HaKonen 2 viikkoa. voimaksi! Ryhmäohjausmalli 2014. Sari Terkki Hanna Valkonen-Karhu

HaKonen 2 viikkoa Ryhmäohjausmalli 2014 Sari Terkki Hanna Valkonen-Karhu voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke

Sisällys Taustaa...3 Tavoitteet...4 Ohjausmallin kulku...4 Ohjausmallin vaatimat resurssit...4 Ehdotus ohjaajien työnjakoon...6 Ryhmätapaaminen nro 1, aloituskerta...8 Ryhmätapaaminen nro 2, minäkuva...9 Ryhmätapaaminen nro 3, työllistyminen käsitteiden viidakossa...13 Ryhmätapaaminen nro 4, terveys- ja hyvinvointipäivä...16 Ryhmätapaaminen nro 5, työnhakutreenit ja lopetus...19 LIITTEET Liite 1 Kysymyskortit...24 Liite 2 Tulevaisuuden pohdintaa...25 Liite 3 Mitä haluat työelämältä...28 Liite 4 Minäkuva-kotitehtävät...29 Liite 5 Oman itsetunnon rakentuminen -harjoitus...35 Liite 6 Infopaketti työllisyyden käsitteistä...36 Liite 7 CV:n malli...44 Liite 8 Terveys ja hyvinvointi-kotitehtävät...47 Liite 9 Tunnistatko stressin oireet -testi...51 Liite 10 Esimerkkihenkilöt...54 Liite 11 Linkkilista...55 Liite 12 Hyvinvoinnin tarkistuslista...56 Liite 13 Elämäntilanteen tarkistuslista...57 Liite 14 Käytännön vinkkejä työhaastatteluun...58 Liite 15 Palautelomake...63 Liite 16 Ohjausmallin esite...64 Ohjaajalle Materiaali on tarkoitettu ohjaajan työn tueksi ja taustamateriaaliksi. Tehdään tunnilla Materiaali on tarkoitettu ryhmän aikana tehtäväksi. Monistetaan Materiaali on tarkoitettu jaettavaksi ryhmän aikana tai päätteeksi. Kotitehtävä Materiaali on tarkoitettu kotitehtäviksi. 2

Taustaa Hamina - Kotka kuntakokeilu (2012 2015) oli Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Haminan ja Kotkan kaupunkien rahoittama hanke. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli kehittää uusia ohjausmalleja asiakastyöhön. Yksilö- ja ryhmäohjausmallit oli tarkoitettu työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Tältä pohjalta hankkeen sosiaaliohjaajat kehittivät tiiviin ryhmäohjauspaketin, joka kulki nimellä HaKonen 2 viikkoa. Koska kyseessä oli hanke, sen logo työ voimaksi!, näkyy käytetyissä materiaaleissa tässä ohjauskirjassa. Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke pilotoi HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmallin kahdella ryhmällä. Ryhmään valikoituvien asiakkaiden kriteeri oli, että he tarvitsivat aktivointia työnhakuun ja tietoja työllistymisen muodoista. Toinen ryhmä oli 10 asiakkaan sekaryhmiä ja toinen ryhmä koostui viidestä maahanmuuttajataustaisesta naisesta. Maahanmuuttajataustainen pilottiryhmä perustettiin ennakoiden kieliongelmia ja hidastahtisempaa ohjausta. Ryhmän pienempi koko osoittautui eduksi kielitaidon harjoittamisen kannalta. Tämän ryhmän kohdalla nousi esille työkulttuurieroja, jotka herättivät paljon keskustelua. Kaikki ryhmäläiset olivat pitkäaikaistyöttömiä, yli 500 päivää työttömänä olleita henkilöitä. Ryhmäohjauksessa ohjaaja pystyi kymmenessä tunnissa antamaan kymmenelle asiakkaalle perustiedot ohjauksen aiheista. Yksilöohjauksessa (1h/krt) saman tiedon jakamiseen olisi kulunut sata tuntia työaikaa. Ryhmäohjaus oli kustannustehokas palvelu, joka säästi työntekijän työaikaa. Se tuotti ohjaajille tietoa asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä. Se antoi tietoa mm. asiakkaan sosiaalisista taidoista, keskittymiskyvystä, suomenkielen tasosta ja sitoutuneisuudesta. Hankkeen sosiaaliohjaajien kokemukset ryhmän ohjaamisesta olivat positiivisia. Sitoutuminen ryhmiin oli hyvä ja asiakkaiden antaman palautteen perusteella he kokivat hyötyneensä ryhmästä. He olivat saaneet uutta tietoa ja puolet ryhmäläisistä oli, oman kertomansa mukaan, aktivoitunut hakemaan työ- tai koulutuspaikkaa. Osa kertoi palautteessaan, että ryhmällä oli ollut heille merkitystä päivärytmin, ihmisten tapaamisen ja yksinäisyyden torjumisen näkökulmasta. Pilottiryhmien jälkeen ohjausmallia muokattiin ja tiivistettiin viiteen kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen. Saatujen kokemusten perusteella HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmalli on asiakasta aktivoiva ja osallistava palvelu, joka soveltuu työttömän polulla erilaisiin taitekohtiin. Se sopii tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee yleistä tietoa työllisyysasioista sekä mahdollisuuden ohjauksessa pohtia omaa tilannettaan ja vaihtoehtojaan. Tämä malli aktivoi työtöntä toimimaan itse oman tilanteensa eteen. Ohjausmallin teemoja voi käyttää irrallisina osuuksina myös muissa koulutus- tai opetustilanteissa. Hankkeen sosiaaliohjaajat kävivät vierailulla mm. nuorten ryhmässä ohjaamassa työnhakutreenit -kokonaisuuden, josta nuoret antoivat positiivista palautetta asian havainnollisesta esitystavasta. 3

Tavoitteet HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmalli perustuu ryhmässä tapahtuvaan tiedon ja kokemusten jakamiseen sekä ajatusten herättelyyn siitä, mitä itse voi tehdä oman työllistymisen ja työkykyisyyden eteen. Tarkoituksena on aktivoida asiakasta itseään toimimaan omaksi parhaakseen. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja annetaan ideoita, jotka kenties muuttavat omia ajattelumalleja asioista. Ohjauksessa ja keskustelussa ei pohdita kenenkään asiakkaan yksityisiä asioita syvällisesti, vaan asioista keskustellaan yleisellä tasolla. Jos joku ryhmäläisistä huomaa tarvitsevansa syvällisempää asiantuntijaapua esimerkiksi terveyteen liittyvissä ongelmissa, ryhmän ohjaaja opastaa häntä ottamaan yhteyttä soveltuvaan tahoon. HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmallin tavoitteet: Aktivoida ja motivoida asiakasta toimimaan itse asioidensa eteen. Antaa asiakkaalle informaatiota työttömyyden ja työnhaun perusasioista. Antaa ideoita ja apua työnhakuun ja nostaa esille vaihtoehtoisia reittejä työllistymiseen. Tuottaa asiakkaalle työkykyä ylläpitäviä ja hyvinvointia tukevia näkökulmia työttömyyden pitkittyessä. Ohjausmallin kulku Ohjaus toteutetaan nimensä mukaisesti kahdessa viikossa. Tapaamisia on yhteensä viisi ja ne kestävät kaksi tuntia. Tapaamisilla on teemat, jotka muodostavat kyseiselle tapaamiselle keskustelupohjan. Teemat ovat aloitus ja tulevaisuusajattelu minäkuva työllistyminen käsitteiden viidakossa hyvinvointi, terveys ja elämäntavat työnhakutreenit ja lopetus Jokainen teema on sidottu työnhaun näkökulmaan ja ajatukseen siitä, mitä asiakas itse voisi tehdä asioidensa eteen. Mitä asiakas voisi muuttaa elämässään tai toimissaan, jotta hänen asiansa etenisivät työllisyyden näkökulmasta? Ryhmän tapaamisilla haetaan ajatuksia ja rohkeutta tehdä asioita eri tavoin kuin aiemmin. Vanhat toimintamallit eivät selvästikään ole toimineet, koska asiakas on edelleen työtön. Tapaamisilla pyritään kannustavaan ja rohkaisevaan ilmapiiriin ja korostetaan oman aktiivisuuden ja jatkuvan yrittämisen tärkeyttä työnhakuasioissa. Ryhmän työskentelytapa on osallistava. Jokaisesta teemasta on alustus, jonka pohjalta ryhmäkerta etenee keskustellen ja suoria kysymyksiä sekä tehtäviä apuna käyttäen. Ohjauksessa käytetään erilaisia ohjausmenetelmiä, jotka yhdessä muodostavat kahden viikon mittaisen kehitysprosessin: esittäytyminen aktivoivat luennot ja opetuskeskustelut (esittävä opetus) orientoivat kotitehtävät ja kysymykset reflektiivinen ryhmätoiminta case-opetus draama (esittävä opetus) Asiakkaat saavat ohjauksen aikana kaksi kertaa mukaansa kotitehtäviä, jotka ovat tärkeä osa ohjausta. Ne ovat erilaisia pohdintatehtäviä tai testejä asiakkaalle itselleen. Tehtävien on tarkoitus auttaa asiakasta ymmärtämään omia toiveitaan ja valmiuksiaan työnhaun suhteen. Lisäksi ne virittelevät asiakasta seuraavan tapaamisen aiheeseen. Ohjaaja ei kerää tehtäviä pois, vaan niistä keskustellaan yleisellä tasolla. Voidaan pohtia esim. miltä niiden tekeminen tuntui tai auttoivatko tehtävät asiakasta jäsentämään omia ajatuksiaan. Ohjausmallin vaatimat resurssit HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmalli on tarkoitettu kahden ohjaajan yhteistyönä läpivietäväksi kokonaisuudeksi, koska ohjauspaketti on tiivis ja ryhmäkoko suurehko. Ryhmän kokoontumispaikaksi soveltuu mikä tahansa riittävän suuri tila, jossa ryhmäläiset voivat istua kasvotusten pöydän ympärillä. Pöydän ympärille kokoontuminen on toivottavaa, koska tapaamisissa on myös paperilla ja kynällä tapahtuvaa työskentelyä. Muita ohjaamista helpottavia varusteita ovat fläppi-, tussi- tai liitutaulu, videotykki ja tietokone internetyhteydellä sekä valmiit materiaalimonisteet. HaKonen 2 viikkoa -ryhmäohjausmallissa ryhmäläiset saivat myös muovitaskukansiot materiaaleja varten, lehtiön sekä kynän muistiinpanoja varten. Ryhmän jälkeen asiakkailla on mahdollisuus käyttää muovitaskukansiota vaikkapa työnhakukansionaan. Ohjaajien on hyvä pitää kiinni sovitusta aikataulusta. Varsinaisen ryhmässä tapahtuvan ohjauksen ulkopuolelta ohjaajan tulisi varata aikaa ryhmän valmisteluun ja mahdollisesti myös kirjaamiseen ryhmän kulusta ja siihen liittyvistä huomioista. Ohjaajilta tämä ohjausmalli vaatii rohkeutta kohdata ryhmä ja heittäytyä tilanteisiin täysillä ja huumorin siivittämänä, vaikka sisältö on tärkeää faktapitoista asiaa. Viesti menee elävästi esitettynä ja täysillä mukana olevien ohjaajien kautta paremmin perille kuin pelkästään kalvosulkeisilla. HaKonen 2 viikkoa ryhmäohjausmalli oli kustannustehokas. Kulut muodostuivat kahden sosiaaliohjaajan työajasta ja ryhmäläisille jaettavista materiaaleista: kynät, lehtiöt, monisteet ja muovikansiot. 4

HaKonen 2 viikkoa -ohjausmalli (5 tapaamista) Asiakashankinta Yhteistyö lähettävän tahon/ tilaajan kanssa aktivointi 1. Tapaaminen aloittelu, esittely, aikataulut tulevaisuuden pohdinta annetaan kansiot Kotitehtävät minäkuvatehtävät motivointi kannustus 2. Tapaaminen minäkuva ja kotitehtävien purku minäkuva työpaikkahakemukseen vastaaminen ajatusten herättely uudet toimintamallit 3. Tapaaminen työkokeilu, palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, työssäoloehto, vuokratyö cv-mallit ja hakemusmallit Kotitehtävät oma elämäntilanne rohkaisu toimintaan 4. Tapaaminen hyvinvointi, terveys ja elämäntavat mitä itse voin tehdä työkykyni eteen oman tilanteen pohtiminen 5. Tapaaminen työnhakutreenit lopetuskeskustelu + palaute Yhteistyö lähettävän tahon/ tilaajan kanssa Yksilöllinen jatkopolku 5

Ehdotus ohjaajien työnjakoon HaKonen 2 viikkoa -ohjausmalli (S. ja H. tulevat ohjaajien etunimistä) 1. Aloitus S. Tervetuloa motivointipuhe, ryhmän tarkoitus ja Hakonen (lyhyesti) H. Käytännöt Paperit kuntoon (suostumuslomakkeet jos tarpeen), säännöt (kuullut jutut pysyy ryhmässä, jokaisella oikeus kertoa tai olla kertomatta), tauot (1 tauko), aikataulut, tapaamisten teemat yms. S. Esittelyt Ohjaajat + ryhmä, nimilaput S. Kysymyskortit TAUKO H. Tulevaisuusajattelu + tehtävät tunnilla miksi tulevaisuusajattelu on tärkeää? S. Materiaalin jako ja lopettelu Minäkuvasta kotitehtävät 6

2. Minäkuva S. Luento + kulhopiirros, Oman itsetunnon rakentuminen -harjoitus TAUKO H. Keskustelu + kotitehtävien purku oliko helppoa vai vaikeaa pohtia millainen olet? S. + H. Työnhaun tärkeät adjektiivit Valitse mielestäsi 3 tärkeintä + keskustelu ryhmän valinnoista S. + H. Työpaikkailmoitukset + adjektiivit netistä esim. kaksi työpaikkaa joista katsotaan, minkälaisia adjektiivejä on ilmoituksessa 3. Työllistyminen käsitteiden viidakossa S. Työkokeilun asiat S. Palkkatuen asiat / työssäoloehto S. Kuntouttava työtoiminta TAUKO H. Mistä työpaikat netti, lehdet, puskaradio H. Vuokratyönantajat (lyhyesti) H. CV:n mallit, työhakemus + ohjeet ohjaajan oman CV:n esittely Terveys- ja hyvinvointi kotitehtävät 4. Terveys- ja hyvinvointipäivä S. Luento, Tunnistatko stressin oireet -testi ja sen purku TAUKO H. Keskustelu mitä itse voin tehdä terveyteni ja hyvinvointini hyväksi? oman elämäntilanteen miettiminen työnhaun kannalta S. + H. Motivointia ja tiedonsaantia 5. Työnhakutreenit S. + H. Sketsi ja sen purkaminen Huomioitavat asiat työnhakutilanteessa (paperit, käytös, habitus, valmistautuminen kysymyksiin) TAUKO S. + H. Käytännön vinkkejä työhaastatteluun ohjaajan oman työnhakukansion esittely, harjoituksia esim. kättelystä Palautelomakkeet (seurannasta sopiminen, kirjekuoret + osoitteet) Hyvästit 7

Ohjaajalle Ryhmätapaaminen nro 1, aloituskerta (Liitteet 1-4) Ensimmäisen tapaamisen sisältö Tervetulotoivotus, oma esittely, HaKonen 2 viikkoa esittely pääpiirteittäin Ohjauksen aikataulun ja sisällön läpikäyminen Ryhmän säännöt (tauot, käytetty kieli, sitoutuminen, ryhmän sisäinen vaitiolo ) Ryhmäläiset esittäytyvät nimilaput, esittäytyminen kysymyskortit Tulevaisuusajatteluun johdattelu tehtävien avulla Miksi tulevaisuusajattelu on tärkeää? Mitkä asiat nykyisyydessä vaikuttavat toivomasi tulevaisuuden toteutumiseen? Mikä estää, mikä edesauttaa? Mitä itse voisit tehdä poistaaksesi esteet? Minkä pitäisi muuttua? Kotitehtävä: Minäkuvaan liittyvät pohdinnat Tervetulotoivotusten ja esittelyiden jälkeen siirrytään ryhmän aikatauluihin. Koska ohjausmallin toteutus on tiivis, olisi jo asiakashankintavaiheessa hyvä ilmoittaa jokaisen tapaamisen aika ja paikka. Kerrataan asia vielä ja annetaan aikataulu ryhmäläisille kirjallisena. Säännöt jokainen ryhmä voi sopia yhdessä ensimmäisellä tapaamisella. Hyvä olisi huomioida ja keskustella ainakin siitä, että ryhmässä kuullut asiat pysyisivät ryhmän sisällä. Muita esille nostettavia asioita ovat mm. puhelimen käyttö ryhmän aikana, mahdolliset tauot, poissaolot ryhmästä, puheenvuorojen jakaminen, omien asioiden esille nostamisen vapaaehtoisuus ja muut tämän tyyppiset asiat. Esittelykierroksella jokaisen tulisi kertoa ainakin nimensä, muutoin voi kertoa haluamansa asiat omasta elämäntilanteestaan ja työ- tai koulutushistoriastaan. Toinen ohjaajista voi aloittaa kierroksen kertomalla itsestään ja antamalla näin esimerkin ryhmäläisille minkä tyyppisistä asioista esittelyssä voi halutessaan kertoa. Tutustumista jatketaan kysymyskorttien avulla (Liite 1). Ohjaaja jakaa kysymyskortit sattumanvaraisesti ryhmäläisille. Jokainen vastaa oman korttinsa kysymykseen, joka toimii avauksena keskustelulle ja kokemusten jakamiselle. Tämän keskustelun avauksen tarkoituksena on olla kepeä ja aiheeseen virittelevä sekä tutustumista edesauttava. Varsinainen ryhmätyöskentely aloitetaan tulevaisuusajatteluun johdattelulla. Ohjaaja käy läpi keskustellen ryhmän kansa, miksi tulevaisuusajattelu on tärkeää. Jos tulevaisuutensa suhteen asettaa realistisia tavoitteita ja luo itselleen mielikuvia miellyttävästä tulevaisuudesta, ihminen alkaa toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän ryhmän yleinen tavoite on työllistyminen, mutta asiakkaan tavoitteena voi olla vaikka uusi auto tai etelänmatka. Tavoitteeseen päästäkseen hän tarvitsee rahaa, rahaa saadakseen työtä. Työtä saadakseen hän on tässä ryhmässä miettiäkseen miten sitä työtä voisi saada, jota kautta hän pääsisi henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Tulevaisuuspohdinnan jälkeen keskustelua ohjataan tehtävien (Liite 2) kautta. Tehtävissä mietitään mitkä asiat vaikuttavat tulevaisuuden toiveiden toteutumiseen tai siihen, että ne ovat vielä saavuttamatta. Lopuksi pohditaan työn erilaisia ominaisuuksia ja sitä, mitä itse haluaa työltä (Liite 3.) Jokaisella on käsitys omasta unelmatyöstä. Jokaisella on myös käsitys kuinka paljon on halukas joustamaan, jotta saavuttaa omat tavoitteensa. Pohdittavia kysymyksiä tehtävän kannalta voivat olla esim. Mikä estää minua hakemasta osa-aikatyötä tai työtä joka ei vastaa tämänhetkistä koulutustani? Työtä ja työnhakua voi käsitellä rahan kautta väliaikaisratkaisuna parempaa työtä etsiessä ja odotellessa tienä osa-aikaisuudesta kohti kokoaikatyötä kokemuspisteiden keräämisenä opintoihin hakemista ajatellen CV:n täytteenä Tarkoitus ei ole jumittua siihen, että asiakas haluaa helppoja työtehtäviä, osa-aikaisesti, hyvällä palkalla vaan etsiä sitä, missä asiakkaan henkilökohtaiset joustovarat menevät. Voisiko asiakas kenties muuttaa vaikkapa lastenhoitoaan siten, että voisikin tehdä iltatyötä tai pystyisikö asiakas kulkemaan ajattelemaansa pidemmän työmatkan asioita järjestämällä tms. Asiaa käsitellään edelleen yleisellä tasolla menemättä ryhmäläisten henkilökohtaiseen elämään sen syvemmälle. 8

Kysymyksiä keskustelun tueksi: Oliko helppoa vai vaikeaa löytää miettiä asioita, joissa voisi joustaa? Löytyikö asioita, joista voisit ajatella toisella tavoin? Voisitko hakea määräaikaista työtä tai ns. hanttihommia samalla kun haet oman alasi töitä? Voisitko väliaikaisesti tehdä osa-aikaista työtä? Voisiko väliaikainen työ toimia ponnahduslautana uralla eteenpäin? Kotitehtävät: Kotitehtävä Ryhmäläisille jaetaan muovitaskukansiot, joihin asiakkaiden on tarkoitus koota itselleen ohjauksesta tulevat tehtävät ja materiaalit. Tapaamisen lopuksi ohjaaja jakaa seuraavalle kerralle tulevat kotitehtävät (Liite 4). Ne virittävät ryhmäläisen pohtimaan omaa minäkuvaansa ja sen hyödyntämistä työnhaussa. Asiakkaille kerrotaan, että tehtävät ovat heitä itseään varten eikä niitä kerätä pois. Ryhmäläiset voivat miettiä tehtävien avulla millaisia ihmisiä he ovat ja miten he voisivat hyödyntää ominaisuuksiaan työnhaussa. Aiheesta keskustellaan seuraavalla tapaamisella. Ryhmätapaaminen nro 2, minäkuva (Liite 5) Ohjaajalle Toisen tapaamisen sisältö Luento minäkuvasta ja itsetunnosta Oman itsetunnon rakentuminen -harjoitus Hyvän itsetunnon resepti - kulhopiirros Minäkuvatehtävien purku Oliko helppoa tai vaikeaa pohtia millainen olet? Miksi minäkuvan pohtiminen on tärkeää? Löysitkö itsestäsi uusia puolia? Pitäisikö jonkin asian muuttua? Miten voit hyödyntää havaintoja itsestäsi työnhaussa? Työnhaun tärkeät adjektiivit Valitaan taululta 3 tärkeintä työnhaun kannalta + keskustelu ryhmän valinnoista Työpaikkailmoitukset + adjektiivit Internetistä esim. pari työpaikkailmoitusta, joista katsotaan millaista työntekijää haetaan ja mitä häneltä edellytetään Minäkuva on valittu yhdeksi teemaksi, koska käsitys omasta itsestä vaikuttaa työllistymiseen. Kun ihminen tiedostaa millainen ihminen hän on ja millaisia ominaisuuksia ja kykyjä hänestä löytyy, hän on paljon itsevarmempi ja valmiimpi markkinoimaan itseään työnantajalle. Parantunut itsetuntemus saattaa avata asiakkaalle uusia ajatuksia siitä, millaista työtä on mahdollista hakea. Kenties hän löytää itsestään edellytyksiä opiskella kokonaan uusi ammatti. Minäkuva on henkilökohtainen aihe ryhmässä käsiteltäväksi, joten aiheen käsittelyssä pysytään yleisellä tasolla. Ryhmäläisiä on syytä muistuttaa, että jokainen jakaa itsestään sen verran asioita ryhmässä kuin itse haluaa. Mistään asiasta ei ole pakko puhua mikäli tuntee asian vaikeaksi. Ryhmäkerta alkaa ohjaajan materiaaleista löytyvällä alustuksella aiheesta. Alustuksen on tarkoitettu kestävän ajallisesti noin 15-20 minuuttia. Ryhmäläiset voivat kommentoida alustusta, jos se herättää heissä ajatuksia tai kysymyksiä. Alustus sisältää aiheen elävöittämiseksi mielikuvaharjoituksen sekä taulun käyttöä. Ohjaajan materiaali on tarkoitettu vain ohjaajan työn tueksi, ei sellaisenaan jaettavaksi ryhmäläisille. Alustusmateriaalia voi soveltaa ryhmästä riippuen enemmän luentomaiseksi tai elävämmäksi keskustelun avulla. 9

Minäkuvasta ja itsetunnosta ohjaajan materiaalia "Mun pitäs oikeesti ruveta laihikselle kun mä oon niin läskikin. Eihän musta voi kukaan tälläsena tykätä!" kuuluu käytävällä tai tyttöjen pukuhuoneessa. Joku langanlaiha tyttö tuijottaa itseään peilistä ja on näyttävinään kaverilleen kuinka on lihonut eilisestä. Kulman takana hieman pulskempi tyttö katsoo kateellisena tyttöjen touhuja ja ajattelee: "Jos tuo tyttö on lihava, niin mikä minä olen?". Ihannemaailmassa kenenkään meistä ei pitäisi ajatella itsestään noin, mutta tässä maailmassa meidän on yritettävä tulla toimeen niin hyvin kuin voimme sillä mitä meillä on. Minäkuva Käsitys omasta itsestä ohjaa monella tavalla suhtautumistamme ympäröivään maailmaan. Minäkuva ohjaa koko ihmisen sosiaalista toimintaa. Minäkuvien ja maailmankuvien erilaisuus selittää ihmisten erilaiset ratkaisut samassa tilanteessa. Kielteinen kuva omista kyvyistä ja ominaisuuksista johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö välttää haasteita, koska päällimmäisenä on epäonnistumisen pelko. Myönteinen käsitys itsestä ja luottamus omiin kykyihin johtaa avoimeen rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. Minäkuvan kehittyminen Lapsena, kun lapsi alkaa hahmottaa vartalonsa ääriviivat ja kohtaa omat rajansa. Hän alkaa huomata, että voi hallita omia jäseniään ja tajuaa että on asioita, joita hän ei voi tehdä. Näkyvät ominaisuudet tulevat herkästi osaksi nuoren minäkäsitystä. Pituus, paino, kasvonpiirteet, ihonväri ja sukupuoli näkyvät välttämättä ulospäin ja vuorovaikutus muiden kanssa opettaa näiden ominaisuuksien merkityksen. Varsinkin ympäristöstä poikkeavat ominaisuudet liitetään usein nuoren minäkuvaan. Jos nuori havaitsee eron itsensä ja ympäristön välillä, tietoisuus tästä ominaisuudesta kasvaa ja saa nuoren pohtimaan tämän eroavaisuuden tarkoitusta muihin nähden. Sosiaalisilla rakenteilla, kuten perheellä, rodulla, kulttuurilla ja taustalla on vaikutusta minäkuvan kehittymiseen ja nuoren itsearvostuksen syntymiseen. Erilaisen kasvuympäristön ja taustan omaavat nuoret arvostavat itseään eri tavoin, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia tai olla hyväksi ympäristön yhtäkkisen muuttumisen myötä. Nuori saattaa kohdata vaikeuksia ymmärtää uuden ympäristön nuorten erilaisia itsearvostuksen muotoja, mutta se saattaa auttaa sopeutumaan ja sosiaalisten yhteyksien luominen voi olla helpompaa nuorelle joka on kasvatettu arvostamaan itseään ja muita. Minäkäsitys riippuu myös ihmissuhteistamme ja joidenkin tutkijoiden mielestä käsityksemme itsestämme heijastavat muiden käsityksen meistä. Näin ollen nuori näkee itsensä kuten muut hänet näkevät, mutta hän muodostaa käsityksensä vain itselleen tärkeimpien ihmisten ajatusten mukaan, kuten vanhempien, sisarusten, ystävien, sukulaisten ja mahdollisten tyttö-/poikaystävien mukaan. Minäkäsitys sisältää kaikki ajatukset, tunteet, elämykset, havainnot, tiedot, taidot, uskomukset, mielikuvat, kuvitelmat, toiveet ja teot, jotka nuori liittää itseensä, kykyihinsä ja ihmissuhteisiinsa. Hetkittäiset mielialan vaihtelut eivät yleensä muuta ihmisen käsitystä itsestään, ellei kysymys ole persoonallisuuden häiriöstä tai vakavasta psyykkisestä ongelmasta. Minäkuvan neljä osa-aluetta sosiaalinen minäkuva perustuu käsityksiin vuorovaikutussuhteistamme emotionaalinen minäkuva perustuu käsityksiin luonteesta ja persoonallisista ominaisuuksista fyysis-motorinen minäkuva perustuu yksilön ruumiinkuvaan ja ulkoisiin ominaisuuksiin suoritusminäkuva perustuu älykkyyteen ja käsitykseen kyvyistämme Yhdessä nämä neljä ulottuvuutta luovat minäkäsityksemme perustan. 10

Tehdään tunnilla Mielikuvaharjoitus Ottakaa mukava asento omalla paikallanne ja sulkekaa silmänne. Lähdemme mielikuvamatkalle omaan itseemme. Miettikää mielessänne omaa itseänne seuraavien esittämieni kysymysten pohjalta. Kuka sinä oikein olet? Millainen sinä olet? Millainen sinä haluaisit olla? Kuvaile itseluottamustasi Mitkä ovat vahvoja puoliasi? Entä heikot puolesi, joita haluaisit muuttaa? Millaisena ystäväsi pitävät sinua? Ketkä ovat vaikuttaneet eniten minäkuvaasi ja minäihanteeseesi? Mitä itsetunto on? Itsetunto liittyy läheisesti minäkuvaan. Jos minäkäsitys on muotoutunut pääasiallisesti myönteisistä asioista, on itsetuntokin yleensä hyvä. Itsetunto on ihmisen sisään rakennettu tuntemus siitä, että hän on hyvä ja arvokas. Hyvällä itsetunnolla ei siis ole välttämättä yhteyttä ulkoiseen menestymiseen. Menestyvällä myyntijohtajalla voi olla alhainen itsetunto ja taas laitapuolenkulkijalla voi olla mitä parhain, ulkoisista olosuhteista huolimatta. Ihmisen itsetunnon määrä vaihtelee elämän eri osa-alueilla. Tehdessään asioita, joissa henkilö kokee olevansa vahvimmillaan, on myös itsetunto korkealla ja päinvastoin. Hyvän itsetunnon avulla voi päästä elämässä pitkälle, mutta heikolla itsetunnolla varustettu voi myös menestyä. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, on myös tietoinen heikkouksistaan ja kykenee myöntämään ne myös ilman, että hänen itseluottamuksensa horjuisi. Hyvän itsetunnon omaava ihminen kykenee arvostamaan muita ihmisiä ja muiden onnistumisia. Hän ei koe toisten onnistumisia uhaksi itselleen ja toiminnalleen, kun taas huonon itsetunnon omaava kokee ne uhaksi. Itsetunto on itsenäisyyttä ja pysymistä omien ratkaisujensa takana sekä myös rohkeutta olla juuri sitä, mitä itse haluaa. Itsetunto kuvaa sitä arvoa, jonka ihminen antaa itselleen ja käsityksilleen itsestään = ITSEARVOSTUS. Terve itsetunto koostuu omanarvontunnosta ja oman kyvykkyyden tunteesta. Omanarvontunnolla tarkoitetaan tunnetta, että ansaitsee toisten kunnioituksen ja arvostuksen. Oman kyvykkyyden tunteesta parhaana esimerkkinä on, että ihminen tietää pystyvänsä itse vaikuttamaan elämänsä kulkuun. Itsetunto ei pysy muuttumattomana. Itsetunnon vankkuus vaihtelee ihmisen elämäntilanteen mukaan ja muotoutuu elämänkokemusten myötä. Erilaisissa elämäntilanteissa ihmisen itsetuntoon vaikuttavat tekijät painottuvat eri tavalla. Nuorelle on tyypillistä perustaa itsetuntonsa fyysisiin piirteisiin, aikuisen painottaessa enemmän oman elämänsä hallintaa ja vastuuta. Vahvaksi kehittynyt itsetunto kuitenkin kestää elämäntilanteiden tuomat mahdolliset itsetunnon laskut ja henkilö osaa kääntää heikot hetkensä voimavaroiksi tulevaisuutta varten. Hyvä itsetunto Hyväksi itsetunnoksi sanotaan sitä kun on rohkeutta olla oma itsensä. Ajatella, toimia, puhua ja pukeutua miten huvittaa. Itsetunto on itsensä kokonaisvaltaista hyväksymistä ja perusvarmuutta siitä, että sinut hyväksytään eli sitä, että on täysin riippumaton toisten mielipiteistä ja että päättää itse omista asioistaan. Mutta voiko kukaan olla täysin riippumaton toisten mielipiteistä? Miten voisimme kehittyä ja kasvaa, jos emme joskus ajattelisi muiden mielipiteitä. Sosiaaliset taidot ja muiden hyväksyminen sellaisinaan parantavat itsetuntoa, ja usein ihmissuhteillakin on suuri vaikutus siihen. Itsetuntoa ei ole koskaan liian myöhäistä ryhtyä kehittämään, aina on mahdollisuus saavuttaa parempi itsetunto! Resepti hyvään itsetuntoon Tehdään tunnilla pari hyvää ystävää oma mieli omassa ruumiissa rakkaus itseä ja muita kohtaan pukeudu mielialan mukaan ja hymyile kun huvittaa Sekoita suuressa kulhossa kaikki ainekset ja nauti täysin rinnoin! 11

Reseptin voi toteuttaa kuvan muodossa esim. fläppitaululla tai ryhmästä riippuen vaikka askarrella yhdessä julisteeksi asian elävöittämiseksi. Jokainen elämä on ainutlaatuinen, kellään ei ole samanlaista kuin sinulla, ja jos et arvosta sitä ja itseäsi, menetät elämäsi hienoimmat hetket. Sinä osaat ja sinä pystyt, vaikka tarvitsisit joskus vähän apua. Omien rajojensa ja virheidensä myöntäminen on tie parempaan ja terveempään elämään, ja virheistä oppiminen on yksi maailman tärkeimmistä asioista. Kukaan ei ole täydellinen, sehän edellyttäisi että olisimme kaikki samanlaisia. Ja se, että ei näe virheitänsä sekä myönnä inhimillisyyttään, on itselleen valehtelemista. Jos minäkuva rakentuu pääasiassa myönteisistä arvioista, myös itsetunto on yleensä hyvä. Itsetunto saattaa vaihdella hetkellisesti, mutta yleensä se on suhteellisen pysyvä ominaisuus. Itsetunnon merkitys työnhaun näkökulmasta Henkilö, jonka mielikuvat itsestä ovat positiivisia, pystyy asettamaan realistiset tavoitteet itselleen ja saavuttamaan ne. Kun taas henkilö, jonka mielikuvat ovat negatiivisia, saattaa jämähtää paikoilleen tai asettaa itselleen tavoitteita, joihin ei tule koskaan yltämään ja tulee pettymään aina huomatessaan kuinka kaukana nämä tavoitteet ovat hänen nykyisestä statuksestaan. Aiheen käsittely ryhmässä Minäkuvaa koskevan alustuksen jälkeen käydään läpi, miltä minäkuvaan liittyvät tehtävät tuntuivat. Ryhmäläiset voivat kommentoida asiaa haluamallaan tasolla. Tästä ohjaaja vie keskustelua siihen suuntaan, miten minäkuva ja hyvä itsensä tuntemus hyödyttävät työnhaussa. Ohjaaja voi esittää asiasta kysymyksiä ja antaa ryhmän keksiä vastauksia. Aihe jatkuu ohjaajan taululle valmiiksi kirjoitettujen kotitehtävissä olleiden adjektiivien (Liite 4, adjektiivilista) parissa. Tarkoituksena on valita valmiiksi persoonaan sekä taitopuoleen liittyviä sanoja parisenkymmentä, esim. luotettava ja ripeä sekä kielitaitoinen ja atk-taitoinen. Ryhmäläiset saavat käydä laittamassa taululle merkin kolmelle mielestään tärkeimmälle työntekijän ominaisuudelle. Keskustelu jatkuu eniten ääniä saaneiden ominaisuuksien ympärillä. Ohjaaja kysyy, miten työnhakija voi ilmentää näitä ominaisuuksia työpaikkahakemuksessaan tai työpaikkahaastattelussa? Kielitaitoisuutta on helppo ilmentää tutkintotodistuksella, mutta millä työnhakija voi kertoa olevansa luotettava tai ripeä? Ohjaaja voi käyttää apuna internetistä poimittuja paikallisia työpaikkailmoituksia ja tutkia ryhmän kanssa mitä niissä edellytetään työnhakijalta ja miten työnhakija voisi tuoda pyydetyt asiat esille. Esimerkkinä lause aidosta työpaikkailmoituksesta: Odotamme hakijoilta aktiivista ja itsenäistä työotetta sekä oma-aloitteisuutta, erinomaisia asiakaspalvelutaitoja ja hyviä vuorovaikutustaitoja sekä pitkäjänteisyyttä. Miten vastaavaan työpaikkahakemukseen voisi vastata siten, että saisi kerrottua olevansa kaikkea sitä mitä työnantaja hakee? LÄHTEET: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/1filosofiapsykologia/psykologia/elamanhallinta/minakuva, 13.1.2014) http://www.mv.helsinki.fi/home/korvela/vanha/opetus/perhekasvatus/pienryhma_tyot/aihe_2_teksti_makinen_co.htm, 13.1.2014 Http://www.ajatus.org/tekstit/joanna/itsetunto, 13.1.2014 Työnhakua käsiteltäessä esille on syytä nostaa esille erilaisia tapoja ilmentää pyydettyjä asioita esim. Mitä elekieli kertoo? (Esim. ohjaaja sanoo olevansa tosi reipas ja meinaa valua tuolilta lattialle.) Mitä yleinen habitus kertoo? (Värikäs asu = pirteä ihminen? Beige asu = tylsä ihminen? Rikkinäiset vaatteet, eripariparisukat = huolimaton, vastuuton ihminen?) Mitä käytös, äänensävy, sanavalinnat ja istuma-asento ilmentävät? (Esim. ohjaaja kuiskaa ujosti olevansa todella esiintymistaitoinen ja rohkea työntekijä?) Miten harrastuksia ja luottamustoimia voi hyödyntää työnhaussa ja erilaisia ominaisuuksia ilmentävinä asioina? (Esim. liikuntaharrastukset, vapaaehtoistyö, yhdistysten luottamustoimet jne. kertovat aina ihmisestä jotakin?) Todistukset kursseista yms. osallistumisista On myös muistettava, että eri ihmiset tulkitsevat asioita eri tavoin. Tehdään tunnilla Työnhakijalta edellytettäviä ominaisuuksia pohdittaessa tulee huomioida haettavan työpaikan vaatimukset. Pirteys voidaan mieltää hyvinkin eri tavoin kun ajatellaan päiväkotia tai kosmetiikkaosaston myyjää. Liioittelu asioiden suhteen ei myöskään ole hyväksi työnhakijalle. On muistettava, että kaikissa asioissa on sävyeroja ja tulkinnan mahdollisuuksia. Tunnin lopuksi tehdään Liitteen 5 itsetuntotehtävä. Jokainen tekee tehtävän itsekseen ja sitä ei kerätä pois. Tarkoituksena on herätellä asiakkaan ajatuksia omasta itsetunnosta ja sen kehittämisestä positiiviseen suuntaan. Lopuksi käydään keskustelu, miltä omien piirteiden pohtiminen tuntui, oliko helppoa vai vaikeaa? Lopetellaan ryhmän tapaaminen tähän keskusteluun. 12

Ryhmätapaaminen nro 3, työllistyminen käsitteiden viidakossa (Liitteet 6-8) Ohjaajalle Kolmannen tapaamisen sisältö Työllistyminen käsitteiden viidakossa Käydään läpi mm. palkkatuki ja työssäoloehto, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta, vuokratyö ja erilaisia käsitteitä Mistä työpaikat löytyvät? CV:n mallit, työhakemus + ohjeita Ryhmäkeskustelun aiheita Kokemuksia työpaikkojen etsimisestä ja löytymisestä Kotitehtävä: Terveys- ja hyvinvointi pohdinnat Tällä tapaamisella käsitellään infona mitä tarkoittavat mm. palkkatuki, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, työssäoloehto ja vuokratyö sekä tarpeen mukaan muitakin termejä. Aiheita esitellään vaihtoehtoina kohti avoimia työmarkkinoita. Jälleen korostetaan sitä, että paikalleen jääminen työttömyyteen ei ole vaihtoehto. Edellä mainitut muodot ovat ponnahduslautoja eteenpäin, matkalla unelmien työpaikkaa kohti! Ohjaaja voi ottaa ryhmäläiset huomioon esittämällä kysymyksiä ja vasta sen jälkeen kertoa faktat esim. Onko kukaan saanut palkkatukea, ollut työkokeilussa yms.? Tietääkö kukaan mitä termi tarkoittaa? Tietääkö kukaan miten kuntouttavatyötoiminta vaikuttaa tuloihin tai työssäoloehtoon? Ryhmäläisille jaetaan infomateriaali myös kirjallisesti (Liite 6). Tämä tapaaminen sisältää paljon faktatietoa ja lukuja, joita on hankala muistaa ulkoa. Termeihin ja infoon on tarkoitus käyttää alle tunti. Huom. Materiaalin ajanmukaisuus on syytä tarkistaa ennen ryhmäläisille jakamista tiuhaan muuttuvien lakien ja säännösten takia. Oheismateriaalit ovat 2014 vuoden alun tilanteesta! Toinen puoli ajasta käytetään työpaikkahakemuksen ja CV:n laatimisen yksityiskohtiin, omien kiinnostuksen kohteiden pohdintaan ja työpaikkojen etsimisen harjoitteluun. 13

Ryhmäläisiä pyydetään miettimään mahdollisuuksia työllistyä oman alansa ja mukavuusalueensa ulkopuolelta. Ajatus: hän voi tehdä jotakin muuta työtä samalla kun hakee oman alansa parasta mahdollista työpaikkaa. Ryhmäläisille näytetään malli mind mapista. Sen avulla he voivat miettiä mistä kaikkialta voisivat kysellä työ-, palkkatuki- tai työkokeilupaikkoja. Ryhmäläisiä voidaan kehottaa miettimään kolme häntä kiinnostavaa alaa. Sen jälkeen pohditaan paikkoja aina tiettyä yritystä tai kunnan vastaavaa toimintoa myöten. Ajatuksena on tehdä asiakkaalle näkyväksi eri paikkoja, joihin hän voisi todellisuudessa olla yhteydessä. Jokainen ryhmäläinen tekee vastaavan piirroksen omasta lähtökohdasta käsin. Harjoituksen lopuksi keskustellaan, oliko hankalaa keksiä aloja ja työpaikkoja, joissa voisi työskennellä vaikka määräaikaisesti tai osa-aikaisesti. Tehdään tunnilla Ravintola Ravintola A Ravintola B Ravintola C Koulun keittiö Ravitsemusala Suurtalouskeittiö Sairaalan keittiö Yksityisen hoitokodin keittiö Torikahvila Kahvila Huoltamon kahvila Konditoria - kahvila Ohjaajalle Seuraavaksi käsitellään työpaikkahakemuksen ja CV:n laatimista yhteisesti videotykin ja malliasiakirjojen avulla. Aiheesta jaetaan ryhmäläisille kirjalliset ohjeet (Liite 7). Työpaikkahakemuksesta ja CV:stä käydään läpi asettelut millainen on hyvä valokuva päiväyksen tarkistaminen asioiden aikajärjestys uusimmasta vanhimpaan oleelliset tiedot (tarvitseeko mainita mansikanpoimintakesätyötä insinöörin paikkaa hakiessa?) muistutetaan vastaamaan pyydettyihin asioihin ja ominaisuuksiin mahdollisimman tarkasti 14

Tapaamisen lopuksi keskustellaan yhdessä, mistä työpaikkoja löytyy ja mitä kautta ryhmäläiset ovat aiemmin päässeet töihin. Ohjaaja näyttää internetin ja videotykin avulla keskustelun edetessä eri työnhakukoneita. TE-palveluiden työpaikkailmoitusten lisäksi tutustutaan mm. paikallisten suurempien yritysten internetsivuilla oleviin työnhakuosioihin. Työpaikkoja voi löytää TE-palvelujen työpaikkailmoituksista erilaisten hakukoneiden avulla internetistä yritysten omilta internetsivuilta vuokratyöyritysten internetsivuilta kuntien omilta internetsivuilta erilaisten rekrypalvelujen kautta sanomalehtien ilmoituksista uutisia seuraamalla alueelle tulevista uusista yrityksistä ja toiminnoista puskaradion avulla harrastusten kautta lähettämällä yrityksiin avoimia työpaikkahakemuksia ottamalla itse yhteyttä yrityksiin ja sopimalla esittäytymiskäynnin Keskustelussa on hyvä nostaa esille, että työpaikkaa haetaan usein sähköisesti tai työhakemukset pyydetään lähettämään sähköpostitse. Työnhakijalla on hyvä olla voimassa oleva sähköpostiosoite ja sitä on aiheellista käydä lukemassa säännöllisesti. Lopuksi ohjaaja kokoaa päivän asiat vetämällä yhteen huomioita työnhaun eri väylistä. Esim. työkokeilu voi toimia esittelynä työnantajalle, joka tarjoaa määräaikaista tai osa-aikaista työtä. Kun työntekijä on osoittanut olevansa hyvä työntekijä, työnantaja saattaakin tarjota työsopimukselle jatkoa tai lisää työtunteja tai pidempiä sijaisuuksia. Tästä syystä työttömän pitäisi osata ja jaksaa hyödyntää kaikki mahdolliset tiet kohti vakituista ja kokoaikaista työtä. Tämä ei välttämättä ole aina helppoa, mutta työttömän kannattaa punnita tarkkaan mahdolliset haitat ja edut pitkällä tähtäimellä. Kotitehtävät: Kotitehtävä Tällä tapaamisella tulee elämäntilanteeseen ja elämäntapoihin liittyviä kotitehtäviä virittämään heitä seuraavan kerran aiheeseen (Liite 8). 15

Ohjaajalle Ryhmätapaaminen nro 4, terveys- ja hyvinvointipäivä (Liitteet 9-13) Neljännen tapaamisen sisältö: hyvinvointi, terveys ja elämäntilanne Luento terveydestä ja hyvinvoinnista, aiheena stressi Tunnistatko stressin oireet -testi + purkaminen Keskustelua aiheesta työllistymisen näkökulmasta Mitä itse voin tehdä oman terveyteni ja hyvinvointini eteen? Herättivätkö kotitehtävät ajatuksia terveydestä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Onko vuorokausirytmi kunnossa? Mitä riskejä näet työttömyydessä näille aiheille? Vaatiiko näistä asioista huolehtiminen rahaa? Vai aikaa, vaivaa ja kekseliäisyyttä? Elämäntilanteen, elämäntapojen, terveyden ja hyvinvoinnin ryhmätapaaminen aloitetaan lyhyellä luennolla aiheesta. Stressi valikoitui luennon aiheeksi, sillä se koskettaa niin työttömiä kuin työssä käyviäkin ihmisiä. Stressiä on olemassa positiivista ja negatiivista ja sen voi opetella kääntämään voimavaraksi. Liiallista stressaantumista voi taas välttää eri keinoin. Mitä on stressi? Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi. Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita. Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin. Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen. Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus. Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. 16

Tehdään tunnilla RENTOUTUSHARJOITUS RYHMÄLÄISILLE (ohjaaja lukee harjoituksen rauhallisella äänellä, valaistusta voidaan himmentää tarpeen mukaan) Rauhallinen mielikuvamatka järvelle. Hengitä nenän kautta ilmaa sisään. Ja puhalla suun kautta ulos pitkään ja rauhallisesti. Sisään ja ulos. Pidä lihakset rentoina ja anna ikävien ajatusten hävitä mielestäsi. sulje rauhallisesti silmäsi. Anna kehon olla rentona ja kuvittele, että on kesä. Lämmin kesäaamu ja sinulla on vapaapäivä. Heräät pikkulintujen lauluun samalla auringon paistaessa ikkunasta suoraa vuoteellesi lämmittäen varpaitasi. Nouset rauhallisesti vuoteesta ja astelet puutarhasi aamukasteiselle nurmelle. Puutarhan kukat hohtavat kaunista loistoaan ja loistavat kilpaa auringon kanssa. Kävelet nurmikolla paljain jaloin ja lähdet kävelemään pihan perälle johtavalle polulle syreenin kukkien huumaavan tuoksun saattamana, joka vie järven rantaan. Tulet rannalle jossa aallot liplattavat hiljalleen rantahiekkaan ja lokit lentelevät järven päällä. Istut hiekalle ja työnnät varmaasi hiekkaan. Hiekka on lämmintä ja se kutittaa varpaitasi. Oikaiset pitkällesi ja annat auringon lämmittää jokaista jäsentäsi. Taivaalla näkyy pieniä pilviä joita katselet pienesti silmiä siristäen. Ne muodostavat erilaisia kuvia ja tuovat mieleen erilaisia asioita. Mukavia muistoja vuosien takaa. Se hymyilyttää sinua. Suljet taas silmät auringon paistaessa kirkkaasti. Nouset hetken päästä ylös ja astelet hiekkaa pitkin veteen joka tuntuu viileältä. kävelet rantavedessä veden huuhtoessa jalkojasi. Vesi tuntuu pehmeältä. Kevyt kesätuuli puhaltelee lämpimästi. Näet pieniä kaloja, jotka uiskentelevat vähän matkan päässä rannasta. Niitä on iso parvi. Ne liikkuvat nopeasti ja liikautettua jalkaasi, ne säntäävät ympäriinsä ja kauemmas sinusta. Nouset vedestä ja lähdetä kävelemään takaisin kohti kotia. Polun varrella on kauniita kukkia, joita poimit kimpun mennessäsi kotiin. Tullessasi pihalle haet kukille sisältä maljakon ja asetat ne puutarhassasi olevalle pöydälle. Istahdat puutarhassasi olevaan pihakeinuun ja katselet kaunista puutarhaasi. Palaat pikku hiljaa paikkaan, josta lähdit. Jäseniisi virtaa jälleen voimaa ja tunnet itsesi virkistyneeksi. Avaa silmäsi. Venyttele pitkään ja rauhallisesti. Nyt jatkat taas päivän tehtäviäsi reippaalla ja rentoutuneella mielellä. Ryhmäkerta jatkuu stressinoireiden tunnistamistestillä (Liite 9). Testimoniste jaetaan ryhmäläisille, jotka saavat muutaman minuutin aikaa täyttää lomaketta. Tämän jälkeen ohjaaja käy ryhmäläisten kanssa yhdessä kysellen ja keskustellen oikeat vastaukset läpi (Liite 9). Hyvinvointi, terveys ja elämäntilanne -teemaa jatketaan pohdintakeskustelulla. Siihen otetaan mukaan kotitehtävien aiheet ja kysymys: Mitä itse voisin tehdä pysyäkseni työkykyisenä työttömyyden aikana? Ohjaaja voi esittää herätteleviä kysymyksiä, jos keskustelu tuntuu kankealta vaikeahkosta aiheesta johtuen. Kaikkiin kysymyksiin ei ryhmäläisiltä odotetakaan julkisia vastauksia, vaan lähinnä sitä, että heillä itsellään heräisi ajatuksia asiasta. Asian tiedostaminen voi antaa sysäyksen tehdä itse jotakin omien asioidensa eteen. Keskustelussa voi käyttää esim. seuraavia kysymyksiä ja aiheita asian eteenpäin kuljettamiseen. Mitä nämä termit mielestäsi tarkoittavat? Herättivätkö kotitehtävät joitakin ajatuksia omasta terveydestä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Miltä tuntui seurata itseään ja omaa toimintaansa tällä tavoin? Tuottiko tehtävä sinulle uusia havaintoja, esim. vuorokauden ajankäytöstäsi? Mitä riskejä näet työttömyydessä näille aiheille? Miten voit ennaltaehkäistä työttömyyden aiheuttamia terveys / elämäntapariskejä? Miltä tuntuu ajatus siitä, että olisit huomenna valmis takaisin työelämään? Mitkä ovat niitä pieniä ja edullisiakin konkreettisia muutoksia, joita itse pystyy tekemään? Keksikää esimerkkejä, miten työtön voisi muuttaa ruokavaliotaan, painonhallintaa, vuorokausirytmiä, päihteidenkäyttöä, pelaamista, parantaa sosiaalisia suhteitaan jne. 17

Jos keskustelu aiheesta tuntuu olevan erityisen vaikeaa, tai liian lähellä itseä, voi keskustelun pohjana käyttää seuraavia esimerkkihenkilöitä (Liite 10). Näille kuvitteellisille henkilöille on kasattu melko tyypillisiä elämäntilanteita ja ongelmia. Henkilökuvaukset voidaan jakaa ryhmäläisille ja aihetta voidaan käsitellä näiden kautta. Ryhmäläiset voivat pohtia, mitkä asiat esimerkkihenkilöiden elämässä tuottavat heille hyvinvointia ja terveyttä mitkä tekijät ovat riskejä hyvinvoinnille ja terveydelle miten nämä kuvitteelliset ihmiset voisivat parantaa tilannettaan itse pienillä muutoksilla ja minimikustannuksella. Lopuksi ohjaaja jakaa ryhmäläisille linkkilistan erilaisista terveyttä ja hyvinvointia tukevista internetlähteistä, joissa on eri aiheisiin liittyvää materiaalia ja testejä (Liite 11). Huom. Tarkasta listan linkkien ajankohtaisuus ennen monisteen jakamista asiakkaille. Internetsivujen osoitteet vaihtuvat usein. Tehdään tunnilla Tapaamisen lopuksi ryhmäläisille jaetaan kaksi kysymyslomaketta. Lomakkeiden lukemiseen ja pohtimiseen annetaan hetki aikaa ja tämän jälkeen keskustellaan aiheesta. Ensimmäinen lomake (Liite 12) konkretisoi hyvinvoinnin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen näkökulman ja tuo sen henkilökohtaiselle tasolle. Lomakkeessa mainittuihin asioihin ihminen voi itse kiinnittää huomioita ainakin jollakin tasolla ja toimia pienin kustannuksin asian eteen. Hyvinvointi lähtee pienistä asioista ja jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Ohjaajalle Keskustelun tueksi kysymyksiä Miltä tämän kaltaisten asioiden lukeminen ja pohtiminen tuntui? Olivatko ne itsestäänselvyyksiä vai tuliko kenellekään tunne, että jostakin kysymyksen aiheesta esim. hammaslääkärillä käynnistä on jo liian pitkä aika? Pitäisikö sinun tehdä näistä asioista jollekin jotakin? Tehdään tunnilla Toinen kyselylomake tuo hyvinvoinnin ja asioiden järjestelyn työllistymisen tasolle (Liite 13). Lomake jaetaan ryhmäläisille ja heille annetaan hetki aikaa lukea kysymykset. Ohjaaja voi kertoa, että on syytä tiedostaa minkä kaikkien asioiden pitäisi olla valmiita, jos saa kutsun huomenna aloittaa työt. Vaikka työttömyyttä olisi takana pitkäänkin, on hyvä olla jonkinlainen ajatus siitä, mitä asioita tarvitsee järjestää työ huomioiden ja vieläpä miten ne asiat järjestäisi. Ohjaaja voi lopuksi kysyä onko ryhmäläisillä lomakkeen asiat hallussa. Hän voi kehottaa ryhmäläisiä miettimään konkreettista suunnitelmaa näistä asioista. 18

Ryhmätapaaminen nro 5, työnhakutreenit ja lopetus (Liitteet 14-15) Ohjaajalle Viidennen tapaamisen sisältö Työnhakutreenit Sketsi Huomioitavat asiat työnhakutilanteessa (habitus, käytös, paperit, valmistautuminen kysymyksiin) Työnhakukansion esittely (ohjaajan oma tai muu mallikansio) Harjoituksia kättely, esittely, silmiin katsominen, reviiri Palaute ohjauksesta mahdollisista jatkoista sopiminen Hyvästit! Työnhakutreenien tarkoituksena on olla toiminnallinen ja hauska ryhmäkerta painavasta asiasta huolimatta. Päivän sisällön voi jokainen muokata persoonallisen näköiseksi, kunhan teeman aiheet tulevat käsiteltyä. Päivän aloituksena on ohjaajien näyttelemä yliampuva sketsi työhaastattelutilanteesta. Toinen ohjaaja on räikeästi pukeutunut ja purkkaa jauhava työnhakija. Hän räplää puhelinta ja kuskaa papereitaan Alkon muovikassissa. Hän tekee kaikki klassiset virheet työhaastattelutilanteessa. Toinen ohjaaja näyttelee työhaastattelijaa. Näytelmän jälkeen tilanne puretaan keskustelun avulla; mikä meni hyvin tai huonosti. TYÖHAASTATTELU -sketsi S =Työnhakija = Sarppa H = Haastattelija = Päiväkoti Aurinkoisen johtajatar Maija-Stiina Honkavaara-Ala-Littunen H S Katselee kelloa ja näyttää kärsimättömältä. Mumisee, että työnhakija on näköjään myöhässä Pohtii tuleeko hän ollenkaan, voi manailla omien aikataulujen sekoittumista yms. Avaa oven koputtamatta ja huutaa terve! Kysyy: onks tää se paikka minne työkkäri mut lähetti? Kolistelee tavaroiden kanssa sisälle ovensuusta kun saa myöntävän vastauksen ja istuu saman tien kehoitusta odottamatta. HABITUS: Paikalle saapuu homssuinen henkilö Paljon meikkiä, rikkinäiset vaateet, koruja ja ketjuja tms. Pipo tai lippis päässä Kävely hiihtämistä tms. H S Nousee tuolista esittelemään itsensä ja kättelemään. Huomenta, olen päiväkodin johtaja Maija-Stiina Honkavaara-Ala-Littunen. Nostaa löysän käden ja esittelee itsensä: Sarppa tai mikä tahansa epäsopiva kutsumanimi. Jauhaa purkkaa. 19

H S H Ole hyvä ja käy istumaan vaan niin aloitetaan Menee omalle paikalleen ja istuu ryhdikkäästi. Tiputtaa tavarat kolisten lattialle (mukana pari muovikassia) ja istuu tuolille vetelästi. Puhelimen laittaa pöydälle. Jos ei tilaa ole tarpeeksi, raivaa sitä puhelinta varten. Katselee kattoon ja puuhaa kaikkea muuta kuin seuraa työhaastattelijaa, joka yrittää ottaa katsekontaktia. Olet hakenut tänne meidän päiväkotiin työkokeiluun. Käydään ensin läpi, millainen työpaikka tämä on yms. ASIOITA, JOTKA VOIVAT MENNÄ PIELEEN: Kesken työhaastattelun S:n puhelin soi ja hän vastaa siihen. Kaivaa kassista juotavaa kesken haastattelun (lisää purkkaa?) S kertoo, ettei voi tehdä iltavuoroja ja perjantai-iltapäivät pitää saada vapaaksi, koska käy Memmun kanssa zumbassa aina silloin. S:llä on paljon vaatimuksia ja rajoituksia työnteolle. S pyytää heti palkkaennakkoa tai ilmoittaa loman tarpeesta Kysyy heti palkkaa ja muita etuja ELI vähän työtä mutta paljon etuja -asenne H S H S H S H S H S H S H Katsotaan niitä sinun todistuksiasi, onko sinulla niitä mukana? Joo, on niitä täällä jossakin. Kaivaa kasseja ja löytää hiirenkorvalle menneitä, epäjärjestyksessä ja sikin sokin olevia papereita. Yhden kulmassa on marmeladia, nuolaisee sen pois. Ottaa paperit vastaan sen näköisenä ettei halua niihin koskea. No tässähän niitä olikin... minkälaisia taitoja sinulla on? Katsoo, että What!!!??? Niin, meillä tehdään työtä lasten parissa. Tykkäätkö lapsista tai oletko aikaisemmin työskennellyt lasten parissa? No mä en voi sietää mun pikkubroidia, se on kauhee huutava rääpäle, mut eihän kaikki skidit tietysti o sellasii, et kai mä ne hiljaseks saan (Huoh apua!) No mitenkä tietokoneen käyttö? Joo, mä päivitän Facea jatkuvasti, nii, kai tääl on Facebookki käytössä? Minä ajattelin asiakirjojen täyttöä ja Officen hallintaa. Meillä pidetään yhteyttä vanhempiin tietokoneen välityksellä. Lisäksi kuukausikoosteet ja raportit pitää tehdä yms. yms. Katsoo kuin marssilaista ja kysyy, että laitatteko vanhemmille Twiittejä vai Hastagejä Mesehän on niiiiin vanhanaikaista jo, nii enkä mä mihinkää officeen elikkäs toimistoon ollu tulos hommii. Katsoo itse tässä kohtaa kuin marssilaista! Tämä taitaakin riittää tässä kohtaa. Me teemme valinnan viikon sisällä ja soitamme sinulle, jos tulet valituksi. Aha, ok. Kannattaa jättää tekstiviesti tai soittaa uudelleen, jos mä en vastaa. Mulla on niin vilkas seuraelämä, että en pidä puhelinta aina päällä. Se häiritsee. Nousee tuolilta, kerää kimpsut ja kampsut, nostaa käden ja huutaa Tsau, palataan!. Menee ovesta ulos ja jättää sen selkosen selälleen. Katselee perään käsi ojossa kun oli aikeissa hyvästellä Sarpan ja sanoo jotakin tai tuijottaa vaan epäuskoisena. 20

Työnhakutreenit - sketsin purkamisen teemoja Huomioitavia asioita työnhakutilanteessa: Habitus vaatetus korut meikit tuoksut Paperit kassi kansio / paperit Ryhmäkeskustelun tueksi aiheita ja kysymyksiä: Kuinka monessa työhaastattelussa olet ollut? Miten pääsit haastatteluun? (soitto, ilmoitukseen vastaus, joku muu?) Millaisia tilanteita on ollut? Mikä on ollut helppoa/vaikeaa? Minkälaisia onnistumisia/mokia on ollut? Miten olitte valmistautuneet? Miten olisi pitänyt valmistautua? Minkälainen on onnistunut haastattelutilanne? Miten haastattelussa pitäisi esiintyä? Käytös ajoissa oleminen esittely silmiin katsominen kättely istumisasento kielenkäyttö maneerien hallinta Asiat ja kysymykset mihin voi varautua etukäteen oman alan osaamiseen liittyvät asiat oman alan uudet tuulet lupakortit ja passit yms. paperit miten puhua entisistä työnantajista tai koulutuksesta harrastukset ja perhetilanne millaiseen työmatkaan tai työpisteiden vaihteluun olet varautunut ns. hankalat kysymykset Sketsin purkaminen aloitetaan kyselemällä ryhmäläisiltä havaintoja siitä. Edellä esitettyjen teemojen mukaisesti keskustellaan hyvistä tavoista ja käytännöistä työhaastattelutilanteessa. Keskustellaan myös siitä miten tilanteeseen voisi valmistautua etukäteen. Keskustelussa voidaan nostaa esille asiakkaiden omia hyviä ja huonoja kokemuksia työhaastatteluista. Ryhmäläisille on hyvä perustella, miksi näitä asioita käydään tällä tunnilla läpi ja harjoitellaan käytännössäkin. Moni pikkuseikka voi vaikuttaa turhalta. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää, mikä yksityiskohta ratkaisee haastattelijan mielessä asian hakijan eduksi. Moni pikkuseikka muodostaa kokonaisuuden nimeltä työnhakija ja hänen pitäisi tehdä positiivinen vaikutus kaikilla osa-alueilla. Tarkkaavainen haastattelija huomaa ristiriidan, jos hakija sanoo olevansa esim. pikkutarkka ja säntillinen, mutta omat työnhakupaperit ovat ruttuisina vanhassa kirjekuoressa tai muovipussissa hajallaan. Aihetta jatketaan käytännön harjoitusten avulla. Erilaisia kättelytyylejä ja tervehtimistä voidaan kokeilla ja harjoitella ryhmäläisten kesken. Samalla voi miettiä, minkälaisen vaikutelman ne antavat. Haastatteluun sisääntuloa ja tervehtimistä voidaan harjoitella ja miettiä mihin tilanteeseen sopii tuttavallinen morjens tai kohtelias hyvää päivää, olen Matti Meikäläinen? Jännityksen hillintään on olemassa erilaisia tekniikoita mm. hengitysharjoituksia ja ajattelumallien muokkaamista. Jos joku ryhmäläinen kärsii aivan suhteettomasta jännittämisestä, häntä voi ohjata ottamaan yhteyttä ammattilaisten puheille, esim. mielenterveyspalvelujen piiriin. Työhaastatteluissa saatetaan esittää kiperiä ja joskus arveluttaviakin kysymyksiä. Näitä voivat olla kysymykset työnhakijan perheen tilanteesta tai muista yksityisasioista. Ryhmässä keskustellaan miten erilaisiin kysymyksiin voisi vastata asiallisesti ja kohteliaasti. Voiko vastauksessaan tuoda esille sen, että kysymys ei ollut merkityksellinen työn tekemisen kannalta? Kannattaa pohtia mitä asioita ei kannata tuoda esille haastattelutilanteissa. Miten voi kertoa vaikeista tai negatiivisista asioista? Voisiko ne tuoda esille oppimistapahtumina, mikäli aihe nousee keskustelussa esille? Työhaastatteluissa saatetaan kysyä edellisistä työpaikoista ja esimiehistä. Näihin kysymyksiin kannattaa miettiä etukäteen sopivan neutraali ja suppea tai jopa positiivinenkin vastaus. Edellisistä työnantajista ja työtovereista ei luonnollisestikaan kannata puhua negatiivisessa sävyssä, sillä se saa haastattelijan miettimään mitä potentiaali uusi työntekijä mahtaa muualla puhua tästä työpaikasta. Jos työnhakijalla on selvästi näkyvä sairaus, vamma tai muu poikkeavuus, se kannattaa itse nostaa keskusteluun avoimesti, jolloin haastattelutilanne ei vaivaudu ja asiasta ei tule mystistä salaisuutta. Kun asiasta on puhuttu ääneen ja hakija osoittanut, että on (yllätys vaan) itse tietoinen poikkeavuudestaan eikä anna sen haitata elämäänsä, ympäristön suhtautuminen muuttuu usein aha, että tommonen juttu -toteamukseksi ilman sen suurempia merkityksiä työnhaun kannalta. Tällaisissa tilanteissa työnhakijalla on täysi oikeus tuntea ärtymystä asian suhteen, mutta hänen on myös ymmärrettävä, että ihmiset ovat uteliaita, niin työtoverit kuin mahdolliset asiakkaatkin. Asia täytyy siis vain hyväksyä ja kehittää itselleen sopiva tapa suhtautua uteluihin. 21

Oman alan ammattikysymyksiin kannattaa aina varautua ja olla selvillä alan uusimmista tuulista. Lukemalla oman alan ammattilehtiä ja internetin sivustoja voi valmistautua näihin kysymyksiin ja samalla ylläpitää tietämystään omasta alastaan. Työnhakutreenien lopuksi ohjaaja esittelee vielä asianmukaisen mallin työnhakukansiosta, jotta ryhmäläisille muodostuu konkreettinen näkemys siitä, miten ja miksi työnhakuun liittyviä papereita on hyvä säilyttää. Mallikansion sisältö esim. päivitetty CV menossa olevan työsuhteen työsopimus (jos sellainen on) omassa välikössään työtodistukset uusimmasta vanhimpaan omassa välikössään koulutodistukset uusimmasta vanhimpaan harrastuksiin tai erilaisiin kursseihin ja luottamustoimiin liittyvät todisteet ja mahdolliset työnäytteet uusimmasta vanhimpaan muutama kopio tärkeimmistä todistuksista ja CV:stä Mallikansiossa on hyvä olla muutamasta uusimmista todistuksesta sekä CV:stä pari kopiota, jos vaikka potentiaali työnantaja onkin kiinnostunut juuri jostakin todistuksesta, jolloin työnhakija voi antaa sen hänelle heti haastattelutilanteessa. Ohjaaja jakaa ryhmäläisille monisteet työhaastatteluun liittyvästä materiaalista (Liite 14). Ryhmäohjausmalli HaKonen 2 viikkoa päättyy työnhakutreeneihin. Kun ryhmäkerran aiheet ovat käsitelty, ohjaajat kokoavat koko ohjausrupeaman aiheet muutamalla sanalla ja kysyvät ryhmäläisten tunnelmia ohjauksesta. Ryhmäläiset saavat vielä täytettäväkseen palautelomakkeen (Liite 15). Lopuksi vielä onnentoivotukset kaikille työnhakuun ja hyvästit. 22

Liitteet 23

Liite 1 Ryhmätapaaminen nro 1 Ohjaajalle Mikä on unelmiesi työpaikka? Teetkö mieluummin työtä yksin vai ryhmässä? Haluaisitko olla yrittäjä? Mitä työtä et koskaan suostuisi tekemään? Teetkö mieluummin säännöllistä työaikaa vai vuorotyötä? Oletko koskaan ajatellut alan vaihtamista? Mikä on sopiva työmatkan pituus? Miksi haluaisit tulla isona? Mitä haluaisit opiskella nyt? Liimaa kysymyskortit kartongille ja leikkaa korteiksi. Milloin viimeksi teit työpaikkahakemuksen? Milloin viimeksi kävit työpaikkahaastattelussa? Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Mikä on mukavin työ mitä olet koskaan tehnyt? Mikä on kamalin työ mitä olet koskaan tehnyt? Koska viimeksi asioit TE-toimistossa? Millainen on hyvä työnantaja? Millainen on hyvä työntekijä? Tekisitkö töitä, jos saisit lottovoiton? 24

Ryhmätapaaminen nro 1 Liite 2 Tehdään tunnilla Tulevaisuuden pohdintaa Toivomani tulevaisuus ja mahdolliset tulevaisuudet Melkein jokaisella on mielikuva siitä, minkälaisen tulevaisuuden hän haluaisi, jos saisi valita (esimerkiksi työelämän suhteen). Monet ihmiset ajattelevat mahdollisia, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista he ovat kiinnostuneita. He joko yrittävät toteuttaa niitä tai eivät. Katso alla olevia tyhjiä neliöitä. Jokainen niistä edustaa yhtä mahdollista tulevaisuutta (sinun tulevaisuuttasi). Anna kullekin neliölle nimi, joka kuvaa kyseistä tulevaisuutta. Jos esimerkiksi haaveilet toisinaan siitä, että olisit kampaaja, rekkakuski tai runoilija, kirjoita kyseisen ammatin nimi neliöön. Koeta keksiä itsellesi ainakin kolme mahdollista tulevaisuutta. Mieti sitten kutakin erikseen. Miten todennäköistä on, että tämä tulevaisuus toteutuu? Miten realistista tämä on? Mitä sinun pitää tehdä, että se toteutuisi? Mitä sinun pitää opetella tai harjoitella? Mikä sinua estää? Mitkä vahvuutesi voivat auttaa sinua kunkin tulevaisuuden toteuttamisessa? Jos sitkeydelläsi saavutat tavoitteesi, miten se sinua palkitsee? Entä mitä sinun pitää uhrata matkalla tavoitteeseesi? 25

Liite 2 Ryhmätapaaminen nro 1 Tehdään tunnilla Tulevaisuuden pohdintaa Valitse sitten tulevaisuuksista yksi, jonka katsot olevan tärkein. Kirjoita muistilapulle tärkeimmän tulevaisuudenkuvasi nimi. Miksi tämä on tärkein tulevaisuudenkuvani? Mieti, minkä askelten kautta pääset perille. Mitkä ovat tärkeimmät esteet tielläsi? Miten voit voittaa ne? Nimeä joitakin tärkeimpiä askeleita, joita sinun on otettava. Mikä on aikaperspektiivisi: päiviä, kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä? - Sinun ei välttämättä tarvitse astua jokaiselle askelmalle. Jos et itse muokkaa elämääsi, muut tekevät sen puolestasi eivätkä tulokset välttämättä ole sinulle myönteisiä. 26

Ryhmätapaaminen nro 1 Liite 2 Tehdään tunnilla Tulevaisuustaulukko Työ/opiskelu Tärkeät ihmiset Vapaa-aika Tulevaisuuteni vuonna: Nimi: Päivä, jolloin taulukko tehty: Asuminen 27

Liite 3 Ryhmätapaaminen nro 1 Tehdään tunnilla Mitä haluat työelämältä? Mieti, kumpi käsite kuvaa omia fiiliksiäsi osuvammin. Jos toinen kuvaa erittäin osuvasti, laita rasti sen käsitteen viereiseen ruutuun, jos melko osuvasti niin laita rasti toiseksi lähimpään. Jos käsityksesi itsestäsi on ääripäiden keskivaiheilla, laita rasti keskimmäiseen ruutuun. Vuorotyö Ilta/yötyö Kokopäivätyö Yksin työskentely Helpot työtehtävä Pitkä työmatka Ylityömahdollisuus Toistuva/sama työtehtävä Aikaiset aamuvuorot Paljon työkavereita Fyysinen työ Paljon puhumista työssä Liikkuva työ Työhön vaaditaan koulutusta Iso palkka/epämiellyttävä työ Vapaata viikolla Säännöllinen työaika Päivätyö Osa-aikatyö Ryhmässä työskentely Haastavat työtehtävät Lyhyt työmatka Ei ylitöitä Vaihtelevat työtehtävät Myöhäiset iltavuorot Vähän/ei työkavereita Ei-fyysinen työ Hiljaisuudessa tehtävä työ Työ samassa paikassa Työhön ei vaadita koulutusta Pieni palkka/miellyttävä työ Vapaata viikonloppuna 28

Ryhmätapaaminen nro 1 Liite 4 Kotitehtävä Kotitehtävät Seuraava tapaaminen: Pohdi millainen sinä itse olet. Millaisia ominaisuuksia sinulla on? Mitkä ovat vahvoja puoliasi, mitkä asiat vaativat vielä kehittämistä? Mitä taitoja sinulla kenties on, jotka eivät suoraan näy koulutodistuksista? Miten voisit tuoda nämä piilevät taitosi näkyviksi ja hyödyntää niitä työssäsi? Onko sinulla verkostoja, joita voisit hyödyntää työnhaussasi? Miten? Pohdinnan avuksi saat erilaisia minäkuvaan liittyviä tehtäviä. Tee tehtävät ajatuksella ja tuo ne mukanasi seuraavalle tapaamiselle. Ajatuksia minäkuvaan liittyen. 29

Liite 4 Ryhmätapaaminen nro 1 Kotitehtävä Minäkuva Mieti, kumpi käsite kuvaa Sinua osuvammin. Jos toinen kuvaa erittäin osuvasti, laita rasti sen käsitteen viereiseen ruutuun, jos melko osuvasti niin laita rasti toiseksi lähimpään. Jos käsityksesi itsestäsi on ääripäiden keskivaiheilla, laita rasti keskimmäiseen ruutuun. Seurallinen Ystävällinen Vapaa, välitön Aktiivinen, osallistuva Ahkera Energinen, virkeä Herkkä Huolellinen Kohtelias, kunnioittava Rauhallinen Rohkea Täsmällinen Puhelias Yhteistyöhaluinen Perusteellinen Yksin viihtyvä Ilkeä Ujo, estynyt Passiivinen, vetäytyvä Laiska Uupunut väsynyt Kovaluonteinen Huolimaton Epäkohtelias, välinpitämätön Vilkas Arka Epätarkka Hiljainen Yhteistyöhaluton Ylimalkainen 30

Ryhmätapaaminen nro 1 Liite 4 Kotitehtävä Minun tarinani tai ainakin jotakin minusta Kirjoita tälle sivulle kappale tai kaksi tekstiä. Kuvaa siinä sitä, millaisena näet itsesi. Kirjoita kolmannessa persoonassa, älä ensimmäisessä, äläkä käytä pronominia minä. Tämä auttaa sinua säilyttämään objektiivisen etäisyyden ja auttaa kirjoittamaan suoremmin ja avoimemmin. Kirjoittaessasi voit tuntea tarvetta kuvata joitakin ajatuksiasi piirrosten tai (käsite) karttojen avulla. Voit ilman muuta käyttää niitäkin. Kirjoita ensin nimesi ja jatka sitten tekstiä. on ihminen, joka 31

Liite 4 Ryhmätapaaminen nro 1 Kotitehtävä Minäkuva 20 minua kuvaavaa sanaa 1. Kirjoita alla olevaan tilaan kaksikymmentä sanaa (adjektiivia), joiden uskot kuvaavan jotakin puolta itsestäsi tai jotakin ominaisuuttasi. 2. Mitä kukin sanoista sinulle merkitsee ja mitä niistä sinulle seuraa? Miten sinusta tuli tällainen? Haluaisitko vahvistaa näitä ominaisuuksiasi tai muuttaa niitä? Miten nämä ominaisuudet vaikuttavat työntekoosi tai ihmissuhteisiisi? 3. Kirjoita kymmenen sanaa lisää: sanoja, jotka kuvaavat sitä, millainen haluaisit olla tulevaisuudessa. Nämä uudet sanat eivät korvaa vanhoja, ne vain tuovat jotakin lisää kuvaan itsestäsi, kuka olet ja kuka haluaisit olla. Keskustele ohjaajasi kanssa myös näistä lisäsanoista. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 32

Ryhmätapaaminen nro 1 Liite 4 Kotitehtävä Adjektiivilista Millainen persoona olet? 1. Valitse alla olevalta listalta 10 sinua kuvaavaa sanaa. 2. Tämän jälkeen valitse niistä viisi parasta. 3. Valitse vielä viidestä parhaasta kolme, jotka ovat mielestäsi sinua parhaiten kuvaavia sanoja ja kirjaa ne ylös. Minä olen: 1. 2. 3. Ahkera Aktiivinen ATK-taitoinen Asiakkaiden kanssa toimeentuleva Aurinkoinen Aloitekykyinen Analyyttinen Avoin Auttavainen Diplomaattinen Esiintymiskykyinen Energinen Empaattinen Edustava Eteenpäinpyrkivä Hallitseva Harkitseva Hienotunteinen Huolehtivainen Huolellinen Huumorintajuinen Huomaavainen Helposti oppiva Idearikas Itsevarma Innostava Itsenäinen Itsepäinen Itsevarma Iloinen Johdonmukainen Johtamistaitoinen Joustava Jämäkkä Järkiperäinen Järkevä Järjestelmällinen Karismaattinen Kaukonäköinen Kielitaitoinen Kilpailuhenkinen Kirjallisen ilmaisutaidon omaava Kurinalainen Kohtelias Käytännönläheinen Kätevä käsistään Kielellisesti lahjakas Kiltti Kommunikointikykyinen Kekseliäs Kärsivällinen Käytännöllinen Kunnianhimoinen Lahjakas Luonnollinen Luotettava Luottavainen Luova Looginen Lojaali Lempeä Myynti- ja markkinointitaitoinen Mielikuvituksekas Muut ihmiset huomioiva Myönteinen Myötätuntoinen 33

Liite 4 Ryhmätapaaminen nro 1 Kotitehtävä Määrätietoinen Markkinointihenkinen Musikaalinen Miellyttävä Neuvottelutaitoinen Nokkela Nopea Oppivainen Objektiivinen Oikeudenmukainen Oma-aloitteinen Omaperäinen Oppivainen Oppimiskykyinen Oppimishaluinen Optimistinen Organisointitaitoinen Ongelmanratkaisutaitoinen Palveluhenkinen Peloton Perfektionisti Perusteellinen Peräänantamaton Pikkutarkka, pedantti Pitkäjänteinen Pohdiskeleva Positiivinen Projektijohtamistaitoinen Puhelias Puoleensavetävä Pätevä Päättäväinen Päätöksentekotaitoinen Rakentava Rauhallinen Realistinen Rehellinen Reipas Rento Rohkaiseva Rohkea Sanavalmis Seikkailunhaluinen Seurallinen Sinnikäs Sivistynyt Sopeutuva Sopuisa Sosiaalinen Spontaani Suostuttelutaitoinen Suora Suullisesti lahjakas Suunnitelmallinen Suunnittelutaitoinen Suvaitseva Sydämellinen Sympaattinen Syvällinen Säntillinen Säästäväinen Taiteellinen Taloudellinen Tarkka Tarkkaavainen Tarmokas Tasapainoinen Tasapuolinen Tavoitteellinen Teeskentelemätön Tehokas Teknistaitoinen Teoreettinen Terve Tiimityöskentelytaitoinen Tiedonhaluinen Toimelias Tunnollinen Tunteellinen Tyylikäs Täsmällinen Ulospäin suuntautuva Uskalias Uskollinen Uskottava Uusiutumiskykyinen Uuttera Vaatimaton Vaativa Vahva Vakuuttava Valmis oppimaan uutta Valpas Varovainen Vastuuntuntoinen Velvollisuudentuntoinen Vie loppuun aloitetun Vilkas Vilpitön Vitsin kertoja Voimakas Välitön Yhteistyökykyinen Yhteistyöhaluinen Yksilöllinen Ymmärrettävä Ymmärtäväinen Yritteliäs Yrittäjähenkinen Ystävällinen Älykäs 34

Ryhmätapaaminen nro 2 Liite 5 Tehdään tunnilla Oman itsetunnon rakentuminen -harjoitus Kirjoita omia vahvuuksiasi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: A) Fyysinen minäkuva mihin asioihin olen ulkonäössäni tyytyväinen? mistä urheilulajeista pidän? Missä urheilulajissa olen hyvä? B) Persoonallinen minäkuva mitä luonteenpiirteitä arvostan itsessäni? mikä itseäni auttaa, kun minun on paha olla? mitä positiivisia tunteista olen tänään kokenut? C) Sosiaalinen minäkuva mitä piirteitä ystävät tai muut läheiset ihmiset minussa arvostavat? kenen seurassa viihdyn? D) Suoritusminäkuva mitä uusia asioita olen oppinut viimeisen vuoden aikana? mitä osaan tehdä hyvin? missä onnistuin viimeksi? 35

Liite 6 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aina aktivointisuunnitelman kautta. Aktivointisuunnitelman laatimiseen osallistuvat asiakas, TE-toimiston asiantuntija ja kunnan työntekijä. (Kotkan ja Haminan seudulla Väylän työntekijä.) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säätelee asiakkaan asemaa ja oikeuksia myös kuntouttavassa työtoiminnassa Työ- ja toimintakyky sekä osaaminen määrittävät sisältöä Kuntouttava työtoiminta on sovitettava henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyään. Koska kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien toimintakyky voi vaihdella suuresti, on tärkeää, että kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Työkokeilua voi olla 4-8 tuntia päivässä, 1-5 päivää viikossa, maksimissaan 40 tuntia viikossa. Kuntouttava työtoiminta suunnitellaan vaiheittaiseksi prosessiksi Kuntouttava työtoiminta on mahdollista suunnitella vaiheittaisena prosessina, jolloin työtehtävien vaatimustaso vähitellen kasvaa. Tässä käytännön suunnittelutyössä voidaan käyttää apuna kunnan omien tai palveluntuottajien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien/yksilövalmentajien asiantuntemusta. Tällä tavoin tehdään mahdolliseksi toiminnan sisällön räätälöinti yksilökohtaisesti ja tavoitteellisesti. Toimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia Kuntouttavaa työtoimintaa ei tehdä työ- eikä virkasuhteessa. Tämän vuoksi kuntouttavan työtoiminnan laissa erikseen säädetään, että kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia. Asiakkaat ovat kuntouttavaan työtoimintaan osallistuessaan kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Kunnan on järjestettävä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettu vakuutusturva kuntouttavassa työtoiminnassa sattuvan tapaturman varalta. Tässä tapauksessa vakuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain mukaista vähimmäisvuosityöansiota. Toimeentuloturva kuntouttavan työtoiminnan aikana Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimeentulo turvataan siitä etuusjärjestelmästä, jonka piirissä hän on ollut välittömästi ennen kuntouttavan työtoiminnan aloittamista. Lisäksi asiakas saa 9 kulukorvausta läsnäolopäiviltä. Asiakkaalle ei kuntouttavan työtoiminnan aikana kerry sosiaalivakuutusta, esimerkiksi eläketurvaa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei myöskään oteta huomioon laskettaessa asiakkaalle työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja/ 36

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 6 Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Monistetaan Työkokeilu Työnhakija voi osallistua työkokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun ajalta maksetaan taloudellista tukea. Työkokeilusta tehdään sopimus. Sen allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä. Kyseessä ei ole työsuhde. Työ- ja elinkeinotoimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse. Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Jos työkokeilu tapahtuu rikostaustan selvittämislain soveltamispiiriin kuuluvissa tehtävissä, työ- ja elinkeinotoimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työkokeilusopimuksen tekemistä. Työkokeiluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä tietyin edellytyksin kulukorvausta joko 9 tai 18 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan vain osallistumispäiviltä. Kela maksaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ja kulukorvauksen työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta työkokeilun ajalta on haettava omasta työttömyyskassasta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työkokeilusta työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella etuudet maksetaan. Työkokeilua koskevat säännökset ovat laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, valtioneuvoston asetuksessa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ja työttömyysturvalaissa. Lisätietoa saat Työ- ja elinkeinotoimistosta. 37

Liite 6 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Palkkatuki, työnhakijan info Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan sijoittumista työhön voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. Valtion virastolle ja laitokselle voidaan osoittaa määrärahoja työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin noudattaen pääsääntöisesti, mitä palkkatuesta on säädetty. Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2013 perustuen suuruus on 32,46 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä, joissakin tapauksissa enintään 90 % perustuen määrästä. Tuen määrään vaikuttavat työnhakijaan ja työnantajaan liittyvät seikat. Sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää palkkatukea muista yrityksistä poikkeavin ehdoin. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää perustuki korotettuna enintään 90 prosentin lisäosalla kahdeksi vuodeksi, jos tuella palkattava on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä ja on työmarkkinatukeen oikeutettu. Tietyissä tilanteissa sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1 300 euroa kuukaudessa. Palkkatuki voi olla enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista, kun tuella palkattavan henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Palkkatuki voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista, jos tuella palkattava on 1) saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä 2) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen palkkatuen myöntämistä 3) vailla ammatillista koulutusta 4) yli 50-vuotias 5) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan kotoutumisen edistämistä annetun lain nojalla. Mainitut enimmäisrajat koskevat kaikkia elinkeinotoiminnan harjoittajina pidettäviä työnantajia. 38

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 6 Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Monistetaan Duuni-kortti ja Sanssi -kortti Työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena Duuni-korttia tai alle 30-vuotiaille tarkoitettua Sanssi -korttia, jonka työ- ja elinkeinotoimisto hänelle antaa. Kortti osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinotoimistoista. Palkkatuki, työnantajan info Työnantajana voit saada palkkatukea, kun palkkaat työttömän työnhakijan, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TEtoimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän työllistymistä, ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa. TE-toimisto päättää myös tuen suuruuden ja ajanjakson tapauskohtaisesti. Palkkatukea voidaan myöntää: määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen yhdistettynä oppisopimukseen tai työvoimakoulutukseen Työvoimakoulutusta voi esimerkiksi seurata palkkatuettu työ tai tuettuun työjaksoon voi Toppismallin mukaisesti sisältyä jakso työvoimakoulutuksessa. Palkkatukea voivat saada: yritykset muut yksityisen sektorin työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet kunnat ja kuntayhtymät Valtion virastolle tai laitokselle ei myönnetä palkkatukea, mutta sille voidaan osoittaa työllisyysmäärärahaa työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Työnantajan pitää maksaa työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, palkan pitää olla kyseiselle työlle tavanomainen ja kohtuullinen. Lisätietoa saat Työ- ja elinkeinotoimistosta 39

Liite 6 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Työssäoloehto Jos täytät palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, sinulla on oikeus peruspäivärahaan. Täytät palkansaajan työssäoloehdon, jos olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (= tarkastelujakso) ja työaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja kokoaikatyön palkkasi on ollut alan työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1154 e/kk. Palkka suhteutetaan työaikaan, kun työssäoloehtoa lasketaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 53,67 euroa (1 154 : 21,5) ja tuntiminimi 6,71 euroa (53,67 : 8). Voit arvioida laskurilla, onko sinulle kertynyt riittävästi työssäoloa saadaksesi peruspäivärahaa. Liitä hakemukseesi palkka- ja työtodistukset työssäolon selvittämiseksi. Jos työaikasi on ollut epäsäännöllistä, voi käyttää työajan selvittämiseen myös Kelan lomaketta TT4. Anna lomake työnantajan täytettäväksi. Täytät yrittäjän työssäoloehdon, jos olet toiminut yrittäjänä vähintään 1,5 vuotta (18 kk) työttömyyttä edeltäneiden 4 vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa (yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulo on ollut koko ajan vähintään 710 e/kk ja maatalousyrittäjän MYEL-vakuutuksen työtulo vähin-tään 400 e/kk.) Hakiessasi peruspäivärahaa yrittäjän työssäoloehtoon luetaan yrittäjätoiminnan lisäksi palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ edellisten 28 kuukauden ajalta. Työssäoloehdon tarkastelujakso Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävät mm. sairaus, päätoimiset opinnot ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen. Tarkastelujaksoa pidentää myös aika, jona osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään 7 vuodella. Pisimmillään tarkastelujakso on siis 9 vuotta ja 4 kk. Työssäoloehdon voimassaolo Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa, vaikka olisit työttömyysjaksojen välillä työssä. Jos taas olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet uudelleen täyttänyt työssäoloehdon. 40

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 6 Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Monistetaan Palkkatuettu työ ja työssäoloehto Jos olet ollut työssä, josta työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea, työskentelyaikasi lasketaan kokonaisuudessaan työssäoloehtoon. Työskentely ulkomailla Työskentely toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä voidaan huomioida Suomesta maksettavan peruspäivärahan työssäoloehdossa. Yleensä tämä edellyttää, että olet välittömästi ennen työttömyyttä työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa Toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä kertyneet vakuutuskaudet voidaan laskea työssäoloehtoon, kun esität lomakkeen U 1 tai E 301 työnhakumaassa. Tarvittaessa Kela voi pyytää edellä mainitut lomakkeet toisesta maasta. Maasta- ja maahanmuutto -sivuilla on lisätietoja työttömyysturvasta muuttaessasi Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Katso lisätietoja www.kela.fi 41

Liite 6 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Vuokratyön käsitteestä Vuokratyössä työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan (työn vastaanottaja, käyttäjäyritys, toimeksiantaja, työn tilaaja) työhön. Työntekijä työskentelee työn vastaanottajan työnjohdon alaisuudessa ja valvonnassa. Työskentely tapahtuu useimmiten työn vastaanottajan työpaikalla. Vastaanottaja suorittaa korvauksen työvoiman luovuttajalle, ei työntekijälle itselleen. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan. Vuokratyö on erotettava alihankinnasta ja aliurakoinnista, jossa työn tilaajan ja alihankkijan tai aliurakoitsijan välillä on sopimussuhde tietyn lopputuloksen aikaansaamisesta. Säädökset Työsopimuslain (55/2001) mukaan: 1 luvun 7 :n 3 momentin mukaan työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyttäjäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi. 1 luvun 3 :n 3 momentin mukaan työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista vuokratyöntekijälle myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa, jos työntekijä sitä vuokrayritykseltä erikseen pyytää. 2 luvun 9 :n mukaan jos työvoimaa vuokraavaa työnantajaa (esim. työvoiman vuokrausliikettä) ei sido mikään työehtosopimus, tulee sovellettavaksi vuokratyövoimaa käyttävää yritystä koskeva työehtosopimus. 1 luvun 4 :n mukaan jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Työsopimuslain (55/2001), 21.12.2012 voimaan tulleiden muutosten mukaan: 2 luvun 4 :n 4 momentin mukaan vuokratyönantajan tulee antaa työntekijälle tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevasta käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syistä, kestosta tai arvioidusta kestosta. Lisäksi vuokratyönantajan tulee antaa tieto yrityksessään tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. Työsopimuslain (55/2001), 1.3.2012 voimaan tulleiden muutosten (10/2012) mukaan: 9 :n 2 momentin mukaan jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten (esim. työsopimusten) tai käytäntöjen mukaiset. 1.3.2012 voimaantulleen 9 a :n mukaan vuokratulla työntekijällä on oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivista syistä. Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudellisesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä. 42

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 6 Tarkasta tietojen ajankohtaisuus! Monistetaan 6 :n mukaan työvoimaa vuokralle antavan työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille. Työturvallisuuslain (738/2002) 3 sisältää määräykset vuokratyöstä. Sen mukaan joka johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen palveluksessa olevaa työvoimaa (vuokratyö), on työn aikana velvollinen noudattamaan työturvallisuuslain työnantajaa koskevia säännöksiä. 2. momentti velvoittaa työn vastaanottajan ennen työn aloittamista tiedottamaan vuokratun työnantajalle työssä vaadittavat ammattitaitovaatimukset ja muut työn erityispiirteet. Työnantajan tulee varmistua työntekijänsä ammattitaidosta ja soveltuvuudesta ko. työhön. 3. momentti velvoittaa työn vastaanottajan huolehtimaan työntekijän perehdytyksestä. 4. momentin mukaan työn vastaanottajan on ilmoitettava tarpeellisessa laajuudessa työn aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijän oman työnantajan velvollisuudet Työntekijän oman työnantajan velvollisuutena on muun muassa: järjestää vuokratyöntekijän työterveyshuolto ilmoittaa työn ammattitaitovaatimuksista ja työn luonteesta työntekijälle varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus kyseiseen työhön huolehtia työntekijän yleisestä opetuksesta ja ohjauksesta työtehtäviin selvittää, että vastaanottaja kykenee täyttämään sille kuuluvat velvollisuudet ja että työ muutenkin voidaan suorittaa asianmukaisesti ja turvallisesti Työn vastaanottajan velvollisuudet Työn vastaanottajan velvollisuutena on: ilmoittaa ennen vuokratyön aloittamista työvoiman luovuttajalle työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet ilmoittaa työvoiman luovuttajalle tiedot, jotka luovuttaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi. ilmoittaa vuokratyön aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja työsuojeluvaltuutetulle huolehtia,että työntekijälle annetaan riittävät tiedot työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden edellyttämistä työsuojelutoimenpiteistä ilmoittaa työntekijälle mahdollisista työhön liittyvistä erityisvaaroista ja niihin kuuluvista terveystarkastuksista (erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt, yötyö) perehdyttää työntekijä työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimenpiteisiin huolehtia työn aikaisesta työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä kuten asianmukaisista henkilöstötiloista, työvälineiden turvallisuudesta ja työympäristön ergonomisesta mitoituksesta perehdyttää työntekijä tarvittaessa työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan ja tiedottamiseen sekä työterveyshuollon järjestelyihin Katso lisätietoja http://www.tyosuojelu.fi/fi/vuokratyo 43

Liite 7 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan Työnhaku Ansioluettelo eli CV Ansioluettelo on luettelomainen, tiivis kuvaus työ- ja koulutushistoriastasi sekä muusta osaamisestasi. Ansioluettelon tulee olla selkeä ja nopeasti luettava. Ansioluettelossa tulisi olla: Nimi Yhteystiedot Syntymäaika ja paikka Koulutus Kesto oppiaineet/suuntautuminen Koulutusohjelman nimi ammattinimike Täydennyskoulutus Työkokemus työnantaja työtehtävät ajankohta ja kesto lyhyt kuvaus työtehtävistä Harjoittelukokemus Kielitaito Kirjallinen osaaminen Suullinen osaaminen arvio taitotasosta Tietotekniikkataidot erittely siitä mitä ohjelmia osaat käyttää Luottamustehtävät Harrastukset Suosittelijat Jos mainitset suosittelijan / suosittelijat, niin muista aina pyytää häneltä / heiltä siihen lupa mieti kuka osaisi kertoa lisätietoja sinun tavastasi tehdä työtä? Suosittelijana voivat toimia entiset ja nykyinen työnantajasi tai opettajasi. 44

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 7 Monistetaan Maija Mehiläinen ANSIOLUETTELO 25.8.1980 Postitie 6 D 14 00123 Haamu 123 123 1234 27.2.2014 maija.mehilainen@osoitteesi.fi KOULUTUS Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 2012 sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (ylempi AMK) Erikoistuminen, pääaineet, sivuaineet, lopputyön aihe. Kuopion yliopisto, 25 op/ 240 op (suoritetut/vaadittavat opintopisteet, mikäli kesken) sosiaalityöntekijä Aloitusvuosi, erikoistuminen, pääaineet, sivuaineet, lopputyön aihe, arvioitu valmistumisaika. Perhetyön peruskurssi, 5-8/2010 Kurssin kuvaus TYÖKOKEMUS Kotkan kaupunki, 09/2010 sosiaaliohjaaja Työnkuvaus yhdellä kahdella lauseella. Mahdollinen saavutus ja/tai erikoisosaaminen työhön liittyen. Haminan kaupunki, 01/2006 08/2010 asumispalveluohjaaja Työnkuvaus yhdellä kahdella lauseella. Mahdollinen saavutus ja/tai erikoisosaaminen työhön liittyen. Mutilaisen mansikkatila, kesätyö 2005 Työnimike (esim. freelancer, vapaaehtoistyö) Työnkuvaus yhdellä kahdella lauseella sekä työn kesto. KIELITAITO suomi englanti ruotsi saksa äidinkieli erinomainen sujuva perusteet IT-TAIDOT Lisätietoja, esim opiskelijavaihto, ulkomailla käytetty työkieli tai ammattisanaston erikoisosaaminen. ohjelmisto ohjelmisto hyvä perusteet ohjelmointikieli Vaihtoehtoinen, tarkempi kuvaus osaamisen tasosta. 45

Liite 7 Ryhmätapaaminen nro 3 Monistetaan LUOTTAMUSTEHTÄVÄT LISÄTIETOJA Harrastajateatteri Haamu, 09/2008 10/2009 rahastonhoitaja Kuvaus luottamustehtävästä sekä mahdollinen saavutus tehtävässä. Saavutukset Harrastukset Varusmiespalvelus Luonne Palkinnot, huomionosoitukset ja vastaavat yksinkertaisena listana sekä mahdollisine lisätietoineen. Harrastukset listauksena. Ei välttämätön tieto. Mikäli varusmieskoulutuksessasi tai siviilipalvelusta suorittaessa olet saanut koulutusta, josta koet olevan hyötyä myös työelämässä (esimerkiksi yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, suurtalouskokki tms.), niin se kannattaa mainita CV:ssä. Ei välttämätön tieto ja ilmoittaminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Kuvaus luonteestasi, esimerkiksi miten edelliset työnantajasi ovat sinua kuvailleet. Ei välttämätön tieto. SUOSITTELIJAT Matti Mutilainen, toimitusjohtaja, Mutilaisen mansikkatila Maija Mörkö, teatterinjohtaja, harrastajateatteri Haamu Tarkennus suosittelijan pätevyyksistä sekä kytköksestä sinuun, esim. erikoisopettaja, osaston esimies tms. Suosittelijan puhelinnumero ja sähköpostiosoite 46

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 8 Kotitehtävä Kotitehtävät Seuraava tapaaminen: Pohdi omaa elämäntilannettasi eri näkökulmista. Ota huomioon ainakin fyysinen ja psyykkinen terveys, taloudellinen tilanne, sosiaaliset suhteet, perhe, päihteidenkäyttö ja vuorokausirytmi. Miten nämä asiat vaikuttavat työkykyysi ja jaksamiseesi tulevassa työssäsi tai opiskelupaikassa? Mitä itse voit tehdä edistääksesi hyvinvointiasi näissä asioissa? 47

Liite 8 Ryhmätapaaminen nro 3 Kotitehtävä Terveys Vuorokausirytmi Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Miten olet nukkunut viime yönä? 2. Miten olet nukkunut lähiaikoina (viimeinen kuukausi)? 3. Kuinka monta tuntia keskimääräisesti nukut joka yö? 4. Heräätkö yön aikana? Kerran, useasti? 5. Mihin aikaan menet illalla nukkumaan? 6. Jos myöhään, niin miksi menet myöhään nukkumaan? 7. Mihin aikaan heräät? 8. Heräätkö virkeänä vai todella väsyneenä? 9. Oletko huolissasi omasta vuorokausirytmistäsi, unen määrästäsi? 10. Oletko yrittänyt korjata vuorokausirytmiäsi, muuttaa tapojasi? 11. Mitä voisit tehdä muuttaaksesi rytmiäsi / tapojasi? Muistiinpanoja 48

Ryhmätapaaminen nro 3 Liite 8 Kotitehtävä Oma vuorokausirytmi Mieliala Lepo ja uni Ravitsemus Hyvä elämä Ajatukset Toiminta Liikunta Kuva: Nyyti ry Säännöllisen elämäntavan noudattaminen merkitsee enemmänkin kuin vain pitää meidät virkeinä, kun teemme työtä. Hyvä unirytmi saa aikaan, että jaksamme paremmin. Hormonit, kuten kasvuhormoni, ovat riippuvaisia vuorokausirytmistä. Myös aineenvaihduntamme on riippuvainen vuorokausirytmistä. Seuraavassa on joitain tyypillisiä unenpuutteen merkkejä: Voimakas uneliaisuus päiväsaikaan Heikentynyt muisti Heikentynyt keskittymiskyky Mielialan vaihtelut Kömpelyys Terveellisten ruokailutottumusten ja painonhallinnan kulmakiviä ovat monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi yhdistettynä riittävään liikuntaan ja uneen. Liikkumalla paljon pidät mielen ja ruumiin virkeinä. Säännöllisellä liikunnalla on merkittävä myönteinen vaikutus terveyteesi. Terveysliikuntasuositusten mukaan kohtuukuormitteista liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2h 30 min/vko tai raskasta liikuntaa vähintään 1 h 15 min/vko sekä lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa kahtena päivänä viikossa. Lue lisää: Terveysliikunta - kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua. Myönteisesti asioihin ja elämään suhtautuvan on helpompi päästä päämääräänsä. Ajatuksen ja tahdon voima kaikessa tekemisessä on valtava. Jos uskoo johonkin, sen toteutuminen on paljon todennäköisempää kuin jos koko ajan empii ja epäröi: enhän mitä, eihän minusta ole siihen 49

Liite 8 Ryhmätapaaminen nro 3 Kotitehtävä Oma vuorokausirytmi Merkitse aikajanalle ainakin seuraavat asiat: 1. lepo (nukkuminen) 2. ruokailut 3. työ (palkkatyö + kotityöt) 4. vapaa-aika ja harrastukset Mikäli mieleen tulee muita merkittäviä asioita, laita nekin ylös! Tutki omaa aikajanaasi ja mieti, onko kaikki työllistymisen kannalta hyvin? Olisiko jossakin parannettavaa? Mihin aikasi oikeastaan menee? Mitä mieltä olet omasta vuorokausirytmistäsi? 00 03 06 09 12 15 18 21 24 lepo 00 03 06 09 12 15 18 21 24 ruokailut 00 03 06 09 12 15 18 21 24 työt (palkka + koti) 00 03 06 09 12 15 18 21 24 vapaa, harrastukset 00 03 06 09 12 15 18 21 24 50

Ryhmätapaaminen nro 4 Liite 9 Tehdään tunnilla Tunnistatko stressin oireet -testi (Koulutus.fi:n stressitesti) 1. Stressi on ehto sille, että voimme saada aikaan tuloksia. 2. Stressi vaikuttaa kehon immuunijärjestelmään. 3. Muistiongelmat ovat yksi stressin oireista. 4. Rauhallinen ja syvä hengitys tekee sinusta keskittyneemmän. 5. Vatsaongelmat, sydämentykytys, ahdistus sekä vaikeudet tunnistaa ihmisiä ovat kaikki merkkejä stressistä. 6. Negatiiviset ajatusmallit lisäävät stressiä. 7. Lyhyt altistus stressille vahvistaa terveyttä ja suorituskykyä. 8. Stressi on naisilla tavallisin syy työperäisiin vaivoihin ja toiseksi yleisin syy miehillä. 9. Alhainen työkuormitus on hyvä metodi ehkäistä stressiä. 10. Uni on tärkein tekijä palautumisessa. 11. Jos on aiemmin ollut stressaantunut, on myöhemmin elämässä immuunimpi stressille. 12. Pitkäaikaisesta stressistä palautuminen kestää pari viikkoa. 13. Kuntoilu, nukkuminen, terveellinen ruokavalio ja säännölliset ruoka-ajat sekä itsetunnon kohottaminen ovat esimerkkejä asioista, joiden avulla on helpompi vastustaa stressiä. 14. Ruoansulatus ja lastensaanti ovat toimintoja, jotka heikentyvät stressin vuoksi. 15. Ihottuma on stressin oire. 16. On olemassa kahdenlaista stressiä: positiivista ja negatiivista. 17. Stressi saa alkunsa vain ulkoisista tekijöistä, kuten työvaatimuksista. 18. Joka kolmas nainen ja joka neljäs mies tuntee itsensä stressaantuneeksi työelämässä muutamana päivänä viikossa. 19. Meteli ja kylmyys ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka eivät aiheuta stressiä työpaikalla. 20. Uudet tekniikat, kuten esimerkiksi sähköposti ja kännykkä, ovat vähentäneet stressiä, koska ne mahdollistavat jatkuvan tavoitettavuuden ja työskentelyn paikasta riippumatta. 51

Liite 9 Ryhmätapaaminen nro 4 Ohjaajalle Tunnistatko stressin oireet -testin oikeat vastaukset Kiva, että teit stressitestin. Yllättikö testin tulos? Olemme koonneet oikeat vastaukset alle, jotta voit jatkossa olla tarkkaavaisempi stressioireiden ilmaantuessa. Koulutus.fi:n stressitestin oikeat vastaukset: 1. Stressi on ehto sille, että voimme saada aikaan tuloksia. Pitää paikkaansa. Lyhytkestoinen, positiivinen stressi lisää suorituskykyämme. 2. Stressi vaikuttaa kehon immuunijärjestelmään. Pitää paikkaansa. Pitkäkestoinen stressi häiritsee kehon palautumisprosessia, mikä osaltaan heikentää elimiestön puolustusjärjestelmää ja tekee meistä alttiimpia infektioille. 3. Muistiongelmat ovat yksi stressin oireista. Pitää paikkaansa. 4. Rauhallinen ja syvä hengitys tekee sinusta keskittyneemmän. Pitää paikkaansa. Hengitys tuo aivoille happea ja tekee sinusta harmonisemman ja näin sinusta tulee keskittyneempi. 5. Vatsaongelmat, sydämentykytys, ahdistus sekä vaikeudet tunnistaa ihmisiä ovat kaikki merkkejä stressistä. Ei pidä paikkaansa. Vatsaongelmat, sydämentykytys ja ahdistus ovat stressin oireita, mutta vaikeus tunnistaa ihmisiä ei ole merkki stressistä. 6. Negatiiviset ajatusmallit lisäävät stressiä. Pitää paikkaansa. 7. Lyhyt altistus stressille vahvistaa terveyttä ja suorituskykyä. Pitää paikkaansa. 8. Stressi on naisilla tavallisin syy työperäisiin vaivoihin ja toiseksi yleisin syy miehillä. Pitää paikkaansa. 9. Alhainen työkuormitus on hyvä metodi ehkäistä stressiä. Ei pidä paikkaansa. Alhainen työkuormitus voi vaikuttaa siihen, että työntekijä ei koe itseään tarvituksi, mikä voi aiheuttaa stressiä. 10. Uni on tärkein tekijä palautumisessa. Pitää paikkaansa. Noin seitsemän tuntia yössä on riittävä määrä suurimmalle osalle aikuisista. 52

Ryhmätapaaminen nro 4 Liite 9 Ohjaajalle 11. Jos on aiemmin ollut stressaantunut, on myöhemmin elämässä immuunimpi stressille. Ei pidä paikkaansa. Olet herkempi stressille ja stressaannut helpommin, jos olet stressaantunut myös aiemmin. 12. Pitkäaikaisesta stressistä palautuminen kestää pari viikkoa. Ei pidä paikkaansa. Täydellinen palautuminen saattaa kestää jopa vuosia. 13. Kuntoilu, nukkuminen, terveellinen ruokavalio ja säännölliset ruoka-ajat sekä itsetunnon kohottaminen ovat esimerkkejä asioista, joiden avulla on helpompi vastustaa stressiä. Pitää paikkaansa. 14. Ruoansulatus ja lastensaanti ovat toimintoja, jotka heikentyvät stressin vuoksi. Pitää paikkaansa. Nämä ovat toimintoja, joita ei tarvita, kun keho käy ylikierroksilla ja on valmistautunut taisteluun elämästä ja kuolemasta. 15. Ihottuma on stressin oire. Pitää paikkaansa. 16. On olemassa kahdenlaista stressiä: positiivista ja negatiivista. Pitää paikkaansa. 17. Stressi saa alkunsa vain ulkoisista tekijöistä, kuten työvaatimuksista. Ei pidä paikkaansa. Ihminen voi stressata itseään myös esimerkiksi liioitellulla suunnittelulla tai vastaavasti kaiken suunnitelmallisuuden puutteella. 18. Joka kolmas nainen ja joka neljäs mies tuntee itsensä stressaantuneeksi työelämässä muutamana päivänä viikossa. Pitää paikkaansa. 19. Meteli ja kylmyys ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka eivät aiheuta stressiä työpaikalla. Ei pidä paikkaansa. 20. Uudet tekniikat, kuten esimerkiksi sähköposti ja kännykkä, ovat vähentäneet stressiä, koska ne mahdollistavat jatkuvan tavoitettavuuden ja työskentelyn paikasta riippumatta. Ei pidä paikkaansa. Jatkuva tavoitettavuus aiheuttaa stressiä. 53

Liite 10 Ryhmätapaaminen nro 4 Monistetaan Esimerkkitapaukset Kaapo, 48-v. 3 vuotta työttömänä ollut paperimies 182 cm pitkä, painoa 108 kg Vaimo töissä, lapsista Lissu asuu jo muualla, Julle 19-v. on menossa tammikuussa armeijaan Tupakkaa palaa 1,5 askia päivässä Viettää aikaansa pääasiassa koti-iskänä, siis telkun ja pihatöiden parissa, olut maistuu hyvälle niin ruohonleikkuun kuin lumitöidenkin ennen, välissä ja jälkeen Olo on välillä aika yksinäinen ja apea kun perhe on omissa menoissaan Minttu, 27-v. 2 alle kouluikäistä lasta, yksinhuoltaja On ollut kotona nyt 6 vuotta vuoroin työttömänä, vuoroin äitiys- ja hoitovapailla, nyt ollut työttömänä työnhakijana noin vuoden Käynyt peruskoulun Ammattikoulusta suoritettu suurtalouskokin koulutus Työkokemusta on parista kesäduunista ja harjoittelu yksityisen päiväkodin keittiössä Aika menee lasten kanssa ja kotitöissä Taloyhtiön hiekkalaatikolla tapaa muita äitejä Rahaa on niin niukasti, ettei mihinkään omaan juttuun ole varaa Välillä vastuu lapsista tuntuu kaatuvan niskaan ja mitään ei tahtoisi jaksaa, surullista oloaan Minttu hoitaa suklaalla Jaska 35-v. Menevä sinkkumies, insinööri Työ loppui 2 vuotta sitten työpaikan myyntiin isolle yhtiölle, joka irtisanoi paljon porukkaa Jaska oli tottunut ostamaan ja menemään mielensä mukaan, mitä hän jatkoi työttömänäkin. Kun Jaska huomasi rahojen olevan vähissä ja velkaakin kertynyt, hän keksi nopean tavan rikastua: pelaaminen Nyt Jaska viettää nettikasinolla tunteja vuorokaudessa, pääasiassa öisin, no unet jäävät muutenkin vähälle kun pitää seurata missä on parhaimmat kertoimet Jaska pitää itseään hereillä kahvin, kolan ja energiajuomien voimin, liikunta ja kaveritkin ovat jääneet hektisen pelaamisen takia Jaskan paino on noussut 12 kg parissa vuodessa, kun sipsit ovat helppoja syödä pelatessa, ei tarvitse kokkailla 54

Ryhmätapaaminen nro 4 Liite 11 Monistetaan Seuraavista linkeistä löydät lisää tietoa! Päihteet Audit-testi, alkoholinkäytön riskit (www.paihdelinkki.fi/testaa/audit) SADD-testi, alkoholiriippuvuus (www.paihdelinkki.fi/testaa/sadd) Infoa päihteistä (www.paihdelinkki.fi) Tupakointi Nikotiiniriippuvuustesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/tupakointi) Infoa tupakasta (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) Huumeet DAST huumeidenkäytöntesti (www.paihdelinkki.fi/testaa/ huumeidenkaytto) Infoa huumeista (www.paihdelinkki.fi/tietoiskut) Pelaaminen Koukussa rahapeleihin (http://pelitaito.fi/peliongelmasta/koukussa-rahapeleihin/) Ravitsemus Tietoa terveellisestä ruoasta (www.terveyskirjasto.fi) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (http://www.fineli.fi/) Liikunta Pieni päätös päivässä (http://www.pienipaatospaivassa.fi/liikunta) Käypä hoito (http://www.kaypahoito.fi) Mielenterveys Periksi ei anneta - työttömyys kriisinä (http://www.apua.info/) 55

Liite 12 Ryhmätapaaminen nro 4 Tehdään tunnilla Terveys ja hyvinvointi Hyvinvointi ei ole itsestään selvyys. Sen eteen täytyy tehdä töitä, välillä riittää pienetkin asiat, välillä täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja herätä tekemään asioita aktiivisesti. Itsestä huolehtiminen on kokonaisvaltaista ja siinä täytyy muistaa ottaa huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Muistele milloin viimeksi: Kävit parturissa tai kampaajalla? Hoidit kyntesi? Pohdit tai huolsit vaatetustasi? Lankkasit kenkäsi? Kävit hammaslääkärissä? Kävit terveystarkastuksessa? Mittautit verenpaineesi? Kävit vaa alla? Mietit vuorokausirytmiäsi? Nukuit riittävästi? Harrastit liikuntaa? Ulkoilit? Tunsit olevasi aktiivinen ja reipas? Lepäsit riittävästi? Olit rentoutunut? Teit itsellesi jotakin mukavaa? Ajattelit itsestäsi positiivisesti? Tapasit ystävän? Sanoit toiselle ihmiselle jotakin positiivista? Nauroit itsellesi? Nauroit toisen ihmisen kanssa? Koit hyvää oloa? Tunsit todella tekeväsi asioita itsesi ja hyvinvointisi eteen? Pohdit tarvetta muutokselle? Toteutit jonkin aikeesi? 56

Ryhmätapaaminen nro 4 Liite 13 Tehdään tunnilla Elämäntilanne Jos saisit työpaikan ja työt alkaisivat huomenna, oletko valmis? Mitä asioita sinulla täytyy olla valmiiksi mietittynä työnteon aloittamista varten? Oletko pohtinut valmiiksi miten hoidat asioita mm. Perheen kannalta? Lasten ja lemmikkien hoidon kannalta? Perheen yhteisten aikataulujen kannalta? Harrastusten kannalta? Työvaatteiden osalta? Työmatkojen osalta? Papereiden eli verokortin ja jäsenmaksujen kannalta? 57

Liite 14 Ryhmätapaaminen nro 5 Monistetaan Käytännön vinkkejä työhaastatteluun Työhaastattelussa työnantaja pyrkii hahmottamaan persoonaasi, kiinnostuksen kohteitasi ja tavoitteitasi. Olet pääsyt tänne asti tekemälläsi työhakemuksella. Nyt sinun on näytettävä toteen se mitä hakemuksessasi olet luvannut. Sinulla on mahdollisuus osoittaa käyttäytymiselläsi, vastauksilla ja erityisesti konkreettisilla esimerkeillä, se osaaminen ja kokemus jotka tekevät sinusta parhaan hakijan. Mieti ennen työhaastattelua sinulle mahdollisesti esitettäviä kysymyksiä ja suunnittele omia vastauksiasi niihin. Vastausten suunnittelussa kannattaa käyttää apuna saatavilla olevaa aineistoa yrityksestä ja sen tuotteista. Jokainen työhaastattelu on erilainen ja yksilöllinen, joten oikeita työhaastatteluvastauksia ei ole. Tärkeintä on, että vastaat kysymyksiin todenmukaisesti. Kyseinen työpaikka tuskin on ihanne työsi, mikäli joudut valehtelemaan vastauksissasi. Miettiessäsi vastauksia mahdollisiin kysymyksiin, mieti aina myös konkreettinen esimerkki jos mahdollista. Älä jaarittele vastauksissasi, vaan ole selkeä ja johdonmukainen. Kysyttäessä vaikeista tai negatiivisista asioista, pyri kuvailemaan nämä asiat henkilökohtaisina oppimistapahtumina. Älä myöskään kerro missä asioissa olet huono, vaan missä asioissa sinulla on parantamisen varaa. Tekemällä kysymyksiä haastattelun aikana osoitat oman kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi, joten mieti myös nämä asiat etukäteen. Työhaastattelun lopussa työnantaja normaalisti kysyy onko sinulla vielä jotain kysyttävää. Pidä huoli, että sinulla on vielä muutama kysymys tässä vaiheessa. Tässä on myös mahdollista tuoda esille asioita, jotka jäivät aiemmin sanomatta. Ennen poistumistasi, selvitä työnhakuprosessin seuraava vaihe. Mitä tiedät yrityksestä/työpaikasta, johon olet hakeutumassa? Mitä uskot menestymisen meidän yrityksessämme vaativan? Miten kuvailisit itseäsi lyhyesti? Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Mitkä ovat urasuunnitelmasi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Mitä tavoittelet elämässäsi ja työssäsi? Miten olet saavuttanut ja aiot saavuttaa asettamasi tavoitteet?. Mitä työn sisältö ja palkka merkitsevät sinulle? Miksi haet juuri tätä työpaikkaa? Miksi olet valinnut tämän ammatin? Mitä olet oppinut aiemmissa työpaikoissasi? Miksi haluat jättää nykyisen työpaikkasi? Minkälainen on mielestäsi hyvä työpaikka? Miten voit hyödyntää koulutustasi ja kokemustasi tässä työssä? Jos voisit valita vapaasti, minkä ammatin valitsisit? Osaatko johtaa? Oletko luova? Mikä motivoi sinua? Mikä on suurin onnistumisesi ja epäonnistumisesi? Miten toimit paineen alaisuudessa? Millainen on mielestäsi hyvä esimies? Millaisessa työympäristössä mieluiten työskentelisit? Työskenteletkö mieluummin yksin vai ryhmässä? Työskenteletkö mieluummin asioiden vai ihmisten kanssa? Mitä ongelmia olet kohdannut ja miten olet selvittänyt ne? 58

Ryhmätapaaminen nro 5 Liite 14 Monistetaan Millaisena työtoverisi sinua pitävät? Millaisessa tilanteessa menetät malttisi? Mitkä ovat tarpeesi perheen ja vapaa-ajan suhteen? Miksi juuri sinut pitäisi valita? Kättely 1. Kättely kuuluu tilanteeseen, jossa tervehdit, esittäydyt, hyvästelet tai sovit asiasta. 2. Kättely tapahtuu aina seisaaltaan. 3. Fyysiset esteet tai korkea ikä oikeuttavat istumisen. 4. Kätensä ojentaa ensiksi vanhempi henkilö, nainen tai korkeammassa asemassa oleva. Isäntäväki kätellään aina. 5. Pienessä tilaisuudessa kätellään kaikki läsnäolijat. 6. Kättelytapasi vaikuttaa sinusta syntyvään mielikuvaan. 7. Hyvässä kättelyssä kämmen ojennetaan selkeästi, sivuttain avoimena vastapuolelle. 8. Kättä ei vatkata edestakaisin, reilu kädenpuristus riittää. 9. Kätellessä luodaan katsekontakti ja kohdataan ystävällisesti hymyillen. Vinkki! Jos et näe muiden menettelyä, ojenna reilusti kätesi. Kohteliaasti ojennettuun käteen on helppo tarttua. Tavatessamme tuntemattomia ja tuttuja, lähes aina olemme käsi ojennettuna kättelemässä. Kättely on yksi tärkeimmistä länsimaisista tervehtimistavoista, yksi ensivaikutelman muodostajista ja se voi jättää pysyviä mielikuvia. Kättely on yleensä ensimmäinen fyysinen kontakti ja siksi on tärkeää, että käden tarjoaja tietää minkälaisia tuntemuksia se voi saada aikaan vastaanottajassa. Luemme toisiamme jatkuvasti elekielen avulla. Suurin osa tulkinnasta tapahtuu alitajuisesti. Jostakin henkilöstä jää huono tai hyvä kuva, ilman että sitä osaa selittää. Tämä intuitio perustuu usein elekielen viesteihin, ei siihen, mitä henkilö sanoi. Joskus teemme virheitä ajatellessamme jonkin tavan olevan hyvä. Tämä johtuu yleensä siitä, ettemme osaa ajatella, miten vastaanottaja kokee eleen. Kättelytapa voi olla yksi näistä virheistä. 59

Liite 14 Ryhmätapaaminen nro 5 Monistetaan Etäisyys käteltäessä Jokaisella on ympärillään näkymättömiä reviirien rajoja, joille muut tunkeutuvat sosiaalisissa tilanteissa. Miten epämukavalta tai mukavalta tietyllä etäisyydellä pitäytyminen tuntuu, riippuu sosiaalisesta ympäristöstämme ja siitä, kuinka tuttu tai tuntematon henkilö on. Tärkein muistettava asia käteltäessä on se, että silloin tunkeudutaan aina henkilön intiimialueelle. Normaalisti varjelemme intiimialuetta ventovieraiden kosketukselta. Intiimialueelle tunkeutuminen saattaa aiheuttaa kehossamme adrenaliinireaktion, joka syntyy kun koemme itsemme uhatuksi. Reaktio tapahtuu yleensä alitajuisesti. On siis tärkeää, että tiedämme missä menee hyvän etäisyyden raja ja millainen on hyvä kättelytapa. Käteltäessä pitämämme etäisyyden tulisi riippua siitä, tunnemmeko henkilön entuudestaan ja minkälainen etäisyys sopii tilanteeseen ja kulttuuriin. Jos henkilö on tottunut ihmisiin lähellään, hän ei koe epämiellyttäväksi läheisessä kontaktissa tapahtuvaa kättelyä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että suomalaiset tarvitsevat tilaa ja saattavat mieluummin kurkottaa kätelläkseen, kuin ottaa askeleen lähemmäksi. Kättelytyylit Jonkun käsi voi kätellessä tuntua kylmän nihkeältä kalalta ja kättely on voimaton. Tämä antaa vastaanottajalle usein kuvan epävarmuudesta, hermostuneisuudesta sekä huonosta itsetunnosta. On otettava huomioon, että esimerkiksi reumaatikot tai käsillään työtä tekevät saattavat kätellä näin suojellakseen käsiään. Kylmän kalan tarjoaja haluaa usein kätellä pidemmän etäisyyden päästä, jopa kurkottaa tai kääntää kämmenensä alistuvaan asentoon. Jos joudut kättelemään näin, tärkeissä tilanteissa voisi olla hyvä kertoa syystä, jottei vastaanottaja saa vääränlaista kuvaa. Vastakohtana kylmälle kalalle on rystysten murskaaja, kättelijä, jonka kivuliaan voimakkaassa rutistuksessa kuka tahansa voi tulistua ja haluta läimäyttää päin kasvoja. Kättelyn tarkoituksena ei ole murtaa luita! Kovakourainen kättely antaa vastaanottajalle usein kuvan kovaotteisuudesta, aggressiivisuudesta ja voimakkuudesta. Rystysten murskaaja tunkeutuu joskus pitkälle vastaanottajan intiimialueelle ja voi yhdistää kovakouraisuuden dominoivaan kättelytyyliin. Jos näet väkinäisiä hymyjä ja irvistyksiä, käsien hierontaa tai ravistelua kättelyn jälkeen, jopa mulkoilua, voit epäillä olevasi rystysten murskaaja. Dominoivassa kättelyssä hallitsevampi osapuoli kättelee kämmenselkä ylöspäin, pakottaen vastaanottajan käden alistuvaan, kämmen ylöspäin olevaan asentoon. Dominoiva kättely luo kuvaa hallitsevuudesta ja röyhkeydestä, eikä missään tapauksessa luo pohjaa tasavertaiselle keskustelulle tai neuvottelulle. Jos vastaanottaja ei ole alistuvaa tyyppiä, voi kättely loukata häntä ja muuttua kädenväännöksi, kun alistuvaan asemaan pakotettu yrittää korjata kättelyä tasavertaiseksi. Kätteleminen kaksin käsin viestii vilpittömyyttä, mutta kun vastaanottajana on ventovieras, se voi aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Kaksin käsin kätellään tuttavapiirissä, yleensä kun kättelijöitä yhdistää jokin tunteellinen asia, esimerkiksi hautajaisissa tai häissä. Hansikaskättelyssä pidetään kaksin käsin kiinni vastaanottajan kädestä. Variaatioita tästä ovat vasemmalla kädellä vastaanottajan käsivarresta, olkavarresta tai olkapäästä kiinni ottaminen. Mitä ylemmäs käsivartta pitkin noustaan, sitä enemmän tunkeudutaan intiimialueelle ja sitä epäluuloisemmaksi vastaanottaja voi tulla. Se saattaa antaa luvattoman helposti lipevän ja epärehellisen kuvan. Tämä kättelytyyli ei sovellu ventovieraiden kättelyyn tavanomaisissa tilanteissa. 60

Ryhmätapaaminen nro 5 Liite 14 Monistetaan Joskus kättely saattaa jäädä nopeaksi käsien kohtaamiseksi, jota voi tuskin kutsua kättelyksi. Henkilöt, jotka joutuvat kättelemään paljon, saattavat kehittää tästä piintyneen tavan. Puolihuolimaton pikakättely antaa vastaanottajalle helposti kuvan, ettei kättelijä pidä tilannetta tai henkilöä tärkeänä ja haluaa ohittaa pakollisen kättelyrituaalin mahdollisimman pikaisesti. Hikisten käsien kuivaaminen Hikiset kädet tuntuvat vastaanottajasta erittäin epämiellyttävältä. Jos tiedät, että joudut kättelemään pian, taita käteesi puhdas nenäliina ja paina sitä kevyesti sormillasi kämmentä vasten, älä rutista pieneksi palloksi. Nenäliina imee kosteuden, etkä joudu hankaamaan käsiäsi epätoivoisesti vaatteisiin tai toisiinsa juuri ennen kättelyä. Hetki ennen kättelyä siirrä nenäliina huomaamattomasti toiseen käteen tai taskuun. Oikea kättelytapa Normaali kädenpuristus, se oikea kättelytapa, jonka isät opettavat pojilleen rehellisenä ja miehisenä kättelynä on tasavertainen ja parhain kättelytapa, myös naisille. Käden puristus on kohtuullinen, kummankin kämmenet ovat pystysuorassa ja se tapahtuu kummallekin miellyttävän, yhtä suuren etäisyyden päässä kehosta. Tämä kättely luo hyvän ja tasa-arvoisen ilmapiirin. Kun kättelet, ota katsekontakti ja pumppaa käsiä kolmesta viiteen kertaan. Jos pumppauksia on enemmän, vastaanottaja voi haluta kätensä jo takaisin, intiimialueelle on tunkeuduttu liian pitkäksi aikaa. Lopuksi, pyydä tuttuasi kättelemään sinua ja rehellisesti arvioimaan tapasi kätellä. Vain näin opit minkälainen kättelijä oikeasti olet. (Julkaistu Nykypäivässä 5.9.2008 nro 33) Näin keho viestii Negatiivisia viestejä 1. poispäin kääntynyt istuma- tai seisoma-asento = Ei kiinnosta! 2. harhaileva tai pälyilevä katse = Minulla on jotain salattavaa. 3. rauhattomuus ja levottomuus = Pitäisi päästä jo pois! Joo, joo, tuo on kuultu! 4. veltto, lysähtänyt asento = Väsyttää! Minä en osaa mitään. En jaksa. 5. epämieluisuutta osoittavat ilmeet = Tyhmä juttu. Typerä puhuja 6. samanaikainen puuhastelu jonkun muun asian parissa = Asiasi ei ole tärkeä. Positiivisia viestejä 1. katsekontakti, kasvojen kääntäminen kohti keskustelukumppania 2. keskittyminen kuuntelemaan 3. ryhdikäs ja levollinen asento 4. pieni kumartuminen kohti toista henkilöä, kun hänellä on kiintoisaa sanottavaa 5. aktiivinen ilme ja olemus 6. hymy 7. eläytyminen keskusteluun Katso lisätietoja http://www.keskuspuisto.fi/index.php?k=219139 61

Liite 14 Ryhmätapaaminen nro 5 Monistetaan Lähde: Prima http://content.yudu.com/a1zlc0/prima72012/resources/57.htm 62