Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 1 / 44 Kokoustiedot Aika 18.09.2014 torstai klo 17:55-19:45 Paikka Kaupungin hallituksen kokoushuone, Asemakuja 2, 4 krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Ulla Palomäki Paula Pöntynen Nina From Muut saapuvilla olleet Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Petri Suominen suunnittelupäällikkö Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 19.36 108 käsittelyn aikana Mirkka Katajamäki arkkitehti, 107 käsittelyn aikana Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, 107 käsittelyn aikana Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 2 / 44 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 22.9.2014 Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 26.9.2014 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 3 / 44 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 103 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 104 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 105 1-2 Tuuliniitty II, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 6 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 211003, 12. kaupunginosa Tapiola (pöydälle 4.9.2014) 106 Palokärki, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja 23 tavoitteet, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara 107 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi 29 vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2015-2017 (Kh-asia) 108 Päätöksiä ja kirjelmiä 38
Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 4 / 44 103 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että ensin käsitellään asia 5, jonka jälkeen siirrytään alkuperäiseen käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen hyväksyä puheenjohtaja esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 11.9.2014 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 5 / 44 104 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Ulla Palomäki.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 6 / 44 3217/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 142 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 97 4.9.2014 105 Tuuliniitty II, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 211003, 12. kaupunginosa Tapiola (pöydälle 4.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh. 043 825 5187 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että kaavamääräysten kohta Autopaikkavelvoite muutetaan kuulumaan: AK-1 -korttelialueella muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden ja rivitalojen osalta 1 autopaikka asuntoa kohden. Autopaikat on sijoitettava pihakannen tai rakennusten alle. Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräysten kohta Autopaikkavelvoite muutetaan kuulumaan: AK-1 -korttelialueella muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden kuitenkin vähintään 1 ap/asunto ja rivitalojen osalta kuitenkin vähintään 2 ap/asunto. Autopaikat on sijoitettava pihakannen tai rakennusten alle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 7 / 44 Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattama, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Lautakunta päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet: - Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily Etelätuulentien- Pohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua. - KH:n elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä ja Asu - kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista kerrostalomassaa). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esitystä täydentävä lisäysehdotus sekä esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että Kemppi-Virtasen ehdotuksen johdosta on äänestettävä. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Nevanlinna, varapuheenjohtaja Louhelainen, jäsen Ahlman ja puheenjohtaja Markkula ja sitä vastaan varajäsen From, jäsen Palomäki, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen. Poissa olivat jäsen Salo ja jäsen Oila. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen seitsemällä äänellä neljää ääntä (7/4) vastaan, kahden jäsen ollessa poissa, esittelijän esityksen. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti täydennettynä hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224),
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 8 / 44 3 päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet: - Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily Etelätuulentien- Pohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua. - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä ja Asu -kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista kerrostalomassaa). 4 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Tuuliniitty II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 Tuuliniitty II, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tuuliniitty II, tapahtumaluettelo - Tuuliniitty II, kaavamääräykset - Tuuliniitty II, kaavakartta - Tuuliniitty II, ajantasa-asemakaava - Tuuliniitty II, sijaintikuva - Tuuliniitty II, asemapiirros - Tuuliniitty II, havainnekuva 1 - Tuuliniitty II, havainnekuva 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Alueelle osoitetaan asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin miljööseen kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Tuuliniityn alueesta suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus. Rakentaminen sijoitetaan Tuulikujan pohjoispuolelle siten, että yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Viheraluetta kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi. Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan ja Etelätuulentien kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan laadukkaana hidaskatuna. Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 20 500 k-m 2. Osin Etelätuulentien ja Merituulentien risteysalueen kohdalla puuttuu asemakaava, joten sille alueelle laaditaan nyt asemakaava, jolla vakiinnutetaan katu- ja puistoalueiden rajaukset. Puurakentamisen tavoite liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön, Aaltoyliopiston ja Espoon kaupungin 29.11.2012 allekirjoittamaan sopimukseen yhteistyöstä puurakentamisen kehittämiseksi. Muun muassa Otaniemen,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 9 / 44 Keilaniemen ja Tapiolan ns. T3-alueen kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueelle on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monipuolista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta. Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.6.2014. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi 14.5.2012 tekemällään päätöksellä Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle suunnitteluvarauksen Tuuliniityn asuinalueen suunnittelua varten sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. 2.9.2013 tekemällään päätöksellä elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi varausta 31.10.2014 saakka. Asuntosäätiö pyrkii kehittämään uusia asumisratkaisuja ja Metsä Wood uusia runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat puurakentamisen kehitystyön. Suunnitteluvarauksessa edellytettiin arkkitehtikilpailua ja vuoden 2013 alussa järjestettiinkin ideakilpailu puurakentamisen mahdollistavasta, ympäristöllisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta asuinalueesta. Kilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ehdotuksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 25.9.2013 Tuuliniitty II:n asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Kaavaehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon esitetyt tavoitteet: mm. puutarhakaupunkia kuvastava moderni rakentaminen, puurakentaminen, opiskelija-asuminen, joukkoliikenteeseen pohjautuva asumistapa, hyvät kevyen liikenteen reitit ja hidaskatujärjestelyt sekä puistoympäristön laadukkuus. Myös lautakunnan esittämät tarkennukset alueiden läpikuljettavuudesta ja kattoarkkitehtuurista on merkitty kaavaehdotukseen. Suunnitteluvarauksen saajat ovat myös käyneet neuvotteluja opiskelija-asuntojen toteutusmahdollisuudesta alueen pohjoisosaan. Pohjoisimman korttelin rakentamisen reunaehdot metron huoltotunnelin ja maanalaisten putkien kyljessä ovat kuitenkin niin tiukat, että alueelle esitetty rakentaminen on mahdollista vain ns. autottoman asumiskonseptin keinoin. Muutosalueen kokonaisrakennusoikeuden noston tutkimiseksi on tarkennettu suunnitelmia ja kartoitettu rakentamisen reunaehtoja. Kun tarkoin selvityksin on otettu huomioon alueiden toimivuuden ja mitoituksen edellytykset, pysäköinnin, leikkipaikkojen ja maaston tasausten vaatimat tilavaraukset sekä rajoittavat olosuhteet kuten maaperä, pohjaveden ja puron läheisyys, maanalaiset putket, metron huoltotunneli ja tenniskeskuksen toimintaedellytykset, on päädytty optimaaliseen rakentamisen määrään alueelle (e=1.14). Se vastaa myös ympäristön muun rakentamisen mittasuhteita sekä täyttää kohtuudella kulttuuriympäristön säilymisen edellytykset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 10 / 44 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Tuuliniitty II - Vindängen II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6797, käsittää katu- ja virkistysalueet, 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003. Vireilletulo Suunnitteluvarauksen saaneiden, Asuntosäätiön ja Metsäliitto Osuuskunnan yhteinen asemakaavan muutoshakemus on saapunut 3.7.2013. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä kaupungin ilmoituslehdissä Länsiväylässä ja Hufvudsstadsbladetissa 28.8.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja siihen liittyviin asemakaavan muutoksiin liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 26.8.2013 ja muutettu 2.12.2013. Sen nähtävilläolosta on ilmoitettu vireilletulon kuulutuksen yhteydessä 28.8.2013 kaupungin ilmoituslehdissä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 11 / 44 Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee aivan Tapiolan keskustan tuntumassa, sen lounaispuolella. Kaava-alueeseen kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan, Etelätuulentien, Pohjantien ja Merituulentien katualuetta. Alue rajautuu itäreunaltaan keskustamaisiin liike-, toimisto- ja asuinkortteleihin, lännessä Hakalehdon asuinalueeseen ja etelässä Länsiväylään. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 13 ha. Asuntosäätiölle ja Metsäliito Osuuskunnalle suunnitteluvarauksessa osoitetun alueen laajuus on noin 1,7 ha. Tuuliniityn urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitsee Tennispuisto tennishalleineen ja ulkokenttineen. Tennispuisto on vuokrannut maa-alueen kaupungilta ja vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2020 saakka. Tenniskeskuksen pohjoispuolella on Länsimetron huoltotunneli ja sen ympäristössä metron työmaa-aluetta. Huoltotunneli tullee toimimaan jatkossa myös Tapiolan keskuspysäköinnin eteläisenä ajotunnelina. VU-alueella on lisäksi kaksi pallokenttää, leikkipaikka ja koira-aitaus sekä avointa että puustoista viheraluetta. Alue on entistä peltomaisemaa ja sen läpi laskee puro, vanha niskaoja. Pellot ja niityt ovat kasvaneet lehdoiksi ja niissä on rehevä kasvillisuus ja sitä ilmentävä linnusto. Alueet ovat muutostilassa, eivät luonnontilaisia. Tennispuiston tuntumassa, rakennettavaksi aiotulla alueella maapohja on hyvin pehmeää savea, alla silttiä ja silttistä hiekkaa ja sen alla kallioon rajoittuva moreenikerrostuma. Pääosa selvitysalueesta kuuluu rakennettavuusluokkaan 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) ja aivan alueen länsiosa luokkaan 5a (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Perustustapana tulee kysymykseen paaluperustus ja kantava alapohja. Pohjavesipinta on vaihdellut alueen pohjavesiputkissa, mutta vallitsevana pohjavesitasona voidaan pitää tasoa +2.0 +2.5. Muutosalueen länsipuolella sijaitsevat Hakalehdon asuinkerrostalot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Rakennukset ovat kolmesta kuuteen kerroksisia. Niiden eteläpuolella on yksikerroksisten atriumtalojen ryhmä, joka on valmistunut 1963. Atriumtalojen katsottiin aikoinaan muodostavan yhdistävän elementin kerrostalojen ja aukeiden niittyjen välille. Kaavaalueen eteläpuolella on Tuuliniittyyn aiemmin toteutettu kortteli, joka on pääosiltaan rakennettu vaiheittain vuoden 2004 kaavamuutoksen pohjalta. Kortteliin kuuluu puurakenteinen toimistotalo (FMO-talo), asuinkerrostalo ja Espoon Folkhälsantalo. Niiden vieressä on vuonna 1989 valmistunut Vindängens skola och daghem. Muutosalue sijaitsee uudistuvan keskustan ympäristössä, mutta se on myös osa Tapiolan puutarhakaupunkia. Tapiola on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tuuliniityn alue sisältyy Tapiolan RKY-alueen rajaukseen. Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 12 / 44 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu osin taajamatoimintojen ja osin keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen pohjoispuolella on seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueen pohjois- ja länsiosassa on virkistysaluetta, jonka läpi kulkee virkistysyhteys. Alueen pohjoispuolella on maanalaisen raiteen merkintä. Virkistysalueen osuus on merkitty osaksi Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta: kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Muutosalueella on pääosin voimassa asemakaava "Tuuliniitty" vuodelta 1983. Kaavaan sisältyy urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Itätuulenkujan osalta on voimassa Tuuliniityn asemakaavan muutos vuodelta 2004. Osin Etelätuulentien ja Pohjantien osalla on asemakaava Tapiolan keskus vuodelta 1974. Merituulentien ympäristössä puuttuu osin asemakaava. Kaavamuutosalueeseen kuuluvalla puistoalueella on voimassa asemakaava Tapiola, eteläinen, joka on vahvistettu vuonna 1977. Kaavamääräyksen mukaan alue on istutettava puistoalue, jolle saa sijoittaa lasten leikkikenttiä laitteineen. Osin muutosalueella on voimassa vanha rakennuskaava T20 vuodelta 1962. Se on 1.1.2000 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain 213 :n perusteella voimassa lain mukaisena asemakaavana. Kaavaan sisältyy puistoaluetta ohjeluontoisine jalankulkuja pyöräilyteineen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on tällainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainitusta kulttuuriympäristöistä. Tuuliniitty II:n kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen rajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tuuliniitty II:n kaava-aluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 13 / 44 joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaan Helsingin seudun alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien asemakaavan lähtökohtia ja tavoitteita järjestettiin 20.11.2013. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi reilut 20 asiasta kiinnostunutta. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 2.12.2013 valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 23.12.2013-27.1.2014. Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi kirjallista mielipidettä ja saatiin kaksi lausuntoa ja kolme kannanottoa. Kaavan valmisteluvaiheessa kaava-alueeseen kuuluneen Tennispuiston edustajien mielipiteessä vastustettiin sen käytössä olevan alueen muuttamista asuinalueeksi. Kaavaehdotuksessa alue on rajattu pois kaavasta ja suunnitelmat on laadittu siten, että tenniskeskus voi jatkaa toimintaansa vuokrasopimuksen mukaan ainakin vuoteen 2020 saakka. Tuuliniityn aluetta, mukaan lukien Tennispuiston alue on kuitenkin suunniteltu kokonaisuutena, jotta voidaan varmistaa alueen toimivuus siinä tilanteessa, että tenniskeskus jää alueelle pidemmäksi aikaa sekä siinä tilanteessa, että sen paikalle tulevaisuudessa rakennetaan asuntoja. Alueella sijaitsevan Folkhälsantalon ja Vindängenin koulun ja päiväkodin edustajat olivat huolissaan alueen liikenteen ja rakennustyömaiden järjestelyistä. Lisäksi ympäristön asukkaat pitivät esitettyä tornitaloa liian korkeana ja puistoalueen skeittirataa sopimattomana alueelle. Liikennejärjestelyjen osalta on mielipiteitä otettu huomioon niin kaavaehdotuksessa kuin katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Suunniteltu uusi katuyhteys Etelätuulentieltä ja kadunvarren pysäköintipakat helpottavat osaltaan Tuulikujan liikenteen paineita. Puistoalueen lähiympäristösuunnitelmassa on myös huomioitu mielipiteitä, mm. skeittipaikka on poistettu. Puiston toiminnot on koottu alueen eteläosaan nykyisen urheilukentän läheisyyteen. Rakennusten korkeutta ei ole kuitenkaan mielipiteissä toivotusti madallettu eikä rakennusoikeutta sen myötä ole vähennetty. Kaavaehdotuksessa on esitetty alueen reunaehtojen puitteissa optimaalisin rakentamisen määrä siten, että kulttuuriympäristön säilymisen ehdot kohtuudella täyttyvät. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä museoviranomaisten lausunnoissa suhtauduttiin melko myönteisesti kaavamuutokseen. Kaupunginmuseo (yhteisessä lausunnossa museoviraston kanssa) katsoi, että arkkitehtikilpailun voittajaehdotuksessa alueen asuinkorttelit oli ratkaistu muotokieleltään, materiaaleiltaan ja mittakaavaltaan varsin onnistuneella tavalla, mutta että alueen jatkosuunnittelussa esitetty maankäytön tehostaminen oli vienyt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 14 / 44 suunnitelmaa huonompaan suuntaan. Kaupunginmuseo ehdotti tornitalon madaltamista ja esitti, että uudisrakentaminen tulee suhteuttaa Tapiolan alkuperäiseen rakentamiseen. Kuitenkin ELY-keskus mainitsi, että esitetty ratkaisu turvaa myös Tapiolan maamerkkeihin kuuluvien Viljo Rewellin suunnittelemien tornitalojen, ns. Taskumattien säilymisen osana kaupunkikuvaa Merituulentien ympäristössä. Kaupungin muiden tahojen kannanottoja, kuten teknisen keskuksen näkemyksiä on otettu huomioon ja suunnitelmia on laadittu yhteistyössä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Alueelle laaditaan asemakaava pienelle osalle Merituulentien ympäristöä, josta se vielä puuttuu. Lähinnä sillä vakiinnutetaan olevaa tilannetta ja tarkistetaan katu- ja puistoalueiden rajaukset. Muilta osin alueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentamisen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentamisen. Kaavamuutoksella osoitetaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. Asemakaavan muutoksen myötä tarjotaan kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä puistomaisessa miljöössä. Kaavamuutoksella vastataan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin tavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaisesti pyritään edistämään elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen ja metroverkon palvelualueelle. Toisaalta kaavamuutoksella pyritään vastaamaan Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteisiin, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak. Suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Kilpailussa kiinnitettiin erityistä huomiota alueen toimivuuteen, arkkitehtuuriin, persoonallisuuteen, puun käyttöön sekä energiatehokkuuteen. Voittajaehdotus vastasi hyvin kaikkiin näihin seikkoihin. Lisäksi se kuvastaa alueelle toivottua tapiolamaista ilmettä kortteliratkaisulla, jossa on yhdistetty kerros- ja rivitaloja. Esitetyt uudisrakennukset jatkavat myös Tuuliniityn eteläosan valmiin kortteliratkaisun mittasuhteita ja ideaa, pohjois-eteläsuuntaista nauhamaista massoittelua alueella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 15 / 44 Korttelialueet Kaavamuutosehdotuksessa alueelle osoitetaan kaksi asuinkorttelia, AK-1 ja AK-2, joihin esitetään rakennusoikeutta yhteensä 20 530 k-m 2. Tämä vastaa tehokkuutta e=1.14. Kummallakin korttelialueella esitetään kaavassa ohjeelliset tonttien rajat ja tonttikohtainen rakennusoikeus. Asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialueelle AK-1 esitetään neljästä kuuteen kerroksisia lamellitaloja uuden hidaskadun varteen ja kaksikerroksisia rivitaloja puistoalueen ja puron reunaan. Alueen rakennusoikeus on 12 980 k-m 2. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle kerrostalon kylkeen pihan puolelle. Suunnitelman mukaan korttelipihaa korotetaan nykyisestä noin +3.5 tasosta pysäköintitilan päällä noin +5.8. tasoon ja muualla piha-alueella yleistasolle +5.4. Korttelipihan korkeusasema voidaan liittää rivitalon avulla ympäristön puiston ja puron korkeusasemaan. Rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa otetaan huomioon Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila: matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa. Kortteliratkaisusta johtuen korttelin sisäosiin jää osin myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuolisia istutuksia, vaikkapa kaavamääräyksissä mainittuja palstaviljelyksiä. Asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-2, joka on pääosin opiskelijaasumista varten, osoitetaan rakennusoikeutta 7 550 k-m 2. Tälle alueelle esitetään viisikerroksinen asuintalo sekä kaksitoistakerroksinen tornitalo metron huoltotunnelin ja ajorampin viereen. Asuintornin sijoittuminen alueelle on katsottu kaupunkikuvallisesti perustelluksi. Tornitalo toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa tornitalot ovat asuinalueiden maamerkkejä, esimerkiksi ns. Taskumattitalot Länsikorkeella. Tuuliniityn tornitalo sijoittuu Etelätuulentien ja huoltotunnelin ajorampin kulmaukseen, joka kaipaa miljöötä eheyttävää rakentamista. Rakennuspaikan ahtautta lisää ajorampin vieressä kulkevat HSY:n maanalaiset putket, joita tehtyjen selvitysten perusteella ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää muualle. Kapealle korttelialueelle mahtuvat juuri ja juuri vaadittavat leikkipaikat ja vieraspysäköintipaikat, mutta ei muuta pysäköintitilaa. Tornitaloon liittyy myös kaavailtu kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Rakennus toimii sekä kaupunkikuvan kiintopisteenä että välittävänä elementtinä Tuuliniityn ja keskustarakenteen rajakohdassa. Tuuliniityn alueesta on tarkoitus muodostaa edustavan puurakentamisen ja arkkitehtuurin kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. Alueella pyritään edistämään myös korkeaa puurakentamista ja sen myötä rakenneratkaisujen kehittämistä. Kaavamääräyksissä mainitaan, että rakennusten tulee julkisivuiltaan ja rungoltaan olla pääosin puuta. Määräysten mukaan rakennusten arkkitehtuurin tulee olla laadukasta ja omaleimaista tapiolamaiseen tapaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kattoarkkitehtuurin. Suunnitelmassa esitettyjen ilmeeltään yhtenäisten kattopintojen toteutumista varmistetaan kaavamääräyksin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 16 / 44 Liikenne Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan kautta sekä suuntaisliittymän kautta Etelätuulentieltä. Alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. Katujärjestelyt on hahmoteltu katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, jonka on laatinut Sito Oy. Hidaskadulle on suunniteltu kadunvarsipysäköintiä ja puuistutuksia. Suunnitelmat on laadittu hyvin tarkalla mitoituksella ja esimerkiksi kadun varren jalkakäytävä on merkitty kaavassa osaksi AK-1-korttelialuetta. Katuja korttelialueiden yhteensovittamista varmistetaan kaavamääräyksin. Uudisrakennusten pysäköinti sijoitetaan AK-1-korttelialueella pihakansitasojen alle. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin rivitaloissa vähintään yksi autopaikka asuntoa kohden. Vieraspysäköintipaikkoina voidaan käyttää kadunvarsipaikkoja, joita kaavassa määrätään rakennettavaksi hidaskadulle. Alueen pohjoisosan sijainti noin 200 metrin etäisyydellä Tapiolan metroasemasta, keskuspysäköintilaitoksesta ja monipuolista palveluista antaa mahdollisuuden edistää joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa, ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa. Tällaista asumista osoitetaan Tuuliniityn pohjoisosaan AK-2-korttelialueelle. Näin tarjotaan asumismahdollisuuksia Espoossakin aatteellisten perusteiden tai tarve- ja taloudellisen harkinnan vuoksi tähän elämäntapaan päätyneille asukkaille. AK-2-korttelialueelle on kaavamääräysten mukaan rakennettava pihalle tai rakennuksen yhteyteen 12 autopaikkaa vieraspysäköintiä tai muuta lyhytaikaista pysäköintiä varten. Asuntokohtaisia autopaikkoja pihalle ei saa rakentaa, vaan tarvittaessa autopaikat tulee hankkia keskustan pysäköintitiloista. Autottomuus tulee ottaa lähtökohtana huomioon korttelin asumiskonseptissa. Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. Tuuliniityn alueelta ja sen kautta Tapiolan lounaisosasta osoitetaan sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit Tapiolan keskustaan. Myös uusien asuinkortteleiden läpi tai lomitse osoitetaan yleiset kevyenliikenteen reitit ja edistetään näin Tapiolalle tyypillistä läpikuljettavuutta. Virkistysalueet Tuuliniityn puistoympäristöä kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. Uudisrakentaminen sijoitetaan alueelle siten, että yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Alueen nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät edelleen. Alueelle on tehty lähiympäristösuunnitelma, jonka on laatinut Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Sen pohjalta on laadittu kaavaehdotus luomaan edellytyksiä puistoympäristön kehittämiselle. Puiston keskeinen elementti on alueen halki virtaava puro Otsolahdenoja, joka jatkuu keskustakortteleiden alitse Otsolahteen saakka. Kaavaehdotuksessa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 17 / 44 esitetään useita ohjeellisia siltoja uoman yli osana kevyen liikenteen verkostoa. Alueen peli- ja leikkipaikat toimintoina säilytetään ja alueet osoitetaan kaavassa väljästi tulevia tarpeita ajatellen. Uudiskorttelin paikalta poistuvalle koira-aitaukselle osoitetaan uusi sijainti puistoalueen eteläosasta. Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä metron eteläiseen huoltotunneliin ja keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. Ajoramppi tulee kaavamääräysten mukaan kattaa ja maisemoida huolellisesti luontevaksi osaksi ympäristöä. Samoin kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli kytketään samaan yhteyteen ja osaksi viereistä rakennusta. Näin voidaan keskuspysäköinnin eteläinen ajoramppi saada toimivaksi ja veistokselliseksi osaksi miljöötä vastaavaan tapaan kuin itäinen ajoramppi tulee olemaan osa uutta kiertoliittymää Leimuniityn aukiolla. Tontinluovutus Tontinluovutusten valmistelusta vastaa kaupungin tonttiyksikkö. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja IV maksuluokan mukaan 10 600 euroa ja kuulutuskuluja III kuulutusluokan mukaan 2 800 euroa. Hakija on maksanut 28.1.2014 kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista - Viitesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy - Kunnallistekninen yleissuunnitelma, Sito Oy - Rakennettavuusselvitys, Geotek Oy - Luontolausunto, Luontotieto Keiron Oy - Hakalehdon puiston lähiympäristösuunnitelma, Maisemaarkkitehtitoimisto Näkymä Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 18 / 44 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. 1.3 asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak 1.4 kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset asuntotyypistöltään ja hallintamuodoltaan monipuoliselle asuntorakentamiselle, joka käsittää omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra-, ja opiskelija-asuntoja. 1.5 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa lähellä Tapiolan keskustan palveluja, metroasemaa ja bussiterminaalia. 1.6 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.7 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.8 uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 19 / 44 1.9 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohta 1.4 muutetaan kuulumaan: kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle. - kohdan 1.4 jälkeen lisätään uusi kohta: Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa. - kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti käytössä olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta. - kohdan 1.5. jälkeen lisätään uusi kohta: jatkosuunnittelussa tutkitaan myös, onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa. - kohdan 1.8 jälkeen lisätään uusi kohta: Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi. - kohdan 1.9 jälkeen lisätään uusi kohta: Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan. Jäsen Pöntynen esitti jäsen Klarin kannattama, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohdan 1.2. loppuun lisätään: myös kattojulkisivujen osalta. Jäsen Oila ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Pirjo Kemppi-Virtanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että voidaanko hänen sekä jäsenten Oilan ja Pöntysen tekemät ehdotukset
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 20 / 44 hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 Alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa, myös kattojulkisivujen osalta. 1.3 Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen tiebreak. 1.4 Kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle. 1.5 Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille. Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa. 1.6 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti voimassa olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta. 1.7. Jatkosuunnittelussa tutkitaan myös onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 21 / 44 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.9.2014 97 1.8 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.9 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.10 Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. 1.11 Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi. 1.12 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 1.13 Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo Kemppi- Virtasen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 22 / 44 katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydälle panosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 23 / 44 586/10.02.03/2012 106 Palokärki, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Anttila, puh. 043 825 1380 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Palokärjen asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 kortteli 51247 muutetaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi siten, että kerrosluku korttelin pohjoisreunalla on enintään viisi kerrosta ja korttelin eteläosassa enintään kahdeksan kerrosta, 1.2 selvitetään mahdollisuutta löytää alueen vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Espoosta, 2 järjestää kaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdat 1.1. ja 1.2 muutetaan kuulumaan: 1.1. kortteli 51247 muutetaan yleiskaavan mukaisesti pääkäyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen alueeksi, johon sijoitetaan myös merkittävä määrä pienteollisuus- ja palvelutiloja. Alueen pohjoisosa, joka rajoittuu pientaloalueeseen, toteutetaan tähän kaupunkikuvallisesti hyvin soveltuvana moni-ilmeisenä 2-3 kerroksisena rakennuskokonaisuutena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 24 / 44 1.2 maanomistajien tulee kehittää myös toiminnallinen konsepti, jolla varmistetaan myös alueelle toteutettavat pienteollisuus- ja palvelutilaratkaisut ja niiden toimivuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon maankäyttösopimuksessa. Jäsen Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 1.3, joka kuuluu: 1.3. Selvitetään mahdollisuutta jatkaa erityisesti bänditoimintaa alueella tai etsiä sille ja alueen muille vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Leppävaarasta. Jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotuksen lisätään uusi kohta 1.4., joka kuuluu: 1.4. Suunnitteluratkaisulla luodaan alueelle selkeä, omaleimainen identiteetti joka erottaa Palokärjen niin lähiympäristöstä kuin vastaavista alueista muualla kaupungissa. Jäsen Lahti ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Klar-Nykvist. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen ja jäsen Lintusen ja jäsen Ahlmanin mukaisesti muutettuna hyväksyä sekä hyväksyä jäsen Lahden ehdotus. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tuleen hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Palokärjen asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1. kortteli 51247 muutetaan yleiskaavan mukaisesti pääkäyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen alueeksi, johon sijoitetaan myös merkittävä määrä pienteollisuus- ja palvelutiloja. Alueen pohjoisosa, joka rajoittuu pientaloalueeseen, toteutetaan tähän kaupunkikuvallisesti hyvin soveltuvana moni-ilmeisenä 2-3 kerroksisena rakennuskokonaisuutena. 1.2. maanomistajien tulee kehittää myös toiminnallinen konsepti, jolla varmistetaan myös alueelle toteutettavat pienteollisuus- ja palvelutilaratkaisut ja niiden toimivuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon maankäyttösopimuksessa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 25 / 44 1.3. Selvitetään mahdollisuutta jatkaa erityisesti bänditoimintaa alueella tai etsiä sille ja alueen muille vuokralaisille korvaavia tiloja muualta Leppävaarasta. 1.4. Suunnitteluratkaisulla luodaan alueelle selkeä, omaleimainen identiteetti joka erottaa Palokärjen niin lähiympäristöstä kuin vastaavista alueista muualla kaupungissa. 2 järjestää kaavan lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Harriet Klar- Nykvistin. Selostus Palokärjen asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Pohjois- Leppävaarassa, keskellä asuinaluetta sijaitseva, pieni toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 26 / 44 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa vuonna 2012. Aloitteen kaavanmuutoksesta ovat tehneet alueen maanomistajat. Alueen nykytila Pohjois-Leppävaarassa sijaitseva Palokärjen teollisuusalue käsittää korttelin 51247, joka rajautuu pohjoisessa Lintukorpi katuun, idässä Matti Kurikan puistoon, lännessä Tikanpuistoon ja etelässä autopaikkojen korttelialueeseen. Lintukorpi-kadun pohjoispuolella on yhdestä kahteen kerroksista omakotialuetta. Matti Kurikan puiston itäpuolella on kolmesta viiteen kerroksista asuinkerrostaloaluetta. Etelän autopaikka-alueen takana, mäen päällä on kolmesta viiteen kerroksisia asunkerrostaloja. Noin 2,5 hehtaarin kokoisessa korttelissa on eri-ikäisiä ja -tyylisiä saneerauksen tarpeessa olevia teollisuus- ja varastorakennuksia, joissa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2014 Sivu 27 / 44 toimii useita pikkuyrityksiä. Kahdessa suurimassa rakennuksessa on harjoitustiloja noin 150 bändille. Kaava-alueen kaikista kymmenestä yksityisestä tontista kolme on Skanskan omistuksessa. Yksi tontti korttelin lounaiskulmassa on rakentamatta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja eikä historiallisia arvoja. Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa kortteli on merkitty kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi kehitettäväksi alueeksi A1, jolla on terveyshaitan poistamistarve. Voimassaolevassa asemakaavassa kortteli on merkitty kaksikerroksiseksi toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue KTY tehokkuudella e = 0,5. Viranomaisneuvottelu Kaavanmuutoksesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Yleiskaavan hyväksymisen myötä kaupunki on päättänyt, että aluetta kehitetään jatkossa kaupunkimaiseksi asuntoalueeksi. Ennen asemakaavan muuttamista yleiskaavaa vastaavaksi maanomistajat eivät ole katsoneet taloudellisesti tarkoituksenmukaiseksi enää kehittää ja ylläpitää aluetta toimitilakorttelina ja alueen yleinen ilme on alkanut rapistua. Korttelin imagon ja vuokratason laskun myötä alueesta on vuosien saatossa kehittynyt pienten, pääasiassa autonkorjausalan yritysten ja bändien muodostama yhteisö, jonka talous ei kestäisi alueen saneerauksen aiheuttamaa vuokratason merkittävää nousua. Alueen kehittämisestä on järjestetty kolme tapaamista, joihin kutsuttiin maanomistajat ja vuokralaiset. Tapaamisen tuloksena oli, että maanomistajat yksimielisesti haluavat muuttaa korttelin kokonaisuudessaan asuinalueeksi. Bändivuokralaiset tahtoisivat säilyttää alueen entisellään ja toivovat, että kaupunki myötävaikuttaisi korvaavien tilojen löytämiseen, mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu. Lähiympäristön asukkaat ovat valittaneet bänditilojen meluhaitoista. Kortteli soveltuu hyvin kaupunkimaiseen asuntorakentamiseen liittyen sen itä- ja eteläpuolella oleviin kerrostalokortteleihin. Pohjoispuolen omakotialueen ja korttelin väliin jää noin 40 metrin levyinen puistomainen katualue.