Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 www.pyhanta.fi Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 1.2 Kuntatalouden näkymät... 3 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat... 4 1.4 Vuoden 2014 talousarvion rakenne... 5 2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 6 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet... 6 2.2 Konsernitavoitteet... 6 2.3 Henkilöstösuunnitelma... 7 100 Vaalit... 9 120 Tilintarkastus... 9 130 Yleinen hallinto... 10 150 Muut palvelut... 11 160 Elinkeinoelämän edistäminen... 12 200 Maaseudun kehittäminen... 12 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto... 13 320 Lasten ja nuorten tukitoimet... 14 330 Vanhusten laitospalvelut... 14 340 Kotihoito... 15 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö... 16 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut... 16 370 Päihdehuolto... 17 380 Terveyden- ja sairaanhoito... 18 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi... 18 400 Hallinto ja sivistysosasto... 19 410 Perusopetus... 19 420 Esiopetus... 20 430 Päivähoito... 21 460 Vapaa-aikatoimi... 22 490 Kulttuuritoimi... 22 500 Hallinto ja tekninen toimisto... 24 510 Yhdyskuntasuunnittelu... 24 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito... 25 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto... 25 550 Jätehuolto... 25 555 Energiahuolto... 26 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet... 26 600 Rakennusvalvonta... 27 610 Palo- ja pelastustoimi... 27 3 TULOSLASKELMAOSA... 29 3.1 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut... 32 4 INVESTOINTIOSA... 33 5 RAHOITUSOSA... 38 5.1 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut... 39 6 TALOUSARVION SITOVUUS... 40 6.1 Tavoitteen sitovuus... 40 7 TALOUSARVION MUUTTAMINEN... 43 KANSI: Urho Ahonpää

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2013) Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Vuodelle 2014 tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne on pysynyt Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilannetta. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 1.2 Kuntatalouden näkymät (Valtionvarainministeriö, talousarvioesitys 2014) Tilastokeskus julkaisi toukokuun 2013 lopussa kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpäätöstiedot vuodelta 2012. Uudet tiedot eivät muuttaneet helmikuussa julkaistujen tilinpäätösarvioiden perusteella kuntatalouden kehityksestä muodostunutta kuvaa. Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5,5 %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon, eikä se riittänyt kattamaan poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 miljardiin euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 miljardia. Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 miljoonan euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 miljoonaa euroa vuonna 2014. Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuitenkaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. 3

Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavan synkät (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2013) Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 miljoonan euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina 2014 2017 keskimäärin 2,5 % vuodessa. 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutunut ylijäämä oli 172.779,60 euroa. Taseeseen on kertynyt edellisiltä tilikausilta ylijäämää 1.884.428,62. Ylijäämä taseessa on yhteensä 2.057.208,22 euroa. Pitkäaikaista lainaa vuoden 2012 lopussa oli 4.115.100,92 ja lyhytaikaista lainaa 1.600.000,00. Vuoteen 2011 verrattuna kunnan lainakanta lisääntyi 1.268.339,04. Asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2012 lopussa oli lyhytaikaiset lainat huomioituna 3.651,82. Pitkäaikaista lainaa nostettiin vuonna 2012 kunnassa tehtyihin investointeihin yhteensä 2.300.000. Vuoden 2013 talousarvio on toteutumassa toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kertymän osalta talousarviota suurempana. Perusturvalautakunnassa terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset ylittänevät talousarvioon varatun määrärahan noin 300.000. Vuoden 2013 alussa Pyhännän kunnassa oli 1565 asukasta. Lokakuun lopun tilanteen mukaisesti kunnassa on1543 asukasta. Suurimmillaan kunnan asukasluku oli heinäkuussa jolloin asukkaita oli 1577. Pyhäntä 2017 -strategian yksi keskeinen tavoite on kunnan väkiluvun kasvattaminen. 4

Kunnan väkiluku 2009-2013 ja väestösuunnite vuosille 2014-2017 Vuosi Väkiluku 1.1. muutos % 2009 1701-3,6 2010 1648-3,1 2011 1633-0,9 2012 1588-2,8 2013 1560-1,8 2014 1580 1,3 2015 1585 0,3 2016 1590 0,3 2017 1595 0,3 Työttömyys Pyhännän kunnassa keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2012 oli 11,3 prosenttia. Alimmillaan työttömyysaste oli toukokuussa 8,6 prosenttia ja kovimmillaan joulukuussa 14,5 prosenttia. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2012 oli 10,5 prosenttia. Vuoden 2013 osalta syyskuun lopun tilanteen mukainen keskimääräinen työttömyysaste Haapaveden-Siikalatvan seutukunnassa oli 11,3 prosenttia ja Pyhännän kunnassa 10,9 prosenttia. Vuosi 2014 Vuoden 2014 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa 19.8.2013 lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa 25.9.2013 mennessä. Talousarvio on laadittu ylijäämäiseksi ja ylijäämää arvioidaan kertyvän 181.472,18. 1.4 Vuoden 2014 talousarvion rakenne Vuoden 2014 talousarvioon ei ole rakennemuutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 5

2 KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille, pitämällä kuntatalous vakaana. Kunta vastaa hallitusohjelman edellyttämään kuntauudistukseen. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kehitetään rakentamisella, kunnostamisella sekä asukasviihtyvyyttä lisäämällä. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen Kattavan asunto- ja tonttitarjonnan tarjoaminen Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen nuorille Kuntakuvan kehittäminen Tuotetaan laadukkaita ja kustannustehokkaita kuntapalveluja osaavan, sitoutuneen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Kunnan tulorahoitus riittää kaikkien palvelujen järjestämiseen ja osittain myös investointien rahoittamiseen. Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa 1580 2.2 Konsernitavoitteet Kuntakonsernin muodostavat kunta, neljä tytäryhtiötä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille tarjotaan asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito-, yritysneuvonta- ja koulutuspalveluja. Konserniyhteisöön kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt noudattavat toiminnassaan Pyhännän kunnan konserniohjetta. Kuntayhtymissä Pyhännän kunnan äänivalta on pieni, joten siellä konserniohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Yleiset konsernitavoitteet: Tytäryhtiöt noudattavat kunnan yleisiä tavoitteita omassa toiminnassaan. Konserniyhteisöt toimivat taloudellisesti, itsensä kannattavasti ja tehostavat toimintaansa vuoden 2014 aikana. Konserniyhteisöt tiedottavat taloustilanteestaan riittävän usein talousarviovuoden aikana. Tytäryhtiöiden tavoitteet (Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt): Yhtiön taloutta hoidetaan siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Konserniohjeen mukainen raportointi toteutetaan. Vuokra-asunnoissa tehdään välttämättömiä peruskorjaustoimenpiteitä. Vuokrataso määritellään sellaiseksi, että vuokratulot vastaavat asuntojen ylläpito- ja pääomakustannuksia asukastyytyväisyys huomioon ottaen. Kunnan vuokra-asuntotarve tuleville vuosille päivitetään yhdessä kunnan johdon ja kunnassa toimivien yritysten kanssa. Vuokra-asuntojen määrä vähennetään vastaamaan kysyntää. Uusi vuokra-asuntokohde rakennetaan, mikäli taloudelliset resurssit sen sallivat. Yhtiö ei hae kunnalta vuokratakuuta tyhjänä olevista asunnoista. 6

2.3 Henkilöstösuunnitelma Virat ja toimet tulosalueittain (ilmoitetaan koko- ja osapäivätoimet, virat, sivuvirat ja työsopimussuhteiset toimet desimaalilukuina. Tilinpäätös- ja talousarviovuosien osalta kaikki täytetyt ja avoimet virat, toimet. Lukumäärä muutos +/- kpl Tulosalue Virka- tai toiminimike Tp 2012 Ta 2013Haes 2014 Ts 2015 Ts 2016 Palkanjako 130 Kunnanjohtaja 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja 1 1 Hallintosihteeri 1 1 Pääkirjanpitäjä 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 Palkkakirjanpitäjä 1 1 Toimistosihteeri 0,50 0,50 0,25 tulosalue 500 0,25 tulosalue 600 Hallinto-osasto yhteensä 6,50 6,50 6,50 6,50 6,50 3020 Sosiaalijohtaja 0,55 0,55 Toimistosihteeri 1 1 Sosiaalitoimisto yhteensä 1,55 1,55 1,55 1,55 1,55 3285 Sosiaalijohtaja 0,30 0,30 Sosiaaliohjaaja 0,25 0,25 Sosiaalityö yhteensä 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 3310-332 Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,45 0,45 Sairaanhoitaja 2 2 Perushoitaja 2 2-1 Lähihoitaja 11 11 +1 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Laitosapulainen 1 1 Osastoapulainen 2 2 Emäntä 1 1 Keittiötyöntekijä 2 2 Keittäjä 1 1 Ikäihmisten laitoshoito yht. 22,95 22,95 22,95 22,95 22,95 3410 Vanhus- ja vamm. työn joht. 0,45 0,45 Palveluohjaaja 0,20 0,20-0,15 Lähihoitaja 6 6 Lähihoitaja, osa-aikainen 0,5 0,5 Kotiavustaja 1 1 Kotihoito yhteensä 8,15 8,15 8,00 8,00 8,00 3526 Palveluohjaaja 0,67 0,67 +0,15 Erityisavustaja, määräaik. 0,50 Erityisavustaja 1 1 Lähihoitaja 1 1 Kehitysvammaisten ohjaus yhteensä 3,17 2,67 2,82 2,82 2,82 3681 Vanhus- ja vammaistyön johtaja 0,10 0,10 Ma.henk.koht. avust. 0,50 Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö yhteensä 0,10 0,60 0,60 0,60 0,60 3700 Sosiaaliohjaaja 0,05 0,05 Päihdetyö yhteensä 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 7

3921 Sosiaalijohtaja 0,15 0,15 Sosiaaliohjaaja 0,20 0,20 3950 Palveluohjaaja 0,13 0,13 Muu sosiaali- ja terveys- 0,48 0,48 0,48 0,48 0,48 toimi yhteensä Perusturvaosasto yhteensä 37,0 37,0 37,0 37,0 37,0 400-410 Rehtori 1 1 Toimistosihteeri 1 1 Luokanopettaja 9 9 Erityisopettaja 1 1 Erityisluokanopettaja 1 1 Oppilaanohjaaja-vararehtori 1 1 Koulukuraattori 0,25-0,25 Lehtori 7 7 Koulunkäyntiavustaja 5 5 Koulunkäyntiav.määräaik. 1 1-1 Emäntä 1 1 Keittäjä 1 1 Keittiöapul.-siivooja 1,1 1,1-1,1 Siivooja 3,1 3,1-0,5 Hall. ja koulutsto, perusk. 33,2 33,45 31,85 30,6 30,6 yhteensä 420 Esiluokanopettaja 1 2-1 Esikouluavustaja 2 2 Esiopetus yhteensä 3 4 3 3 3 430 Päivähoidon johtaja 1 1 Lastentarhanopettaja 1 1 Päivähoitaja 2 2 Perhepäivähoitaja 6,5 6,5 Perhepäivähoitaja, määräaik. 1 1 Päivähoito yhteensä 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 460 Vapaa-ajan ohjaaja 1 1 Vapaa-aikatoimi yhteensä 1 1 1 1 1 490 Kirjastovirkailija 2 2 Kulttuuritoimi yhteensä 2 2 2 2 2 Sivistysosasto yhteensä 50,7 51,95 49,35 48,1 48,1 500 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Hallinto ja tekninen tsto yht. 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 530 Talonmies (sivutoiminen) 1 1 Rak. ja kiint. hoito yhtensä 1 1 1 1 1 600 Rakennustarkastaja 0,50 0,50 Toimistosihteeri 0,25 0,25 Rakennusvalvonta yhteensä 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Tekninen osasto yhteensä 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 410 Perusopetus siivouspalvelut (0,5 htv) ostopalveluna 8

100 Vaalit Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Europarlamenttivaalien järjestäminen 2014 Eduskuntavaalien järjestäminen 2015 Kunnallisvaalien järjestäminen 2016 Tunnusluvut: Nettokustannukset /as Euroopan parlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa vuonna 2014. Vaalien toimittamisajanjakso on 22. - 25.5.2014, jona aikana kunkin jäsenvaltion on järjestettävä vaalit oman kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa. 10 Keskusvaalilautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 100 Vaalit Toimintatuotot 4 800 2 400 2 400 Toimintakulut -8 029-3 300-3 616-4 964 Toimintakate -3 229-900 -1 216-4 964 Tilikauden tulos -3 229-900 -1 216-4 964 10 Keskusvaalitautakunta Yhteensä 3 229-900 -1 216-4 964 /asukas 2013/1560 2014/1580 1 120 Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Toteuttaa lakisääteinen tilintarkastus hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa ja hallintosäännössä sille määrätyt tehtävät. Tarkastuslautakunta saattaa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen ja tarvittaessa myös muita raportteja omalta toimialaltaan. Tunnusluvut: Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna 2014 8 Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä vuonna 2014 7 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1,5 päivää Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 9

12 Tarkastuslautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 120 Tilintarkastus Toimintatuotot 10 238 14 780 14 240 14 240 14 240 Toimintakulut - 10 980-15 836-15 240-15 240-15 240 Toimintakate - 742-1 056-1 000-1 000-1 000 Tilikauden tulos - 742-1 056-1 000-1 000-1 000 12 Tarkastuslautakunta Yhteensä - 742-1 056-1 000-1 000-1 000 /asukas 2013/1560 2014/1580 1 1 130 Yleinen hallinto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös elinkeinotoimen kehittämisestä kunnassa. Kunnanhallitus järjestää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle tarvittavat toimitilat. Hallinto-osasto Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Hallinto-osasto tarjoaa kunnan sisäiselle organisaatiolle talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Lisäksi hallinto-osasto tarjoaa yhteispalveluja kuntalaisille. Henkilöstöhallinto Kunnassa toimii yhteistoimintaelimenä yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmä huolehtii laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määräämistä tehtävistä. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Kunnanhallitus: Kuntastrategian mukainen työskentely Hallinto-osaston palvelujen säilyttäminen nykyisellä tasolla Kuntakuvan kehittäminen Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen valmistelu Kuntauudistuksen vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöstrategian mukainen toiminta Työn haittojen ja vaarojen selvityksen ja arvioinnin toteuttaminen ja seuranta Työpaikkakohtaisten selvitysten tekeminen työsuojelussa 1.askel hyvinvointijaksoille osallistumisen mahdollistaminen enintään 7 osallistujalle. Riittävien työterveyshuoltopalvelujen turvaaminen omassa kunnassa ja täysimääräisen Kelan tuen saaminen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnon kohottamiseen Osastokohtaiset tapahtumat henkilöstölle Uimahallilippujen tarjoaminen henkilöstölle Virkasuhteet, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä muutetaan työsuhteiksi Savuton kunta ohjeiden noudattaminen. 10

Tunnusluvut: 1.askel hyvinvointijaksoille osallistuvat 7 hlö Vähintään 50 työntekijää osallistuu henkilöstölle järjestettävään kuntokampanjaan. Kuntakuvaa kehitetään uusimalla kunnan visuaalista ilmettä. 1.askel hyvinvointijaksoja ja virkistystoimintaa järjestetään henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Jokilaaksojen Työterveys Oy:ltä. 13 Kunnanhallitus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 130 Yleinen hallinto Toimintatuotot 244 745 285 001 272 680 268 680 268 680 Toimintakulut - 547 157-635 769-636 339-619 600-626 187 Toimintakate - 302 412-350 768-363 659-350 920-357 507 Poistot ja arvonalentumiset - 3 823-3 620-2 670-27 327-24 867 Tilikauden tulos - 306 235-354 388-366 329-378 247-382 374 /asukas 2013/1560 2014/1580 227 232 150 Muut palvelut Muihin palveluihin kuuluvat velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Tukityöllistämisen tavoitteena on 10 henkilön työllistäminen enintään 12 kuukaudeksi. Kelalle maksettavan työmarkkinatuen kuntakohtaisen osuuden pitäminen 2010-2013 tasolla. Kahden viikon kesätyön järjestäminen 30 koululaiselle tai opiskelijalle kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla. Nuorisotakuun mukainen toiminta. Pyhännän ja Siikalatvan kunnissa on toiminut vuodesta 2012 lähtien Sompa-projekti, jonka tavoitteita ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuuden edistäminen sekä nuorten auttaminen työ ja opiskelupaikan löytämisessä. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöstä maksettavaa korvausta nostetaan. 150 Muut palvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 51 917 62 320 66 300 66 300 66 300 Toimintakulut - 97 828-134 273-140 361-134 241-134 241 Toimintakate - 45 911-71 953-74 061-67 941-67 941 Tilikauden tulos - 45 911-71 953-74 061-67 941-67 941 /asukas 2013/1560 2014/1580 46 47 11

160 Elinkeinoelämän edistäminen Kuntastrategian mukaisesti kunta edistää alueellaan toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintamahdollisuuksia. Maatalousyritysten toiminta edellytyksiä kehitetään eri toimenpitein. Seutukunnassa meneillään olevan Matkailusta Nostetta- hankkeen avulla edistetään matkailuyrittäjyyttä, lisätään toimialan ja alueen kilpailukykyä, luodaan työmahdollisuuksia, uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan paikallista asuin- ja toimintaympäristöä. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. Toimivien ja taloudellisten ratkaisujen etsiminen kunnan ja yritysten yhteistyöllä tontti-, toimitila- ja muissa asioissa. Kunnan maksuosuudella osallistuminen Pyhännällä viriäviin Leader+ hankkeisiin. Pyhännällä toimivien kauppaliikkeiden ja uusien palveluyritysten toimitilatarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen kaavoituksessa. Uusien palveluyritysten saaminen kuntaan Kunnan elinkeinostrategian laatiminen Matkailusta Nostetta hankkeen jatkaminen toimintasuunnitelman mukaisesti. Osallistuminen Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa uusiin projekteihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen saamista kuntaan. Tunnusluvut: Työttömyysaste (Elykeskus) alle 9% Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Uusien yritysten aloittaessa toimintansa kunnassa vaikutukset näkyvät verotulojen ja asukasluvun kasvuna. Väkiluvun kasvun myötä kuntaan on mahdollisuus saada uusia palveluyrityksiä. Teollisuusyritysten tarvitessa uusia työntekijöitä, työttömyysaste saadaan alenemaan. Matkailusta Nostetta-hanketta hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seutukunta. Hankkeen rahoituksesta vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pyhännällä toimivien kauppaliikkeiden tilatarpeiden vaatimukset voidaan ottaa huomioon, kun kunnassa tarkastellaan useita jo voimassa olevia asemakaavoja. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella myös muiden palveluyritysten tonttikysymyksiä. 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut - 59 568-67 499-67 062-65 963-65 963 Toimintakate - 59 568-67 499-67 062-65 963-65 963 Tilikauden tulos - 59 568-67 499-67 062-65 963-65 963 /asukas 2013/1560 2014/1580 43 42 200 Maaseudun kehittäminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa ja osallistuu eläinlääkärien akuuttien viikonloppukäyntien kustannuksiin omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta. 12

Tarjotaan maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksen mukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kehitetään maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteutetaan Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Maksetaan viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehitetään alueella yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. Talousarviovuotta 2014 sekä taloussuunnitelmavuosia 2015-2016 tulee maaseututoimen osalta leimaamaan yhteistoiminta-alueen toiminnan vakiinnuttaminen. 200 Maaseudun kehittäminen TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut - 22 352-34 057-34 153-34 153-34 153 Toimintakate - 22 352-34 057-34 153-34 153-34 153 Tilikauden tulos - 22 352-34 057-34 153-34 153-34 153 /asukas 2013/1560 2014/1580 22 22 /maatila 2013/245 2014/245 139 139 13 Kunnanhallitus Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 296 662 347 321 338 980 334 980 334 980 Toimintakulut - 726 905-871 598-877 915-853 957-860 544 Toimintakate - 430 243-524 277-538 935-518 977-525 564 Poistot ja arvonalentumiset - 3 823-3 620-2 670-27 327-24 867 Tilikauden tulos - 434 066-527 897-541 605-546 304-550 431 /asukas 2013/1560 2014/1580 338 343 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto (Perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalitoimisto, projektit) Toteuttaa kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Lakisääteisten sosiaalipalveluiden laadullinen turvaaminen tiivistämällä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. Tunnusluvut: Perusturvalautakunnan kokoukset 9 Sosiaalipalveluiden saanti kuntalaisille pääosin lähipalveluna. 13

30 Perusturvalautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot 1 600 Toimintakulut - 146 701-159 330-154 338-154 407-154 407 Toimintakate - 145 101-159 330-154 338-154 407-154 407 Tilikauden tulos - 145 101-159 330-154 338-154 407-154 407 /asukas 2013/1560 2014/1580 102 98 320 Lasten ja nuorten tukitoimet (Perhekodit, lastensuojelun sijaisperhehoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastensuojelun tukitoimet, lasten sosiaalinen lomatoiminta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut, ottolapsineuvonta, elatustuki, lastenvalvojan tehtävät, lasten ja nuorten sosiaalityö) Toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Myös lapsi- ja nuorisonäkökulman esiin tuominen kunnan eri toimialojen suunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon sekä kuntalaiskeskusteluun. Lasten ja nuorten palveluiden tavoitteena yhteisöllisyyden tukeminen yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen ja ennaltaehkäisevää työotetta käyttäen Perheiden ja nuorten palvelut muodostavat kokonaisuuden ja ovat joustavasti saatavilla. Tunnusluvut: Perheneuvolakäynnit ja asiakasmäärät/ vuosi 71 Avohuollon tukitoimien piirissä olevat lapset/ vuosi 7 Lastensuojeluilmoitukset/ vuosi 15 Perhetyön piirissä olevat asiakasperheet/ vuosi 3 Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevat lapsiperhekotitaloudet 4 Sosiaaliohjaaja-koulukuraattorin palkkaus yhdessä sivistysosaston kanssa vuodelle 2014 Lapsen ja nuoren palveluketjun arviointia suoritetaan vuonna 2014. 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 5 940 3 030 3 950 3 950 3 950 Toimintakulut - 84 469-104 181-108 592-108 592-108 592 Toimintakate - 78 529-101 151-104 642-104 642-104 642 Tilikauden tulos - 78 529-101 151-104 642-104 642-104 642 /asukas 2013/1560 2014/1580 65 66 330 Vanhusten laitospalvelut (Palvelukeskus Nestorin laitoshoito) Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilöille, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorin kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Pitkäaikaisen laitoshoidon tavoitteena on turvata asiakkaalle hyvä olo ja toimintakyky. Tunnusluvut: /laitoshoitoateriat 14

Määritellään hoidon laadun kriteerit ja suoritetaan laadun arviointia. 330 Vanhusten laitospalvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 116 302 65 400 50 000 50 000 50 000 Toimintakulut - 206 014-162 670-165 701-166 921-166 921 Toimintakate - 89 712-97 270-115 701-116 921-116 921 Poistot ja arvonalentumiset - 5 679-5 886-5 840-5 840-5 840 Tilikauden tulos - 95 391-103 156-121 541-122 761-122 761 /asukas 2013/1560 2014/1580 66 77 /laitoshoitopaikka 2013/3 2014/3 34 385 40 514 /laitoshoitopäivä 2013/1095 2014/1095 94 111 /laitoshoitoateriat 2013/7500 2014/5050 4 6 340 Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut) Tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla asiakasta, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kotonaan. Kotihoidon työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kotihoidon tavoitteena on turvata ihmisen arkielämää elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa asiakaslähtöisyyttä kunnioittaen. Kotihoidossa korostetaan ylläpitävää ja ennaltaehkäisevää toimintakykyä edistävää toimintaa. Asiakkaan toimintakyvyn heikentyessä palveluntarvetta arvioidaan välittömästi. Tunnusluvut: Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden % osuus ikäryhmästä 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 vuotta täyttäneistä 13 % Kotihoitoapua saaneiden vanhuskotitalouksien määrä /vuosi 43 Kotihoidon työntekijöiden täydennyskoulutuspäivät 21 Palvelutarpeen arviointiin käytettäviä menetelmiä kehitetään Kotihoidossa suoritetaan asiakaslähtöisyyden arviointia Täydennyskoulutuksessa painopiste on kuntouttavan työotteen kehittämisessä. 340 Kotipalvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 74 129 65 350 73 000 73 000 73 000 Toimintakulut - 422 632-423 482-425 765-425 765-425 765 Toimintakate - 348 503-358 132-352 765-352 765-352 765 Poistot ja arvonalentumiset - 1 500-1 500-1 500-1 500-1 380 Tilikauden tulos - 350 003-359 632-354 265-354 265-354 145 /asukas 2013/1560 2014/1580 231 224 /tukipalveluasiakas 2013/55 2014/48 6 539 7 381 /säännöl.kotihoidon asiakas 2013/35 2014/40 10 129 8 692 15

350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö (kehitysvammalaitokset, työosuusraha, työ- ja toimintakeskus, kehitysvammaisten ohjaus, avohuollon mielenterveystyö) Järjestetään kehitysvammaisille kuntalaisille vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Kehitysvammahuollon asiakkaan toimivan arjen vahvistaminen Asiakaslähtöinen ja saumaton palveluprosessi toteutetaan yhteistyössä omaisten ja muiden yhteiskumppaneiden kanssa. Tunnusluvut: Työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 16 Päivätoimintapäivät/ vuosi 376 Kehitysvammahuollon asiakkaiden ostopalvelusopimukset /vuosi 4 Asiakkaiden lisääntyvä hoitoisuus toiminnan kehittämisen haasteena. Asiakkailta ja yhteiskumppaneilta kerätään palautetta toiminnan kehittämiseksi. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 9 950 6 890 10 280 10 280 10 290 Toimintakulut - 202 311-190 422-208 229-220 729-220 729 Toimintakate - 192 361-183 532-197 949-210 449-210 439 Poistot ja arvonalentumiset - 720-8 650-7 920-7 920 Tilikauden tulos - 193 081-183 532-206 599-218 369-218 359 /asukas 2013/1560 2014/1580 118 131 /työtoimintapäivä 2013/1232 2014/1649 56 56 /työtoiminnan asiak. 2013/9 2014/16 7 673 5 806 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut (palvelutalo Hilma, palvelukeskus Nestori, nuorten vammaisten asumispalvelut, kehitysvammaisten hoitokodit, päiväkeskustoiminta, vammaisetuudet, omaishoidontuki, vanhusten ja vammaisten sosiaalityö) Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin ja kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Ikäihmisten hoito on asiakaslähtöistä, tavoitteellista, säännöllisesti arvioitua ja toteutetaan hoito-ja palvelusuunnitelman ohjaamana. Tunnusluvut: Palveluasumisen hoitopäivät (TA 23 paikkaa) 7665 pv Lyhytaikaishoitopäivien määrä (TA 2 paikkaa) 730 pv Palvelutalo Hilman asukasmäärä 6 Omaishoidon tuella hoidettujen määrä vuoden aikana 14 Päiväkeskustoimintapäivät/ vuosi 44 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajien määrä/ vuosi 16 Palvelukeskus Nestorin henkilöstön täydennyskoulutuspäivät/ vuosi 56 16

Täydennyskoulutuksessa painopiste dementiaosaamisen kehittämisessä. Itse arvioinnissa käytettävällä ITE-menetelmällä selvitetään onko yksikön toiminta laadukasta ja dokumentoitua, sen avulla arvioidaan ja kehitetään Palvelukeskuksen toimintaa. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avustajan työpanoksella tuetaan asiakkaiden arjessa selviytymistä. 360 Muut vanh. ja vamm.palvelut TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 344 527 284 100 365 650 365 650 365 650 Toimintakulut - 1 488 605-1 366 877-1 458 947-1 437 947-1 437 947 Toimintakate - 1 144 078-1 082 777-1 093 297-1 072 297-1 072 297 Poistot ja arvonalentumiset - 37 177-36 756-34 400-34 900-34 900 Tilikauden tulos - 1 181 255-1 119 533-1 127 697-1 107 197-1 107 197 /asukas 2013/1560 2014/1580 718 714 /Nestori palv.asuminen/asukas 2013/23 2014/23 37 688 36 427 /Nestori/palv.asum/hoitopv 2013/8395 2014/8395 87 91 /Nestori/palv.asum/ateria 2013/42500 2014/45450 3 2 /omaishoidon piirissä olevat 2013/14 2014/14 3 214 4 205 /ostopalv.sopimukset (ei vanh.) 2013/4 2014/5 31 375 30 000 /palvelutalon II asukkas 2013/6 2014/6 1 827 1 603 370 Päihdehuolto (A-klinikka, Pav-asuintalo, hoitokodit, Pav-huoltolat ja katkaisuhoitoasemat) Järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja sisällöltään sekä laajuudeltaan siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Päihdehoito ja -kuntoutus ovat kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan. Päihdepalveluissa huomioidaan yksilönä asiakas ja hänen perheensä Päihdehoidon ja päihdehuollon palveluja toteutetaan yhteistyössä moniammatillisten osaajien kanssa. Tunnusluvut: Pav-asuintalo, asukkaita/ vuosi 4 A-klinikka asiakkaita/ vuosi 5 A-klinikka suoritteita/ vuosi 30 Kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan ostetaan päihdehuollon palveluita Haapaveden kaupungin A-klinikalta sekä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti katkaisuhoitoasemilta. 370 Päihdehuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 6 052 8 070 8 070 8 070 8 070 Toimintakulut - 22 293-16 443-16 457-16 457-16 457 Toimintakate - 16 241-8 373-8 387-8 387-8 387 Poistot ja arvonalentumiset - 1 410-1 410-1 410-1 410-1 410 Tilikauden tulos - 17 651-9 783-9 797-9 797-9 797 /asukas 2013/1560 2014/1580 6 6 17

380 Terveyden- ja sairaanhoito (muut terveysasemat, terveysasema, Siikalatvan terveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskangas, psykiatrinen hoito, muut sairaalat) Tuotetaan kuntalaisten tarpeita vastaavia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Kuntalaisilla on oikeus käyttää minkä tahansa terveysaseman palvelua. Haapaveden kaupunki tuottaa virka-ajan lääkäripäivystyksen ostopalveluna Haapaveden ja Pulkkilan terveysasemilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan Oulun seudun yhteispäivystyksestä (PPSHP). E-Kanta-arkisto otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Vastaanottojen toiminnan kehittämistyöryhmä aloittaa toimintansa kehittäen lääkärien ja sairaanhoitajien työnkuvaa ja tehtävien kehittämistä. Tunnusluvut: /asukas Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta kuntien palvelupäätösten mukaisesti. 1.1.2015 voimaan astuva päivystysasetus määrittää kiireellisen hoidon ja päivystyksen päivystysyksiköihin. 1.1.2014 alkaen asiakkaat saavat valita kiireettömästä terveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen. Alueellisesti on myös odotettavissa yhteistoiminta-alueen laajenevan. 380 Terveyden- ja sairaanhoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 52 553 47 000 48 000 48 000 48 000 Toimintakulut - 2 863 704-3 066 315-3 204 818-3 204 818-3 204 818 Toimintakate - 2 811 151-3 019 315-3 156 818-3 156 818-3 156 818 Poistot ja arvonalentumiset - 17 012-16 908-15 760-15 120-8 060 Tilikauden tulos - 2 828 163-3 036 223-3 172 578-3 171 938-3 164 878 /asukas 2013/1560 2014/1580 1 946 2 008 /asukas perusterv.hoito 2013/1560 2014/1580 927 969 /asukas erikoisterv.hoito 2013/1560 2014/1580 1 019 1 039 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi (perus-, tarveharkintainen ja ehkäisevä toimeentulotuki, veteraanikuntoutus, muu veteraanitoiminta, mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut) Ohjataan ja neuvotaan asiakkaita sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Sosiaalityön tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus asiakastyössä Tunnusluvut: Toimeentulon hakijaa/ vuosi 45 Mielenterveyskuntoutujien ostopalvelusopimukset 4 Työmarkkinatuen kuntaosuuden saajat hlö/ vuosi 5 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat/ vuosi 2 Sosiaaliohjaajan palkkauksen myötä sosiaalitoimen asiakkaille on mahdollista varata enemmän aikaa henkilökohtaista palvelua varten. 18

Toimeentulotuen tarpeen ennustetaan kasvavan, koska työllisyystilanne on kunnassa vaihtelevaa. Mielenterveyskuntoutujia tuetaan tukihenkilöpalveluiden avulla. 390 Muu sosiaali- ja terveyst. TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 24 959 24 000 23 500 23 500 23 500 Toimintakulut - 119 830-143 925-119 991-119 991-119 991 Toimintakate - 94 871-119 925-96 491-96 491-96 491 Tilikauden tulos - 94 871-119 925-96 491-96 491-96 491 /asukas 2013/1560 2014/1580 77 61 30 Perusturvalautakunta Yht. TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 636 012 503 840 582 450 582 450 582 460 Toimintakulut - 5 556 559-5 633 645-5 862 838-5 855 627-5 855 627 Toimintakate - 4 920 547-5 129 805-5 280 388-5 273 177-5 273 167 Poistot ja arvonalentumiset - 63 498-62 460-67 560-66 690-59 510 Tilikauden tulos - 4 984 045-5 192 265-5 347 948-5 339 867-5 332 677 /asukas 2013/1560 2014/1580 3 328 3 385 400 Hallinto ja sivistysosasto Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden hallinnoiminen. Yhtenäisten ja taloudellisten toimintamahdollisuuksien luominen sivistysosaston tulosalueille. Turvata kuntalaisille lakisääteisten palveluiden saanti sivistysosaston tarjoamissa palveluissa. Tunnusluvut: Kustannukset /asukas Haasteena palveluiden tuottaminen vähenevälle käyttäjämäärälle taloudellisesti. 40 Sivistyslautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 400 Hallinto ja koulutoimisto Toimintakulut - 66 511-45 778-45 052-45 052-45 052 Toimintakate - 66 511-45 778-45 052-45 052-45 052 Tilikauden tulos - 66 511-45 778-45 052-45 052-45 052 /asukas 2013/1560 2014/1580 29 29 410 Perusopetus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja -taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Laadukas perusopetus - avoinna olevat virat ja toimet täytetään pätevillä henkilöillä - pienryhmien käyttö joustavasti yleisopetusta tukevana toimintana - osa-aikaisen erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien käyttö tukitoimenpiteinä 19

- perusopetuksen päättänyt oppilas pääsee sopivaan toisen asteen koulutuspaikkaan - osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen Koulukiinteistöstä huolehtiminen - pidetään irtaimisto kunnossa Pyhännän koulun kiinteistön remontoiminen yhtenäiskoulun käyttöön. Tunnusluvut: Laadukas perusopetus - ryhmäkoot Oulun läänin maaseutumaisten kuntien keskitasolla - valtakunnallisissa kokeissa oppilaiden arvosanojen keskiarvo vähintään valtakunnallista keskitasoa Taloudellinen perusopetus - perusopetuksen kustannukset AVI:n tilaston mukaisesti maaseutumaisten kuntien keskitasolla. Oppilasennusteet 2013 2014 2015 esikoulu 25 20 20 1-6 luokat 143 144 144 7-9 luokat 66 65 62 pienryhmät 9 9 6 yhteensä 243 238 232 Tarkoitus on saattaa perusopetus toiminnallisesti yhdeksi tekemällä yhteinen opettajainhuone ja yhteiset hallintotilat. Tavoitteena on elvyttää tukioppilastoiminta oppilaskuntatoiminnaksi resurssien ja puitteiden osalta. Pihavalaistusta parannetaan. 410 Perusopetus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 139 321 139 500 207 500 193 450 193 450 Toimintakulut - 2 130 199-2 229 920-2 271 163-2 249 196-2 249 196 Toimintakate - 1 990 878-2 090 420-2 063 663-2 055 746-2 055 746 Poistot ja arvonalentumiset - 46 988-63 471-69 020-85 283-69 183 Tilikauden tulos - 2 037 866-2 153 891-2 132 683-2 141 029-2 124 929 /asukas 2013/1560 2014/1580 1 381 1 350 /oppilas 2013/207 2014/209 10 405 9 051 /opetus/oppilas 2013/207 2014/209 5 254 5 021 /kuljetus/oppilas 2013/ 82 2014/74 1 987 2 195 /ruokailu,muu opp.h/opp 2013/216 2014/218 1 112 1 143 /vammaisopetus/oppilas 2013/10 2014/9 27 160 26 773 420 Esiopetus Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan kouluun siirtymiseen. Laadukas esiopetus - täytetään avoinna olevat virat ja toimet pätevillä henkilöillä - pyritään pitämään ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia suosituksia - järjestetään toiminta oppilaiden tarpeet huomioon ottaen riittävällä työntekijämäärällä 20

- osallistutaan Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja Oulun yliopiston yhteiseen opettajien täydennyskoulutushankkeeseen Tunnusluvut: - esiopetuksen kustannukset pidetään AVI:n tilaston mukaisesti maaseutumaisten kuntien keskitasolla. Oppilasennuste 2013 2014 2015 Esikoululaisia 25 20 20 Tavoitteena on tvt-tekniikan käyttöönotto esikoulusta alkaen lasten leikinomaisessa opetuksessa. 420 Esiopetus TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 29 524 16 000 1 000 1 000 1 000 Toimintakulut - 213 874-167 258-175 172-175 172-175 172 Toimintakate - 184 350-151 258-174 172-174 172-174 172 Poistot ja arvonalentumiset - 4 571-4 572-4 570-4 570-4 570 Tilikauden tulos - 188 921-155 830-178 742-178 742-178 742 /asukas 2013/1560 2014/1580 100 113 /esiopetus oppilas 2013/27 2014/22 5 771 8 125 /esiopetus/opetus/opp 2013/27 014/22 2 560 4 094 /esiopetus/kuljetus/opp 2013/11 2014/11 1 818 1 909 430 Päivähoito Päivähoito on lakisääteinen kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu. Päivähoitoa järjestetään päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Päivähoidon tavoitteena on edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tavoitteena on laadukas päivähoito. Päivähoitopaikka järjestetään lain mukaisesti kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä työn tai opiskelun takia hoitoa tarvitseville ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Määrälliset tavoitteet: Päiväkoti/läsnäolopäiviä ( 21 ) 4851 Perhepäivähoito/läsnäolopäiviä (16 ) 3328 Ryhmäpph/läsnäolopäiviä (8) 1664 Esikoulun päivähoito/läsnäolopäiviä ( 14 ) 2618 Koko päivähoito 12 461 Tunnusluvut: Kertoimet: Toimintapäiviä 231pk, 208 pph, 208 ryh. ja 187 ek Päiväkoti päivähoitopaikkoja 21 Perhepäivähoito päivähoitopaikat 16 Ryhmäperhepäivähoito päivähoitopaikat 8 Esikoulun päivähoitopaikat 14 Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmat tehdään päivähoidossa yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on toimia kasvatushenkilöstön tukena ja työvälineenä. Henkilöstön täydennyskoulutus ylläpitää kasvatushenkilöstön osaamista. Lain edellyttämät erityislastentarhanopettajan palvelut järjestetään ostopalveluna. 21

430 Päivähoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 82 608 90 000 78 490 78 490 78 490 Toimintakulut - 696 607-719 647-762 752-762 752-762 752 Toimintakate - 613 999-629 647-684 262-684 262-684 262 Poistot ja arvonalentumiset - 7 250-7 250-7 210-7 290-7 190 Tilikauden tulos - 621 249-636 897-691 472-691 552-691 452 /asukas 2013/1560 2014/1580 408 438 /läsnäolopv 2013/13648 2014/12461 36 44 /hoitolapset yht.2013/67 2014/59 7 369 9 300 /hoitolapsi/päiväkoti 2013/21 2014/21 11 133 10 499 /hoitolapsi/perhepäivä.h 2013/24 2014/16 6 463 9 850 /hoitolapsi/ryhmäperhepäivä.h 2013/8 2014/8 9 620 17 651 /hoitolapsi/esikoul. pv.hoito 2013/14 2014/14 1 989 2 099 460 Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimen tarkoitus on luoda erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisten vapaa-ajan viettoon ja innostaa liikunnan pariin Tarjotaan kuntalaisille monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden Ylläpidetään olemassa olevat ulkoilu ja liikuntamahdollisuudet hyvässä käyttökunnossa Nuorisotila avoinna kertaa viikossa Nuorten kesätyökampanja Snowcross-rata käyttökuntoon Etsivän nuorisotyöohjaajan palkkaus, jos valtion avustus toteutuu. Tunnusluvut: Kustannukset /asukas Ylläpidetään olemassa olevat liikuntamahdollisuudet hyvänä joilla tuetaan kuntalaisten arkiliikuntaa, järjestetään kuntalaisille monipuolisia tapahtumia. 460 Vapaa-aikatoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 8 083 5 600 6 200 6 200 6 200 Toimintakulut - 148 744-182 308-178 360-178 360-178 360 Toimintakate - 140 661-176 708-172 160-172 160-172 160 Poistot ja arvonalentumiset - 25 813-25 530-22 340-21 570-21 570 Tilikauden tulos - 166 474-202 238-194 500-193 730-193 730 /asukas 2013/1560 2014/1580 130 123 490 Kulttuuritoimi Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastoaineiston lisäksi myös mahdollisuuden tietotekniikan käyttöön ja pääsyn tietoverkkoihin. Erityisesti lasten- ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoiminnan painopistealueena. Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille sekä kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. 22

Kansalaisopistotoiminnan tarkoituksena Pyhännällä on järjestää monipuolista ja kehittävää toimintaa kuntalaisten virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä mahdollisuuksia tavoitteellisempaan opiskeluun. Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät pyritään pitämään nykyisellä tasolla Kirjaston aukioloajat ovat asiakasystävälliset Kirjasto järjestää asiakkailleen tapahtumia (mm. kirjaston osallistuminen Perttulinpäiviin, satutunnit, kirjastopyhä). Oppilaitosyhteistyötä lisätään (esim. kirjastonkäytön opetus, kirjavinkkaus). Kulttuuritoimi pyrkii vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset monipuolistamalla toimintaa. Kansalaisopiston toiminnassa pyritään ottamaan kuntalaisten toiveet huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Pyritään suunnittelemaan monipuolisesti eri-ikäiset kuntalaiset huomioon ottava ohjelma. Kursseja ei pyöritetä opiskelijamäärällä, joka on alle kurssikohtaisesti lasketun minimin. Tunnusluvut: Lainojen määrä, koko kirjasto 34000 Lainojen määrä, Tavastkenkä 900 - Kirjastojärjestelmä päivitetään vuonna 2014 Axiell Aurora järjestelmään. Päivityksestä johtuen kirjasto pidetään kaksi viikkoa suljettuna. - Panostaminen hankintamäärärahoihin vaikuttaa osaltaan myönteisesti kirjaston lainaus- ja kävijämääriin. - Resurssien riittäminen oheistoimintaan (satutunnit, tapahtumat) on tärkeää, koska oheistoiminnan avulla vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Oheistoiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia). - Kirjaston tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan - Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat aineistotarjonnan monipuolistamista. - Kirjasto varautuu vuonna 2014 tapahtuvaan kirjastojärjestelmän ja palvelimen vaihdosta aiheutuviin kustannuksiin. - Vuodelle 2012 oli varauduttu siihen, että historiakirja valmistuu kokonaisuudessaan vuoden aikana. Kirjan valmistuminen jatkuu kuitenkin tulevina vuosina. - Kaikki suunnitellut kurssit eivät kuitenkaan käynnisty. Käynnistymättömien kurssien tilalle pyritään suunnittelemaan uusia, jotta tuntimäärä säilyisi suunnitelmien mukaisena. Tuntimäärä vaikuttaa valtionosuuksiin. Valtionosuus talousarviossa on arvioon perustuva, lopullinen osuus voi muuttaa toteutumaa. 490 Kulttuuritoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 12 130 9 163 5 850 5 850 5 850 Toimintakulut - 249 504-237 778-262 556-227 385-221 286 Toimintakate - 237 374-228 615-256 706-221 535-215 436 Poistot ja arvonalentumiset - 7 147-7 147-7 120-6 800-6 800 Tilikauden tulos - 244 521-235 762-263 826-228 335-222 236 /asukas 2013/1560 2014/1580 151 167 /lainaus 2013/32000 2014/34000 5 5 /opetustunnit kans.op 2013/1094 2014/1177 35 34 23

40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 271 666 260 263 299 040 284 990 284 990 Toimintakulut - 3 505 439-3 582 689-3 695 055-3 637 917-3 631 818 Toimintakate - 3 233 773-3 322 426-3 396 015-3 352 927-3 346 828 Poistot ja arvonalentumiset - 91 769-107 970-110 260-125 513-109 313 Tilikauden tulos - 3 325 542-3 430 396-3 506 275-3 478 440-3 456 141 /asukas 2013/1560 2014/1580 2 199 2 219 500 Hallinto ja tekninen toimisto Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Tavoitteena on pitää teknisen toimiston palvelut hyvinä. Palveluiden laatu turvataan nykyisellä henkilöstöllä. 50 Tekninen lautakunta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 500 Hallinto ja tekninen toimisto Toimintakulut - 54 898-52 521-56 355-56 355-56 355 Toimintakate - 54 898-52 521-56 355-56 355-56 355 Tilikauden tulos - 54 898-52 521-56 355-56 355-56 355 /asukas 2013/1560 2014/1580 34 36 510 Yhdyskuntasuunnittelu Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Varaudutaan kiinteistötoimituksiin sekä tulevien hankkeiden esiselvityksiin. Markkinoidaan eurotontteja ja omarantaisia omakotitalotontteja sekä teollisuustontteja yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Jatketaan koulukeskuksen, museon ja Periojantien varren asemakaavoitusta sekä Kirkonkylän ja Ukonojan alueen asemakaavamuutoksia. Lisäksi tarkistetaan Pyhännänjärven yleiskaavaa. Keskitytään asemakaavoituksiin koulukeskuksen, museon ja periojantien pohjoispäässä. Lisäksi muutetaan kirkonseudun ja ukonojan asemakaavaa. 510 Yhdyskuntasuunnittelu TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakulut - 7 538-5 600-5 326-3 632-3 632 Toimintakate - 7 538-5 600-5 326-3 632-3 632 Poistot ja arvonalentumiset - 7 038-8 334-15 130-16 463-16 463 Tilikauden tulos - 14 576-13 934-20 456-20 095-20 095 /asukas 2013/1560 2014/1580 9 13 24

530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten kiinteistöjen kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Kunnan kiinteistöjen kunnossapito Vuosikorjaustyöt kiinteistöissä Kiinteistö Oy Tavastkengän siirtoviemäriin liittymisvaraus Varaudutaan teollisuus ja liiketilojen muutos- ja korjaustöihin Vuokratulojen lisääntyminen teollisuustilojen rakentamisesta ja laajennuksista, Novisol Oy, Real Snacks Oy, Puu-Top Oy ja Lapwall Oy. Kirkkotien rivitaloihin isompiin asuntoihin 4h+keittiö lämpöpumput. Pyritään parantamaan kiinteistöjen seurannalla ja kunnossapidolla kiinteistöjen tilaa. Varaudutaan vuokrattaviin tiloihin tehtäviin muutostöihin. 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 356 099 494 485 517 450 515 245 515 245 Toimintakulut - 251 120-271 382-262 713-256 797-256 797 Toimintakate 104 979 223 103 254 737 258 448 258 448 Poistot ja arvonalentumiset - 138 342-232 913-254 610-254 610-254 610 Tilikauden tulos - 33 363-9 810 127 3 838 3 838 /asukas 2013/1560 2014/1580 6 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Vesistöjen yhteistarkkailuun osallistuminen Metsien myyminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti Metsien hoitaminen metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Myydään metsää metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, sekä selvitetään kiinnostusta metsäpalstojen myyntiin. 540 Maa- ja metsät. ja ymp.huolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 83 558 63 920 53 400 65 198 65 198 Toimintakulut - 19 104-10 221-11 620-11 620-11 620 Toimintakate 64 454 53 699 41 780 53 578 53 578 Tilikauden tulos 64 454 53 699 41 780 53 578 53 578 /asukas 2013/1560 2014/1580-34 - 26 550 Jätehuolto Jätehuolto on annettu kuntien yhteiselle jäteyhtiölle (Vestia Oy:lle) hoidettavaksi. Jäteveden puhdistustoiminta hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan keskuspuhdistamon kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. 25

Pumppuasemien vuosihuollot Teollisuuden jätevesien esikäsittelyn parantaminen Jäteveden hinta 1.1.2014 alkaen 2.20 /m3 (alv 0 %). Yhteistyön tekeminen Vestia Oy:n ja Siikalatatvan keskuspuhdistamon kanssa. Käyttökustannuksien ja poistojen kasvaminen nostavat jäteveden hintaa. Elintarviketeollisuuden jätevesien päästöjä pyritään vähentämään. 550 Jätehuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 232 825 250 058 265 059 265 059 265 059 Toimintakulut - 283 985-263 466-262 284-262 284-262 284 Toimintakate - 51 160-13 408 2 775 2 775 2 775 Poistot ja arvonalentumiset - 28 457-32 676-28 460-28 736-28 736 Tilikauden tulos - 79 617-46 084-25 685-25 961-25 961 /asukas 2013/1560 2014/1580 30 16 555 Energiahuolto Tehtävänä on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä Kilpailukykyisen kaukolämmön turvaaminen asiakkaille ja kaukolämpöverkostosta huolehtiminen Energianhinta nousee 1.1.2014 alkaen 7 %. Kotimaisen polttoaineen hinta käyttöpaikalla hintaindeksi on noussut, mikä on nostanut energian hintaa. Kaukolämmön piiriin pyritään saamaan uusia liittyjiä. 555 Energiahuolto TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 260 322 263 200 287 200 287 200 287 200 Toimintakulut - 273 626-242 562-246 652-246 652-246 652 Toimintakate - 13 304 20 638 40 548 40 548 40 548 Poistot ja arvonalentumiset - 14 815-15 215-14 820-15 220-15 220 Tilikauden tulos - 28 119 5 423 25 728 25 328 25 328 /asukas 2013/1560 2014/1580-3 - 16 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista, venevalkamista, katuvalaistuksesta, yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. Uimarannat, puistot ja luontopolut pidetään hyvässä kunnossa Yleisten alueiden siisteyttä parannetaan Pyritään pitämään kelkka- ja hiihtoreitit kunnossa työllisyystöinä ja työprojektin toimesta Kaavatiet pidetään hyvässä kunnossa 300 m ja sitä pidempiä yksityisteitä avustetaan Keskustaajamaan laitetaan kesäkukat Pajatielle ja Paljetielle asennetaan salaojat. 26

Pidetään liikenneväylät kunnossa. Panostetaan energiaa säästävien lamppujen hankintaan. Tehdään yhteistyötä ELYkeskuksen kanssa liikenneturvallisuuden ja keskusraitin viihtyisyyden parantamisessa. 560 Liikennev., puistot ja yl.alueet TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 483 300 306 306 306 Toimintakulut - 111 153-122 619-152 722-137 722-137 722 Toimintakate - 110 670-122 319-152 416-137 416-137 416 Poistot ja arvonalentumiset - 67 839-70 138-69 940-70 607-70 607 Tilikauden tulos - 178 509-192 457-222 356-208 023-208 023 /asukas 2013/1560 2014/1580 123 141 600 Rakennusvalvonta Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Rakentamisen pääpaino on uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Pyritään edistämään rakennusten korjaustoimintaa Rakentajille annetaan rakennusluvan yhteydessä työmaapäiväkirja ja huoltokirja Rakennusten korjaustoimintaan kiinnitetään huomiota Maa-ainesvalvonnan tavoitteena on yleisen maisemakuvan parantaminen Rakennusjärjestyksen uudistamistyön aloittaminen. Rakennus- ja maa-ainesvalvonnalla parannetaan rakentamisen laatua ja ympäristön tilaa. 600 Rakennusvalvonta TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 6 997 12 500 12 750 12 750 12 750 Toimintakulut - 45 308-43 386-45 652-45 652-45 652 Toimintakate - 38 311-30 886-32 902-32 902-32 902 Tilikauden tulos - 38 311-30 886-32 902-32 902-32 902 /asukas 2013/1560 2014/1580 20 21 610 Palo- ja pelastustoimi Tehtävänä on yhteistyössä Jokipelastuksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta Pyhännän kunnan alueella. Päivälähtövalmiuden turvaaminen Pyhännän palo- ja pelastustoimen valmiuksien turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa Alueellisen pelastuslaitoksen kehittäminen. Lähtövalmius turvataan paikallisella paloasemalla. 27

610 Palo- ja pelastustoimi TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 35 856 36 304 37 030 37 030 37 030 Toimintakulut - 188 225-202 945-198 108-198 108-198 108 Toimintakate - 152 369-166 641-161 078-161 078-161 078 Poistot ja arvonalentumiset - 28 253-20 064-20 030-19 190-19 190 Tilikauden tulos - 180 622-186 705-181 108-180 268-180 268 /asukas 2013/1560 2014/1580 120 115 50 Tekninen lautakunta Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 976 140 1 120 767 1 173 195 1 182 788 1 182 788 Toimintakulut - 1 234 957-1 214 702-1 241 432-1 218 822-1 218 822 Toimintakate - 258 817-93 935-68 237-36 034-36 034 Poistot ja arvonalentumiset - 284 744-379 340-402 990-404 826-404 826 Tilikauden tulos - 543 561-473 275-471 227-440 860-440 860 /asukas 2013/1560 2014/1580 303 298 Käyttötalous Yhteensä TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 2 195 518 2 246 971 2 410 305 2 401 848 2 399 458 Toimintakulut - 11 042 869-11 318 470-1 1 695 780-11 585 179-11 587 015 Toimintakate - 8 847 351-9 071 499-9 285 475-9 183 331-9 187 557 Poistot ja arvonalentumiset - 443 834-553 390-583 480-624 356-598 516 Tilikauden tulos - 9 291 185-9 624 889-9 868 955-9 807 687-9 786 073 /asukas 2013/1560 2014/1580 6 170 6 246 28

3 TULOSLASKELMAOSA Talousarvion tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnasta syntyviin menoihin kuten käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavia tietoja: Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tuloksen jälkeen tuloslaskelmassa esitetään poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. 29

TULOSLASKELMA (ulk.) TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 871 120 766 918 893 152 893 152 893 152 Maksutuotot 266 284 262 000 271 440 271 440 271 440 Tuet ja avustukset 104 855 85 620 107 650 89 600 87 200 Muut toimintatuotot 517 793 638 183 664 313 673 906 673 906 Toimintatuotot Yhteensä 1 760 052 1 752 721 1 936 555 1 928 098 1 925 698 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 768 245-4 783 338-4 960 078-4 919 894-4 921 650 Palvelujen ostot - 4 539 216-4 785 837-4 941 325-4 877 072-4 877 272 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 874 877-811 975-844 566-837 550-837 470 Avustukset - 316 183-334 742-358 700-359 700-359 700 Muut toimintakulut - 108 881-108 328-117 361-117 213-117 163 Toimintakulut Yhteensä - 10 607 402-10 824 220-11 222 030-11 111 429-11 113 255 TOIMINTAKATE - 8 847 350-9 071 499-9 285 475-9 183 331-9 187 557 Verotulot Kunnan tulovero 3 423 109 3 420 000 3 490 000 3 520 000 3 520 000 Kiinteistövero 265 709 265 000 285 000 285 000 285 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 268 947 340 000 345 000 350 000 350 000 Verotulot Yhteensä 3 957 765 4 025 000 4 120 000 4 155 000 4 155 000 Valtionosuudet 5 548 401 5 850 000 5 900 000 5 850 000 5 820 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 18 326 21 200 17 715 22 950 17 020 Muut rahoitustuotot 2 506 1 080 1 372 1 372 1 372 Korkokulut - 91 931-110 000-70 000-75 000-75 000 Muut rahoituskulut - 1 278-200 - 200-200 - 200 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 72 377-87 920-51 113-50 878-56 808 VUOSIKATE 586 438 715 581 683 412 770 791 730 635 Poistot ja arvonalentumiset - 443 834-553 390-583 480-624 356-598 516 TILIKAUDEN TULOS 142 605 162 191 99 932 146 435 132 119 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos - 249 825 81 540 81 540 81 540 13 050 Varausten muutos 280 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä 30 175 81 540 81 540 81 540 13 050 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 172 780 243 731 181 472 227 975 145 169 30

TULOSLASKELMAOSA TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot 1 233 353 1 179 458 1 296 612 1 296 612 1 296 622 Maksutuotot 266 285 262 000 271 440 271 440 271 440 Tuet ja avustukset 104 855 85 620 107 650 89 600 87 200 Muut toimintatuotot 591 026 719 893 734 603 744 196 744 196 Toimintatuotot Yhteensä 2 195 519 2 246 971 2 410 305 2 401 848 2 399 458 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 768 245-4 783 338-4 960 078-4 919 894-4 921 650 Palvelujen ostot - 4 829 604-5 128 377-5 267 585-5 203 332-5 203 542 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 946 721-881 975-921 766-914 750-914 670 Avustukset - 316 184-334 742-358 700-359 700-359 700 Muut toimintakulut - 182 115-190 038-187 651-187 503-187 453 Toimintakulut Yhteensä - 11 042 869-11 318 470-11 695 780-11 585 179-11 587 015 TOIMINTAKATE - 8 847 350-9 071 499-9 285 475-9 183 331-9 187 557 Verotulot Kunnan tulovero 3 423 109 3 420 000 3 490 000 3 520 000 3 520 000 Kiinteistövero 265 709 265 000 285 000 285 000 285 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 268 947 340 000 345 000 350 000 350 000 Verotulot Yhteensä 3 957 765 4 025 000 4 120 000 4 155 000 4 155 000 Valtionosuudet 5 548 401 5 850 000 5 900 000 5 850 000 5 820 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 18 325 21 200 17 715 22 950 17 020 Muut rahoitustuotot 22 509 19 243 18 826 18 826 18 826 Korkokulut - 91 931-110 000-70 000-75 000-75 000 Muut rahoituskulut - 21 281-18 363-17 654-17 654-17 654 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 72 378-87 920-51 113-50 878-56 808 VUOSIKATE 586 438 715 581 683 412 770 791 730 635 Poistot ja arvonalentumiset - 443 833-553 390-583 480-624 356-598 516 TILIKAUDEN TULOS 142 605 162 191 99 932 146 435 132 119 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos - 249 825 81 540 81 540 81 540 13 050 Varausten muutos 280 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä 30 175 81 540 81 540 81 540 13 050 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 172 780 243 731 181 472 227 975 145 169 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot % 19,9 20,6 Vuosikate/poistot % 75,7 69,3 Vuosikate / keskim. poistonal. inv. omahankintameno 605,8 624,5 Vuosikate /asukas 458,7 432,5 Kertynyt ylijäämä /asukas 1127,9 1416,9 Asukasmäärä vuoden lopussa 1560 1580 31

3.1 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosentteina toimintamenoista = 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/ asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään 300-400 euroa asukasta kohden. 32

4 INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO Yleishallinto Kiinteä omaisuus 1101 Hallinto-osaston kiinteä omaisuus Menot - 50 000-50 000-50 000-50 000 Tulot 10 000 10 000 10 000 10 000 Nettomeno - 40 000-40 000-40 000-40 000 Varaudutaan maa-alueiden ostoon ja myyntiin. Kiinteä omaisuus Yhteensä - 40 000-40 000-40 000-40 000 Irtain omaisuus 1401 Hallinto-osaston kalusto Menot - 6 000-6 000 Nettomeno - 6 000-6 000 Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk- ja muita tarvittavia kalusteita hallinto-osaston käyttöön. Irtain omaisuus Yhteensä - 6 000-6 000 Aineeton käyttöomaisuus 1602 Osakkeet ja osuudet Menot - 187 743 Nettomeno - 187 743 1607 Siikaverkko Menot - 416 000-345 000 Nettomeno - 416 000-345 000 Aloitusvuosi 2014 Osallistutaan Siikaverkko osuuskunnan valokuituverkon rakentamiseen kunnanhallituksen määräämillä alueilla. Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä - 187 743-345 000 Yleishallinto Yhteensä Menot - 243 743-401 000-50 000-50 000 Tulot 10 000 10 000 10 000 10 000 Nettomeno - 233 743-391 000-40 000-40 000 Perusturvalautakunta Talon rakennus 3201 Terveyskeskuksen peruskorjaus Menot - 300 000 Nettomeno - 300 000 Terveysaseman laajempi peruskorjaus. 33

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 3213 Palvelukeskuksen lattian kunnostus Menot - 30 000 Nettomeno - 30 000 Uusitaan keittiön huonokuntoinen, epähygieeninen ja vaikeasti puhdistettava lattia. Talon rakennus Yhteensä - 30 000-300 000 Julkinen käyttöomaisuus 3304 Palvelukeskuksen aita Menot - 5 000 Nettomeno - 5 000 Uusitaan puinen aita teräsrakenteiseksi. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä - 5 000 Perusturvalautakunta Yhteensä Menot - 5 000-30 000-300 000 Nettomeno - 5 000-30 000-300 000 Sivistyslautakunta Talonrakennus 4210 Koulukeskuksen muutostyöt Menot - 650 000 Tulot 325 000 Nettomeno - 325 000 4211 Koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus Menot - 680 000 Tulot 340 000 Nettomeno - 340 000 Investointi käsittää yhtenäiskoulun tarvitsemat muutokset koulun tiloihin ja lämpimän yhdyskäytävän rakentamisen. 4215 Päiväkodin laajennus Menot - 300 000 Nettomeno - 300 000 Päiväkodin laajentaminen ryhmäperhepäiväkodin tiloilla sekä ilmastoinnin parantaminen. Talonrakennus Yhteensä - 325 000-340 000-300 000 Julkinen käyttöomaisuus 4315 Päiväkodin piha-alue Menot - 65 000-5 000-60 000 Tulot 30 000 30 000 Nettomeno - 35 000-5 000-30 000 Aloitusvuosi 2014 Päiväkodin piha-alueen valaistusta ja viihtyisyyttä parannetaan ja leikkivälineitä uusitaan. 34

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 4316 Kaukalon kattaminen Menot - 230 000 Tulot 50 000 Nettomeno - 180 000 Nykyisen jääkiekkokaukalon kattaminen. Tuloina mainostulot yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä - 5 000-210 000 Irtain omaisuus 4404 Peruskoulun kalusto Menot - 16 000-25 000 Nettomeno - 16 000-25 000 Uusien kalusteiden hankintaa peruskoululle. Irtain omaisuus Yhteensä - 16 000-25 000 Sivistyslautakunta Yhteensä Menot - 666 000-710 000-590 000 Tulot 325 000 340 000 80 000 Nettomeno - 341 000-370 000-510 000 Tekninen lautakunta Talonrakennus 6235 Teollisuushalli Novisol Menot - 40 000 Tulot 14 000 Nettomeno - 26 000 6237 Tavastkengän koulun korjaus Menot - 300 000-50 000 Nettomeno - 300 000-50 000 Aloitusvuosi 2016 Koulun peruskorjaus ja jätevesijärjestelmän parantaminen. 6240 Real Snacksin toimiston laajenus Menot - 30 000 Nettomeno - 30 000 6241 Liike-/teollisuustila Menot - 100 000 Tulot 35 000 Nettomeno - 65 000 Varaudutaan liiketalon/yritystilojen rakentamiseen tai hankkimiseen pienempien palveluyritysten käyttöön. 6242 Varastotila Lapwall Menot - 250 000 Nettomeno - 250 000 6243 Varastohalli Puu-Top Menot - 180 000 Nettomeno - 180 000 35

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO Talonrakennus Yhteensä - 486 000-65 000-50 000 Julkinen käyttöomaisuus 6303 Katu- ja tievalaistus Menot - 200 000-10 000-50 000-50 000 Nettomeno - 200 000-10 000-50 000-50 000 Aloitusvuosi 2014 Energiasäästölamppujen vaihtaminen Ukonojalle sekä tulevina vuonna katuvalojen rakentaminen mm. Järvitielle, Metsätalontielle, Tähtipolulle ja Aurinkopolulle. 6304 Puistojen parantaminen Menot - 50 000-25 000-25 000 Nettomeno - 50 000-25 000-25 000 Aloitusvuosi 2015 Keskustaajaman puistojen viihtyisyyden parantaminen. Hankkeelle haetaan EU-rahoitusta. 6322 Matkailun kehittäminen Menot - 147 000-77 000-25 000 Tulot 73 500 38 500 12 500 Nettomeno - 73 500-38 500-12 500 Aloitusvuosi 2011 Matkailun kehittämisen investointihanke jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Hankkeella parannetaan kunnan matkailuelinkeinopalveluja ja lisätään kuntalaisten viihtyisyyttä. 6330 Kaavateiden rakentaminen Menot - 100 000 Nettomeno - 100 000 Varaudutaan rakentamaan uudelle museon asemakaava-alueelle kaavatie. 6334 Kaavateiden päällystäminen Menot - 100 000-50 000-50 000 Nettomeno - 100 000-50 000-50 000 Aloitusvuosi 2015 Päällystetään Järvitie, Aurinkopolku ja Tähtipolku. Hankkeella lisätään liikenneturvallisuutta ja poistetaan pölyhaittoja. 6339 Koirapuisto Menot - 40 000 Nettomeno - 40 000 Koirapuisto lisää kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Julkinen käyttöomaisuus Yhteensä - 38 500-122 500-165 000-125 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6504 Muut viemäriverkostot Menot - 300 000-110 000-50 000 Nettomeno - 300 000-110 000-50 000 Tehdään esikäsittelyn selvitystä sekä suunnitellaan mm. Ropintien viemäröintiä. Varaudutaan lisäksi museoalueen ja muihin tuleviin kunnallistekniikan investointeihin. 36

INVESTOINTIOSA KUSTANNUS- TA+LT2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 ARVIO 6507 Kaukolämpöverkon rakentaminen Menot - 10 000 Nettomeno - 10 000 Varaudutaan kaukolämpöverkon rakentamiseen Saturannan asuntoalueelle. 6510 Jätevesien esikäsittely Menot -10 000 Nettomeno -10 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä -10 000-120 000-50 000 Aineeton käyttöomaisuus 6609 Kaavoitus Menot -80 000-40 000-20 000-20 000 Nettomeno -80 000-40 000-20 000-20 000 Aloitusvuosi 2014 Koulukeskuksen, Periojantien ja museoalueen asemakaavoitus sekä muutoksien tekeminen kirkonkylän ja Ukonojan asemakaavaan. Lisäksi tarkistetaan Pyhännänjärven yleiskaavoitusta. 6613 Leiviskänkankaan kaavoitus Menot -25 000 Nettomeno -25 000 Aineeton käyttöomaisuus Yhteensä -25 000-40 000-20 000-20 000 Tekninen lautakunta Yhteensä Menot -612 000-295 000-285 000-245 000 Tulot 52 500 12 500 35 000 Nettomeno -559 500-282 500-250 000-245 000 InvestointiosaYhteensä Menot -1 521 743-1 411 000-955 000-595 000 Tulot 387 500 362 500 125 000 10 000 Nettomeno -1 134 243-1 048 500-830 000-585 000 37

5 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteenlaskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. RAHOITUSOSA TP2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 586 438 715 581 683 412 770 791 730 635 Tulorahoituksen korjauserät -36 112-30 000-20 000-40 800-40 800 Tulorahoitus Yhteensä 550 326 685 581 663 412 729 991 689 835 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 247 938-904 000-1 411 000-955 000-595 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 595 754 377 500 352 500 115 000 Käyttöomaisuuden myyntitulot 46 340 40 000 30 000 50 800 50 800 Investoinnit Yhteensä -1 605 844-486 500-1 028 500-789 200-544 200 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 055 518 199 081-365 088-59 209 145 635 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -396 000 Antolainasaamisten vähennykset 5 981 5 981 7 210 242 667 13 540 Antolainauksen muutokset Yhteensä 5 981 5 981-388 790 242 667 13 540 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 300 000 1 000 000 1 000 000 500 000 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -531 661-580 000-545 000-540 000-520 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500 000-500 000 300 000-100 000-100 000 Lainakannan muutokset Yhteensä 1 268 339-80 000 755 000-140 000-120 000 Rahoituksen rahavirta yhteensä 1 274 320-74 019 366 210 102 667-106 460 Vaikutus maksuvalmiuteen 218 802 125 062 1 122 43 458 39 175 Rahavarat 31.12. 555 062 421 122 Rahavarat 1.1. 360 000 420 000 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -1 924-1 222 Lainanhoitokate 1,2 1,2 Kassan riittävyys, pv 16,3 11,2 Asukasluku 1 560 1 580 38

Tulorahoituksen riittävyys 1 000 TP10 TP11 TP12 TA13 TA14 Nettoinvestoinnit 1053 1583 1606 487 1029 Poistot 396 439 444 553 583 Vuosikate 1398 685 586 716 683 2000 1500 1000 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 500 0 TP10 TP11 TP12 TA13 TA14 5.1 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden Toiminnan ja investointien rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltua pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat varainhoitovuoden lopussa/ Kassasta maksut varainhoitovuonna. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14-30 päivän kassan riittävyyttä. 39