TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella
Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 6 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 6 2.1 Lämpötila... 6 2.2 Sadanta... 8 2.3 Lumitilanne... 9 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014... 10 3.1 Tuotantoalueet... 10 3.2 Alajärvi... 11 3.2.1 Paskoneva (Alajärvi)... 11 3.3 Alavus... 15 3.3.1 Aitaneva (Alavus)... 15 3.3.2 Haapaneva (Alavus/Seinäjoki)... 19 3.3.3 Löyänneva (Alavus)... 21 3.3.4 Matoneva 1 (Alavus)... 24 3.3.5 Matoneva 2 (Alavus)... 25 3.3.6 Matoneva 3 (Alavus)... 26 3.3.7 Mylly- ja Sikaneva (Alavus)... 28 3.3.8 Pynttärinneva (Alavus/Kuortane)... 30 3.3.9 Rahka-Romuneva (Alavus)... 34 3.3.10 Riihineva (Alavus/Seinäjoki)... 37 3.3.11 Sillinneva (Alavus)... 42 3.3.12 Talasneva (Alavus)... 43 3.3.13 Tervaneva (Alavus/Seinäjoki)... 44 3.3.14 Vierunneva (Alavus/Seinäjoki)... 45 3.3.15 Vuorenneva (Alavus)... 47 3.3.16 Västinneva (Alavus)... 50 3.4 Evijärvi... 50 3.4.1 Iso-Saapasneva... 50 3.4.2 Porrasneva (Evijärvi/Kauhava)... 55 3.4.3 Pyymaanneva (Evijärvi/Lappajärvi)... 68 3.4.4 Saapasneva (Evijärvi/Lappajärvi)... 75 3.5 Halsua... 77 3.5.1 Kairinneva (Halsua/Kokkola)... 77 3.6 Isojoki... 92 3.6.1 Helmikäiskeidas (Isojoki)... 92 3.6.2 Kotokeidas (Isojoki)... 98 3.6.3 Tempakankeidas (Isojoki)... 102 3.7 Jalasjärvi... 104 3.7.1 Iso-Korvaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki)... 104 3.7.2 Korvajärvenneva (Jalasjärvi/Kauhajoki)... 110 3.7.3 Kontioneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka)... 112 3.7.4 Kyrön-Koiraanneva (Ilmajoki/Jalasjärvi/Kurikka)... 115
3.7.5 Liikaneva (Jalasjärvi)... 119 3.7.6 Linnus-Lainesneva (Jalasjärvi)... 121 3.7.7 Löyhinkineva (Jalasjärvi)... 124 3.7.8 Madesneva (Jalasjärvi)... 127 3.7.9 Näätäneva (Jalasjärvi)... 134 3.7.10 Palloneva (Jalasjärvi/Kauhajoki/Kurikka)... 135 3.7.11 Pesäneva (Jalasjärvi)... 144 3.7.12 Susineva (Jalasjärvi)... 148 3.7.13 Valkianeva (Jalasjärvi/Seinäjoki)... 148 3.7.14 Vasikkaneva (Jalasjärvi/Kauhajoki)... 157 3.7.15 Vähä-Hautaneva (Jalasjärvi)... 159 3.8 Kauhajoki... 162 3.8.1 Hormaneva (Karvia/Kauhajoki)... 162 3.8.2 Kampinkeidas (Kauhajoki)... 169 3.8.3 Koihnanneva (Kauhajoki)... 173 3.8.4 Lupikistonneva (Kauhajoki)... 175 3.8.5 Mustaisneva (Kauhajoki/Teuva)... 176 3.8.6 Säkkineva (Kauhajoki)... 182 3.8.7 Viitalanneva (Kauhajoki)... 184 3.9 Kuortane... 188 3.9.1 Hanhineva (Kuortane)... 188 3.9.2 Kiimaneva (Kuortane)... 191 3.9.3 Kurikkaneva (Kuortane)... 193 3.9.4 Saarijärvenneva (Kuortane)... 196 3.9.5 Sarvineva (Kuortane)... 199 3.9.6 Tausneva (Kuortane/Seinäjoki)... 202 3.9.7 Teerineva (Kuortane)... 204 3.10 Kurikka... 206 3.10.1 Isoneva (Kauhajoki/Kurikka)... 206 3.10.2 Takaneva (Kurikka)... 210 3.11 Lappajärvi... 220 3.11.1 Lamminneva (Lappajärvi/Lapua)... 220 3.12 Närpiö... 224 3.12.1 Rackarmossen (Närpiö)... 224 3.12.2 Östra Mossen (Närpiö)... 227 3.13 Perho... 228 3.13.1 Sarvineva (Perho/Veteli)... 228 3.14 Seinäjoki... 231 3.14.1 Amerikanneva (Seinäjoki)... 231 3.14.2 Haukineva (Jalasjärvi/Seinäjoki)... 233 3.14.3 Juupa-Jäkäläneva (Seinäjoki)... 240 3.14.4 Peurainneva (Seinäjoki/Virrat)... 246 3.14.5 Pirjatanneva (Seinäjoki)... 248 3.14.6 Sammatinneva... 251 3.15 Soini... 256 3.15.1 Juuvinsuo (Soini)... 256 3.15.2 Kalliosuo (Soini)... 260 3.15.3 Kuninkaansuo (Soini)... 269 3.15.4 Kurkisuo (Soini)... 273 3.15.5 Leväsuo (Soini)... 277 3.15.6 Matosuo 1 (Soini/Ähtäri)... 278 3.15.7 Mölynsuot (Soini/Karstula/Saarijärvi)... 283
3.15.8 Naarasneva (Alajärvi/Soini)... 285 3.15.9 Pannuneva (Alajärvi/Soini)... 291 3.15.10 Puntari-Konttisuo (Soini)... 296 3.15.11 Savonneva (Alajärvi/Karstula/Kyyjärvi/Soini)... 302 3.15.12 Koirasuo (Soini)... 314 3.15.13 Lypsinneva (Soini)... 323 3.15.14 Heiniahonnevanneva (Soini)... 330 3.15.15 Teerisuo (Soini)... 335 3.15.16 Ulpassuo (Soini)... 339 3.16 Teuva... 341 3.16.1 Lammasneva (Kauhajoki/Teuva)... 341 3.16.2 Profeetanneva (Teuva)... 348 3.17 Toholampi... 349 3.17.1 Tynnyrikallionsuo (Kokkola/Toholampi)... 349 3.18 Veteli... 351 3.18.1 Laukkulamminneva (Perho/Veteli)... 351 3.18.2 Jauhoneva (Veteli)... 351 3.18.3 Kapustaneva (Veteli)... 365 3.18.4 Laurinneva (Veteli)... 369 3.18.5 Pollarinneva (Veteli)... 373 3.18.6 Ristineva (Veteli)... 374 3.19 Vimpeli... 377 3.19.1 Korpisalonneva (Vimpeli)... 377 3.19.2 Pälvineva (Vimpeli)... 391 3.19.3 Ruissaarenneva (Vimpeli)... 394 3.20 Ähtäri... 398 3.20.1 Loukkusuo (Ähtäri)... 398 3.20.2 Majasuo (Ähtäri)... 402 3.20.3 Mustasuo (Ähtäri)... 404 3.20.4 Mäkikylänsuo (Ähtäri)... 409 3.20.5 Riihi-Peuraneva (Ähtäri / Keuruu)... 414 3.20.6 Riitasuo (Ähtäri)... 415 3.20.7 Sarasuo (Ähtäri)... 418 3.20.8 Soidinsuo (Ähtäri)... 423 3.20.9 Tupasuo (Ähtäri)... 425 4 YHTEENVETO... 432 Liitteet Liite 1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2014. Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Mikko Tolkkinen, FT Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15, 67101 Kokkola Pia Vesisenaho puh. 010 33 28211, pia.vesisenaho@poyry.com Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370, jarmo.sillanpaa@poyry.com
6 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta pysyvien päästötarkkailusoiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Samoin alueen täydentävien päästötarkkailuasemien vedenlaatu- ja kuormitustuloksia on tarkasteltu suokohtaisesti. Aiemmin ELY-keskuksittaisten raporttien yhteydessä ollut kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2014 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on vuonna 2014 siirretty erilliseen koosteraporttiin. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2014 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n 23.12.2013 ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailun pysyvät päästötarkkailuasemat ovat ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on myös ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli seitsemättä kertaa hydrologinen vuosi 1.11.2013-31.10.2014. Vuoden 2014 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Kauhava ja Ähtäri sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2014 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja vuodelta 2014. Kauhava Vuoden 2014 keskilämpötila (5,5 o C) oli Kauhavalla 1,6 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1981 2010 keskilämpötila (3,6 o C). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammikuussa joka oli hieman tavanomaista kylmempi (1,2 o C ). Helmi- ja maaliskuu, heinäkuu, sekä marras- ja joulukuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Muuten keskilämpötilat olivat samalla tasolla vertailukauden 1981 2010 keskilämpötilojen kanssa.
7 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Kauhavalla vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Ähtäri Vuoden 2014 keskilämpötila (4,6 o C) oli Ähtärissä korkeampi kuin vertailukauden 1981 2010 keskilämpötila (3,0 o C). Hydrologista vuotta 2014 tarkasteltaessa marras- ja joulukuu 2013 oli hieman tavallista lämpimämpi (Kuva 2). Talven keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella välillä joulukuusta 2013 helmikuuhun 2014. Kuten Kauhavalla, tammikuu oli hieman keskimääräistä kylmempi, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat selvästi keskimääräistä lämpimämpiä. Myös heinä-, marras- ja joulukuu olivat hieman tavanomaista lämpimämpiä. Muuten kuukausien keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden 1981 2010 kuukausittaisia keskilämpötiloja. Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Ähtäri vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Rannikolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa terminen kasvukausi alkoi vuonna 2014 noin 17.4. eli noin kaksi viikkoa vuosien 1981 2010 keskiarvoa aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2014). Terminen kasvukausi päättyi lähes koko Etelä-
2.2 Sadanta Pohjanmaan tarkkailualueella noin 12.10., mikä on suunnilleen samaan aikaan kuin alueella pitkällä aikavälillä keskimäärin. Terminen kasvukausi alkaa kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kauhava Vuonna 2014 Kauhavalla satoi saman verran (513 mm) kuin vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (515 mm). Verrattuna tavanomaiseen sademäärään, huhti-, kesä ja syyskuussa olivat vähäsateisia, kun taas touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän (Kuva 3). 8 Kuva 3 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Ähtäri Vuonna 2014 Ähtärissä satoi (565 mm) selvästi vertailujakson 1981 2010 keskiarvoa (650 mm) vähemmän. Toukokuussa satoi 99 mm, mikä on lähes puolet enemmän kuin ajanjaksolla 1981-2010 toukokuussa keskimäärin. Myös marraskuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän. Muuten Ähtärissä satoi saman verran tai vähemmän kuin vertailuajanjaksona keskimäärin (Kuva 4).
9 Kuva 4 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Ähtärissä vuosina 2013 2014 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. Sateiden paikallisuus vaikuttaa suuresti myös turvesoiden valumien vertailuun. Sateiden paikallisuudesta saa hyvän kuvan vertailemalla Kauhavan ja Ähtärin säähavaintoasemien sademääriä. Tarkkailuasemat sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan, linnuntietä välimatka on 80 km. Ähtärin tarkkailuasemalla satoi enemmän kuin Kauhavalla tammikesäkuu (Kuva 5). Heinäkuu oli Kauhavalla poikkeuksellisen sateinen ja syyskuu oli molemmilla mittausasemilla poikkeuksellisen vähäsateinen. Pitkän ajan keskiarvona mitattuna Ähtärissä sataa kaikkina kuukausina hieman enemmän kuin Kauhavalla. Kuva 5 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Kauhavalla ja Ähtärissä vuosina 2013-2014 ja vertailuajanjaksona 1981-2010. 2.3 Lumitilanne Etelä-Pohjanmaalla lunta oli talvella 2013-2014 selvästi keskimääräistä vähemmän. Vain Kauhavalla oli joulukuussa hieman keskimääräistä enemmän lunta. Lumen syvyys oli Kauhavalla joulukuussa 12 cm, tammikuussa 3 cm, helmikuussa vain 2 cm, maaliskuussa ja huhtikuussa ei ollut lunta ollenkaan (Kuva 6). Myös Ähtärissä lunta oli poik-
keuksellisen vähän. Lumen syvyys oli joulukuussa 7 cm, tammikuussa 0 cm ja helmikuussa 6 cm. Maalis- ja huhtikuu olivat myös Ähtärissä lumettomia. Terminen talvi alkoi Etelä-Pohjanmaalla 21.11.2013 eli viikon tavanomaista myöhemmin ja loppui 21.2.2014 noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. 10 Kuva 6 Lumen syvyys Kauhavan ja Ähtärin mitta-asemilla talvella 2013 2014 ja vertailuajanjaksolla 1981 2010. 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2014 3.1 Tuotantoalueet Tässä raportissa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee kuitenkin huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 457).
11 3.2 Alajärvi 3.2.1 Paskoneva (Alajärvi) Paskonevan tuotantoalue sijaitsee Alajärven kaupungissa. Paskonevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin 1984. Tuotanto Paskonevalla on aloitettu 2011. Tuotannossa oli vuonna 2014 kaikkiaan 51,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Paskonevan turvetuotantoon 21.12.2007 (päätös nro 151/2007/4, dnro LSY-2004-Y-321). Paskonevan turvetuotantoalue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Kurejoen vesistöalueen (47.04) Vähäjoen valuma-alueelle (47.048). Paskonevan kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 58,5 ha. Vuonna 2014 Paskonevalla tehtiin alkuvuonna täydentävää tarkkailua pintavalutuskentän ala- ja yläpuolisilla pisteillä ja heinäkuussa siirryttiin ympärivuotiseen tarkkailuun. Vuonna 2014 tuotantoa oli Paskonevalla 15.5. 7.8.2014 välisellä ajalla yhteensä 52 tuotantopäivää. Käyttötarkkailuyhteenvedon mukaan kosteikon penkereessä eteläkulmassa oli lievää vuotoa, joka korjattiin ja vahvistettiin kesän aikana. 21.7 ukkonen rikkoi pumppaamon. Paskoneva PVK1 Vedenlaatu Paskonevan pintavalutuskentältä purkautuvassa vedessä kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat suuremmat kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli hieman pienempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 1). Paskonevalta on otettu rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet 3.7. ja 31.7.2014. 31.7. otetussa omavalvontanäytteessä kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus, sekä kemiallisen hapenkulutuksen arvo olivat huomattavasti suuremmat kuin Paskonevalla keskimäärin (Taulukko 1). Puhdistusteho Puhdistusteho kiintoaineen osalta oli 31 %, kokonaistypen osalta 10 % ja kokonaisfosforin osalta 13 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta ei tapahtunut reduktiota (Taulukko 1).
12 Taulukko 1 Paskonevan pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 3 14.1.2014 6,1 6,2 9,7 4,5 54 3200 3100 3 100 82 18 36 36 0 9,6 16,3 151 14 1.4.2014 6,4 6,5 15 8,2 45 2200 2300-5 95 82 14 19 20-5 5,3 9,0 93 27 3.7.2014 * 6,6 9,0 2000 800 57 63 11 37 1,9 3,3 6 28 9.7.2014 6,9 6,7 12 8,2 32 2200 2300-5 72 65 10 40 45-13 0,9 1,5 22 31 31.7.2014 * 6,3 81 52 3600 1600 87 110 10 65 0,8 1,4 13 33 13.8.2014 6,3 6,2 13 10 23 4700 4000 15 86 72 16 64 62 3 1,5 2,6 15 35 28.8.2014 6,1 6 15 9,3 38 5100 4400 14 3100 2300 430 560 75 70 7 10 8 3,8 3,4 65 63 3 3,1 5,3 11 37 8.9.2014 6,6 6,4 17 12 29 2900 2700 7 71 64 10 37 36 3 0,8 1,4 14 39 22.9.2014 6,6 6,6 12 8,0 33 2400 2100 13 62 52 16 26 27-4 1,6 2,8 17 41 9.10.2014 6,6 6,6 16 15 6 2400 2200 8 1600 1200 150 360 65 61 6 18 17 4,2 4,0 26 25 4 8,4 14,4 14 43 23.10.2014 6,2 6,3 8,7 6,7 23 4500 3500 22 76 62 18 41 39 5 11,4 19,5 9 Keskiarvo: 6,4 6,3 13 16 31 ** 52 3289 2927 10 ** 2350 1475 290 266 78 71 13 ** 14 11,5 4,0 3,7 39 41 0 ** 365 Mediaani: 6,4 6,4 13 9,0 32 52 2900 2700 8 2350 1400 290 224 75 65 14 14 10,5 4,0 3,7 37 37 3 Minimi: 6,1 6 8,7 4,5 6 52 2200 2000-5 1600 800 150 57 62 52 6 10 8,0 3,8 3,4 19 20-13 Maksimi: 6,9 6,7 17 81 54 52 5100 4400 22 3100 2300 430 560 100 110 18 18 17,0 4,2 4,0 65 65 5 2013 - - - - - - - - - - - - - - - 2012 6,2 6,0 12 5,0 58 ** 12 5 4200 3500 17 ** 51 40 22 ** 40 34 15 ** 2011 5,5 5,5 19 13 31 ** 19 13 4378 4588-5 ** 67 62 7 ** 63 73-16 ** Talvi 1 kpl 6,1 6,2 9,7 4,5 54 3200 3100 3 100 82 18 36 36 0 Kevät 1 kpl 6,4 6,5 15 8,2 45 2200 2300-5 95 82 14 19 20-5 Kesä 6 kpl 6,4 6,3 14 22 31 52 3725 3167 8 3100 1567 430 235 76 74 11 10 10 3,8 3,4 52 51-1 Syksy 3 kpl 6,4 6,5 12 9,9 21 3100 2600 14 1600 1200 150 360 68 58 14 18 17 4,2 4,0 31 30 2 Tuotanto (n=50) Pintavalutus (n=28) 6,0 5,7 19 7,0 65 % 1837 1458 22 % 767 381 89 55 38 % 32 16 5,0 2,6 44 46-4 % 6,1 5,6 20 5,6 74 % 2047 1570 24 % 911 436 98 62 39 % 39 19 5,7 2,4 47 52-6 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 3.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 12 cm. 31.7.14 Rankkasateen aikainen omavalvontanäyte. Mittapadon pinnankorkeus 20 cm.
Virtaama ja kuormitus Paskonevan pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Pintavalutuskentän kuormitukset on laskettu käyttämällä laskennassa Paskonevan tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja alueen I1 ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Paskonevan typpi- ja fosforikuormitukset olivat suurempia kuin ominaiskuormitussoiden bruttokuormitukset. Kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainekuormitus olivat sen sijaan pienempiä. Kiintoainekuormitus oli suurin syksyllä, jolloin virtaamat olivat suuret (Kuva 7). Ravinteiden kuormitus oli suurin syksyllä. Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin heinäkuussa. Paskonevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 2 Paskonnevan pintavalutuskentän kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 61 52 69 59 3,1 22 19 1142 968 Typpi 27 22 16 11 1,4 9,8 8,1 506 419 Fosfori 0,73 0,55 0,45 0,24 0,04 0,27 0,20 14 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 305 8,5 406 74 16 111 3,1 5737 159 13 Kuva 6 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Taulukko 3 Paskonnevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 47.048 Vähäjoen va 1142 506 14 5737 968 419 10 159 kg O2 kg kg O2
14 Kuva 7 Paskonnevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.
15 3.3 Alavus 3.3.1 Aitaneva (Alavus) Aitanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä noin 12 km Alavuden keskustasta länteen. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto 1981. Vuonna 2014 Aitanevalla ei ollut tuotantoa, vaan levossa oli 70,1 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 0,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.11.2008 myöntänyt Aitanevalle ympäristöluvan (päätös Nro 122/2008/4, Dnro LSY-2008-Y-80). Aitaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Jääskänjärven-Allasjoen (44.098) valumaalueella, joka kuuluu Nurmonjoen valuma-alueeseen (44.09) ja Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Koko tuotantoalueen valumavedet johdetaan ympärivuotisen kosteikon kautta alapuoliseen vesistöön. Aitanevan kosteikolla tehtiin kesäkuusta alkaen ympärivuotista tarkkailua. Sitä ennen kosteikko oli täydentävän tarkkailun piirissä. Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoaluetta ja sen jälkeen. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 79,6 ha. Aitaneva KOS1 Vedenlaatu Aitanevan kosteikon alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikkien muuttujien osalta tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat (Taulukko 4). Kiintoaineen pitoisuudet ovat noin 1,7-kertaiset keskiarvoon verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus oli 1,7 kertaa, kokonaisfosforipitoisuus 1,8 kertaa ja COD Mn -arvo 1,8 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Puhdistusteho Aitanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kosteikon ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 4). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli (54 %). Kokonaistypestä kosteikko puhdisti 13 % ja kokonaisfosforista 38 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.
16 Taulukko 4 Aitanevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 4 21.1.2014 5,9 5,7 13 7 48 4700 3800 19 3000 2300 210 140 33 130 82 12 6,0 86 99-15 11,8 14,8 152 14 2.4.2014 6,1 5,8 8,2 7,1 13 2300 1900 17 1700 1300 130 71 45 77 28 6,8 3,4 39 37 5 3,5 4,4 64 23 5.6.2014 6,3 6,1 26 4,0 85 18 2200 1900 14 590 180 <5 <5 150 83 45 30 18 7,4 3,6 73 80-10 3,0 3,8 21 26 26.6.2014 6,3 5,6 22 4,6 79 2700 2200 19 170 82 52 76 91-20 1,5 1,9 11 28 7.7.2014 6,4 5,7 86 8,8 90 16 2800 2500 11 220 100 55 74 110-49 0,6 0,7 10 29 17.7.2014 6,5 6,3 33 43-30 14 29 2800 2900-4 1300 940 <5 <5 190 140 26 82 36 13 7,6 76 110-45 0,6 0,8 12 31 29.7.2014 6,6 22 12 2600 160 83 0,5 0,6 14 33 12.8.2014 6,4 12 3000 220 85 4,0 5,0 22 36 3.9.2014 6,3 6,4 9,0 8,0 11 2300 2200 4 1200 820 34 83 110 95 14 38 37 6,2 5,3 66 65 2 2,3 2,8 8 37 11.9.2014 6,4 10 2200 130 66 1,2 1,5 20 40 1.10.2014 6,1 130 28 2800 1800 230 220 13 60 1,3 1,6 8 41 9.10.2014 6,4 59 23 2600 1800 9 160 45 12 56 8,6 10,8 21 44 30.10.2014 5,3 5,6 5,6 12-114 3500 2800 20 1500 1200 67 66 1 21 15 3,2 3,1 76 60 21 16,3 20,5 2 Keskiarvo: 6,1 5,8 33 12 54 19 29 2808 2525 13 ** 1611 1123 22 83 165 97 38 ** 80 36 9,2 4,8 70 82-15 ** 365 Mediaani: 6,3 5,8 22 7,6 31 17 29 2700 2350 16 1600 1070 22 83 160 89 39 61 32 10 4,5 74 86-12 Minimi: 5,3 5,6 5,6 4,0-114 12 29 2200 1900-4 590 180 9 83 67 66 1 21 15 3,2 3,1 39 37-49 Maksimi: 6,6 6,4 130 43 90 28 29 4700 3800 20 3000 2300 34 83 230 140 55 220 82 13 7,6 86 110 21 2013 6,3 5,5 25 12 62 2688 2560 1 1381 1059 205 89 54 73 40 8,8 4,8 81 91-12 2012 6,1 6,2 31 13 58 3022 2837 6 1250 660 141 126 11 35 23 6,0 5,4 82 81 2 2011 6,1 5,7 16 8 3145 3000 153 114 84 97 Talvi 1 kpl 5,9 5,7 13 6,8 48 4700 3800 19 3000 2300 210 140 33 130 82 12 6,0 86 99-15 Kevät 1 kpl 6,1 5,8 8,2 7,1 13 2300 1900 17 1700 1300 130 71 45 77 28 6,8 3,4 39 37 5 Kesä 5 kpl 6,4 5,9 27 14 47 15 29 2575 2340 9 1030 647 34 83 169 100 38 50 30 8,9 5,5 75 91-24 Syksy 1 kpl 5,7 5,6 65 12-114 26 2967 2800 20 1700 1200 9 152 66 1 95 15 9,4 3,1 64 60 21 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) 6,0 5,7 19 7,0 65 1837 1458 22 % 767 381 89 55 38 % 32 16 5,0 2,6 44 46-4 % 5,9 5,7 19 8,3 58 1596 1395 14 % 611 328 80 48 39 % 24 11 4,0 2,4 43 45-4 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 29.7.14, 12.8.14, 11.9.14, 1.10.14 ja 9.10.14 ei ap näytteitä, koska vesi ei virrannut. 1.10.2014 pintavalutuskentällä ei ollut lainkaan vettä. 21.1.2014 Hieman padotusta. 2.4.14 ja 5.6.14 Näyte altaasta. 17.7.2014 Kaivuri korottamassa kosteikon penkkaa.
17 Taulukko 5 Virtaama ja kuormitus Aitanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Aitanevan kuormitukset on laskettu käyttäen Aitanevalta mitattuja pitoisuuksia ja alueen ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitus (Taulukko 5) oli vuonna 2014 kiintoaineen osalta pienempi ja kokonaistypen, kokonaisfosforin sekä COD Mn :n osalta puolestaan suurempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Bruttokuormitus oli kokonaistypen osalta 1,5 kertaa, kokonaisfosforin osalta 1,9 kertaa ja COD Mn -kuormituksen osalta 1,5 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Kiintoaineen osalta bruttokuormitus oli 84 % ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Suurinta kuormitus oli talvella kaikkien vedenlaatumuuttujien osalta (Kuva 8). Talven ja kevään jaksoille osui kummallekin vain yksi näytteenotto ja näytteiden vähäinen määrä heikentää kyseisten jaksojen kuormitusarviota. Tarkkailua tihennettiin kesäkuussa. Aitanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Aitanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2014 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 58 50 69 59 4,1 21 18 1488 1298 Typpi 24 20 16 11 1,7 8,6 7,3 609 514 Fosfori 0,88 0,73 0,45 0,24 0,06 0,32 0,27 23 19 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 624 389 407 74 44 228 142 16124 10045 Kuva 8 Aitanevan pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailuaseman ominaiskuormitukset vuodenajoittain hydrologisena vuonna 2014 ja vertailuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvot 2014. Taulukko 6 Aitanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.098 Jääskänjärven-Allasjoen va 1488 609 23 16124 1298 514 19 10045 kg
18 Kuva 9 Aitanevan kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2014.
3.3.2 Haapaneva (Alavus/Seinäjoki) Haapanevan turvetuotantoalue sijaitsee Seinäjoen ja Alavuden kaupunkien alueilla Avaranperän eteläpuolella. Tuotantoalueen kuntoonpano aloitettiin vuonna 1974 ja tuotanto 1976. Vuonna 2014 Haapanevalla oli tuotannossa 53,8 ha. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 22,7 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 myöntänyt Haapanevalle ympäristöluvan (päätös nro 161/2006/4, Dnro LSY-2003-Y-423). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset 13.5.2008 annetulla päätöksellä (Nro. 08/0270/3). Haapaneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Haapaluoman valuma-alueella (44.094). Kuivatusvedet johdetaan kahdella laskuojalla Haapaluomaan ja edelleen Lehmijoen ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Vesienkäsittelymenetelmänä on koko tuotantoalalla ympärivuotinen kasvillisuuskenttä. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 144,7 ha. Haapanevalla oli omaa tarkkailua vuonna 2014. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin Haapanevalla 20.4.2014 ja lopetettiin 15.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 33 kpl. 19 Haapaneva KK1 Vedenlaatu Haapanevan kasvillisuuskentän alapuolelta vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella pitoisuudet olivat kaikilta osin hieman suuremmat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 7). Puhdistusteho Haapanevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 7). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 21 % kiintoaineesta ja 11 % kokonaisfosforista. Typen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistumista ei tapahtunut.
20 Taulukko 7 Haapanevan kasvillisuuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % mg/l mg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O2 mg/l O2 % 4 20.1.2014 6,0 5,9 8,6 6,2 28 3400 3500-3 83 71 14 48 66-38 14 1.4.2014 6,3 6,5 21 11 48 5,6 1700 1500 12 61 43 30 24 20 17 28 10.7.2014 6,9 6,6 3,9 7,2-85 1900 2100-11 65 69-6 45 54-20 34 20.8.2014 6,8 6,4 3,7 5,2-41 1700 1800-6 63 58 8 48 52-8 38 17.9.2014 6,7 6,5 9,1 7,0 23 1500 1500 0 52 48 8 39 44-13 Keskiarvo: 6,4 6,3 9,4 7,6 21 ** 5,6 1700 1725-2 ** 60 58 11 ** 39 47-16 ** Mediaani: 6,8 6,5 6,5 7,1 23 5,6 1700 1650-3 62 58 8 42 52-13 Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn hehk. häviö Minimi: 6,3 6,4 3,7 5,2-85 5,6 1500 1500-11 52 43-6 24 20-38 Maksimi: 6,9 6,6 21 11 48 5,6 1900 2100 12 65 71 30 48 66 17 6,0 5,7 19 7,0 65 % 1837 1458 22 % 89 55 38 % 44 46-4 % 6,1 6,3 10 5,0 52 % 1315 913 30 % 49 37 25 % 25 25 0 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet.
21 Taulukko 8 Virtaama ja kuormitus Haapanevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Haapanevan kuormitukset on laskettu ns. täydentävällä menetelmällä vertaamalla Haapanevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 8) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Vain typen kuormitus oli ominaiskuormitussoiden kanssa samaa luokkaa. Haapanevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Haapanevan kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 52 45 69 59 3,9 19 16 1440 1248 Typpi 17 14 16 11 1,3 6,3 5,1 485 390 Fosfori 0,33 0,20 0,45 0,24 0,026 0,12 0,072 9,3 5,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 303 83 407 74 23 110 30 8452 2315 Taulukko 9 Haapanevan tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.094 Haapaluoman va 1440 485 9,3 8452 1248 390 5,5 2315 kg 3.3.3 Löyänneva (Alavus) Löyänneva sijaitsee Alavuden kaupungin alueella noin 11 km Alavuden keskustasta koilliseen. Löyännevan ojitukset aloitettiin vuonna 1971 ja tuotanto vuonna 1972. Suon ojitus oli aloitettu alun perin vuonna 1960. Enimmillään tuotannossa on ollut 260 ha vuosina 1978-1981. Vuonna 2000 tuotannossa oli 97 ha ja vuosina 2007-2009 45 ha. Vuonna 2014 Löyännevalla oli tuotannossa 26,3 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 30,2 ha. Löyännevalla on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston 22.6.2011 myöntämä ympäristölupa (Päätös nro 72/2011/1, Dnro LSSAVI/474/04.08/2010). Valtakunnallisen vesistöaluejaottelun mukaan Löyänneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella ja Salonjoen valuma-alueella (44.076). Löyännevan koko tuotantokuntoisella alalla vesienkäsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä/kosteikko. Kosteikolla 1 tehtiin ympärivuotista tarkkailua heinäkuun lopulta alkaen ja sitä ennen täydentävää tarkkailua. Tarkkailupisteen valuma-alue on 28,7 ha. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kosteikkoa ja kosteikon alapuolelta. Kosteikon alapuolisen mittapadon valuma-alue on 28,7 ha. Tuotanto aloitettiin 7.4.2014 ja päättyi 18.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 57 kpl.
Löyänneva KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella Löyännevan kasvillisuuskentältä purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja huomattavasti pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuus oli pienempi kuin vertailuarvo, jota on käytetty luonnontilaisten soiden pitoisuutena (20 µg/l). COD Mn -arvo oli huomattavasti alle luonnontilaisten soiden vertailuarvon (32 mg/l O 2 ). Löyännevan veden keskimääräinen laatu oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Puhdistusteho Löyännevan kasvillisuuskentän puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kasvillisuuskentän alapuolisen pisteen vedenlaatua (Taulukko 12). Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kasvillisuuskenttä puhdisti keskimäärin 10 % kiintoaineesta, 4 % kokonaistypestä ja 14 % kokonaisfosforista. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta puhdistusta ei tapahtunut. Virtaama ja kuormitus Löyännevalla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Löyännevan kuormitukset on laskettu vertaamalla Löyännevalta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Kasvillisuuskentältä purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 10) olivat alhaisista pitoisuuksista johtuen selvästi pienemmät verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 10 Löyännevan kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 13 6,0 69 59 0,24 4,7 2,2 89 41 Typpi 3,7 0,31 16 11 0,07 1,4 0,11 26 2,1 Fosfori 0,047-0,091 0,45 0,24 0,00088 0,017-0,033 0,32-0,62 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 31-189 407 74 0,58 11-69 213-1296 Löyännevan vuosikuormitus Löyännevalla on kosteikon 1 lisäksi neljä kasvillisuuskenttää (KK2-4). Koska näillä rakenteilla ei ollut omaa tarkkailua, on vuosikuormitus laskettu koko tuotantoalueelle kosteikon 1 ominaiskuormitusten perusteella. Löyännevan kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014 on esitetty alla (Taulukko 11). Taulukko 11 Löyännevan kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O2 kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.076 Salonjoen va 266 77 0,96 639 124 6,4-1,9-3894 kg 22
23 Taulukko 12 Löyännevan kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l % µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l O2 mg/l O2 % 5 30.1.2014 5,6 5,7 1700 52 15 19 8.5.2014 6,3 6,4 7,2 4,4 39 510 390 24 26 18 31 6,1 5,2 15 30 24.7.2014 5,6 5,5 1,9 2,7-42 360 450-25 11 12-9 6,6 10-52 33 11.8.2014 5,7 5,5 2,3 2,0 13 420 320 24 10 10 0 6,9 10-42 35 25.8.2014 5,5 5,6 1,6 4,0-150 290 360-24 21 190 5 <5 13 10 23 <2 <2 0,37 0,43 6,4 5,0 22 37 10.9.2014 5,1 5,2 2,0 1,6 20 180 230-28 8 7 13 4,3 5,2-21 39 25.9.2014 5,2 5,2 1,3 1,1 15 460 310 33 <5 <5 0 3,4 3,5-3 41 7.10.2014 5,3 5,2 1,7 1,2 29 540 410 24 430 240 6 21 <5 <5 0 <2 <2 0,22 0,19 3,5 3,6-3 43 23.10.2014 4,6 4,5 2,0 <1 50 830 990-19 7 6 14 3,8 3,7 3 Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Keskiarvo: 5,2 5,1 2,9 2,3 10 ** 588 433 4 ** 226 215 6 13 15 9 14 ** 2 2 0,30 0,31 6,2 5,8-12 ** Mediaani: 5,5 5,4 2,0 1,8 18 460 375 2 226 215 6 13 10 9 6 2 2 0,30 0,31 6,1 5,1-3 Minimi: 4,6 4,5 1,3 1,0-150 180 230-28 21 190 5 5 5 5-9 2 2 0,22 0,19 3,4 3,5-52 Maksimi: 6,3 6,4 7,2 4,4 50 1700 990 33 430 240 6 21 52 18 31 2 2 0,37 0,43 15 10 22 2013 6,4 5,6 5,0 3,2 37 ** 600 638-6 ** 29 9 68 ** 19 5,1 72 ** 2012 6,4 5,9 7,1 5,1 35 ** 680 774 #### 26 18 51 ** 20 5,8 70 ** 2011 5,6 3,2 801 24 12 6,0 5,7 19 7,0 65 % 1837 1458 22 % 767 381 89 55 38 % 32 16 5,0 2,6 44 46-4 % 5,9 5,7 19 8,3 58 % 1596 1395 14 % 611 328 80 48 39 % 24 11 4,0 2,4 43 45-4 % *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 30.1.14 Ei ap näytettä, koska virtausta ei ollut. 23.10.14 Padotusta.
24 3.3.4 Matoneva 1 (Alavus) Matoneva 1:n tuotantoalue sijaitsee Alavudella entisen Töysän kunnan alueella. Vuonna 2014 Matoneva 1:lla oli tuotannossa 52,8 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 28,5 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 170/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan 84,5 ha:n suuruisen Matoneva 1:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain hyväksyi valitukset päätöksellään 4.6.2008 (Nro 08/0350/3). Matoneva 1:llä on myös Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 17.9.2009 vesiensuojelun tehostamisesta (Nro 62/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-164). Matoneva 1 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Hakojoen (44.088) valumaalueella. Tuotannossa olevasta alasta 8,9 ha osalta kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisen kasvillisuuskentän avulla ja 32,1 ha alalla käsittelymenetelmänä on virtaamansäätö ja laskeutusallas. Vuonna 2014 Matoneva 1:llä oli tuotantoa ajalla 2.7. 27.9.2013. Tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 15 kpl. Matoneva 1 KK1 Vedenlaatu Vuonna 2014 Matoneva 1:lta otettiin vain yksi näyte kasvillisuuskentän alapuoliselta pisteeltä, sillä muilla näytekerroilla vesi ei virrannut kentältä. Elokuussa otetun näytteen vedenlaatu oli parempi kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 13). Taulukko 13 Matonevan 1 kasvillisuuskentältä lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 2014. vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn 28 9.7.2014 Kuormitus Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O2 34 19.8.2014 6,0 2,0 380 23 17 38 18.9.2014 Tuotanto (n=50) Kasvillisuuskenttä (n=4) 9.7.14 Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 18.9.14 Ei näytettä, koska virtausta ei ollut. 5,7 7,0 1458 55 46 6,3 5,0 913 37 25 Matonevan 1 laskeutusaltaalla ei ollut tarkkailua vuonna 2014, eikä kasvillisuuskentän alapuolelta saatu kuin yksi näyte. Koska Matosuon omia tarkkailutuloksia ei voitu käyttää laskennassa, on tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 14) laskettu tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräisillä kuormitusluvuilla. Taulukko 14 Matoneva 1:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.088 Hakojoen va 2060 481 13 12070 1752 327 7,2 2210
25 3.3.5 Matoneva 2 (Alavus) Matoneva 2:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungin Töysän kylässä, noin 12 km Töysän taajamasta etelään ja noin 11 km Ähtärin taajamasta länteen. Alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1978 1985 ja tuotanto on käynnistynyt 35 hehtaarin alalla vuonna 1986. Vuonna 2014 Matoneva 2:lla oli tuotannossa 30,5 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 5,9 ha. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.12.2006 antamallaan päätöksellä nro 169/2006/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Matoneva 2:n turvetuotantoon Töysän kunnassa. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka osittain muutti ympäristöluvan määräyksiä päätöksellään 30.4.2008 (Nro 08/0251/3). Tuotantoalue sijoittuu Lapuanjoen vesistöalueelle (44), Kaidesojan (44.054) valumaalueelle. Tuotannossa olevan alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat virtaamansäätö ja laskeutusaltaat 21,3 ha alalta ja vain laskeutusaltaat 9,2 ha alalta. Täydentävää tarkkailua suoritetaan laskuojan 2 alapuolisella pisteellä. Tarkkailupisteen valuma-alue on 23,9 ha. Tuotanto aloitettiin 5.5.2014 ja se päättyi 16.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 42 kpl. Matoneva 2 LA2 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kahden näytteen perusteella laskuojalta 2 purkautuvan veden pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoja suuremmat kokonaistypen ja kiintoaineen osalta (Taulukko 15). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja fosforin osalta pitoisuudet olivat hieman keskitasoa pienempiä. Taulukko 15 Matonevan 2 laskuojan lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 2014. Matonevan 2 laskeutusaltaan brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 16) olivat pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Vain kokonaistyppikuormitus oli hieman ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi. Kiintoaineen brutvko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn 6 5.2.2014 Ap Ap Ap Ap Ap mg/l µg/l µg/l mg/l O2 14 2.4.2014 5,7 11 2200 39 33 28 9.7.2014 34 19.8.2014 6,2 10 2000 51 54 Keskiarvo: 5,9 11 2100 45 44 Tuotanto (n=50) 5,7 7,0 1458 55 46 5.2.14 Ei näytettä, oja ummessa. 9.7.14 Ei näytettä, koska vesi ei virrannut. 18.9.14 Ei näytettä, koska vesi ei virrannut. Virtaama ja kuormitus Matonevan 2 tarkkailupisteellä ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta. Matonevan 2 laskeutusaltaan kuormitukset on laskettu vertaamalla tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia.
to-ominaiskuormitus oli 83 % ja fosforikuormitus 60 % keskiarvosta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta bruttokuormitus oli 69 % ominaiskuormitussoiden keskitasosta. Taulukko 16 Matoneva 2 laskuojan kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tarkkailupisteen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 57 51 69 59 1,2 21 18 446 393 Typpi 19 15 16 11 0,40 6,9 5,6 146 119 Fosfori 0,27 0,13 0,45 0,24 0,0057 0,098 0,047 2,1 1,0 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 280 60 407 74 6,0 102 22 2173 464 Matoneva 2:n vuosikuormitus Matoneva 2:lla on perustason lisäksi osalla alueesta vesienkäsittelymenetelmänä käytössä kosteikko. Koska kosteikolla ei kuitenkaan tehty kuormitustarkkailua vuonna 2014, on koko tuotantoalueen kuormitus (Taulukko 17) laskettu laskeutusaltaan alapuolisen tarkkailuaseman kuormitusluvuilla. Taulukko 17 Matoneva 2:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.054 Kaidesojan va 763 249 3,6 3714 672 204 1,7 794 kg O2 kg kg O2 26 3.3.6 Matoneva 3 (Alavus) Matoneva 3:n tuotantoalue sijaitsee Alavuden kaupungissa Rantatöysän kylässä noin 10 km Alavuden keskustasta koilliseen. Matonevan 3 valmistelut aloitettiin vuonna 1978 ja tuotanto vuonna 1980. Vuonna 2014 Matoneva 3:lla oli tuotannossa 41,5 ha ja viimeisen viiden vuoden sisällä tuotannosta on poistunut 15,4 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.12.2006 antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on 26.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Matoneva 3 sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Salonjoen valuma-alueella (44.076). Vesinäytteet otetaan Matoneva 3:lta laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen. Matonevan 3 koko tuotannossa olevasta alasta 38,2 ha:n vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen kosteikko. 3,3 ha:n tuotantoalalta vedet käsitellään laskeutusaltaalla ja virtaamansäädöllä. Matonevan 3 kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 80,4 ha. Vuonna 2014 tuotanto Matoneva 3:lla aloitettiin 21.5.2014 ja se päättyi 9.9.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 46.
Matoneva 3 KOS1 Vedenlaatu Vuonna 2014 otettujen kolmen näytteen perusteella Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 18). Vain kiintoaineen määrä oli suurempi kuin ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli pienempi kuin luonnontilaisen suon vertailuarvo (32 mg/l O 2 ). Puhdistusteho Matonevan 3 kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Otettujen näytteiden perusteella kosteikko puhdisti keskimäärin 3 % kokonaistypestä, 24 % kokonaisfosforista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo pieneni 11 % kosteikolla. Kiintoaineen määrä ei pienentynyt kosteikon vaikutuksesta (Taulukko 18). Taulukko 18 Matonevan 3 kosteikolta lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet hydrologisena vuonna 2014. 27 vko Pvm ph Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori CODMn Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l mg/l % µg/l µg/l % µg/l µg/l % mg/l O 2 mg/l O2 % 5 29.1.2014 5,9 6,0 5,9 14-137 980 980 0 30 32-7 12 13-8 14 3.4.2014 6,8 6,6 2,0 13-550 900 810 10 37 37 0 13 14-8 30 24.7.2014 6,9 2,0 570 55 22 34 20.8.2014 6,9 5,2 450 48 18 44 30.10.2014 6,3 6,3 2,4 3,3-38 1700 890 48 42 28 33 32 25 22 Keskiarvo: 6,4 6,2 3,5 10-189 ** 920 893 3 ** 42 32 24 ** 19 17 11 ** Tuotanto (n=50) Kosteikko (n=16) Mediaani: 6,8 6,3 2,4 13-137 900 890 10 42 32 0 18 14-8 Minimi: 5,9 6,0 2,0 3,3-550 450 810 0 30 28-7 12 13-8 Maksimi: 6,9 6,6 5,9 14-38 1700 980 48 55 37 33 32 25 22 2013 6,5 6,4 5,7 4,7 18 ** 808 660 18 ** 47 35 25 ** 21 22-4 ** 2012 6,6 6,4 4,2 5,4-30 ** 856 778 9 ** 37 35 6 ** 20 22-13 ** 2011 6,3 6,1 4,0 2,4 40 ** 987 781 21 ** 29 26 10 ** 28 29-4 ** 6,0 5,7 19 7,0 65 % 1837 1458 22 % 89 55 38 % 44 46-4 % 5,9 5,7 19 8,3 58 % 1596 1395 14 % 80 48 39 % 43 45-4 % **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Virtaama ja kuormitus Matonevan 3:lla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kosteikon kuormitukset on laskettu vertaamalla Matoneva 3:lta mitattuja pitoisuuksia ominaiskuormitussoiden F vedenlaatuun ja käyttämällä ominaiskuormitussoiden F keskivalumia. Matonevan 3 kosteikolta purkautuvan veden brutto-ominaiskuormitukset (Taulukko 19) olivat vuonna 2014 pienempiä verrattuna tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden bruttokuormituksiin. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus. Taulukko 19 Matoneva 3 kosteikon kuormitusluvut vuonna 2014. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2014 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2014 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 43 36 69 59 1,6 16 13 602 506 Typpi 6,3 2,8 16 11 0,24 2,3 1,0 87 40 Fosfori 0,17 0,035 0,45 0,24 0,0066 0,063 0,013 2,4 0,49 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d Kg O2 kg O2/ha/a CODMn 130-90 407 74 4,9 47-33 1806-1259
28 Matoneva 3:n vuosikuormitus Matoneva 3:lla on kosteikon lisäksi käytössä perustason vesienkäsittely 3,3 ha tuotantoalalle. Laskeutusaltaan alapuolelta ei ole otettu näytteitä vuonna 2014. Koko tuotantoalueen kuormitus on laskettu kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen kuormitusluvuilla. Taulukko 20 Matoneva 3:n kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2014. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 44.076 Salonjoen va 896 130 3,6 2690 754 59 0,74-1876 kg O2 kg kg O2 3.3.7 Mylly- ja Sikaneva (Alavus) Mylly-Sikanevan turvetuotantoalue sijaitsee Alavudella. Tuotanto alueella on aloitettu 1977. Vuonna 2014 Mylly-Sikanevalla oli tuotannossa 63,1 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 71,6 ha. Matoneva 3:n turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.12.2006 antama ympäristölupa nro 168/2006/4, joka koskee Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan tuotantoalueiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on 26.2.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0102/3 pidentänyt eräitä ympäristöluvassa annettuja määräaikoja ja muilta osin pysyttänyt päätöksen. Ympäristölupavirasto hyväksyi 11.12.2008 Vapo Oy:n suunnitelman Mylly-Sikanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta tuotantoalueelle rakennettavan kasvillisuuskentän kautta ja täydentää Löyännevan, Matoneva 3:n, Mylly-Sikanevan ja Teerinevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 168/2006/4 lupamääräystä. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 2, 6 ja 7 kautta kosteikolle. Kuivatusvedet käsitellään kosteikolla ympäri vuoden. Mylly-Sikanevan kuivatusvedet johdetaan Salonjokeen (44.076) ja edelleen reittiä Kätkänjoki Ranta Töysänjärvi Lapuanjoki. Mylly-Sikanevan tuotantoalueella vesienkäsittelymenetelmänä on kosteikko. Kosteikon alapuolisen tarkkailupisteen valuma-alue on 125,4 ha. Mylly-Sikanevalla tehtiin vuonna 2014 täydentävää tarkkailua kosteikon ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Vuonna 2014 tuotanto aloitettiin 7.4.2014 ja päättyi 8.8.2014, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 41 kpl. Mylly- ja Sikaneva KOS1 Vedenlaatu Mylly-Sikanevan kosteikolta purkautuvan veden pitoisuudet ovat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta selvästi tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa korkeampia. Kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvo oli myös korkeampi kuin ominaiskuormitussoiden keskiarvo (Taulukko 21). Puhdistusteho Mylly-Sikanevan kosteikon puhdistustehoa arvioitiin vertaamalla yläpuolisen pisteen ja kosteikon alapuolisen pisteen vedenlaatua. Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella kosteikolla ei tapahtunut puhdistusta minkään vesikemiaparametrin kohdalla (Taulukko 21).