25 26 25 Vain mobiili internetyhteys 27 28 27 28 28 25 29 27 1 2 Kiinteä ja mobiili-internetyhteys 8 5 1 57 9 5 1 29 18 27