Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004

Transkriptio

1 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty toukokuussa 4 haastattelemalla yhteensä iältään vuotiasta suomalaista kuluttajabarometrintutkimuksessa. Laitteiden yleisyyttä ja käyttöä koskevat tiedot kuvaavat osuuksia ja määriä koko maan 2,4 miljoonan kotitalouden joukossa. Tutkimuksessa on vastaajille laskettu painokertoimet, jotka korjaavat vastauskadon (ks. tarkemmin Tilastokeskus SVT Tulot ja kulutus 4:5, Kuluttajabarometrin taulukot toukokuu 4). Yleiskuva laitteiden yleistymisestä Alla olevassa kuviossa kotitalouden laitteet on järjestetty yleisyyden mukaan. Televisio ja tietokone ovat hyvin yleiset. Internet-yhteyden käyttöön ottaneiden talouksien määrä on ylittänyt 5 prosentin rajan. Laajakaistoja on joka neljännessä taloudessa. Digitaalinen vastaanotin on 15 prosentissa kotitalouksista

2 Alla olevat vuoden 1 alusta lähtevät laiteiden yleistymistä esittävät kuviot antavat peruskuvan siitä, mitä on tapahtumassa. Digivastaanottimien hankinta on ollut vuoden verran nopeassa kasvussa. Dvdlaitteita on hankittu tasaiseen tahtiin usean vuoden ajan. Kumpikin ovat vasta yleistymisensä alkuvaiheessa eli innovaatioiden yleistymisteorian ns. varhaisten omaksujien käyttöön ottamia. Laajakuva-tv:n, dvd-laitteen ja digivastaanottimen hankkineiden kotitalouksien prosenttiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin Laajakuva-tv Dvd-laite Digiboksi 1 5 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/4 Kotitietokoneen ja internet-yhteyden yleistyminen on tasaisessa, mutta melko hitaassa kasvussa. Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet lyhyenä seuranta aikana nopeasti. Kotitietokoneen, internet- ja laajakaistayhteyden hankkineiden kotitalouksien prosenttiosuudet vuoden 1 alusta vuosineljänneksittäin Kotitietokone Internetyhteys Laajakaista 1 I/1 II/1 III/1 IV/1 I/2 II/2 III/2 IV/2 I/3 II/3 III/3 IV/3 I/4 II/

3 Digitaalisten vastaanottimien yleisyys kotitalouksissa Kuinka monta digisovitinta tai digitaalitelevisiota taloudessanne on käytössä? Digivastaanottimia* taloudessa yhteensä maanpäällisen verkon katseluun soveltuva digivastaanotin prosentteina kokonaismäärä prosentteina kokonaismäärä ajankohta 1/4 5/4 1/4 5/4 1/4 5/4 1/4 5/4 ei yhtään yksi kaksi useampi 1 2 * Digitaalisten maanpäällisten tai satelliittilähetysten vastaanottoon tarkoitetut digisovittimet ja digitelevisiot. Prosentit on laskettu kaikista talouksista, joista viidellä prosentilla ei ole televisiota. Maanpäällisten digitaalisten kanavien vastaanottoon sopivien vastaanottimien hankkineiden talouksien määrä on lisääntynyt nopeasti eli noin 1 kolmessa kuukaudessa, mutta silti digivastaanottimien määrä on vielä niin vähäinen, että kotitalouksien vertailussa joudutaan tyytymään karkeisiin luokituksiin, jotta tulokset olisivat luotettavia. Digivastaanottimen yleisyys kotitalouksissa aluerakenteen ja talouden koon mukaan (vähintään yksi digisovitin ml. satellittivastaanottimet) Mahdollisuus katsella digivastaanottimen kautta kotimaisia digikanavia aluerakenteen ja talouden koon mukaan muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous digivastaanotin 1/4 digivastaanotin 5/4 muut kaupungit ja maaseutu 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous kotimaiset digikanavat 1/4 kotimaiset digikanavat 5/ % % Pääkaupunkiseudun ja yli 1 asukkaan kaupunkien talouksissa on edelleen hieman harvemmin digivastaanotin kuin muiden kaupunkien tai maaseudun talouksissa, vaikka ero on kaventunut neljännesvuoden aikana. Digivastaanottimia hankkineiden talouksien osuus kasvaa talouden koon kasvaessa. Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että yhden hengen talouksissa on suhteellisesti vähiten digivastaanottimia. Alle 5-vuotiaissa yhden ja kahden hengen talouksissa on useammin digivastaanotin kuin yli 5- vuotiaiden yhden ja kahden hengen talouksissa. Mahdollisuus kotimaisten digikanavien katseluun on melko yhtäläinen aluerakenteen ja talouden koon mukaan tarkasteltuna. Kuinka moni tavallista tv-antennia ja kaapeli-tv:tä käyttävistä talouksista omistaa digivastaanottimen? Taloudella digivastaanotin 5/4 Taloudella digivastaanotin 1/4 tv-kanavien vastaanottoon pelkästään tavallinen tv-antenni tv-kanavien vastaanotto kaapeli-tv:n kautta Digisovitin on antennitalouksissa useammin kuin kaapelitalouksissa, joissa kuvan laadussa lienee vähemmän ongelmia

4 Hankinta-aikomukset Aikooko taloutenne käyttää rahaa digiboksin (digisovittimen) tai digitelevision hankintaan seuraavien kuuden kuukauden aikana? Vastausvaihtoehdot prosenttia talouksista, kokonaismäärä joilla ei digivastaanotinta 1/4 5/4 1/4 5/ Digivastaanottimen hankinta aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia talouden koon mukaan Digivastaanottimen hankinta aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia tulotason mukaan yksi henkilö yli euroa kaksi henkilöä kolme henkilöä 4 henkilöä euroa euroa 5+ henkilöä alle 1 euroa % kaikki % Digivastaanottimen hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana talouksista joilla ei vielä ole digiboksia aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat kaikki % Taulukon perusteella hankinta-aikomukset ovat sekä hieman lisääntyneet että tulleet varmemmiksi. Jos hankinta-aikomukset toteutuvat, niin ero pien- ja perhetalouksien välillä kasvaa. Mitä korkeammat talouden yhteenlasketut tulot ovat, sitä useammalla on ostoaikeita. Hankinta-aikeet ovat kaupungeissa hieman suuremmat kuin maaseudulla

5 Digivastaanottimien käytön ongelmat Oliko digisovittimenne käyttöönotossa ongelmia? Vastausvaihtoehdot prosenttia digisovitintalouksista 1/4 5/4 paljon 7 8 jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa 4 4 Onko digisovittimenne toiminnassa ilmennyt häiriöitä? Vastausvaihtoehdot prosenttia digisovitintalouksista 1/4 5/4 paljon 6 9 jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa 3 3 Digisovittimen käyttöönotto-ongelmat ja toimintahäiriöt 1% ei lainkaan jonkin verran paljon ei osaa sanoa ongelmat digisovittimen käyttöönotossa toimintahäiriöt Näyttää siltä, että kotitalouksien kokemusten perusteella digivastaanottimen käyttöönotto on ollut sujuvampaa kuin käyttö. Yli puolella on ollut toimintahäiriöitä jonkin verran tai paljon. Maaseudulla raportoidaan jonkin verran enemmän digisovittimen toimintahäiriöistä kuin kaupungissa

6 Laajakaistayhteyksien yleisyys kotitalouksissa Internet-liittymän tyyppi Onko taloutenne internet-liittymä (haastattelija luki taulukon vaihtoehdot) Internet-liittymän tyyppi prosenttia talouksista, kokonaismäärä joilla internet-liittymä 1/4 5/4 1/4 5/4 ADSL-, HDSL-, SDSL- tai xdsl-laajakaista laajakaistaliittymä kaapeli-tv:n kautta eli kaapelimodeemi wlan eli langaton laajakaista ISDN-liittymä tavallinen lankapuhelinmodeemi matkapuhelinmodeemi tai matkapuhelin, esim. Communicator jokin muu liittymä tai ei osaa sanoa Talouden internet-liittymän tyyppi Internet-liittymän tyyppi talouden koon mukaan prosentteina internet-talouksista ADSL tai SDSL, HDSL, xdsl lankapuhelinmodeemi kaapelimodeemi ISDN matkapuhelinmod. tai matkapuh. wlan jokin muu liittymä eos 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä laajakaista 5/4 laajakaista 1/ % % Laajakaistaliittymä taloudessa prosentteina aluerakenteen mukaan pääkaupunkiseutu kaupunkim. kunnat maaseutum. kunnat % Noin joka neljännessä taloudessa on jokin laajakaistayhteys. Uusia laajakaistaliittymiä on hankittu kolmen kuukauden aikana 85 kpl. Puhelinhaastattelussa kaapeli- ja dsl-tyyppisten liittymien erottaminen toisistaan on vaikeaa. Muiden tietolähteiden perusteella arvioituna niiden suhde toukokuun osalta on oikeampi kuin tammikuussa. Laajakaistaliittymät ovat jatkaneet yleistymistään nopeimmin yhden hengen talouksissa. Laajakaistayhteyksiä on enemmän kaupungissa kuin maaseudulla

7 Hankinta-aikomukset Aiotaanko talouteenne hankkia seuraavan puolen vuoden aikana laajakaistaliittymä? prosenttia Vastausvaihtoehdot prosenttia kokonaismäärä kokonaismäärä 1/4 1/4 5/4 5/ Prosentteina talouksista, joilla on tietokone, mutta ei laajakaistaa Reilussa 13 taloudessa, jossa oli tietokone, vastaaja arvioi, että laajakaista hankitaan puolen vuoden aikana. Niistä pääosa yhden ja kahden hengen talouksia. Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys talouden koon mukaan Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys tuloluokan mukaan 1 henkilö yli euroa 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä euroa alle 25 euroa 5 + henkilöä % % Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun kotitietokoneessa internet-yhteys aluerakenteen mukaan Laajakaistan hankinta-aikomus seuraavan 6 kk:n aikana kun taloudessa kotitietokone mutta ei internet-yhteyttä talouden koon mukaan 1-2 henkilöä vähintään 3 henkilöä muut kaupungit ja maaseutu kaikki joilla hitaampi internet-yhteys % % Aikeita internet-yhteyden vaihtamisesta laajakaistaksi on eniten isoissa talouksissa, mutta aika paljon niitä on myös yhden hengen talouksissa. Alimmissa tuloluokassa vaihtoaikomuksia oli jonkin verran vähemmän. Kaupungeissa laajakaista hankinta-aikeita oli useammin kuin maaseudulla. Niistä kotitalouksista, joilla oli tietokone, mutta ei internetyhteyttä, oli suurempi osuus aikeissa hankkia laajakaistan kuin hitaamman internet-yhteyden omistavista

8 Miksi ei aio hankkia laajakaistaa? (Vastausvaihtoehdot: ei ole tarvetta, voi käyttää laajakaistaliittymää muualla, laajakaistaliittymän kalleus, laajakaistaliittymän käyttöönotto on hankalaa) Vastausvaihtoehdot ei tarvetta käyttömahdollisuus muualla liittymän kalleus käyttöönoton hankaluus paljon jonkin verran ei lainkaan ei osaa sanoa Prosentteina talouksista, joilla ei ole laajakaistaa Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt sukupuolen mukaan Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt talouden koon mukaan % 1 8 % naiset miehet 6 1 tai 2 henkilön talous 3 tai useamman henkilön talous ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Miksi ei aikomusta hankkia laajakaistaa? Kotitalouden paljon tai jonkin verran vaikuttaviksi arvioidut syyt aluerakenteen mukaan 1 % 8 6 muut kaupungit ja maaseutu ei käyttötarvetta käyttömahdollisuus muualla korkea hinta käyttöönoton hankaluus Naiset arvioivat syyt ylipäätään vaikuttavimmiksi kuin miehet. Oleellisin peruste oli, että ei ole käyttötarvetta. Hinta oli toiseksi tärkein peruste. Pientalouksissa ilmoitetaan syyksi jonkin verran useammin ei ole käyttötarvetta ja suuremmissa talouksissa korkea hinta. Suurissa kaupungeissa käyttömahdollisuus muualla on vaikuttava seikka

9 Tietoturva Virukset Ovatko sähköpostivirukset haitanneet kotitietokoneenne toimintaa viimeisten kuuden kuukauden aikana? Ovatko sähköpostivirukset haitanneet kotitietokonetta viimeisten 6 kk aikana? taloudessa laajakaistaliittymä taloudessa muu internet-liittymä useammin kerran pari ei osaa sanoa ei kertaakaan kaikki internetliittymät % % % 6 % 8 % 1 % Virukset eivät näytä olevan kotitalouksissa kovin vakava ongelma. Laajakaistatalouksissa hieman yleisempi kuin muissa. Tammikuuhun verrattuna sähköpostivirusten haitat ovat lisääntyneet jonkin verran. Roskaposti Onko kotitietokoneelle tullut viimeisten kuuden kuukauden aikana sähköposteja, jotka luokittelette ns. roskapostiksi (spammiksi), jota ette haluaisi saada? Vastausvaihtoehdot prosenttia talouksista 1/4 5/ ei Kotitietokoneelle tullut ns. roskapostia viimeisen 6 kk:n aikana talouden koon mukaan 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä % Yhden hengen ja usean lapsen talouksiin tulee useammin roskapostia. Syynä saattaa olla esimerkiksi nuorten internetin monipuolinen käyttö. Mainittavaa muutosta tammikuun tilanteeseen ei ole

10 Paljonko tällaisia roskaposteja tulee likimäärin viikossa? Roskapostin määrä viikossa keskimäärin kpl 1-1 kpl 11-7 kpl yli 7 kpl % Roskapostin määrä kotikoneessa näyttää olevan vähäinen. Vain pieni osa roskapostia saavista saa sitä merkittäviä määriä. Yli 7 kappaletta viikossa roskapostia saavien osuus on lisääntynyt ja 1-1 kpl viikossa roskapostia saavien osuus on vähentynyt tammikuuhun verrattuna. Lisätietoja Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Viestintämarkkinaosasto tutkija Timo Sirkiä, tutkimuspäällikkö Juha Nurmela, neuvotteleva virkamies Elina Normo puh. (9) , (9) , puh. (9) timo.sirkia@stat.fi, juha.nurmela@stat.fi elina.normo@mintc.fi