Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Samankaltaiset tiedostot
Alzheimerin taudin ehkäisy

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Onko testosteronihoito turvallista?

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Elämänkulku ja vanheneminen

Liikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Elintapojen sekä sydän- ja keuhkosairauksien yhteys muistisairauksiin

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

GEENIT JA KORONAARITAUDIN RISKI

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Merja Hallikainen, LT Itä-Suomen yliopisto. Muisti takkuaa - tiedonkäsittely ongelmien ehkäisy ja varhainen hoito

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Syö muistisi hyväksi

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori

METELI-projekti lopetuskokous

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Miksi? Mitä? Miten? Milloin? Mitä sitten?

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Perhevapaiden palkkavaikutukset

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Transkriptio:

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 14.1.11

Voidaanko dementiaa ehkäistä? Taustaa Riskitekijät Suojaavat tekijät Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus

Dementia Suomessa 85 vähintään keskivaikeasti dementoitunutta henkilöä 35 lievästi dementoitunutta henkilöä 1 dementiapotilas = 4 /vuosi Dementiaan kuluu 6% kaikista terveys- ja sosiaalimenoista

Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun 5 vuoden myöhentyminen puolittaisi ennustetun prevalenssin Delay (years) 8.5 1 5 6 4 US prevalence of AD (millions) 1997 7 17 7 Year 37 47 Brookmeyer et al., 1998, Jorm 5

Alzheimerin taudin elämänkaari MCI:n alku AT:n kliininen diagnoosi 1 75 5 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 5 4 5 6 7 8 Ikä (vuosia) Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Muokattu: PJ Visser,

FINRISK Väestötasoinen kattava tiedonkeruu merkittävimpien kansantautien riskitekijöistä Tavoite: Integroida dementia-tutkimus muiden pitkäaikaissairauksien seurantaan ja ennaltaehkäisyyn

Dementian ja Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijät Riskitekijät Aivoverisuonisairaudet Verenpainetauti Hyperkolesterolemia Ylipaino Sokeritauti Homokysteiini Tupakointi Masennus Pään vammat Suojatekijät Korkea koulutustaso Liikunta Aktiivinen elämäntapa Alkoholin kulutus Antioksidantit Kalaöljyt Kahvi Verenpainelääkitys Statiinit NSAID-lääkkeet? Estrogeeni?

ApoE4 Magnifies Lifestyle Risk for Dementia Physical activity PUFA intakequartiles SFA intake - quartiles Alcohol drinking Active Sedentary Active Sedentary IV III II I IV III II I I II II I V I II II I Non-drinkers I V Infrequent Frequent Non-drinkers Infrequent Frequent 4 * 3.8 * APOE ε4 non-carriers APOE ε4 carriers 5.5 ** 5 * 7.1 ** 7.1 * Smoking Non-smokers Smokers Non-smokers Smokers 3. * ORs for dementia Kivipelto et al., JCMM 8 1 3 4 5 6 7 8

The risks of unmarried life OR (95% CI) for MCI, AD and dementia in persons without partner at midlife 6 5 4 3 1 Ref MCI AD Dementia Håkanson K, Kivipelto M, et al., BMJ 9 Controlled for age, sex, education, APOE ε4 allele, BP, cholesterol, BMI, occupation, occupational physical activity

Widowed versus Single from Midlife: Association with Cognitive Impairment, MCI and Alzheimer s Disease Odds ratios (OR) OR 7,7 OR 1,94 OR 1,8 OR,39 OR 3,53 OR 3.1 Fully adjusted odds ratios from logistic regressions The risk is in comparison to those who lived with a partner from midlife to late-life (OR=1). Stars indicate the level of statistical significance (three levels <.5, <.1, <.1). 1

Lifestyle and AD: New findings

Tutkimustiedon käytännön sovellus?

Midlife risk profile, years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 47-53 >53 Education, years 1 7-9 -6 3 4 3 18 16 14 1 16 % Sex Women Men 1 1 8 Systolic BP, mmhg 14 > 14 6 4 BMI, kg/m Cholesterol, mmol/l 3 > 3 6.5 > 6.5-5 6-7 8-9 1-11 1-15 SCORE Physical activity Active Inactive 1 Kivipelto et al., Lancet Neurology 6

Midlife risk profile, years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 Education, years 47-53 >53 1 7-9 -6 3 4 3 18 16 14 1 Sex Women Men 1 1 8 7 % Systolic BP, mmhg 14 > 14 6 4 BMI, kg/m Cholesterol, mmol/l 3 > 3 6.5 > 6.5-5 6-7 8-9 1-11 1-15 SCORE Physical activity Active Inactive 1 Kivipelto et al., Lancet Neurology 6 Miia Kivipelto ICAD 1

Midlife risk profile, years prediction CAIDE Dementia Risk Score Age, years < 47 Education, years 47-53 >53 1 7-9 -6 3 4 3 18 16 14 1 Sex Women Men 1 1 8 Systolic BP, mmhg BMI, kg/m Cholesterol, mmol/l 14 > 14 3 > 3 6.5 > 6.5 6 4 % -5 6-7 8-9 1-11 1-15 SCORE Physical activity Active Inactive 1 Kivipelto et al., Lancet Neurology 6

Randomoidut hoitotutkimukset

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin liikakäyttö Epäterveellinen ruokavalio Fyysinen aktiivisuus Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä 6 75 Koulutus Hypertensio Ylipaino Tupakointi Transitio Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus Dyslipidemia Diabetes Verisuonitapahtumat Neuronituho Aivoreservi? DEMENTIA SUOJATEKIJÄT 19.1.11

Dose-Responses to Exercise Training DR s EXTRA N= 1348 Age 57-78y Reference Aerobic exercise Run-in Randomization Resistance exercise Diet Aerobic exercise + Diet Resistance exercise + Diet 6 months 4 years 3-5 5-6 9-1

Increasing VO max associated with better memory functioning during years follow-up β p-value ALL.7 <.1 Intervention group Control. ns Aerobic.11.1 Resistance.8.18 Diet.8.9 Aerobic + Diet.9.13 Resist + Diet.3 ns Data are derived from mixed model analysis adjusted for age, gender, education, vascular disorders, antihypertensive medication, statins, smoking and alcohol Komulainen, Kivipelto, Rauramaa et al, 1

Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus Monitahoinen elintapainterventiotutkimus, jonka päätavoitteena on kognitiivisen heikentymisen ehkäisy korkean riskin yksilöillä Time schedule: 9-13

Tutkimusasetelma: Sokkoutettu randomoitu kontrolloitu tutkimus 1 henkilöä satunnaistetaan ryhmään -vuotinen interventio ja jatkoseuranta ad 7v. Rekrytointi: 6-77 vuotiaat henkilöt, jotka ovat aiemmin osallistuneet väestötutkimuksiin (FINRISKI, DD) Inkluusiokriteerit: Dementian riskimittari 6p. ja CERAD neuropsykologisen testin kriteeri

Rekrytointi (Dementian riskimittari) Screenaus (Hoitaja: CERAD, Lääkäri) 1. Baseline-käynti (Lab 1 &, ApoE). Baseline-käynti (Hoitaja, Psykologi (NTB)) RANDOMISOINTI INTERVENTIOIDEN KICK-OFF AIKAJANA RAVITSEMUS: 7 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista LIIKUNTA (ohjattu): 1-x/vk lihasvoimaharjoittelu 1-4x/vk aerobinen harjoittelu LAB 1 INTENSIIVINEN INTERVENTIO KOGNITIIVINEN HARJOITTELU: 9 ryhmätapaamista, omaehtoinen harjoittelu 3x/vk 6kk LIIKUNTA (omaehtoinen): -3x/vk lihasvoimaharjoittelu 5-6x/vk aerobinen harjoittelu KARDIOVASKULAARISTEN JA METABOLISTEN RISKITEKIJÖIDEN SEURANTA JA HALLINTA 6 hoitajan vastaanottokäyntiä, 4 lääkärin vastaanottokäyntiä NTB LAB 1& NTB LAB 1& Kuukausi 3 6 9 1 15 18 1 4 MINI- INTERVENTIO LAB 1 NTB LAB 1& NTB LAB 1& NTB: Neuropsychological Test Battery + Stroop + TMT-A &-B Lab 1 = KOL, HDL, LDL, trigly, krea, GGT, ALAT, ASAT, HbA1C, CRP, uraatti Lab = OGTT (glukoosi ja insuliini, 3 ja 1 min kohdalla) TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

FINGER intervention

Päätetapahtumat Ensisijainen: Kognitiivinen heikentyminen Toissijaiset: Dementia Verisuonisairauksien riskitekijät, sairastuvuus ja kuolleisuus Masennusoireet Toimintakyky Elämänlaatu Terveyspalvelujen käyttö Biomarkkerit Aivojen MRI-muutokset (n=1) ja PET (n=9)

FINLAND Safety Committee Monitoring Committee FINGER Study PI: M. Kivipelto Seinäjoki cohort J. Tuomilehto Turku cohort A. Jula Oulu cohort T. Strandberg Helsinki cohort M. Kivipelto Vantaa cohort T. Laatikainen Kuopio cohort H.Soininen Coordination Group/THL: Heads: T. Laatikainen, M. Peltonen Principal Coordinator: S. Ahtiluoto Field coordinator: J. Lehtisalo Data manager, Statistician, Administrator Supervision: Nutrition: J. Lindström Exercise: R. Rauramaa, S.Pajala Cognitive&social activation: T.Hänninen, T.Ngandu Vascular factors: J. Tuomilehto, T.Strandberg, R. Antikainen Volunteer organizations Practices in the community

Merkitys Testaa miten hyvin monitahoinen elintapainterventio auttaa ennaltaehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä Innovatiivinen lähestymistapa dementian ja muiden kansanterveydellisten haasteiden ehkäisemiseksi Tuottaa laadukasta tietoa terveyskasvatuksen ja palvelujen suunnittelua varten

Voiko dementiaa ennaltaehkäistä? Vaskulaaristen riskitekijöiden hoito Aktiivinen elämäntapa Jo keski-iässä Erit. geneettisesti alttilla henkilöillä Liikunta Sosiaalinen aktiivisuus Henkinen aktiivisuus

Prevention Prevention matters! matters! Miia Kivipelto ICAD 1

Apurahat: KIITOKSET Suomen Akatemia, La Carita säätiö NovoNordisk, Alzheimer Association, Vetenskapsrådet Tiina Laatikainen Markku Peltonen Antti Jula Jaana Lindström Satu Pajala Tiia Ngandu Satu Ahtiluoto Jenni Lehtisalo Marko Grönholm Risto Sippola Liisa Saarikoski Hilkka Soininen Tuula Pirttilä Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Alina Solomon Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Jaakko Tuomilehto Bengt Winblad Laura Fratiglioni Lars Bäckman Krister Håkanson Babak Hooshmand Timo Strandberg Riitta Antikainen Helsingin, Vantaan ja Oulun kaupunki, Kuntoutussairaala ORTON 9