KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

Transkriptio

1 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY

2

3 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KÄYLÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA JA KUUSAMON KALANVILJELYLAITOS POSION AHOLAN VESIOSAKEYHTIÖ TARKKAILUALUE JA VESISTÖN LUONNE VUODEN 26 HYDROLOGISIA OMINAISPIIRTEITÄ VESISTÖKUORMITUS KÄYLÄN VESISOSUUSKUNTA KUUSAMON ENERGIA JA VESIOSUUSKUNTA POSION AHOLAN VESIOSAKEYHTIÖ KUUSAMON KALANVILJELYLAITOS KUORMITUSTARKKAILUN YHTEENVETO VESISTÖN VEDEN LAATU VEDEN KESKIMÄÄRÄINEN LAATU KITKAJÄRVILLÄ JA KITKAJOELLA Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen Veden yleinen laatu Ravinteet ja rehevyys Minimiravinnetarkastelu KUORMITTAJIEN LÄHIALUE TARKKAILU Käylän jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos Rukan jäteveden puhdistamo Posion Aholan jätevedenpuhdistamo VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VIITTEET sivu LIITTEET: Liite 1. Tarkkailualueen kartta, kuormittajat ja vesistön näytepisteet Liite 2. Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 3. Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 4. Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 5. Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 6. Posion Aholan vesiosakeyhtiön jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset Liite 7. Posion Aholan vesiosakeyhtiön jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja puhdistusteholaskelma Liite 8. Kuusamon kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset sekä Käylän jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset Liite 9. Kilkilösalmen ja Ala-Juuman vesistötarkkailutulokset Liite 1. Ympäristöhallinnon näytteiden tulokset Liite 11. Rukan jäteveden puhdistamon vesistötarkkailun tulokset Liite 12. Levähaittarekisteritiedot Kitkajärven vesistöalueelta Liite 13. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulokset

4

5 1 JOHDANTO Vuodesta 23 alkaen Kitkajoen alueen kuormittajien tarkkailut yhdistettiin Kitkajoen yhteistarkkailuksi. Tarkkailun piiriin kuuluvat Rukan jätevedenpuhdistamo, Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamo sekä Kuusamon kalanviljelylaitos. Tarkkailuja suoritetaan edellisvuosien tapaan erillisten ohjelmien mukaan. Kuusamon kalanviljelylaitoksen ja Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuna jo pitkään. Yhteistarkkailuun on kuormittajien lähialuetarkkailun lisäksi otettu myös näytepisteet Yli- Kitkajärven Turjanselällä ja Vasikkaselällä, Ala-Kitkajärven Kilkilösalmella, Kitkajoen Käylänkoskella sekä Ala-Juumajärven Niskakoskella. Raportissa on esitetty lisäksi ympäristöhallinnon vedenlaatu- ja leväseurannan tuloksia Kitkajärviltä. Tässä raportissa on esitetty Kitkajoen alueen kuormittajien käyttö- ja kuormitustarkkailun sekä vesistötarkkailun tulokset vuodelta 26. Soveltuvin osin on esitetty myös aikaisempien vuosien tuloksia.

6 2 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 2 TARKKAILUVELVOLLISET 2.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Kuusamon kunnassa sijaitsevan Rukan matkailualueen jätevedet käsitellään alueelle rakennetussa puhdistamossa ja johdetaan puhdistuksen jälkeen Kesäjokeen, joka laskee noin 1 km myöhemmin Yli- Kitkajärveen. Jonkin verran jätevesiä tulee puhdistamolle myös Salmilammin kylästä sekä hajaasutusalueelta. Pohjois-Suomen vesioikeus on viimeisimmällä päätöksellään nro 22//1 (14.3.2) uusinut Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnalle luvan jätevesien johtamiseksi Kesäjokeen. Luvassa edellytetään, että luvan saaja edelleen tarkkailee puhdistamon tehoa sekä puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön lähtevän jäteveden laatua ja määrää sekä vaikutuksia vesistössä. Tarkkailua suoritetaan Oulun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ( ) tarkkailuohjelman (Kippola & Rantala 1995) mukaisena. 2.2 Käylän seudun vesiosuuskunta ja Kuusamon kalanviljelylaitos Kuusamon kunnassa Kitkajoen rannassa sijaitsevan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Käylän kylän jätevesien lisäksi läheisen Kuusamon kalanviljelylaitoksen kalanviljelyliete ja saniteettivedet. Kalankasvatuslaitos ottaa kasvatukseen käytettävän veden Kitkajoesta ja laitoksessa käytetty vesi johdetaan takaisin Kitkajokeen. Käylän jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Kitkajokeen noin 1 km kalanviljelylaitoksen alapuolelle. Kalanviljelylaitoksen ja jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua suoritetaan yhteistarkkailuna. Uusimmassa myöntämässään luvassa (päätös nro 32/96/1) Pohjois-Suomen vesioikeus uudisti Käylän seudun vesiosuuskunnan luvan jätevedenpuhdistamon ja kalanviljelylaitoksen jäte- ja lietteenkäsittelyvesien johtamiseksi Kitkajokeen tietyillä lupaehdoilla. Luvan saajan on puhdistamon tehon ja vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen selvittämiseksi tarkkailtava puhdistamolle tulevan ja sieltä vesistöön lähtevän jäteveden laatua ja määrää sekä purkuvesistön vedenlaatua jätevesien vaikutusten toteamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käylän seudun vesiosuuskunta on jättänyt joulukuussa 26 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen ympäristölupahakemuksen lupaehtojen tarkistamiseksi. Uudessa luvassa (päätös nro 32/96/1) Pohjois-Suomen vesioikeus piti kalanviljelylaitoksen rehunkäytön enimmäismäärän ennallaan (18 kg vuodessa) ja määräsi lisäksi että rehunkäyttö saa olla korkeintaan 1,2 kertaa lisäkasvun suuruinen. Vuotuiseksi fosforikuormitukseksi lupaehdot sallivat enintään 95 kg vuodessa ja,55 kg vuorokaudessa. Kalanviljelylaitoksen uusi ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on parhaillaan vireillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma on hyväksytty Oulun vesipiirin vesitoimistossa (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) Kuusamon kalanviljelylaitokselle hyväksyttiin uusi kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (RKTL 22). Tarkkailuohjelmaa on muutettu virtausmittauksen osalta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä , (päätös nro 1196Y4-133).

7 3 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Posion Aholan vesiosakeyhtiö Posion Aholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon. Aholan puhdistetut jätevedet johdetaan Soukkalampeen (,25 km 2 ), josta vedet laskevat Soukkapuron, Myllylammen ja Myllyojan kautta noin 1 km:n päässä Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Pohjois-Suomen vesioikeus antoi päätöksen nro 68/97/I Posion Aholan Vesi Oy:n hakemuksesta ja myönsi jätevesien johtamisluvan saneeratulla puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupaehdoin. Vesiylioikeus vahvisti päätöksellään nro 149/1998, vesioikeuden myöntämän luvan eräin lupaehtomuutoksin. Lupaehtomuutoksissa määrätään mm. että vuoden 21 alusta vesistöön johdettavan jäteveden biokemiallinen hapenkulutus BOD 7ATU saa olla enintään 15, mgo 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään,8 mg/l. BOD 7ATU :n ja kokonaisfosforin puhdistustehon tulee olla vähintään 9 %. Lapin ympäristökeskus on kirjeellään 1396Y hyväksynyt puhdistamon uuden velvoitetarkkailuohjelman (Salo 1999) eräin muutoksin. Lapin Ympäristökeskus antoi ympäristölupapäätöksen 18/26, jossa se myönsi ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Posion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen toistaiseksi sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupamääräyksin. Uusi tarkkailuohjelma (Kaikkonen 26) tehtiin edellisen (Salo 1999) tarkkailuohjelman pohjalta huomioiden esitetyt täsmennykset. Ohjelma otettiin käyttöön (Kaikkonen, Tervaniemi & Savolainen 27).

8 4 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 3 TARKKAILUALUE JA VESISTÖN LUONNE Tarkkailtavat laitokset sijaitsevat Koutajoen vesistöalueen (73.) Kitkajärven osavesistöalueella (73.2), joka on laajuudeltaan 1435,5 km 2 ja järvisyydeltään 23,78 % (Ekholm 1993). Vesistön veden laatua säätelevät Kitkajärvet. Yhteensä Yli- ja Ala-Kitka muodostavat Posion ja Kuusamon kuntien alueelle laajan järvialueen, jonka yhteenlaskettu pinta-ala on noin 29 km 2. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi avoimiksi vesialueiksi. Yli-Kitkajärven (73.25) pinta-ala on 24 km 2 ja rantaviivan pituus noin 35 km. Suurin syvyys Yli- Kitkajärvellä löytyy Vasikkaselältä, jossa on noin 4 metrin syvänne. Yli-Kitkajärven Soukkalahden kautta virtaavat Posiojärven (73.3) ja Naatikkalahden kautta Naatikkajoen valuma-alueen vedet. Yli-Kitkajärvestä vedet virtaavat Ala-Kitkajärveen (73.24), jonka pinta-ala on noin 5 km 2 ja rantaviivan pituus 224 km. Ala- Kitkajärvestä vedet valuvat Kiveskosken kautta Kitkajokeen ja tällä kohden Kitkajärvien valuma-alueen pinta-ala on noin 1642 km 2. Kitkajoki yhtyy hieman ennen Suomen ja Venäjän välistä rajavyöhykettä Oulankajokeen, jolloin koko Kitkajoen valuma-alue on noin 184 km 2 ja järvisyys noin 21 %. Oulankajoki laskee Venäjällä sijaitsevaan Paanajärveen ja edelleen Jäämereen. Kitkajärvi on veden laadultaan karu ja alhaisesta humuspitoisuudesta johtuen vesi on väriltään kirkasta. Järvisyydestä johtuen maa- ja metsätalouden kuormitus ei vaikuta Kitkajoen pitoisuuksiin ylivalumakausina siinä laajuudessa kuin vähäjärvisessä vesistössä. Suurin asutustaajama, Posio, on Kitkajärveen laskevan Posionjärven rannalla. Haja-asutus on alueella runsasta. Kitkajoki on rakentamaton ja luonnontilainen. Paikoitellen Ala-Juumajärven jälkeen Kitkajoki virtaa syvällä kalliorotkoissa ja tämä osa joesta kuuluu Oulangan kansallispuiston alueeseen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa sekä Kitkajärvien että Kitkajoen vedenlaatu on arvioitu kokonaisuudessaan erinomaiseksi. Vesistön virkistyskäyttöarvo on suuri ja siellä on mm. järvitaimenen luontainen kalakanta.

9 5 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 4 VUODEN 26 HYDROLOGISIA OMINAISPIIRTEITÄ Tarkkailujakson hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vuoden 26 hydrologisiin kuukausitiedotteisiin sekä Kitkajoen (Käylä, 7322) virtaama- ja Ala-Kitkajärven (7312) vedenkorkeushavaintoihin (kuvat 1 ja 2). Lisäksi on esitetty sadanta- ja lämpötilatietoja Ilmatieteenlaitoksen Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalta (Ilmatieteenlaitoksen sääpalvelu, kuva 3). Suuresta järvisyydestä johtuen Kitkajoen virtaamat ovat vakaita. Keskivaluma oli vuosijaksolla ,5 l/s km 2 (taulukko 1). Taulukko 1. Kitkajoen virtaaman keski- ja ääriarvoja Käylän mittauspisteessä Virtaama m 3 /s l/s km -2 ylivirtaama HQ 36, 21,1 keskiylivirtaama MHQ 31,3 18,3 keskivirtaama MQ 19,7 11,5 keskialivirtaama MNQ 11,4 6,7 alivirtaama NQ 7,6 4,5 toukokuun keskivirtaama 21,9 12,8 heinäkuun keskivirtaama 26,5 15,5 syyskuun keskivirtaama 22,7 13,3 Tammikuussa 26 sää oli tavallista leudompaa ja lunta satoi pitkäaikaisen keskiarvon mukaisesti. Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalla kuukauden keskilämpötila oli -11,3 C ja sadanta 29 mm. Kitkajoen virtaama ja Ala-Kitkan vedenkorkeus olivat ajankohdan keskimääräistä tasoa huomattavasti korkeampia. Helmikuun keskilämpötila oli keskimääräistä alhaisempi ja lunta satoi vain noin puolet tavanomaisesta määrästä. Lumen vesiarvo oli Koillismaalla helmikuussa pääosin välillä kg/m 2. Kitkajoen virtaama oli Käylässä 18 %, ja Ala-Kitkan vedenkorkeus 11 % pitkän jakson keskiarvoa korkeampia. Jäät olivat tavallista ohuempia Lapissa. Maaliskuu oli huomattavasti tavallista kylmempi ja kuivempi. Huhtikuun keskilämpötila oli keskiarvoa hieman korkeampi ja sadanta oli lähellä pitkän ajan vertailuarvoja. Kuusamon Kiutakönkäällä sadanta oli maaliskuussa 13 mm ja huhtikuussa 32 mm. Lumen vesiarvo pysyi samana maaliskuussa, kuin helmikuussa. Huhtikuussa lumet alkoivat jo sulaa ja Lapissa kevät oli etuajassa. Maaliskuun virtaamat ja vedenkorkeudet olivat tavanomaista korkeammat, mutta huhtikuussa arvot olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen. Toukokuun sadanta Kuusamon Kiutakönkäällä oli 45 % pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Toukokuun sateet eivät kuitenkaan nostaneet vedenkorkeuksia ja virtaamia yli keskiarvojen. Lapin tulvahuiput saavutettiin toukokuun alussa eli paljon tavanomaista aikaisemmin. Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi ja kuivempi. Sadanta oli Kuusamon Kiutakönkäällä kesäkuussa 79 % alhaisempi ajankohdan keskimääräisestä tasosta. Virtaamat ja vedenkorkeudet olivat Kitkan alueella kesäkuussa pitkäaikaisia keskiarvoja alhaisemmat. Pintavedet Lapissa olivat kesäkuun lopulla pääosin keskiarvoa lämpimämmät. Heinäkuussa lämpötila oli Kuusamon Kiutakönkäällä tavanomainen. Vettä satoi 6 % vähemmän kuin yleensä. Vähäsateisuus näkyi Kitkan alueella vedenkorkeutta ja virtaamia alentavasti. Virtaamat jäivät 21 % ajankohdan keskimääräistä tasoa niukemmiksi. Pintaveden lämpötila oli Kitkan alueella heinäkuussa +18 C. Elokuun keskilämpötila Kiutakönkäällä oli keskimääräistä korkeampi, mutta sadanta oli huomattavasti normaalia pienempi eli 6 % keskiarvoja alhaisempi. Elokuun keskivirtaama olikin Kitkajoen Käylässä 43 %

10 6 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 ja Alakitkan veden korkeus 21 % alhaisempi kuin ajankohdan keskiarvot. Pintavesien lämpötilat olivat keskimääräistä ylempänä ja Kitkan vesistössä lämpötila oli elokuussa vielä noin +17 C. Syyskuu oli tavallista lämpimämpi ja hieman normaalia sateisempi. Kuusamon Kiutakönkäällä satoi syyskuussa yhteensä 61 mm, mikä on noin 8 % enemmän kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. Veden korkeus Kitkan alueella oli 21 % normaalia alhaisempi ja virtaama oli 47 % pienempi. Järvivesien pintalämpötilat olivat Lapissa syyskuun loppuessa yleisesti keskiarvon tuntumassa tai sitä alempia. Lokakuu 26 oli runsassateisempi kuin edellisenä vuonna, mutta määrät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Keskilämpötilat olivat Kiutakönkäällä lokakuussa tavanomaista alhaisempia ja lunta satoi loppukuusta. Kitkajoen virtaama samoin kuin Ala-Kitkan veden korkeus pysyivät ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Marraskuun keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Sadanta oli tavanomaista niukempaa, joten Kitkan alueen alhaisiin virtaamiin ja veden korkeuteen ei tullut parannusta, vaan arvot pysyivät normaalia alhaisempina. Marraskuun alussa lunta oli lähes koko maassa, mutta kuun puolenvälin jälkeen lumi alkoi sulaa. Marraskuun loppupuolella vesiarvo Koillismaalla oli enää 1-4 kg/m 2. Joulukuu 26 oli huomattavasti tavanomaista lauhempi kuukauden keskilämpötilan ollessa Kiutakönkäällä - 4,7 C. Keskilämpötila oli 62 % korkeampi kuin keskimäärin vuosina Sademäärä oli ajankohtaan nähden korkea (69 mm) jopa 66 % sateisempi kuin yleensä. Joulukuun runsas sadanta ei korjannut alhaisia virtaama- ja vedenkorkeusarvoja, vaan virtaama jäi 27% ja vedenkorkeus 11% alhaisemmaksi. Pohjoisessa vesistöt jäätyivät keskimääräistä myöhemmin ja jäät olivat Lapissa poikkeuksellisen ohuita.

11 7 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 a) Virtaama (m 3 /s) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu b) 35 Virtaama, Kitkajoki, Käylä m³/s Virtaama µg/l Kuva 1. Kitkajoen a) kuukausittaiset ja b) vuorokautiset keskivirtaamat (m3/s) vuosina sekä pitkän ajan keskiarvo

12 8 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Vedenkorkeus (mm/kk) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Ala-Kitkajärven kuukausittaiset vedenkorkeuden keskiarvot vuosina sekä pitkän ajan keskiarvo sadanta (mm) lämpötila ( C) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 3. Kuusamon Kiutakönkään havaintoaseman a) sadanta (mm) ja b) ilman lämpötila ( C) kuukausikeskiarvoina vuosina sekä pitkän ajan keskiarvo

13 9 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5 VESISTÖKUORMITUS 5.1 Käylän vesisosuuskunta Kitkajokeen johdetaan puhdistettuja jätevesiä Käylän vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolta (liite 1). Vesihuollon piiriin kuuluu noin 45 taloutta ja noin 19 asukasta, sekä Kuusamon kalanviljelylaitos. Viemäröidyt jätevedet johdetaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimivaan jätevedenpuhdistamoon, joka sijaitsee Käylän taajaman itäpuolella ja Kitkajoen eteläpuolella. Käylän jätevedenpuhdistamo on bioroottorilaitos, jossa fosforin saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Tuleva jätevesi johdetaan laitokselle rumpusiivilän kautta, joka erottaa veden mukana tulevat kiinteät aineet. Siivilästä vesi johdetaan bioroottoriin, joka poistaa jätevedestä orgaanista kuormitusta. Kalkki syötetään jälkisaostuksena. Lietteen sakeutuksesta ylimääräinen tai vapautunut kalkki palaa kirkasteveden mukana tulopumppaamon kautta prosessiin. Puhdistamon bioroottori on uusittu (Klargester, Tatu Mämmelä Oy) vuoden 1992 alkupuolella. Puhdistamo on mitoitettu seuraaville jätevesimäärille. Q kesk = 12 m 3 /d Q max = 48 m 3 /d q kesk = 5 m 3 /h Puhdistamolle on lupaehdoissa asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta: BOD 7 ATU 17,5 mg/l ja puhdistusteho 9 % puolivuosikeskiarvoina Kok.P 1, mg/l ja puhdistusteho 9 % puoli-vuosikeskiarvoina Hakijan on jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus ympäristölupavirastolle vuoden 26 loppuun mennessä. Käylän seudun vesiosuuskunta on jättänyt joulukuussa 26 ympäristölupahakemuksen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen lupaehtojen tarkistamista varten. Kuvassa 4 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 26 olivat 1,74 (nv) ja 2,18 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 36 %.

14 1 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,74 n max = = 2,18 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 21 % keskivirtaamalla 36 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 45 % 84 Qmit = 12 m3/d m3/vko 42 vesilaitoksen vedenkulutus47 m3/d 6 m3/d viikko Kuva 4. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 26 aikana yhteensä m 3 eli keskimäärin 44 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama 62 m 3 /d mitattiin maaliskuussa ja pienin 39 m 3 /d marras- ja joulukuussa. Vesilaitoksen vedenkulutus oli m 3 (47 m 3 /d). Fosforin saostamiseen käytettiin kalkkia 8 48 kg (53 g/m 3 ). Sähköä kului kwh eli 1,44 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Lietettä puhdistamolta poistettiin 68 m 3. Liete kuivatettiin lietelavoilla, jonka jälkeen se kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle kompostoitavaksi. Puhdistamolle ei otettu vastaan sakokaivolietettä ollenkaan. Myös välpe kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle. Lietteen laatua ei tutkittu vuonna 26. (taulukko 2) Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 2 ja kuormituslaskelmat liitteessä 3.

15 11 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 2. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuosina Kuu- Käsitelty vesimäärä Ohitus veden kemikaalit Poiskulj. liete Sähkön Sakokaivo kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus kalkki hyötykäytt. kaatop. kulutus liete min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk kwh/kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Ohitustyypit: 1. Koko jätevesimäärä puhdistamon ohi 2. Vain osa jätevedestä puhdistamon ohi Puhdistamolla käsitelty vesimäärä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Tulokuormitus kuitenkin kasvoi biologisen hapenkulutuksen (+14 %), kokonaistypen (+3 %), kokonaisfosforin (+1 %) ja ammoniumtypen (+26 %). Kiintoaineen osalta tulokuormitus pieneni hieman (-1 %) viime vuodesta (taulukko 3 ja kuva 5). Puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut hienoisessa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikkien kuormitteiden osalta. Kuormitus on ollut kuitenkin vuosittain melko tasaista, lukuun ottamatta vuoden 24 suurempaa tulokuormitusta. Myös eri kuormitteiden osalta kuormitus on pysynyt vuosittain melko tasaisena, lukuun ottamatta kiintoainekuormitusta, joka vaihtelee vuosittain huomattavasti. (taulukko 3 ja kuva 5)

16 12 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 3. Käylän jätevedenpuhdistamolle vuosina tullut kuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l). Tulokuormitus Vuosi Q BOD 7 * Kok.P Kok.N kiintoaine NH 4 -N COD(Cr) m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,4 9,5 1, , ,65 14,9 2, , ,51 11,6 3, , ,38 8,8 2, , ,38 8,2 2, , ,55 11,4 3, , ,59 1,8 3, , ,3 16,54 11,9 2, , ,7 173,6 1,8 3, ,3 22 2, ,2 363,52 11,7 3, ,2 59 1, , 248,52 11,8 3, 69 19, , ,5 285,57 13, 3,1 7 19, 422 2, BOD7 (tuleva) 4,8 Kokonaisfosfori (tuleva) ,6 12 kg/d 1 2 mg/l kg/d,4 8 mg/l 5 1, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 5, Kokonaistyppi (tuleva) 1 35 Kiintoaine (tuleva) 7 4, kg/d 3, 2, 6 4 mg/l kg/d mg/l 1, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 5. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina

17 13 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni BOD 7 :n osalta selvästi (-66 %) edellisvuoteen verrattuna. Muiden kuormitteiden osalta kuormitus sen sijaan kasvoi seuraavasti: Kokonaistyppi +13 %, kokonaisfosfori +5 %, kiintoaine +5 % ja ammoniumtyppi +4 %. Biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) pienenemiseen edellisvuodesta vaikutti olennaisesti erittäin hyvä puhdistusteho (99 %). Muiden kuormitteiden osalta puhdistustehot laskivat 3 15 % edellisvuodesta (taulukko 4 ja kuva 6) Vesistöön johdettu kuormitus on ollut kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta selvässä kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kokonaistyppikuormitus kasvoi tasaisesti vuosina , mutta on pienentynyt viime vuosina selvästi. Biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta vesistöön johdettu kuormitus vaihtelee vuosittain huomattavasti, minkä vuoksi selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. (kuva 6) Taulukko 4. Käylän jätevedenpuhdistamolle vuosina vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistusteho (%). Vesistöön johdettu kuormitus Vuosi BOD 7 Kok.P Kok.N kiintoaine NH 4 -N COD(Cr) kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1995, ,3,6 93 1,7 4, - 1,5 34,7 79,6 14, ,3 6 96,3,6 96 1,8 41,6 33 1, 23, 95,6 12, , ,3,7 94 1,9 43,6 38 3,1 7,2 79,7 16, ,7 17 9,2,4 95 2, 47,5-1,3 3,7 87,9 22, ,2 4 97,4,9 89 2,5 53,6-2,8 6,1 75,8 18,4 46 2, ,3,7 94 2,8 58, 13 3,9 81, 75,9 18, ,3 6 96,3,5 96 2,5 45, 22 4,1 75,8 79,8 15, ,3 7 96,4,9 92 1,7 38, 24 3,9 85,5 63 1, 2, ,5 9 95,4,7 93 2,5 44,6 21 4,3 77,3 65 1,1 2, , ,4,8 93 2,6 59, 33 2,1 46,3 92,9 2, , ,4,9 93 1,6 35,8 48 3,6 81,6 81 1, 22,8 48 3, , ,6 1,3 9 1,8 41, 41 5, ,4 32, 42 5,

18 14 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 1, BOD7 (lähtevä) 25,7 Kokonaisfosfori (lähtevä) 1,4,8 2,6,5 1,2 1 kg/d,6, mg/l kg/d,4,3,8,6 mg/l,2 5,2,1,4,2, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4, Kokonaistyppi (lähtevä) 8 7, Kiintoaine (lähtevä) 14 6, 12 3, 6 5, 1 kg/d 2, 4 mg/l kg/d 4, 3, 8 6 mg/l 1, 2 2, 1, 4 2, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 6. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 12 hengen, kiintoaineen osalta 51 hengen, kokonaisfosforin osalta 14 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 2 hengen puhdistamattomia jätevesiä Vuoden 26 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisfosforin jäännöspitoisuus ylitti ja fosforipoistuma alitti raja-arvon. Muilta osin lupaehtoihin yllettiin vuonna 26. Yksittäisistä tarkkailukerroista lupaehtoihin yllettiin vuonna 26 BOD 7 :n osalta kaikilla kerroilla ja kokonaisfosforin osalta kolmella kerralla neljästä. Kesäkuussa kemikaalin syötössä oli häiriöitä mikä pilasi puhdistustuloksen tuolloin.

19 15 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Kuusamon Energia ja Vesiosuuskunta Rukan alueen viemäriverkosto kattaa Rukatunturin rinteiden sekä Kesäjärven välisen pitkänomaisen alueen. Verkostoon johdetaan jätevedet noin 23 asukkaan Salmilammen kylästä, haja-asutusalueen noin 53 hengen, sekä alueella olevista vapaa-ajan asunnoista, joissa on runsaat 17 vuodepaikkaa. Puhdistamon sijainti on esitetty liitteessä 1. Jäteveden määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan. Matkailun sesonkiaikana keväällä puhdistamon virtaamat ovat moninkertaiset keskimääräiseen verrattuna. Muina ajankohtina jätevesiä tulee pääasiassa pysyväisasutuksesta. Rukan jäteveden puhdistamo on rakennettu vuonna 1965 imeytysojastolla varustetuksi lammikkopuhdistamoksi, jota myöhemmin on laajennettu kolme kertaa: vuonna 1975 laajennus rinnakkaissaostuslaitokseksi, vuonna 1987 laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi sekä vuonna 1991 laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi, jossa biologinen osa perustuu rinnakkaissaostukseen. Toiminnaltaan prosessi on jälkisaostukseen perustuva rinnakkaissaostuslaitos, mutta laitosta on mahdollista käyttää normaalina jälkisaostuslaitoksena. Biologista osaa voidaan ajaa yksivaiheisena aktiivilieteprosessina tai kaksivaiheisena niin sanottuna AB prosessina, jossa on kaksi biologista osaa peräkkäin: korkeakuormitteinen ja matalakuormitteinen. Myös ferrosulfaatin 2-pistesyöttö on mahdollista. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuviemäriä pitkin Kesäjokeen. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Virtaama Q d 225 m 3 /d Q max 447 m 3 /d q mit 15 m 3 /h Kuormitus ja vedenlaatu kg/d BOD Kiintoaine 897 Typpi 98 Fosfori 24 Puhdistamolle on lupaehdoissa asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta: BOD 7 ATU 15 mg/l ja puhdistusteho 95 % neljännes vuosikeskiarvoina Kok.P,5 mg/l ja puhdistusteho 95 % neljännes vuosikeskiarvoina Kuvassa 7 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 26 olivat 2,17 (nv) ja 3,74 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 21 %.

20 16 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 2,17 n max = = 3,74 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 1 % keskivirtaamalla 21 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 37 % Kuva 7. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Taulukkoon 4 on koottu vuoden 26 käyttötarkkailutietoja puhdistamolta. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 482 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama (1437 m 3 /d) mitattiin toukokuussa, joka oli noin 32 % maksimimitoitusvirtaamasta (Q max 447 m 3 /d). Pienin vuorokausivirtaama (39 m 3 /d) mitattiin elokuussa. Ohituksia ei puhdistamolla eikä verkostossa jouduttu suorittamaan. Fosforin saostukseen käytettiin ferrosulfaattia (FeSO4) vuoden aikana kg, ja Ekoflock -kemikaalia kg. Sakokaivolietettä vastaanotettiin 2898 m 3. Lietettä poistettiin vuoden aikana 746 m 3. Liete ja välpe kuljetettiin Kuusamon kaatopaikalle. (taulukko 4) Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 4 ja kuormituslaskelmat liitteessä 5.

21 17 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 4. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuonna 26. Kuu- Käsitelty Ohitukset Veden Saostuskemikaalit Sähkön Liete sakok. kausi m 3 /d m 3 /kk kulutus Ecoflock FeSO4 kulutus kaatop. liete min. kesk. maks. yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa 482 Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna ,5 Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna 22 Yhteensä vuonna 21 Yhteensä vuonna 2 Yhteensä vuonna 1999 Yhteensä vuonna 1998 Ohitustyypit: 1. Koko jätevesimäärä puhdistamon ohi 2. Vain osa jätevedestä puhdistamon ohi Puhdistamolla käsitelty vesimäärä kasvoi 4 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus pieneni kaikkien kuormitteiden (BOD 7-29 %, kokonaisfosfori -7 %, kokonaistyppi -8 % ja kiintoaine -22 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. (taulukko 5 ja kuva 8). Pitkällä aikavälillä puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut kaikkien kuormitteiden osalta selvässä kasvussa vuoteen 24 saakka, jonka jälkeen tulokuormitus on kääntynyt laskuun. Myös puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on ollut tasaisesti kasvussa. Suurin tekijä puhdistamolle tulevan kuormituksen kasvussa on Rukan kasvava matkailukeskus, ja sieltä tuleva jätevesien määrä. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi kokonaistypen (+4 %) ja BOD 7 :n osalta (+19 %), mutta pieneni kiintoaineen (-23 %) ja kokonaisfosforin (-1 %) osalta edellisvuoteen verrattuna (taulukko 5 ja kuva 9 ) Pidemmällä aikavälillä vesistöön johdettu kuormitus on ollut selvässä kasvussa BOD 7 :n, kokonaistypen ja kiintoaineen osalta. BOD 7 - ja kokonaistyppikuormituksen kasvu on ollut melko tasaista vuodesta 1994 lähtien, lukuunottamatta BOD 7 -kuormituksia vuosina 1998 ja 24. Kiintoainekuormitus sen sijaan vaihtelee vuosittain huomattavasti, mutta aivan viime vuosina kuormitus on ollut selvästi aiempaa suurempi. Kokonaisfosforikuormituksella on ollut laskeva suuntaus viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin parin viime vuoden aikana fosforikuormitus on noussut hieman edellisvuosien tasosta.

22 18 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 5. Rukan jätevedenpuhdistamolle vuosina tullut kuormitus ja tulevan veden laatu sekä vesistöön johdettu kuormitus (kg/d) ja puhdistusteho (%). Tuleva Lähtevä Q BOD fosfori typpi kiintoaine BOD fosfori typpi kiintoaine Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d % kg/d % kg/d % kg/d % ,8 2,46 2,3 74,2 1,68 97, ,4 34 7, ,4 2,58 19,9 57 1,71 96, ,2 45 3, ,8 2,15 16,7 5,5 1,2 97, ,4 14 5, ,7 2,18 15,6 64,4 1,4 97, ,9 17 3, ,4 2,43 19,8 62,8 1,33 98, ,8 25 4, ,4 2,28 18,2 53,5 1,85 96, ,9 2 5, ,7 3,2 23, ,77 94, ,3 19 8, ,3 3,4 22, ,88 98, ,1 38 3, ,8 2,96 24,2 65 2,43 96, ,2 41 7, ,3 4, ,1 98, ,3 37 3, ,3 3,18 22,4 87,5 1,97 97, ,9 11 3, ,4 3,37 23,3 86,5 2,25 97, ,2-8 5, , ,9 97, ,2 25 7, ,1 34, ,2 97,1 98 3,6 11 7, ,4 3,8 31,5 15 3,8 95, ,8-1 6, 94 2 BOD7 (tuleva) 5 6, fosfori (tuleva) , 15 kg/d mg/l kg/d 4, 3, 2, mg/l 4 1 1, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4 typpi (tuleva) 1 2 kiintoaine (tuleva) kg/d 2 5 mg/l kg/d 8 2 mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 8. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina

23 19 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 5, BOD7 (lähtevä) 25,15 fosfori (lähtevä) 1 4, raja-arvo 2 mg/l 2,12 raja-arvo,7 mg/l,8 kg/d 3, 2, 15 1 mg/l kg/d,9,6,6,4 mg/l 1, 5,3,2, , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4 typpi (lähtevä) 1 1 kiintoaine (lähtevä) kg/d 2 5 mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 9. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 265 hengen, kiintoaineen osalta 54 hengen, kokonaisfosforin osalta 3 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 54 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamon toiminta täytti asetetut puhdistusvaatimukset sekä BOD 7 :n että fosforin osalta. Ammoniumtypen poiston tavoitearvoa (8 %) sekä jäännöspitoisuutta 6 mg/l ei saavutettu yhdelläkään tarkkailukerralla. Yksittäisiä tarkkailujaksoja tarkasteltaessa havaitaan, että orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin pitoisuuden ja poistuman osalta edellä esitetyt raja-arvot pystyttiin täyttämään kaikilla tarkkailukerroilla, lukuun ottamatta ensimmäistä vuosineljännestä, jolloin orgaanisen aineksen puhdistusvaatimus alittui niukasti.

24 2 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Posion Aholan vesiosakeyhtiö Posion Aholassa viemäröinnin piirissä on noin 1 75 asukasta. Jätevesiviemäriä on noin 16 km ja osassa kiinteistöistä on käytössä sakokaivot. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella (kuva 5). Puhdistamoa saneerattiin vuosien aikana siten, että jätevesien esikäsittelyosa rakennettiin syystalvella 1996 ja otettiin käyttöön tammikuun 24. päivänä Saneerauksen yhteydessä jälkilammikko tyhjennettiin ja ruopattiin kesällä 1997 ja kemikaalinsyöttö siirrettiin varsinaiselle puhdistamoalueelle. Vuoden 2 lopulla puhdistamoa saneerattiin jälleen mm. lisäämällä puhdistusprosessiin porrasvälppä ja bioroottori ennen kemiallista käsittelyä. Puhdistamon nykyinen puhdistusprosessi koostuu seuraavista vaiheista: Esikäsittely (porrasvälppä) Etuselkeytys Biologinen vaihe (bioroottori) Väliselkeytys Kemiallinen käsittely (kemikaalin syöttölaitteisto ja varastosiilo, flokkauspumppaamo ja putkisto) Jälkiselkeytys Ilmastettu jälkilammikko (,5 ha) Lietteenkäsittelyä on tehostettu muuttamalla vanha lieteallas lietelavaksi, joka on varustettu salaojituksella, suodatussoralla ja turvekerroksella. Lietteestä erottuva rejektivesi johdetaan salaojien kautta takaisin puhdistamon kemialliseen käsittelyyn. Lietelavalla kuivunut liete sekoitetaan turpeen kanssa ja siirretään kompostointialueelle varastoon. Kompostointialue on salaojitettu ja myös sieltä muodostuvat suodosvedet johdetaan puhdistamolle. Sakokaivolietteiden käsittely suoritetaan kaatopaikalla, josta rejektivesien viemäröinti puhdistamolle. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Virtaama Q d 6 m 3 /d Q max 9 m 3 /d Q max /Q d 1.5 q mit 4 m 3 /h q max 6 m 3 /h Kuormitus ja vedenlaatu kg/d mg/l BOD Kiintoaine Typpi Fosfori 4 6,7 Puhdistamolle on lupaehdoissa (PSVEO 68/97/1) asetettu seuraavia vaatimuksia vesistöön johdettavien jätevesien laadusta ja puhdistustehosta:

25 21 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 BOD 7 ATU 15 mg/l ja puhdistusteho 9 % puolivuosikeskiarvoina Kok.P,8 mg/l ja puhdistusteho 9 % puoli-vuosikeskiarvoina Hakijan on jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus ympäristölupavirastolle vuoden 25 loppuun mennessä. Posion Aholan Vesi Oy jätti ympäristölupahakemuksen. Lapin ympäristökeskus antoi ympäristölupapäätöksen 18/26, jossa se myönsi ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Posion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen toistaiseksi sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Soukkalampeen tietyin lupamääräyksin. Velvoitetarkkailuun vaikuttavia lupamääräyksiä ovat mm. seuraavat: Lupamääräys 1. Jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistamolta ja viemäriverkostosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien Soukkalampeen johdettava jätevesi täyttää puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD 7/ATU arvo) on enintään 12 mgo 2 /l ja sen poistoteho vähintään 9 %. kokonaisfosforipitoisuus enintään,5 mg/l ja sen poistoteho vähintään 9 %. Edelleen jätevedet on käsiteltävä siten, että valtioneuvoston päätöksien 365/1994 ja 757/1998 mukaisesti vesistöön johdettava jätevesi täyttää kunakin vuonna otettavien näytesarjojen yksittäisissä näytteissä poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta seuraavat vaatimukset: biokemiallinen hapenkulutus ilman nitrifikaatiota (BOD 7/ATU arvo) enintään 3 mgo 2 /l ja sen poistoteho vähintään 7 %, kokonaisfosforipitoisuus enintään 2 mg/l ja sen poistoteho vähintään 8 %, kemiallinen hapenkulutus dikromaattihapetuksella (COD Cr ) enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %, kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 9 %. Kuvassa 1 on esitetty viikkovirtaamakuvaaja vuodelta 26 ja viikkovirtaamiin perustuvat verkoston vuotovesikertoimet ja puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa. Viemäriverkoston vuotovesikertoimet vuonna 25 olivat 1,23 (nv) ja 2,8 (n max) ja puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla 66 %.

26 22 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 VUOTOVESIKERTOIMET: keskivirtaama 8:n peräkkäisen viikon maksimivirtaama nv = = 1,23 n max = = 2,8 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama 4:n peräkkäisen viikon minimivirtaama JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖASTE: 4:n viikon minimivirtaamalla 53 % keskivirtaamalla 66 % 8:n viikon maksimivirtaamalla 11 % m3/viikko mitoitus Q(kesk) = 6 m3/d käsitelty jätevesi 6 4 m3/d viikko Kuva 1. Viemäriverkoston viikkovirtaamakuvaaja ja vuotovesikertoimet sekä puhdistamon käyttöasteet eri virtaamatilanteissa vuonna 26. Taulukkoon 6 on koottu vuoden 26 käyttötarkkailutietoja puhdistamolta. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 26 yhteensä m 3 eli keskimäärin 425 m 3 /d (mitoitus 6 m 3 /d). Huhtikuussa mitattu suurin vuorokausivirtaama (87 m 3 /d) pysyi mitoituksen rajoissa (Q max 9 m 3 /d). Pienin vuorokausivirtaama (271 m 3 /d) mitattiin elokuussa. Ohituksia ei puhdistamolla eikä verkostossa jouduttu suorittamaan. Saostuskemikaalia (AVR) syötettiin vuoden aikana kg (18 g/m 3 ). Lietettä kompostoitiin turpeineen vuoden aikana 25 m 3 (taulukko 6). Puhdistamon tarkkailutulokset vuodelta 26 on esitetty liitteessä 6 ja kuormituslaskelmat liitteessä 7.

27 23 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 6. Käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuonna 26. Käsitelty jätevesi Ohitus Veden Saostuskemikaali Sähkön kompost. sakok. m 3 /d m 3 /kk kulutus AVR kulutus liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä koko vuonna Keskim. vuorokaudessa Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Yhteensä vuonna Puhdistamolla käsitelty vesimäärä väheni 15 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta (BOD %, kokonaisfosfori +1 %, kiintoaine +85 % osalta ja kokonaistyppi +2 %) osalta edellisvuoteen verrattuna (taulukko 7 ja kuva 11). Puhdistamolle tuleva kuormitus on kääntynyt hienoiseen laskuun vuodesta 2 lähtien kaikkien kuormitteiden osalta. Kokonaisfosforikuormitus on tosin pysynyt melko tasaisena, mutta aivan viime vuosina kuormitus on ollut hieman aikaisempia vuosia pienempää. (kuva 11). Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi BOD 7 :n (+16 %), kokonaisfosforin (+6 %) ja kiintoaineen (+4 %) osalta, mutta pieneni kokonaistypen (-13 %) osalta vuoteen 25 verrattuna (taulukko 8 ja kuva 12). Vesistöön johdettu kuormitus on vähentynyt orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta huomattavasti vuodesta 21 lähtien. Myös kokonaistyppikuormituksessa on ollut selvä laskeva suuntaus vuoden 2 jälkeen. Kiintoainekuormitus on pysynyt vuosittain melko tasaisena, lukuun ottamatta vuoden 21 kuormitushuippua. Kokonaisfosforikuormitus vaihtelee vuosittain huomattavasti, eikä pidempää aikaväliä tarkasteltaessa kuormituksen kehitykselle ole havaittavissa selvää suuntausta. (kuva 12).

28 24 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 7. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolle vuosina tullut kuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l). 1) vuosi Q BOD 7 1) fosfori typpi kiintoaine m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,6 8, ) , 8, ,7 6, ,5 7, ) ,9 7, ,6 8, ,5 1, ,3 7, , 8, ,1 6, ,4 8, vuodesta 1988 lähtien BOD 7 atu-lisäyksellä. 2) puhdistamoa saneerattu. 1 BOD7 (tuleva) 2 12 Kokonaisfosfori (tuleva) kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 5 Kokonaistyppi (tuleva) 1 1 Kiintoaine (tuleva) kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 11. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina

29 25 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Taulukko 8. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolta vuosina vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) ja puhdistusteho (%). vuosi 1) BOD 7 Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,4, ,11, ,13, ,9, ,14, ,1, ,9, ,3 5 94,4, ,3 7, , 8,5 93,11, ,9 5,7 92,1, ,3 7,8 93,16, BOD7 (lähtevä) 6,2 kokonaisfosfori (lähtevä), ,15,3 kg/d 6 3 mg/l kg/d,1,2 mg/l ,5, , , kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 25 kokonaistyppi (lähtevä) 5 25 kiintoaine (lähtevä) kg/d 1 2 mg/l kg/d 1 2 mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 12. Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen (kg/d) ja veden laadun (mg/l) kehitys vuosina Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 897 hengen, kiintoaineen osalta 62 hengen, kokonaisfosforin osalta 41 hengen ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 47 hengen puhdistamattomia jätevesiä Puhdistamon toiminta täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosijaksoilla sekä BOD 7 :n että fosforin osalta.

30 26 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Yksittäisiä näytteenottokertoja tarkasteltaessa (liitteet 1 ja 2) havaitaan, että edellä esitetyt raja-arvot pystyttiin täyttämään pitoisuuksien osalta lähes kaikilla tarkkailukerroilla sekä BOD 7 :n, että fosforin osalta. Syyskuun tarkkailukerralla BOD 7 :n raja-arvo pitoisuuden osalta ylittyi hieman. Puhdistustehotkin täyttivät lupaehdot lukuunottamatta kesäkuun ja syyskuun BOD 7 -reduktiota. 5.4 Kuusamon kalanviljelylaitos Kuusamon kalanviljelylaitoksen tuotanto vuonna 26 oli kg lisäkasvuna ilmoittaen. Tuotantomäärä oli selvästi pienempi kuin edellisvuosina, vaikka käytetty rehumäärä säilyi samalla tasolla (kuva 13). Rehukerroin nousikin 1,93:een, eli selvästi luparajaa (1,2) korkeammaksi. Kohonnut rehukerroin selittyy pääasiassa tehdyllä varastokorjauksella. Laitokselta on hävitetty suurehko siikaparvi, jonka koko on ollut väärin arvioitu. Virheen kokoluokka on ollut noin 2 kg. Rehukerroin ei kuitenkaan selity täysin tehdyllä varastokorjauksella, vaan osasyynä on myös laitoksen tuotannon muuttaminen emokalasuuntaan. Laitoksella on uusi ympäristö- ja vesitalouslupahakemus vireillä, ja uusi lupajakso voidaan näin aloittaa paikkaansa pitävien lukujen pohjalta. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella saatu kuormitus suhteutettiin vastaavan kalenterikuukauden rehunkäyttöön, jolloin saatiin ominaiskuormitus. Ominaiskuormitusten ja kuukausittaisten rehunkulutusten perusteella arvioitiin kalanviljelylaitoksen vesistökuormitus. Niinä kuukausina, jolloin kuormitusnäytettä ei otettu, käytettiin lähintä mitattua ominaiskuormitusta. Näin laskien laitoksen fosforikuormitukseksi vuonna 26 saatiin noin 45,5 kg. Fosforikuormitus on ollut kasvussa vuodesta 23 lähtien, mutta on edelleen jonkin verran vuosien keskiarvoa pienempi (kuva 14). Vedenkäyttö oli jonkin verran edellisen vuoden määriä vähäisempää (n. 93 %), mutta silti pitkäaikaista (199-26) keskiarvoa runsaampaa (n. 15 %). Virtaama (keskiarvo) oli vuonna 26 korkeimmillaan 18 l/s kesäkuussa ja alimmillaan 14 l/s marraskuussa. Laitoksen kuormitus sekä myös vedenkäyttö täyttivät näin ollen asetetut lupaehdot (95 kg P/a, 2 l/s). Koko vuoden rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvuun sitoutuvan fosforimäärän perusteella fosforin vuosikuormitukseksi saatiin noin 16 kg. Tässä on oletettu, että kalan fosforipitoisuus on,4 % ja lietteeseen sitoutuva fosfori jätetään huomioimatta. Syy ainetaseen perusteella arvioituun korkeaan fosforikuormitukseen on korkeassa rehukertoimessa, mikä taas johtuu aiemmin mainituista tekijöistä. Näin laskien laitoksen kuormitus ylitti lupaehdoissa asetetun fosforikuormitusrajan reilulla kymmenellä kilolla. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella laskettua arviota voidaan kuitenkin pitää luotettavampana aiemmin mainituista tekijöistä johtuen. Vuonna 26 lietevettä poistettiin yhteensä 374 m 3. Lietteestä pääosa (345 m 3 ) johdetaan Käylän jätevedenpuhdistamolle. Lietebunkkerista toukokuussa poistettu 29 m 3 lietemäärä toimitettiin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan puhdistamolle. Kalanviljelylaitoksella käytettiin keskeisimmällä kasvatuskaudella (kesällä) pieniä määriä tavanomaisia tautien ja vesihomeen torjunnassa käytettäviä kemikaaleja: formaliinia 7 litraa ja ruokasuolaa 856 kg. Sekä formaliinin että suolan käyttö oli vähäisempää kuin vuonna 25.

31 27 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Lisäkasvu ja rehukerroin Kuusamon vesiviljelyssä vuosina ,93 1,6 14 1,4 12 1,2 Lisäkasvu kg ,,8,6,4,2, Rehukerroin Lisäk. kg Rehuk. Kuva 13. Kuusamon kalanviljelylaitoksen lisäkasvu ja rehukerroin vuosina Fosforikuormituksen kehitys vuosina kg/a Kuva 14. Kuusamon kalanviljelylaitoksen fosforikuormituksen kehitys vuosina

32 28 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Kuormitustarkkailun yhteenveto Käylän jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevettä hieman vähemmän kuin vuonna 25. Tulokuormitus kasvoi BOD 7 :n (+14 %), kokonaistypen (+3 %) ja kokonaisfosforin (+1 %) osalta. Kiintoaineen (-1 %) osalta tulokuormitus pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna. Vesistöön johdettu kuormitus pieneni BOD 7 :n (-66 %) osalta selvästi, mutta kasvoi kokonaistypen (+13 %), kokonaisfosforin (+5 %) ja kiintoaineen (+5 %) osalta vuoteen 25 verrattuna. Vuoden 26 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisfosforin jäännöspitoisuus ylitti ja fosforipoistuma alitti raja-arvon. Muilta osin lupaehtoihin yllettiin vuonna 26. Rukan jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä kasvoi 4 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus pieneni kaikkien kuormitteiden (BOD 7-29 %, kokonaisfosfori -7 %, kokonaistyppi -8 % ja kiintoaine -22 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus kasvoi BOD 7 :n (+19 %) ja kokonaistypen (+4 %) osalta, mutta pieneni kokonaisfosforin (-1 %) ja kiintoaineen (- 23 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon toiminta täytti asetetut puhdistusvaatimukset sekä BOD 7 :n että fosforin osalta. Ammoniumtypen poiston tavoitearvoa (8 %) sekä jäännöspitoisuutta 6 mg/l ei saavutettu yhdelläkään tarkkailukerralla. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä pieneni -15 % edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräinen tulokuormitus kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta (BOD %, kokonaisfosfori +1 %, kiintoaine +85 %, ja kokonaistyppi +2 %) osalta vuoteen 25 verrattuna. Vesistöön johdettu kuormitus kasvoi BOD 7 :n (+16 %), kokonaisfosforin (+6 %) ja kiintoaineen (+4 %) osalta, mutta pieneni kokonaistypen (-13 %) osalta edellisvuoteen verrattuna. Puhdistamon toiminta täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset molemmilla vuosijaksoilla sekä BOD 7 :n että fosforin osalta.

33 29 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Kuusamon kalanviljelylaitoksen tuotantomäärä oli pieni tehdyn varastokorjauksen ja tuotantosuunnan erilaisen painottumisen vuoksi. Vuonna 26 laitoksen lisäkasvu oli vain kg ja tästä syystä myös rehukerroin nousi selvästi yli luparajan 1,93:een. Vuonna 26 yhden kalakilon tuottamiseen kului siis noin 1,93 kg rehua. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella Kuusamon kalanviljelylaitoksen fosforikuormitukseksi vuonna 26 saatiin noin 45,5 kg. Fosforikuormitus kasvoi hieman vuoteen 25 verrattuna, mutta oli edelleen pienempi kuin vuosien keskiarvoa pienempi. Vuoden 26 rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvuun sitoutuvan fosforimäärän perusteella fosforin vuosikuormitukseksi saatiin noin 16 kg. Keskimääräinen virtaama (16 l/s) oli pienempi kuin vuonna 25 (173 l/s). Kuusamon kalanviljelylaitoksen kuormitus sekä vedenkäyttö täyttivät asetetut lupaehdot (95 kg P/a, 2 l/s). Rehukerroin oli selvästi lupaehtoja suurempi (1,93 vs. 1,2). Jätevedenpuhdistamoilta (Käylän jätevedenpuhdistamo, Posion Aholan jätevedenpuhdistamo ja Rukan jätevedenpuhdistamo vesistöön johdettu kuormitus kasvoi BOD 7 :n (+11 %) ja kokonaisfosforin (+29 %) osalta. Kokonaistypen osalta kuormitus pysyi edellisvuoden tasolla. (taulukko 9). Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kokonaiskuormitus fosforin osalta vuonna 26 kasvoi hieman vuoteen 25 verrattuna, mutta oli edelleen pienempi kuin vuosien keskiarvo (taulukko 9). Taulukko 9. Jätevedenpuhdistamoiden ja kalanviljelylaitoksen toiminnasta aiheutuva kokonaiskuormitus vuosina Kuormittaja Jäteveden puhdistamot Tarkkailuvuosi BOD7 kg/d 8,45 13,47 9,8 14,13 7,31 6,27 5,5 9,8 6,57 7,27 Kok.P kg/d,22,27,19,26,21,22,14,25,24,31 Kok.N kg/d 43,8 4,3 36,6 38 4,8 4,6 43,7 48,8 47,7 47,6 Kalanviljelylaitos Kok.P kg/d,15,15,17,11,13,16,6,9,12,15

34 3 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 6 VESISTÖN VEDEN LAATU 6.1 Veden keskimääräinen laatu Kitkajärvillä ja Kitkajoella Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen Yhteistarkkailua varten on perustettu kaksi näytepistettä, joista toinen sijaitsee Yli- ja Ala-Kitkajärvien välisessä Kilkilösalmessa ja toinen Kitkajoella Ala-Juumajärven luusuassa (taulukko 9 ja liite 1). Lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan ympäristökeskusten ottamien vesinäytteiden tuloksia Yli-Kitkan Turjanselältä, Yli-Kitkan Vasikkaselältä sekä Kitkajoen Käylänkoskesta (Kitkajoki 156). Kitkajoen Käylänkosken näytepiste on mukana myös Käylän jätevedenpuhdistamon ja Kuusamon kalanviljelylaitoksen lähialuetarkkailussa laitosten yläpuolisena vertailupisteenä. Taulukko 9. Kitkajärvien ja joen yleisen vedenlaatutarkkailun havaintopaikat. Havaintopaikka Koordinaatit (PK) Vesistöa lue- P I Kunta Selite Yli-Kitka Turjanselkä Posio Yli-Kitka, syvänne Kuusamo Vasikkaselän syvänne Ala-Kitka, Kilkilösalmi Kuusamo Kilkilösalmen silta Kitkajoki Kuusamo Käylänkoski, maantiesilta Kitkajoki, Ala-Juumajärvi Kuusamo Juuman kylän ap., Niskakoski Kilkilösalmesta ja Ala-Juumajärven luusuasta Lapin vesitutkimus Oy otti näytteet Yli-Kitkan Turjanselältä Lapin ympäristökeskus otti vuonna 26 näytteitä kolmasti: kerran talvella (29.3.), kerran kesällä (3.8.) ja kerran syksyllä (9.1.). Yli-Kitkan Vasikkaselän syvänteeltä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus otti vuonna 26 näytteitä kaikkiaan 7 kertaa (22.3., 23.5., 12.7., 31.7., 23.8., ja 19.1.). Kitkajoen pisteeltä 156 otettiin PPO:n toimesta neljä näytettä (13.3., 15.5., 1.8.ja 2.11.) ja Lapin vesitutkimuksen toimesta kaksi näytettä (16.3. ja 4.8., liite 9 ja 1) Veden yleinen laatu Ympäristöhallinnon vuosien 2-23 vedenlaatutuloksiin perustuvassa vesistöjen laadullisessa yleiskäyttökelpoisuusluokituksessa (Vuori ym. 26) Kitkajärvet ja Kitkajoki luokitellaan pääosin veden laadultaan erinomaiseksi. Tällainen vesistö on luonnontilainen ja soveltuu erittäin hyvin kaikkiin vesistön käyttömuotoihin kuten virkistykseen, kalastukseen tai raakavedeksi. Turjanselän, Vasikkaselän, Kilkilösalmen, Käylän ja Ala-Juumajärven luusuan vesi oli myös vuoden 26 aineistossa varsin hyvä- ja tasalaatuista ja täyttää erinomaisen laatuluokituskriteerit (taulukko 1). Näiden havaintopaikkojen perusteella saadaan keskimääräinen kuva järven veden laadusta. Kitkajärvien kuormitetuissa lahdista Kesälahti on veden laadultaan selvästi muuta järveä heikompi ja se on luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan astetta alemmaksi eli hyväksi. Kuormittajien lähialueen veden laatua käsitellään tarkemmin kohdassa 6.2. Happitilanne on ollut vesistössä hyvä ja happipitoisuudet ovat pintavedessä lopputalvellakin korkeita. Vasikkaselän syvänteessä esiintyi pohjanläheisessä vedessä silti ajoittain lopputalvisin vähähappisuutta. Vuonna 26 happipitoisuus laski maaliskuussa Vasikkaselän syvänteessä (3 m:n syvyydessä),4 mg/l. Turjanselällä tilanne oli parempi ja maaliskuussa Turjanselällä oli 27 m:n syvyydessä happea 3,3 mg/l (kuva 15). Tilanne oli kokonaisuudessaan edellisvuoteen (25) verrattuna hieman heikompi, erityisesti syvänteiden pohjalla. Vasikkaselän syvänteessä vuonna 25 maaliskuussa liuenneiden ravinteiden määrä oli vuoteen 24 verrattuna vähäisempi ja epäorgaaninen typpi oli hapettuneena nitraatti nitriitti typpenä. Mutta vuonna 26 liuenneiden ravinteiden pitoisuudet olivat korkeammat ja epäorgaaninen typpi oli happea kuluttavassa

35 31 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 ammoniummuodossa. Vähähappisten olosuhteiden seurauksena sedimentistä oli liuennut veteen mm. rautaa ja ravinteita (typpi, ammoniumtyppi ja fosfori). (liite 1). Kesällä 26 Vasikkaselän syvänteessä happea oli vain 2,7 mg/l, kun sitä edellisenä vuonna oli 6,1 mg/l. Myös Turjanselän syvänteessä happitilanne oli kesällä heikompi, happipitoisuuden ollessa 27 m:n syvyydessä 2,1 mg/l. (kuva 15). Happamuustasoltaan alueen vesi on yleensä ollut talvellakin hieman emäksistä, mutta Turjanselän syvännepisteellä talven keskimääräinen ph-arvo on ollut neutraali ja Vasikkaselällä happamen puolella (taulukko 1). Kesällä veden ph-taso nousee hieman (7,3-7,5) perustuottajien yhteyttämisen seurauksena (taulukko 1). Vesi on alkaliniteetti-arvojen perusteella myös erittäin hyvin puskuroitua (liite 9 ja 1). Happi (mg/l) syvyys (m) Vasikkaselkä Vasikkaselkä Turjanselkä Turjanselkä Kuva 15. Veden happipitoisuus (mg/l) Yli-Kitkajärven Vasikkaselällä sekä Turjanselällä lopputalvella ja -kesällä vuonna 26. Veden kiintoainepitoisuudet ovat tarkastelulla alueella olleet yleisesti hyvin vakaita ja alhaisia,,3-1,8 mg/l. Yli-Kitkan Turjanselällä veden humus- (COD Mn ) ja rautapitoisuudet ovat viime vuosina olleet keskimäärin korkeampia kuin alempana ja sen seurauksena vesi on ollut Turjanselällä myös jonkin verran muita tarkasteltuja vesialueita ruskeampaa. Turjanselän tummempi vesi on todennäköisesti seurausta Posionjärvestä Soudunjärven kautta tulevasta tummemmasta vedestä. Kesällä 26 veden kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) erot vesialueiden välillä eri havaintopisteillä olivat vähäisiä. Veden värin vaihtelu tasolla 3-4 mgpt/l kuvaa lähinnä kirkasta, ajoittain lievästi humuspitoista vettä (taulukko 1). Kun tarkastellaan veden värin muutoksia Yli-Kitkan ja Kitkajoen yläosalla jaksolla 2-26 havaitaan, että vesi on ollut keskimäärin hieman kirkkaampaa vuosina (kuva 16). Tämä todennäköisesti johtuu ainakin osittain kuivista kesistä, jolloin huuhtoumat vesistöön ovat olleet vähäisiä. Vuoden 26 alkuvuoden näytteissä lähes kaikilla havaintopaikoilla oli havaittavissa värin kohoamista edellisvuoteen nähden. Veden värin vaihtelut ovat jokihavaintopaikalla selvästi voimakkaammat kuin järvipisteillä. Myös pitkällä aikavälillä Turjanselän veden muihin havaintopisteisiin nähden tummempi väri on todettavissa (kuva 16).

36 32 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Väri (mgpt/l) Turjanselkä Vasikkaselkä Käylänkoski Kuva 16. µg/l Veden väri (mg Pt/l) Yli-Kitkajärven Vasikkaselällä, Turjanselällä sekä Kitkajoen Käylänkoskessa (Kitkajoki 156) jaksolla Näytesyvyys 1m Taulukko 1. Pintaveden keskimääräinen laatu vuodenajoittain havaintopaikoilla Yli-Kitka Turjanselkä, Yli-Kitka Vasikkaselkä, Ala-Kitka Kilkilösalmi, Kitkajoki 156 ja Kitkajoki Ala-Juumajärvi vuosina

37 33 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 n t O 2 O 2 same us kiinto aine sähk. joht. ph väri COD Mn kok.n NO 2+3 NH 4 kok.p PO 4 Fe chl-a C mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Lopputalvi III-IV Yli-Kitka 22 1,4 12,5 87,3 4,1 7,3 2 4, Turjanselkä 23 1,5 12,4 86,3 4, 7,1 15 3, ,5 12,3 85,2 4, 7,1 15 3, ,2 13,5 93,4 4,3 6,9 25 4, ,4 12,8 89,4 3,9 7, 3 5, Yli-Kitka 22 1,5 11,8 82,3 5,4 7, Vasikkaselkä 23 1,5 12,1 84,2 3,8 7,2 5 3, ,8 13,5 94,1 4,3 7,1 5 3, ,4 14,2 98,3 4,3 7, , 26 1,3 13 9,1 4,2 6,9 1 3, Ala-Kitka ,4 9,6 68,2,5 4,3 6,9 5 3, Kilkilösalmi 24 1,6 13,4 93,2,4 4,5 7,1 3 3, ,6 12,7 88,3 1, 4,5 7,3 5 4, ,8 13,3 93,4 1, 4,3 7,1 8 3, Kitkajoki 23 2,5 1,3 72,3 1, 4,6 7, 6 3, ,2 12,1 82,2,3 4,7 6,9 4 3, Käylänkoski 25 2,3 12,5 84,4,4 4,6 7, ,6 11,6 81,3 L 3,4 4,9 7, L 5 4, Kitkajoki, 23 1,4 12,4 86,2,5 4, , Ala- 24 1,2 11,8 81,2,5 4,9 7,1 3 2, Juumajärvi 25 1,6 12,3 85,4 1, 4,9 7,1 5 4, ,2,7 4,7 7,1 8 4, Kesä VI-VIII Yli-Kitka ,7-3,6 7,3 15 4, ,7 Turjanselkä ,7,7 3,9 7,4 15 3, , ,7,3 3,8 7,2 2 3, , ,7,6 3,9 7,3 2 4, ,4 Yli-Kitka ,5 1,4 4, 7,4 9 3, ,7 Vasikkaselkä ,6 1,3 3,9 7,6 9 3, , ,4,6-7, , ,4 3,9 7, , ,5,7 4, 7,5 17 3, ,2 Ala-Kitka ,4,7 4, 7,4 22 4, 25 L ,9 Kilkilösalmi ,5,7 4,1 7,3 15 3,8 24 L , ,7 1, 4,1 7,4 8 4, , ,6 2,5 4,1 7,6 11 4,1 25 L1 5 9 L 2-4,7 Kitkajoki ,7,8 4,4 7,4 8 4, , ,6 1,3 4,3 7,4 13 3, ,8 Käylänkoski ,7 1,1 4,1 7, , ,8 L 1,2 4,3 7,6 2 4,5 23 L1 7 8 L ,7 Kitkajoki, ,4,6 4,5 7,4 23 4,1 26 L ,5 Ala ,4,9 4,5 7,2 7 3,7 21 L ,8 Juumajärvi ,6 1,4 4,5 7,4 11 4, , ,5 1,8 4,5 7,6 1 4,3 255 L1 6 8 L 2-4,1

38 34 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Ravinteet ja rehevyys Kesän 26 keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet vaihtelivat fosforin osalta välillä 3-1 µg/l ja typen osalta välillä µg/l (Vasikkaselän syvänteessä pitoisuuspiikki kesällä 72µg/l), mikä on karulle vesistölle ominainen taso (Forsberg & Ryding 198) (kuvat 17 ja 18). Perustuottajille käyttökelpoisten liukoisten mineraaliravinteiden määrät olivat hyvin alhaisia ja käytännössä ne olikin kesällä kulutettu vedestä loppuun. Levätuotannon suuruutta kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet olivat Kitkan alueella kesällä 26 yli 3 µg/l kuvaten lievästi rehevää vesistöntilaa. Korkeimmat klorofylli-a:n pitoisuudet mitattiin Kilkilönsalmessa, 4,7 µg/l. Pitkän aikavälin tarkastelussa havaitaan ravinnepitoisuuksien olevan korkeimmillaan kevään ja kesän ylivalumakausien aikana, mutta tällöinkin pitoisuudet pysyvät typellä pääosin alle tason 4 µg/l ja fosforilla alle arvon 15 µg/l. Vuonna 26 korkeimmat typpipitoisuudet (3 µg/l) mitattiin syyskuun puolenvälin jälkeen Käylänkoskella. Pitkällä aikavälillä selkeitä muutostrendejä ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa. PPO:n levähaittarekisteriin ilmoittamien tietojen mukaan Yli-Kitkan Kesälahdella havaittiin elokuun 1. päivänä Anabaena lemmermannii- sinilevää. Levää oli melko runsaasti (runsausasteikolla -3 2). Lisäksi samaa sinilevää tavattiin samana päivänä Ala-Kitkan Kotiniemessä, mutta esiintymä oli runsaampi kuin Kesälahdessa. Anabaena sinilevät ovat yleinen leväkukintojen muodostaja vesissämme. Anabaena -sinileviä tavataan sekä niukka- että runsasravinteisissa vesissä ja sillä esiintyy myös myrkyllisiä kantoja, mutta näistä näytteistä toksisuutta ei selvitetty. Kitkajärven lahtivesien rehevyyttä on tarkasteltu erikseen Rukan jätevedenpuhdistamon tarkkailun yhteydessä kappaleessa Kokonaistyppi (µg/l) Turjanselkä Vasikkaselkä Käylänkoski µg/l Kuva 17. Veden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Yli-Kitkajärven Vasikkaselällä, Turjanselällä sekä Kitkajoen Käylänkoskessa (Kitkajoki 156) jaksolla Näytesyvyys 1m.

39 35 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Kokonaisfosfori (µg/l) 3 Turjanselkä Vasikkaselkä Käylänkoski 25 2 µg/l Kuva 18. Veden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Yli-Kitkajärven Vasikkaselällä, Turjanselällä sekä Kitkajoen Käylänkoskessa (Kitkajoki 156) jaksolla Näytesyvyys 1m Minimiravinnetarkastelu Perustuottajien kasvua rajoittavaa minimiravinnetta voidaan tarkastella mineraaliravinnesuhteiden avulla. Mineraaliravinnesuhde kuvaa leville välittömästi käyttökelpoisten ravinteiden määrää ja on siten kokonaisravinteita luotettavampi ravinteiden rajoittavuuden kuvaaja. Forsbergin ym. (1978) mukaan kun mineraaliravinteiden N/P -suhde on suurempi kuin 12 voidaan rajoittavana ravinteena katsoa olevan fosforin. Kun N/P -suhde on pienempi kuin 5 on rajoittava ravinne typpi. Näiden arvojen välillä (N/P -suhde 5-12) rajoittavana ravinteena on joko P tai N. Pelkkiä ravinnesuhteita paremmin ravinnerajoittavuuden voimakkuutta kuvaa seitsenluokkainen vesistöjen minimiravinneluokitus, joka huomioi myös ravinnepitoisuudet ja niiden vaihtelut (Pietiläinen ja Räike 1999). Kitkajärvissä ja Kitkajoessa molempien mineraaliravinteiden pitoisuudet tuotantokaudella ovatkin jatkuvasti alhaisia (kuva 19). Vesistöjen minimiravinneluokituksessa alue voidaan vuosien veden laadun perusteella sijoittaa luokkaan 4, jossa molemmat pääravinteet rajoittavat samanaikaisesti levien kasvua. Tällaisessa vesistössä sekä fosforin että typen lisäykset näkyvät levätuotannon kasvuna. Eniten vaihtelua ravinnesuhteissa esiintyi Yli-Kitkan Vasikkaselän pintavedessä (kuva 19).

40 36 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 NO 2+3 +NH 4 (µg/l) P rajoittaa Vasikkaselkä Turjanselkä Kilkilösalmi Kitkajoki 156 Ala-Juumajärvi luusua 2 P ja N rajoittavat 15 N rajoittaa 1 5 Kuva PO 4 (µg/l) Mineraaliravinteiden pitoisuudet ja suhteet Yli-Kitkajärven (Vasikkaselkä ja Turjanselkä), Ala-Kitkan (Kilkilösalmi) sekä Kitkajoen (156 ja Ala-Juuma järven luusua) havaintopaikoilla kesinä Kuormittajien lähialue tarkkailu Käylän jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen Käylän jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalaviljelylaitos sijaitsevat Käylän kylässä Kitkajoen yläosalla rannalla. Joen valuma-alueen laajuus Sallan maantien kohdalla Käylänkoskessa on 176 km 2 ja järvisyys noin 22 %. Yläpuolisista suurista Kitkajärvistä johtuen Kitkajoen virtaamat ovat vakaita. Vuosijaksolla Kitkajoen keskivirtaama on ollut 19,7 m 3 /s (kts. taulukko 1, s. 5) Käylän jätevedenpuhdistamon ja Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan neljällä pisteellä (taulukko 11 ja kuva 2). Ylin havaintopaikka (P) sijaitsee Käylänkosken yläpuolella kalanviljelylaitoksen yläpuolella vertailupisteenä ja alin (P3) noin 3 km alempana Kiehtäjännivassa. Kalanviljelylaitoksen jätevedet johdetaan koskeen laitoksen kohdalle havaintopaikkojen P ja P1 väliin. Jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan havaintopaikkojen P1 ja P2 väliin (kuva 2). Taulukko 11. Kuusamon kvl:n ja Käylän jvp:n vedenlaatutarkkailun havaintopaikat. Havaintopaikka Koordinaatit (PK) Vesistöalue- Kunta Selite P I Kitkajoki 156 (P) Kuusamo Käylänkoski, maantiesilta Kitkajoki (P1) Kuusamo Kalanviljelylaitoksen alapuoli Kitkajoki (P2) Kuusamo Puhdistamon alapuoli Kitkajoki (P3) Kuusamo Kiehtäjänniva, alin tarkkailupiste

41 37 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 P kvl P1 P2 P3 jvp Kuva 2. Vesistötarkkailun havaintopisteet P-P3 sekä Kuusamon kvl:n sijainti ja Käylän jvp:n jätevesien purkupaikka. Vesistöstä näytteitä otetaan kahdesti vuodessa: kerran maaliskuussa ja kerran elokuussa. Vuonna 26 näytteet otettiin ja 4.8. (liite 8). Perifytonin kasvatuskokeet tehtiin heinä-elokuun vaihteessa kolmen viikon inkubointijaksona. Telineet olivat vesistössä tavanomaisen vesistötarkkailun havaintopaikoilla P-P3. Levyjen pinnoille kasvaneesta ja kertyneestä aineksesta määritettiin klorofylli-a:n pitoisuus mg/m 2 sekä kiintoainepitoisuus g/m 2. Vesistötarkkailun tulokset Kuusamon kalanviljelylaitoksen ja Käylän jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella happitilanne oli vuoden 26 tarkkailunäytteissä erinomainen sekä lopputalven että kesän näytteissä. Myös useimmat vedenlaatumuuttujat kuten sameus, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori olivat tarkkailualueella molemmissa näytteissä tasaisen alhaisia eikä niiden suhteen ollut havaittavissa merkkejä laitosten kuormituksesta. (kuvat 21 ja 22). Kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupisteellä P1 ei maaliskuun näytteessä havaittu mitään kuormitusta osoittavia vedenlaatumuutoksia. Ammoniumtypen kohdalla oli havaittavissa erikoinen rakenne sillä kalalaitoksen yläpuolisella pisteellä mitattiin huomattavasti korkeampia pitoisuuksia kuin alapuolella. Ammoniumtyppipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea (52 µg/l) verrattuna aikaisempiin vuosiin (liite 8). Käylän jätevedenpuhdistamon alapuolella ei havaittu maaliskuussa 26 muutoksia veden laadussa. Edellisenä vuonna maaliskuussa havaittua bakteeripitoisuuden kasvua ei tänä vuonna havaittu. Elokuun näytteessä puhdistamon vaikutusta ei havaittu ammoniumtypen hienoista kohoamista lukuun ottamatta. Kitkajoessa molemmat pääravinteet rajoittavat samanaikaisesti levien kasvua ja mineraaliravinteiden pitoisuudet ovat alueella varsin pieniä (kts. kappale 6.1.4). Mahdollisen ravinnekuormituksen voidaan siten olettaa näkyvän välittömästi veden perustuotannon kiihtymisenä. Kalanviljelylaitoksen alapuolisen näytteen perifytonkoe epäonnistui eikä näin ollen tuloksia saatu pisteeltä. Heinä-elokuussa tehdyissä perifytonkokeissa levyille kertyneen aineksen määrät olivat vähäisiä eikä päällyslevästön runsastumista jätevedenpuhdistamon alapuolella havaittu. Itse asiassa levyille kertyi kiintoainetta laitosten yläpuolella (pisteellä p) enemmän kuin alapuolella. Järvien päällysvedestä tutkittiin kesäkaudella myös levätuotannon

42 38 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuudet, jotka olivat tasaisen alhaisia (3,6-4,1µg/l), mutta hieman korkeampia kuin vuonna 25, kaikilla havaintopaikoilla. (kuva 22). Kaiken kaikkiaan veden laatu oli alueella hyvä ja kuormituksen vesistövaikutuksia mitattiin vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kesäaikaiset bakteeripitoisuudet olivat kuitenkin pieniä ilmentäen veden hyvää hygieenistä laatua. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet osoittavat alueella keskimäärin karua vesistöntilaa. (liite 8). Kokonaistyppi (µg/l) 4 35 Mineraalityppi (NH4- ja NO2+3, µg/l) kok.n kok.n NH4-N NH4-N NO2+3-N p, luusua p1, kvl alap. p2 jvp alap. p3, Kiehtäjänniva Kuva 21. Kokonaistypen ja ammoniumtypen (NH 4 -N) pitoisuudet (µg/l) Kitkajoessa havaintopisteillä p-p3 vuonna Kokonaisfosfori, Fosfaattifosfori (PO4) ja Klorofylli-a (µg/l) kok.p kok.p PO4-P klorofylli-a p, luusua p1, kvl alap. p2 jvp alap. p3, Kiehtäjänniva Kuva 22. Kokonaisfosforin, fosfaattifosforin (PO 4 -P) ja klorofylli-a:n pitoisuudet (µg/l) Kitkajoessa havaintopisteillä p-p3 vuonna 26.

43 39 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Klorofylli-a (mg/m 2 ) 12 1 Perifyton Kiintoaine Haihdutus- ja hehkutusjäännökset (g/m 2 ) klorofylli-a kiintoaine haihdutusjäännös hehkutusjäännös p, luusua p1, kvl alap. p2 jvp alap. p3, Kiehtäjänniva Kuva 23. Perifytonlevästön klorofylli (mg/m 2 ) ja kiintoaine sekä haihdutus ja hehkutushäviöt Kitkajoessa havaintopisteillä p-p3 vuonna 26. Pisteen p1 tulos puuttuu, koska perifytonkoe epäonnistui Rukan jäteveden puhdistamo Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen Rukan ja Salmilammin puhdistetut jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka saa alkunsa Kesäjärvestä puhdistamon yläpuolelta ja laskee noin 1 km puhdistamon alapuolella Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Kesäjoki on pieni joki, jonka virtaamat ovat etenkin talvella pieniä ja jätevesien laimentuminen on siten yleensä heikkoa. Koko joen valuma-alue on 18,4 km 2 ja jätevesien purkupaikalla valuma-alue on vain 5,4 km 2 (Kippola & Rantala 1995). Kesäjoen merkittävin sivu-uoma on noin 3 km:n päässä jokisuusta Kesäjokeen laskeva Mehtikananpuro. Jäteveden purkupaikan ja Mehtikananpuron välinen osuus Kesäjoesta on viemäri. Yli-Kitkajärven Kesälahden pinta-ala on noin,97 km 2 ja lahdella on lähivaluma-aluetta 2,6 km 2 (Kippola & Rantala 1995). Rukan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan neljällä havaintopaikalla, jotka sijaitsevat Kesäjoessa jätevedenpuhdistamon yläpuolella (Ke4) ja alapuolella (Ke2), jokisuulla (Ke1) sekä Kesälahdessa (Kitk). Yli-Kitkajärven lahtien rehevöitymistilannetta seurataan lisäksi kolmessa vertailulahdessa, jotka ovat Nilonlahti (Kitn), Isohiedanlahti (Kiti) ja Orjaslahti (Kito) (taulukko 12 ja kuva 24). Taulukko 12. Rukan jvp:n vedenlaatutarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Koordinaatit (PK) Vesistöalue- Kunta Selite P I Kesäjoki p1(ke1) Kuusamo Kesäjokisuu. Kesäjoki (Ke2) Kuusamo puhdistamon ap. Kesäjoki (Ke4) Kuusamo Puhdistamon yp. Kitkajärvi (Kitk) Kuusamo Kesälahti Yli-Kitka (Kitn) Kuusamo Nilolahti Yli-Kitka (Kiti) Kuusamo Isohiedanlahti Yli-Kitka (Kito) Kuusamo Orjaslahti

44 4 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Kesäjoen ja Kesälahden havaintopisteiltä näytteitä otetaan kolmesti vuodessa: kerran huhtikuussa, kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa. Vertailulahdilta näytteet otetaan vain heinä- ja elokuussa. Vuonna 26 huhtikuussa otettiin yhdet ylimääräiset näytteet johtuen edellisvuoden keväällä todetusta huonosta happitilanteesta. Vuonna 26 näytteet otettiin 12.4., 26.4., 5.7. ja (liite 11). Kesäjokisuun näytepisteellä p1 (Ke1) on myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) seurantaa ja vuonna 26 PPO otti tältä paikalta näytteet 24.1., 21.2., 21.3., 12.4., 23.5., 11.7., 31.7., ja Kito Kitk Ke1 Kitn Kiti Ke2 Ke4 jvp Kuva 24. Rukan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun havaintopisteet sekä jätevesien purkupaikka. Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 26 puhdistamon jätevesikuormitus näkyi hyvin selvästi alapuolisella pisteellä (Ke2). Kaikissa veden laatua mittaavissa muuttujissa oli havaittavissa heikkenemistä puhdistamon alapuolella. Erityisesti typpipitoisuudet olivat korkeat läpi vuoden. Kesäjoen suulla pitoisuudet ovat vielä korkeat, mutta laskevat huomattavasti Kesälahdella. Aiempaan tapaan puhdistamon jätevesikuormitus näkyi huhtikuussa hyvin selvästi veden sähkönjohtavuusarvoissa, jotka kasvoivat puhdistamon alapuolisella havaintopisteellä yläpuoliseen tasoon verrattuna. Huhtikuun ensimmäisessä näytteessä oli jopa kolme kertaa suurempi sähkönjohtavuus puhdistamon alapuolella kuin yläpuolella. Elokuussa ero oli jo viisinkertainen. Sähkönjohtavuus kuitenkin palautui joen suulla luonnolliselle tasolle. (kuva 25).

45 41 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Sähkönjohtavuus (ms/m) Kuva 25. Kesäjoki puhd. yläpuoli Ke4 Kesäjoki puhd.alapuoli Ke2 Kesäjoki Ke1 Kitkajärvi Kesälahti Veden sähkönjohtavuus (ms/m) Kesäjoen havaintopisteillä Ke1, Ke2 ja Ke4 sekä Yli- Kitkajärven kesälahdella vuonna 26. Typpipitoisuuksissa oli jälleen havaittavissa hyvin selvästi Rukan jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutus. Typen pitoisuusmuutos oli voimakkain elokuun havaintokerralla, jolloin typpeä oli puhdistamon yläpuolisella pisteellä Ke4 noin 36 µg/l ja puhdistamon alapuolella 29 µg/l. Kesäjoen suulla typpeä oli kuitenkin enää 18 µg/l. Huhtikuun ensimmäisellä mittauksella mitattiin myös korkeita typpipitoisuuksia ihan Kesäjoen suulle saakka. Toisella mittauskerralla huhtikuussa pitoisuudet olivat huomattavasti laskeneet. (kuva 26). Valtaosa jätevedenpuhdistamon typpikuormituksesta oli epäorgaanista ammoniumtyppeä. Kesällä lämpimässä vedessä ammoniumtyppi hapettui nopeasti ja Kesäjoen suulla valtaosa epäorgaanisesta typestä oli nitraatti- tai nitriittityppenä (liite 11). Kokonaistyppi (µg/l) Kesäjoki puhd. yläpuoli Ke4 Kesäjoki puhd.alapuoli Ke2 Kesäjoki Ke1 Kitkajärvi Kesälahti Kuva 26. Veden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Kesäjoen havaintopisteillä Ke1, Ke2 ja Ke4 sekä Yli- Kitkajärven Kesälahdella (1m) vuonna 26.

46 42 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Kokonaisfosforin kohdalla jätevesien vaikutus oli myös selvästi havaittavissa, vaikkakin typpeen verrattuna paljon lievempänä osoittaen puhdistamon jätevesien fosforin poiston olevan tehokkaampaa. Fosforipitoisuuden voimakkain muutos oli huhtikuun ensimmäisessä näytteessä (12.4.), kun taas huhtikuun toisessa näytteessä (26.4.) Kesäjoen suulla oli jopa korkeampi pitoisuus kuin puhdistamon alapuolella (kuva 27). Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Kesäjoella alhaisia, mutta niissäkin oli nähtävissä puhdistamon vaikutus erityisesti huhtikuun ensimmäisessä näytteessä (liite 11) Kokonaisfosfori (µg/l) Kuva 27. Kesäjoki puhd. yläpuoli Ke4 Kesäjoki puhd.alapuoli Ke2 Kesäjoki Ke1 Kitkajärvi Kesälahti Veden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kesäjoen havaintopisteillä Ke1, Ke2 ja Ke4 sekä Yli- Kitkajärven Kesälahdella (1m) vuonna 26. Korkeista mineraalitypen pitoisuuksista huolimatta klorofyllipitoisuudet ovat puhdistamon alapuolisessa Kesäjoessa alhaisia,,6-1,6 µg/l (liite 11), mihin vaikuttaa todennäköisesti fosfaatin muodostuminen perustuotantoa rajoittavaksi ravinteeksi. Lämpökestoisen koliformisten bakteerien tiheydet olivat puhdistamon purkupaikan alapuolella selvästi kohonneet yläpuolisesta tasosta. Eniten bakteereja oli huhtikuun ensimmäisessä näytteessä jolloin laitoksen alapuolisella pisteellä mitattiin 27 pmy/1ml pitoisuudet. Heinäkuussa 26 laitoksen yläpuolisella pisteeltä mitattiin korkeita bakteerimääriä 88 pmy/1 ml ja alapuolisella pisteellä 16 pmy/1 ml. (liite 11). Kesäjokisuu ja Yli-Kitkajärvi Kesäjoen suun veden laatua tarkastellaan lähemmin tarkkailutulosten sekä ympäristöhallinnon seurantatulosten perusteella. Kesäjoen suulla veden laatu on laskuvesistöön eli Yli-Kitkajärveen nähden jonkin verran heikompi. Happitilanne on ollut jokisuulla läpi vuoden hyvä. Jokiveden ph on pääosin neutraalin puolella ja jätevesien happoja puskuroiva vaikutus näkyy korkeina alkaliniteetti-arvoina. Kiintoainepitoisuudet ovat Kesäjoen vedessä alhaisia, mutta humusta (COD Mn ) on jokivedessä jonkin verran enemmän kuin Kitkajärvellä. Erityisesti kevättulvien aikaan huhtikuussa humuspitoisuus oli korkeampi kuin kesällä, mikä näkyi myös jokiveden tummumisena. Vesi onkin Kesäjoella selvästi Kitkajärveä tummempaa ja sameampaa. Kesäajan keskimääräiset typpipitoisuudet ovat Kesäjoella jätevesien vaikutuksesta hyvin korkeita ja ilmentävät erittäin rehevää vettä (Forsberg & Ryding 198). Talvella typpipitoisuus oli korkeampi, kuin kesällä. Talviaikana typpipitoisuudesta suurin osa oli ammoniumtyppenä, kun taas kesällä nitraattinitriittityppeä oli suhteessa enemmän. Kesällä ammoniumtyppi hapettuu luonnollisessa nitrifikaatioprosessissa nitraatti- ja nitriittitypeksi. Kesäjoen alaosan kesäaikaisissa typpipitoisuuksissa on tarkkailutulosten perusteella havaittavissa nousua viime vuosien aikana. Fosforipitoisuudet ovat Kesäjokisuulla typen pitoisuuksiin suhteutettuna selvästi alhaisemmat. Huhtikuun 26. päivänä otetussa näytteessä fosforin pitoisuus jokisuussa oli Kitkajärveen verrattuna korkea (noin +4 µg/l) (liite ).

47 43 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Hygieeniseltä laadultaan Kesäjokisuun vesi on ollut keskimäärin kohtalaista, vaikka huhtikuussa olikin mitattu korkeampia bakteerimääriä kuin puhdistamon alapuolella. Keskimääräinen bakteeripitoisuus on kuitenkin laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 13). Taulukko 13. Veden keskimääräinen laatu vuodenajoittain Kesäjoen suulla (Ke1) vuosina Laskennassa on huomioitu myös PPO:n seurantatulokset. n t O 2 O 2 same- kiintoaine sähk. alkali- ph väri COD Mn kok.n NO 2+3 NH 4 kok.p PO 4 kolit chl-a us joht. niteetti 44 C C mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Talvi IV 22 1,2 9,4 65 3,2 1,1 18,2-6, , ,2,7 24,6 1,3 7,2 35 5, ,3 11,1 77 2,4,8 29,4 1,4 7,3 41 6, ,2 1,5 72 3,8 2,2 14,6, , ,4 11,2 77 2,5 1,5 17,3 1, Kesä VII-IX ,7 8,6 79 2,4,8 1, , ,4 9,7 91 1,9,7 11,5,7 7,3 34 5, ,1 84 2,1,9 9,3,6 7, , ,5 8,7 79 2,4 1,5 1,4,6 7,1 61 7, , ,4 9,3 83 2,2 6, 12,5,6 7,1 37 5, ,1 Koko vuosi IV, VII-VIII ja X ,3 9,6 77 2,5,8 11,9, , ,5 1,1 86 1,9,9 13,5,7 7,2 41 6, ,1 9,8 82 2,2,9 16,9 7, , ,7 9,2 77 2,7 2,6 11,4,6 7,1 65 8, , ,4 1, 81 2,4 5, 14,4,8 7,1 54 8, ,1 Yli-Kitkajärven Kesälahdessa alusveden happipitoisuus oli huhtikuun puolessavälissä heikohko 2,6 mg/l, mikä vastaa kyllästysasteena arvoa 2 %. Huhtikuun lopulla happipitoisuus ei ollut parantunut ja tilanne jatkui samana vielä heinäkuussa. Elokuussa pohjanläheinen vesi oli jo sekoittunut hapekkaampaan päällysveteen ja happitilanne oli hyvä. Kesälahden alusveden happioloissa on vuosittain esiintynyt melko paljon vaihtelua erityisesti kesällä (Kippola & Pekkala 23). Vuoden 26 happitilanne oli Kesälahdessa pitkälti viime vuosien kaltainen. Kesälahden pintavedessä jätevesien suoranaista vaikutusta ei ollut tarkkailukerroilla havaittavissa. Kesälahden vesi oli laadultaan hieman selkäalueita heikompaa, ollen kuitenkin melko kirkasta, suhteellisen vähäravinteista ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista. Harppauskerroksen alapuolisissa vesikerroksissa havaittiin kuitenkin jätevesien kertymistä lähinnä huhtikuun havaintokerroilla, jolloin myös kuormituksen vaikutukset olivat Kesäjoella huomattavimmat. Etenkin kokonais- ja ammoniumtyppi olivat tällöin Kesälahden syvänteessä korkeissa pitoisuuksissa (27-47 µg/l), mutta pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin vuonna 25. Heinäkuussa pohjanläheisen veden laatuun vaikutti lähinnä vähähappiset olot ja mm. ammoniumtyppeä ja fosforia olikin alusvedessä huomattavasti enemmän kuin Kesäjokisuussa. Elokuun lopulla Kesälahden vesi oli sekoittunutta, mutta syvänteen pohjalla kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä fosforipitoisuus olivat yhä korkeammat kuin Kesäjokisuussa. Kesälahden vesi oli kesällä 26 vertailulahtiin nähden selvästi ravinteikkaampaa ja klorofyllipitoisuuden perusteella myös levätuotanto oli Kesälahdessa muita tarkasteltuja lahtia runsaampaa (kuvat 28-3). Klorofyllitason perusteella Orjaslahti, Nilolahti ja Isohiedanlahti voidaan arvioida karuiksi, mutta Kesälahdessa keskimääräinen pitoisuustaso ilmensi lievää rehevyyttä (Forsberg & Ryding 198). Klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet tasaisesti viimeisten vuosien aikana ja myös näkösyvyys oli

48 44 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Kesälahdessa parantunut. Näkösyvyys oli kuitenkin aiempaan tapaan selvästi alhaisempi kuin vertailualueilla (kuva 31). Kokonaisravinteiden kesäaikaiset keskimääräiset pitoisuudet olivat typen osalta Kesälahdella huomattavasti kohonneet edellisestä kesästä. Fosforin kohdalla keskimääräinen pitoisuustaso oli alentunut edellisvuoteen nähden. Vertailulahdissa typpipitoisuus oli selvästi laskenut edellisvuoteen nähden, kun taas fosforipitoisuus oli kohonnut. Klorofylli-a:n pitoisuustaso oli Kesälahdella laskenut edellisten kesien pitoisuuksista ja sama trendi oli havaittavissa Orjaslahdessa ja Nilolahdessa, mutta Isohiedanlahdessa pitoisuus oli hieman kohonnut. Klorofyllipitoisuus saattaa vaihdella nopeasti mm. vuorokauden ja sääolojen mukaan ja siten parin vuosittaisen näytteen perusteella ei viedä voida luotettavasti arvioida muutoksia tuotannon tasossa. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat heinäkuussa tasaisen alhaisia kaikilla havaintopaikoilla, mutta elokuussa Isohiedanlahdesta mitattiin kohonneita ammoniumtyppipitoisuuksia. PPO:n Ympäristöhallinnon levähaittarekisteriin kesältä 26 ilmoittamat tiedot alueen leväkukinnoista on esitetty liitteessä 12. Levälajistoa on selvitetty yhdeltä pisteeltä Yli-Kitkan alueelta. Yli-Kitkan Kesälahdessa havaittiin elokuun 1. päivänä Anabaena lemmermannii -sinilevää suhteellisen runsas esiintymä (2, runsausasteikolla -3). Yli-Kitkan Kesälahti kuuluu myös Pohjoispohjanmaan ympäristökeskuksen organisoiman, pääasiassa vapaaehtoisten ranta-asukkaita ja viranomaisten havaintoihin perustuvaan leväseurannan piiriin. Leväseurannassa raportoitiin Kesälahdella viikolla 31 ja 37 vähän levää. Kokonaistyppi (µg/l) Kesälahti Orjaslahti Nilolahti Isohiedanlahti Kuva 28. Kokonaisfosfori (µg/l) Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Yli-Kitkajärven Kesälahdessa, Orjaslahdessa, Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa kesinä Kuva 29. Kesälahti Orjaslahti Nilolahti Isohiedanlahti Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Yli-Kitkajärven Kesälahdessa, Orjaslahdessa, Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa kesinä

49 45 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Klorofylli-a (µg/l) Kesälahti Orjaslahti Nilolahti Isohiedanlahti Kuva 3. Näkösyvyys (m) Keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Yli-Kitkajärven Kesälahdessa, Orjaslahdessa, Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa kesinä Kuva 31. Kesälahti Orjaslahti Nilolahti Isohiedanlahti Keskimääräinen näkösyvyys (m) Yli-Kitkajärven Kesälahdessa, Orjaslahdessa, Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa kesinä Posion Aholan jätevedenpuhdistamo Vesistön havaintopaikat ja tarkkailun toteutuminen Posion Aholan jätevesien purkuvesistö on Soukkalampi (,25 km 2 ), josta vedet laskevat Soukkapuron, Myllylammen ja Myllyojan kautta noin 1 km:n päässä Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Soukkalampea on ilmastettu talvisin sen veden happipitoisuuden parantamiseksi. Soukkalammessa suurin syvyys on noin 1 m, kuten myös Soukkalahden perällä. Varrassalmen jälkeen Soukkalahdessa alkaa syvänne, jossa suurin syvyys on 16 metriä. Runsaasta järvisyydestä johtuen virtaama Yli-Kitkan Soukkalahteen on Soudunjärvestä talvellakin verrattain suuri. Myllyojasta Soukkalahteen valuvaan luonnolliseen virtaamaan on lisätty jätevesien virtaama, koska vesi puhdistamolle pumpataan toiselta valuma-alueelta. Vesistön tarkkailu suoritettiin osan vuotta Lapin ympäristökeskuksen hyväksymiskirjeen ( ) lisäyksillä ja muutoksilla vahvistetun tarkkailuohjelman (Salo 1999) mukaan, mutta lähtien on ollut voimassa uusi tarkkailuohjelma (Kaikkonen 26). Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat vanhan tarkkailuohjelman mukaan ovat maalis-huhtikuun, heinäelokuun ja marras-joulukuun vaihde. Uuden ohjelman mukaiset näytteenottoajankohdat ovat maaliskuu, heinä-elokuu ja syys-lokakuu. Vuonna 26 näytteitä otettiin vesistöstä 24.1., 3.5., ja (liite 13a). Tammikuun näytteenotto on vuoden 25 joulukuun näytekerta, koska jäät eivät olleet kantavat. Myös toukokuun 26 näytekerta on otettu aikataulusta myöhässä, koska jäätilanne ei mahdollistanut näytteen ottoa huhtikuussa. Joulukuun tarkkailukerta on suoritettu uuden ohjelman mukaisesti, mutta näytepistettä Yli-Kitka Soukkalahti 4 ei pystytty ottamaan huonon jäätilanteen vuoksi. Soukkalammen happitilanteen seurantaan liittyen otettiin happinäytteet tarkkailuohjelman näytteenottojen lisäksi ja 2.9. Vanhan ohjelman mukaisesti näytteitä otetaan Soukkalammesta (P2), Yli-Kitkaan laskevasta Myllyojasta (P3), Yli-Kitkajärvestä kolmesta havaintopaikasta (P5, P8 ja P11), sekä Varrassalmesta (P12, taulukko 14 ja

50 46 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 kuva 32). Varrassalmen pisteen tarkkailulla on tarkoitus saada tietoa Soudunjärvestä Soukkalahteen virtaavien vesien laadusta. Näytteenottopaikka on sijoitettu keskelle salmea niin, että se edustaisi kaikissa olosuhteissa Soudunjärvestä tulevaa virtausta. Yli-Kitkalla vallitseva voimakas tuuli voi nostaa Soukkalahden vedenpintaa niin, että virtaus Varrassalmessa on lyhytaikaisesti Soudunjärvelle päin. Taulukko 14 Posion Aholan jvp:n vedenlaatutarkkailun havaintopaikat vanhan ohjelman mukaan. Havaintopaikka Koordinaatit (PK) Vesistöalue- Kunta Selite P I Soukkalampi (P2) Posio Lammen syvänne Soukkapuro (P3) Posio Soukkalammesta lask. oja Soukkalahti (P5) Posio 5 m puron suusta Yli-Kitka (P8) Posio 1,5 km Soukkapuron suusta Yli-Kitka(P11) Posio 2,5 km Soukkapuron suusta Varrassalmi (P12) Posio Varrassalmi jvp P2 P3 P12 P5 P8 P11 Kuva 32. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun havaintopisteet vanhan ohjelman mukaan sekä jätevesien purkupaikka.

51 47 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Uuden ohjelman mukaisesti näytteitä otetaan Soukkalammesta (1), Yli-Kitkan Soukkalahdesta (5 ja 4) sekä Varrassalmesta (P12, taulukko 15 ja kuva 33). Taulukko 15. Posion Aholan jvp:n vedenlaatutarkkailun havaintopaikat uuden ohjelman ( alkaen) mukaan. Havaintopaikka Koordinaatit (PK) Vesistöalue- Kunta Selite P I Soukkalampi Posio Lammen syvänne Yli-Kitka Soukkalahti Posio 25 m Soukkapuron suusta kaakkoon Yli-Kitka Soukkalahti Posio 1, km Soukkapuron suusta etelään Yli-Kitka Varrassalmi P Posio Varrassalmi, Ahosaaren pohjoisp. Kuva 33. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun havaintopisteet uuden ohjelman mukaan. Vesistötarkkailun tulokset Toukokuussa Soukkalammesta mitattu suurin happipitoisuus oli tasaisesti 1-6 m metrin syvyydessä 13 mg/l ja syvänteessä (9 m) happea oli vielä noin 5 mg/l. Hapetus oli siis jaksanut sekoittaa hyvin koko vesikerrosta ja pitää sen hapellisena (kuva 34, liite 13b) Elokuussa otetuissa näytteissä Soukkalammen syvänteen

52 48 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 happitilanne oli huomattavasti muuta vuotta heikompi. Pohjan läheisyydessä tilanne oli hapeton. Elokuussa vesi ei ollut lämpötilan suhteen kerrostunutta, mutta kesän jäljiltä alusvedessä oli kuitenkin korkeita ravinnepitoisuuksia (kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori). Yleisesti Soukkalammessa oli korkeat kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet läpi vuoden. Lammen veden rehevyys pitää yllä suurta perustuotantoa, joka vuonna 26 oli korkea (klorofylliä 47 µg/l). Mitattu arvo oli edellisvuoden tasolla. Leväkasvun perustuotanto elokuussa aiheutti veden ph:n nousun emäksiseksi. Kitkassa veden laatu oli normaali Soukkalahden kaikilla pisteillä. Varrassalmesta tuleva vesi oli etenkin tammikuussa Soukkalahden vettä ravinteikkaampaa, mutta elokuussa erot olivat jo pienemmät. Rautapitoisuus oli korkeampi Varassalmessa kuin Soukkalahdessa läpi vuoden ja erityisesti tammi- ja toukokuussa pitoisuudet olivat korkeat. Sekä kesällä että talvella Varrassalmen vesi oli väriltään paljon tummempaa kuin Soukkalahden vesi ja sillä oli Soukkalahden vettä tummentava vaikutus. Varrassalmen vesi sekoittuu Soukkalahdella ilmeisen vaihtelevasti ja saa aikaan vedenlaadun muutoksia, joiden ilmeneminen riippuu mm. lämpötiloista ja tuulista. Typpipitoisuudet pysyivät alhaisina ja tasaisina kaikilla Kitkajärven pisteillä. Soukkalahden perukassa, johon Soukkalammen vedet laskevat, mitattiin varsin samanlaiset ravinnepitoisuudet kuin pisteellä P8 (kuvat 35 ja 36, liite 13a). Ulompana Kitkalla Soukkalahden suulla (P11) veden laadun muodostuminen riippui kerrostumakausista ja mm. Varrassalmen kuormituksesta. Ajoittain havaitut vesikerrosten väliset laatuerot eivät olleet suuria, mutta kuitenkin selviä ja johtunevat juuri Soukkalahden pohjoisosasta tulevien vesien virtauksista. Syvännepisteen kerrostuneisuuskausien veden happipitoisuus ja ravinnetasot osoittivat vesistön hyvää tilaa. Happi (mg/l) syvyys (m) Kuva 34. Veden happipitoisuus (mg/l) Soukkalammen syvänteessä vuonna 26 eri vuodenaikoina. Kokonaistyppi (µg/l) Kuva 35. Veden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Soukkalammessa, Soukkapurossa ja Yli-Kitkajärven Soukkalahden Soukkalampi P2 havaintopisteillä Soukkapuro P3 P5, Soukkalahti P8 ja P5P11 Yli-Kitkajärvi sekä Yli-Kitkajärven P8 Yli-Kitkajärvi P11 Varrassalmella Varrassalmi P12 vuonna 26. Näytesyvyys 1m. Näytteenottokerta tehtiin uuden tarkkailuohjelman mukaan.

53 49 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA Kokonaisfosfori (µg/l) Soukkalampi P2 Soukkapuro P3 Soukkalahti P5 Yli-Kitkajärvi P8 Yli-Kitkajärvi P11 Varrassalmi P12 Kuva 36. Veden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Soukkalammessa, Soukkapurossa sekä Yli-Kitkajärven Soukkalahden havaintopisteillä P5, P8 ja P11 sekä Yli-Kitkajärven Varrassalmella vuonna 26. Näytesyvyys 1m. Näytteenottokerta tehtiin uuden tarkkailuohjelman mukaan. 6.3 VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO Hydrologisesti tarkkailuvuosi 26 oli poikkeuksellisen vaihteleva. Ominaista oli harvinaisen korkea keskilämpötila, kesän kuivuus ja loppuvuoden runsaat sateet. Kitkajoen virtaamat ja Alakitkan veden korkeudet olivat alkuvuodesta keskimääräistä korkeammat, laskien huhtikuusta alkaen keskimääräisen alapuolella. Loppuvuoden sateilla ei ollut vielä vaikutusta Kitkan alueen virtaamiin. Kitkajärvien ja Kitkajoen veden laatu oli Turjanselällä, Vasikanselällä, Kilkilösalmella, Käylänkoskella ja Ala-Juumajärvellä edelleen erinomainen. Vesi oli kirkasta ja väritöntä eikä havaintopaikkojen välillä ollut merkittäviä eroja veden laadussa. Ravinteiden ja klorofyllin pitoisuudet osoittivat karua vettä. Minimiravinneluokittelussa vesistö arvioitiin yhteisrajoitteiseksi, joten molemmat pääravinteet rajoittavat samanaikaisesti perustuotantoa ja molempien lisäyksillä on vaikutusta levämääriin. Kuusamon kalanviljelylaitoksen kohdalla Kitkajoessa ei fysikaalis-kemiallisten määritysten eikä perifytonkokeiden perusteella havaittu juuri lainkaan kuormituksen rehevöittävää vaikutusta. Käylän jätevedenpuhdistamon vesistövaikutukset Kitkajoessa olivat edellisvuoden tapaan jätevesien vähäisen virtaaman vuoksi pääosin pieniä. Vuonna 25 mitatuista voimakkaasti kohonneista bakteeripitoisuuksista ei ollut enää havaintoa, vaan bakteeripitoisuudet olivat alhaiset. Rukan jäteveden puhdistamon vaikutusalueella Kesäjoella kuormitus näkyi aiempaan tapaan hyvin voimakkaana etenkin veden sähkönjohtavuuden ja typpipitoisuuden kohdalla. Fosforin osalta puhdistamo toimi tehokkaammin, mutta lievempää kuormitusvaikutusta Kesäjoessa kuitenkin havaittiin. Kesäjoessa levätuotanto oli vähäistä ilmeisesti juuri fosforin puutteen takia. Typpitaso pysyi Kesäjoella korkeana jokisuulle asti ja myös Yli-Kitkajärven Kesälahdessa todettiin typpipitoisten jätevesien kertymistä alusveteen lopputalven kerrostuneisuuskaudella. Happitilanne oli Kesälahden syvänteessä lopputalvella ja kesällä tyydyttävä, mutta kesällä (heinäkuussa) happipitoisuus oli jo hyvä. Vähähappiset olosuhteet aiheuttivat Kesälahdella jonkin verran fosforin liukenemista sedimentistä alusveteen. Pintaveden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksiltaan Kesälahti oli edelleen selvästi rehevämpi kuin vertailulahdet. Vuonna 26 runsaimmat Anabaena -sinilevistä koostuvat leväkukinnat havaittiin elokuussa. Korkein klorofyllitaso mitattiin Kesälahdella heinäkuun 5. päivänä (9,3 µg/l). Kesälahden ja vertailulahtien Orjaslahden ja Nilolahden klorofyllitasot olivat laskeneet aikaisemmista kesistä. Isohiedanlahdessa levämäärät olivat hieman

54 5 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 kasvaneet. Ympäristöhallinnon uusimmassa, vuosien 2-23 vedenlaatuhavaintoihin perustuvassa, vesien yleiskäyttökelpoisuusluokittelussa Kesälahti luokitellaan muuta Kitkajärvien aluetta heikommaksi. Posion Aholan jäteveden puhdistamon alapuolisen Soukkalammen syvänteessä ilmastus pystyi pitämään syvimmätkin vesikerrokset hapellisina talviaikana, mutta happiongelmia havaittiin elo- ja joulukuussa. Yleensä hapeton tilanne ajoittuu lopputalveen. Ravinteista erityisesti typen pitoisuudet olivat jätevesien vaikutuksesta Soukkalammessa koholla. Levätuotanto oli lammessa kesällä erittäin runsasta, eikä edellisen vuoden tilanteeseen ollut tullut muutosta, vaan klorofyllipitoisuudet olivat samalla tasolla. Yli-Kitkajärven Soukkalahdessa Soukkalammesta tulevien vesien vaikutusta ei juurikaan ollut havaittavissa. Varrassalmesta tuleva vesi, joka oli hieman tummempaa ja ravinnepitoisempaa kuin Soukkalahden vesi, vaikutti vaihtelevasti Soukkalahden keskiosan pisteellä (P8) veden laatuun. Ulommalla pisteellä (P11) oli havaittavissa lieviä muutoksia Soukkalahdesta tuleviin vesiin ja kerrostuneisuuskausiin liittyen, mutta kaiken kaikkiaan veden laatu oli siellä erinomainen.

55 51 KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 7 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, 126, Helsinki. 166 s + liitteet. Forsberg, C., Ryding, S. -O., Claesson, A. & Forsberg, Å Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Internat. Verain. Limnol. 21: Forsberg, C. ja Ryding, S.-O Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. - Arch. Hyrdobiol. 89: Hyvärinen, V. & Korhonen, J. (Toim.). 23. Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 599. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 219 s. Kaikkonen, K. 26. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma v. 26 alkaen. Lapin vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 12 s. Kaikkonen, K., Tervaniemi, M. ja Savolainen, M. 27. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun raportti vuodelta 26. Lapin vesitutkimus Oy. 2 s + liitteet. Kippola, P. ja Eskola M. 23. Rukan jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu v. 22. PSV - Maa ja vesi. Oulu. 14 s + liitteet. Kippola, P. ja Pekkala, M. 27. Rukan jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 26. PSV - Maa ja vesi. Oulu. 13 s + liitteet. Kippola, P. ja Rantala, L Rukan jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön tarkkailuohjelma. Pohjois- Suomen vesitutkimustoimisto Oy. Oulu. 8 s. Pietiläinen O. P., Räike, A Typpi ja fosfori Suomen sisävesien minimiravinteina. Suomen ympäristö 313. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 64 s. RKTL. 22. Kuusamon kalanviljelylaitos, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Riista ja kalatalouden tutkimuskeskus. Kuusamo. 1 s. Salo. O Posion Aholan Vesi Oy, jätevesien tarkkailuohjelma, puhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistön veden laatu. Lapin vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 8 s. Vesi- ja ympäristöhallitus Vesistön laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja s. Vuori, K-M., Bäck, S., Hellsten, S., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Lax, H-G., Lepistö, L., Londesborough, S., Mitikka, S., Niemelä, P., Niemi, J., Perus, J., Pietiläinen, O-P., Pilke, A., Riihimäki, J., Rissanen, J., Tammi, J., Tolonen, K., Vehanen, T., Vuoristo, H. ja Westberg, V. 26. Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Suomen ympäristö 87. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 151 s.

56

57 Liite 2. JÄTEVESITUTKIMUS Sivu 1 (2) TESTAUSSELOSTE LAPIN VESITUTKIMUS OY Asiakas: Käylän seudun vesiosuuskunta PL 96, 9611 ROVANIEMI Käyläntie 12 Tutkimuskohde: KÄYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO puh , fax Käylä Puhdistamotyyppi: Bioroottori + JS Purkuvesistö: Kitkajoki Lupa jäteveden johtamiseen: PSVeO N:o 31/96/I, Tarkkailuohjelma: Käylän Seudun Vesiosuuskunta Lupaehdot: BOD 7 /ATU 17,5 mg/l, 9 % Kokonaisfosfori 1, mg/l, 9 % laskentajakso 6 kk Määritykset Lämpö- O 2 BOD 7/ATU Kok.P PO 4 -P Kok-N NO 2+3 -N NH 4 -N Kiinto- S-joht. ph tila aine Akkreditointi * * * * * * * Menetelmä SFS sis.menet. sis.menet. sis.menet. sis.menet. sis.menet. SFS sis.menet. SFS-EN SFS SFS SFS PARNCC O2_ST BOD7_NW PTOT_NS PO4P_NS NTOT_NA NO23N_NA NH4N_NS RE_SGFC CTY_25L PH_L25 CODCR_NT CB44_F2M Määritysraja 2) 3,,2,2,5,1,3 1) 4 pvm / hav.piste työnro C mgo 2 /l mgo 2 /l mg/l mgp/l mg/l mg/l mg/l mg/l ms/m mgo 2 /l pmy/1 ml tuleva 3, , ,3 7,56 11 lähtevä 3,3 8,1 L 3,9,68 4 3, , C 371 C 12,1 9 L tuleva ,2 6 L, ,39 38 lähtevä 5, 7,4 L 3, 2,7 2,5 4 2, C 37 C 12, tuleva , ,38 53 lähtevä 1, 5,3 L 3,,83, C 21 C 11,7 7 # tuleva , ,41 13 lähtevä 7,5 5,1 6,8,52, , C 26 C 11,87 44 L 2 KIRJAIN TULOKSEN EDESSÄ: C=varmistettu tieto, G=suurempi kuin, L=pienempi kuin, W=epävarma tieto. 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. 2) Ei laboratorion määrittämä. # = Analysointi epäonnistunut pvm Tulosten tark. MMK, Olli Salo Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:n sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. COD Cr * Lämp. kolit Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Jakelu: Käylän seudun vesiosuuskunta, Kuusamon kalanviljelylaitos RKTL, Kuusamon kaupunki ympäristötoimi, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. käylä_6_kuor.xls

58 Liite 2. JÄTEVESITUTKIMUS Sivu 2 (2) LAUSUNTO TESTAUSSELOSTEESTA LAPIN VESITUTKIMUS OY Asiakas: Käylän seudun vesiosuuskunta PL 96, 9611 ROVANIEMI Käyläntie 12 Tutkimuskohde: KÄYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO puh , fax Käylä Mitoitus: Q(kesk) 12 m 3 /d Selkeytys A 1 m 2 Q(max) m 3 /d q(mit) m 3 /h KUORMITUSLASKELMA pvm / hav.piste työnro BOD 7/ATU Kok.P Kok-N NH 4 -N Kiintoaine COD Cr Q kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 11,4,54 3,3 2,4 18,2 41,8 38 lähtevä,11,3 1,5 1,4 3,3 3,4 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 5,7,44 2,3 1,8 7,2 14,4 38 lähtevä,11,1 1,5 1,1 5,3 9,9 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 7,5,54 2,8 2,5 9,5 18, 34 lähtevä,1,3 1,3 1, 4,8 2,4 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 25,4,74 3,9 3, 39, 5,7 39 lähtevä,27,2 1,8 1,2 5,1 1,7 - poistuma % pvm Kalkin syöttö g/m Virtaama m 3 /d SELKEYTYS pintakuorma m/h,16,16,14,16 näkösyvyys cm Näytteenottajan havainnot Näytteet otti Tuomas Väyrynen (LVT). Käyttötarkkailun mukaan lähtevän veden ph 12, Kemikaalin syötössä häiriöitä. Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT). Lausunto Laitoksen puhdistustulos oli hyvä ja lupaehdot täyttävä kaikilta osin Laitoksen puhdistustulos oli BOD 7ATU :n osalta hyvä ja lupaehdot saavutettiin. Kokonaisfosforin jäännöspitoisuus ja puhdistusteho eivät täyttäneet lupaehtojen vaatimuksia Laitoksen puhdistustulos oli lupaehdot täyttävä sekä BOD7:n että kokonaisfosforin osalta Laitoksen puhdistustulos oli hyvä ja lupaehdot täyttävä kaikilta osin. pvm Ins. Kari Kaikkonen käylä_6_kuor.xls

59 käylä 6 kuo.xls/tuloste LIITE 3 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä LAPIN VESITUTKIMUS OY Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m3 Jätevesilaitos: Vuosi: Käylän seudun vesiosuuskunta jvp 26 Ohitusjakson pituus d vuosika. kuukaudet Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 11,4 5,7 7,5 25,4 8,6 16,4 12,5 178 ATU lähtevä kg/d,11,11,1,27,15,19,17 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d,11,11,1,27,15,19,17 2 tuleva mg/l lähtevä mg/l 3, 3, 3, 6,8 3, 5, 3,9 ohitus mg/l ,,, vesistöön mg/l 3, 3, 3, 6,8 3, 5, 3,9 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d,53,46,54,74,49,64, FORI lähtevä kg/d,3,1,3,2,9,3,6 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d,3,1,3,2,9,3,6 14 tuleva mg/l 14, 12, 16, 19, 9,9 16,9 13, lähtevä mg/l,9 2,7,8,5 1,8,7 1,3 ohitus mg/l 14, 12, 16, 19,,,, vesistöön mg/l,9 2,7,8,5 1,8,7 1,3 teho käsit. % teho kok. %

60 käylä 6 kuo.xls/tuloste LIITE 3 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 3,3 2,3 2,8 3,9 2,8 3,3 3,1 24 lähtevä kg/d 1,5 1,5 1,3 1,8 2, 1,6 1,8 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 1,5 1,5 1,3 1,8 2, 1,6 1,8 12 tuleva mg/l 86, 6, 82, 1, 55,8 88, 69,8 lähtevä mg/l 4, 4, 39, 45, 4, 42,2 41, ohitus mg/l 86, 6, 82, 1,,,, vesistöön mg/l 4, 4, 39, 45, 4, 42,2 41, teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 18,16 7,22 9,52 39, 12,69 24,26 18, AINE lähtevä kg/d 3,27 5,32 4,76 5,7 5,62 5,12 5,36 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 3,27 5,32 4,76 5,7 5,62 5,12 5,36 51 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 2,4 1,7 2,5 3, 2,1 2,7 2,4 TYPPI lähtevä kg/d 1,4 1,1 1, 1,2 1,6 1,1 1,4 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 1,4 1,1 1, 1,2 1,6 1,1 1,4 tuleva mg/l 63, 46, 73, 76, 41,7 71,6 54,7 lähtevä mg/l 38, 28, 29, 3, 33, 29,5 31,5 ohitus mg/l 63, 46, 73, 76,,,, vesistöön mg/l 38, 28, 29, 3, 33, 29,5 31,5 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 41,8 14,4 18, 5,7 28,1 34,4 31,2 (Cr) lähtevä kg/d 3,4 9,9 2,4 1,7 8,7 2,1 5,4 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 3,4 9,9 2,4 1,7 8,7 2,1 5,4 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. %

61

62

63

64 Liite 6. JÄTEVESITUTKIMUS Sivu 1 (2) TESTAUSSELOSTE LAPIN VESITUTKIMUS OY Asiakas: Posion Aholan Vesi Oy PL 96, 9611 ROVANIEMI Kirkkotie 1 Tutkimuskohde: puh , fax POSIO POSION AHOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Puhdistamotyyppi: Bioroottori +JS +lammikko Purkuvesistö: Soukkalampi Lupa jäteveden johtamiseen: LAP Tarkkailuohjelma: LVT (vanha ohjelma LVT , LAP ) Lupaehdon raja-arvot: BOD 7/ATU alkaen 12 mgo 2 /l ja 9 % ( saakka 15 mg/l ja 9 %) Kokonaisfosfori alkaen,5 mg/l ja 9 % ( saakka,8 mg/l ja 9 %) Em. lupaehdon raja-arvot saavutettava 1/2-vuosikeskiarvoina. Yksittäisissä näytteissä lisäksi BOD 7/ATU 3 mgo 2 /l ja 7 %, kok.p 2, mg/l ja 8 %, COD Cr 125 mg/l ja 75 %, kiintoaine 35 mg/l tai 9 %. Määritykset O 2 BOD 7/ATU Kok.P Liuk. P PO 4 -P Kok-N NO 2+3 -N NH 4 -N Kiinto- S-joht. ph COD Cr Lämp. Liuk. Lämpöaine kolit Al tila Akkreditointi * * * * * * * * * Menetelmä SFS sis.menet. sis.menet. sis.menet. sis.menet. sis.menet. sis.menet. SFS sis.menet. SFS-EN SFS SFS SFS SFS PARNCC O2_ST BOD7_NW PTOT_NS PTOT_DS PO4P_NS NTOT_NA NO23N_NA NH4N_NS RE_SGFC CTY_25L PH_L25 CODCR_NT CB44_F AL_DSP T_WM Määritysraja 3,,2,2,2,5,1,3 1) 4 pvm / hav.piste työnro mgo 2 /l mgo 2 /l mg/l mgp/l mgp/l mg/l mg/l mg/l mg/l ms/m mgo 2 /l pmy/1 ml mg/l C tuleva , , , lähtevä 12 4,1,59, , 41 6,8 69 7,41 L 4 5 -,5 jälkiselkeytys - 6,3 1,1,67 - -, , , tuleva , L, , lähtevä - 11,29, , ,29 52 L 2-19,1 jälkiselkeytys - 4,1,44,12 - -, ,63 - -, tuleva L, , lähtevä 5,4 5,1,29,12-23, ,91 4 G 2-18,9 jälkiselkeytys - 6,1 2,1, , ,96 - -, tuleva , , , lähtevä 8,7 14,3, , , ,3 jälkiselkeytys - 6,6 1,3, , ,6 - -, tuleva , , lähtevä - 6,5,34 -, ,28 L 4 G 2,27 - jälkiselkeytys - 3,7 1,1 -, ,5 L 4 G 6,97 - KIRJAIN TULOKSEN EDESSÄ: C=varmistettu tieto, G=suurempi kuin, L=pienempi kuin, W=epävarma tieto. 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:n sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. pvm Tulosten tark. MMK, Olli Salo Jakelu: Posion Aholan Vesi Oy, Lapin ympäristökeskus, Posion kunta/ympäristönsuojelulautakunta, Posion Aholan Vesi Oy/puhdistamonhoitaja Soudunsaari posio_ahola_6.xls

65 Liite 6. JÄTEVESITUTKIMUS Sivu 2 (2) LAUSUNTO TESTAUSSELOSTEESTA LAPIN VESITUTKIMUS OY AsiakaPosion Aholan Vesi Oy PL 96, 9611 ROVANIEMI Kirkkotie 1 Tutkimuskohde: puh , fax POSIO POSION AHOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Mitoitus: Q(kesk) 6 m 3 /d Väliselkeytys A 25 m 2 q(max) 6 m 3 /h pintakuorma 1,6 m/h q(mit) 4 m 3 /h Jälkiselkeytys A 58 m 2 AVL(mit) pintakuorma,7 m/h KUORMITUSLASKELMA pvm / hav.piste työnro BOD 7/ATU Kok.P Kok-N NH 4 -N Kiintoaine COD Cr Q kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 6,1 4,15 23,9 19,2 16,3 175,6 462 lähtevä 1,87,273 19,8 19,1 3,1 18,5 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 37,9 1,59 25,2 16,9 74,1 11,9 463 lähtevä 5,22,133 12,6 8,7 1,2 24,2 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 38,6 4,7 27,9 23, 76,2 116,5 448 lähtevä 2,29,129 1,2 7,9 5,4 18,1 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 38,1 3,32 19,7 14,2 38,1 13,8 346 lähtevä 4,84,14 9, 6,6 8,3 34,6 - poistuma % kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m 3 /d tuleva 47,9 3,75 25,1 25,1 47,9 187,5 399 lähtevä 2,59,136 13,2 12, 6, 16, - poistuma % pvm ALF:n syöttö g/m Virtaama m 3 /d VÄLISELKEYTYS pintakuorma m/h,8,8,7,6,7 JÄLKISELKEYTYS pintakuorma m/h,3,3,3,2,3 Näytteenottajan havainnot Vesistönäytteitä ei saanut otettua huonoista jääoloista johtuen. Näytteet otti Timo Putkonen ja Eerikki Tervo (LVT) Näytteet otti Eerikki Tervo (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT). posio_ahola_6.xls

66 posio 6 kuo/tuloste LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä LAPIN VESITUTKIMUS OY Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m3 Jätevesilaitos: Vuosi: Posion Aholan Vesi Oy:n jvp 26 Ohitusjakson pituus d vuosika. kuukaudet Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 6,1 38, 38,5 38,1 47,9 49, 41,5 45,3 646 ATU lähtevä kg/d 1,89 5,9 2,28 4,84 2,6 3,65 3, 3,32 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d 1,89 5,9 2,28 4,84 2,6 3,65 3, 3,32 47 tuleva mg/l lähtevä mg/l 4,1 11, 5,1 14, 6,5 7,6 8,1 7,8 ohitus mg/l 13, 82, 86, 11, 12,,,, vesistöön mg/l 4,1 11, 5,1 14, 6,5 7,6 8,1 7,8 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d 4,16 1,57 4,48 3,32 3,75 2,87 3,85 3,36 84 FORI lähtevä kg/d,27,13,13,1,14,21,11,16 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d,27,13,13,1,14,21,11,16 41 tuleva mg/l 9, 3,4 1, 9,6 9,4 5,9 1,5 7,9 lähtevä mg/l,59,29,29,3,34,44,31,38 ohitus mg/l 9, 3,4 1, 9,6 9,4,,, vesistöön mg/l,59,29,29,3,34,44,31,38 teho käsit. % teho kok. %

67 posio 6 kuo/tuloste LIITE 2 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 24, 25, 27,8 19,7 25,1 24,5 24,2 24, lähtevä kg/d 19,9 12,5 1,3 9, 13,2 16,9 1, 13,5 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d 19,9 12,5 1,3 9, 13,2 16,9 1, 13,5 897 tuleva mg/l 52, 54, 62, 57, 63, 5,7 65,9 57,3 lähtevä mg/l 43, 27, 23, 26, 33, 35, 27,2 31,6 ohitus mg/l 52, 54, 62, 57, 63,,,, vesistöön mg/l 43, 27, 23, 26, 33, 35, 27,2 31,6 teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 16,26 74,8 76,16 38,6 47,88 9,17 54,3 72,1 687 AINE lähtevä kg/d 3,14 1,19 5,38 8,3 5,99 6,97 6,6 6,51 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d 3,14 1,19 5,38 8,3 5,99 6,97 6,6 6,51 62 tuleva mg/l 23, 16, 17, 11, 12, 186,4 147, 169,6 lähtevä mg/l 6,8 22, 12, 24, 15, 14,4 16,5 15,3 ohitus mg/l 23, 16, 17, 11, 12,,,, vesistöön mg/l 6,8 22, 12, 24, 15, 14,4 16,5 15,3 teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 19,4 17,13 22,85 14,19 25,14 18,27 2,72 19,5 TYPPI lähtevä kg/d 18,94 8,8 8,6 6,57 11,97 14,51 8,2 11,34 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d 18,94 8,8 8,6 6,57 11,97 14,51 8,2 11,34 tuleva mg/l 42, 37, 51, 41, 63, 37,8 56,4 45,9 lähtevä mg/l 41, 19, 18, 19, 3, 3, 22,3 26,7 ohitus mg/l 42, 37, 51, 41, 63,,,, vesistöön mg/l 41, 19, 18, 19, 3, 3, 22,3 26,7 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 175,6 11,9 116,5 13,8 187,5 138,7 135,9 137,3 (Cr) lähtevä kg/d 18,5 24,1 17,9 34,6 16, 22,3 21,1 21,7 ohitus kg/d,,,,,,,, vesistöön kg/d 18,5 24,1 17,9 34,6 16, 22,3 21,1 21,7 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. %

68 Liite 8. VESISTÖTUTKIMUS LAPIN VESITUTKIMUS OY PL 96, 9611 ROVANIEMI puh , fax Asiakas: Kuusamon kalanviljelylaitos RKTL 9385 KÄYLÄ TESTAUSSELOSTE Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu HAVAINTOPAIKKA NÄYTE KOORDINAATIT (YK) VESISTÖ SELITE Kitkajoki 156 p Kitkajärven luusua, maantiesilta Kitkajoki p1 p Kalanviljelylaitoksen alapuoli Kitkajoki p2 p Puhdistamon alapuoli Kitkajoki p3 p alapuolinen Määritykset lämpöt. syv. happi happi % sameus sähk. kiinto- alk. ph väri COD Mn BOD 7 N NO 2+3 -N NH 4 -N P PO 4 -P P Fe lämpök.alustava fek Kloroaine * * nucl kolit enterokok. fylli Akkreditointi * * * * * * * * * * * * * Menetelmä SFS SFS SFS SFS-EN sis.menet. sis.menet. SFS SFS SFS sis.menet. sis.menet. sis.menet. SFS sis.menet. sis.menet. sis.menet. SFS SFS sis.menet. SFS PARNCC T_WM O2_DTP O2_STP TBY_SNT CTY_25L RE_SGFC ALK_NP42 PH_L25 CNR_NC CODMN_NT BOD7_NT NTOT_NA NO23N_NA NH4N_NS PTOT_NS PO4P_NS PTOT_DS FE_NST CB44_F CP_E Määritysraja 2) 2) 1),1 5 1, 1, , 2, 2, 2, 1 näyte pvm työ.nro C m mg/l % FTU ms/m mg/l mmol/l mgpt/l mgo2/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 mpmy/1ml µg/l p ,6,5 11,6 81,25 4,9 L 3,4,31 6,98 L 5 4,4 2, L p ,7 2, 11,3 79,25 7,1 L 5,,31 6,94 L 5 4, 2, p ,6 2, 1,4 72,3 4,4 L 5,,31 7,2 L 5 4,3 2, p ,8 1,5 11,6 81,3 4,7 L 5,,31 7,5 L 5 4,4 2, L p ,2 1, 11,3 97,78 4,3 L 1,2,3 7,6 2 4,5 1,6 23 L ,8 L 2, 7, ,7 p ,2 1, 11,2 95,75 4,3 1,1,29 7,6 18 4,1 1,7 24 L 1 9,4 8,2 L 2, 8, ,6 p ,8 1, 11,3 96,65 4,3 1,5,3 7, ,6 1,8 25 L ,8 L 2, 5, ,8 p ,6 1, 11,2 95,76 4,3 L 1,,29 7,58 2 4,6 1,8 23 L 1 6,5 8,5 L 2, 7, ,1 KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: G = suurempi kuin, L = pienempi kuin, C = varmistettu tieto, W = epävarma tulos. 1) Kiintoainetuloksilla ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. 2) Ei laboratorion määrittämä. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:n sivulta tai laboratoriosta. pvm tulosten tark. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. MMK, Olli Salo Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Jakelu: Kuusamon kalaviljelylaitos/rktl, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Käylän seudun vesiosuuskunta, Kuusamon kaupunki/ympäristötoimi

69 VESISTÖTUTKIMUS LAPIN VESITUTKIMUS OY Asiakas: Kuusamon kaupunki/ympäristötoimi PL 96, 9611 ROVANIEMI Kaiterantie 22 TESTAUSSELOSTE puh , fax KUUSAMO Kitkajoen yhteistarkkailu (lisäpisteet) 26 Näyte Havaintopiste Koordinaatit YK Vesistöalue Selite p1 Ala-Kitka, Kilkilösalmi Kilkilösalmen silta p2 Ala-Juumajärvi Juuman kylän alap., Niskakoski Määritykset lämpö- syv. O 2 O 2 sameus kiinto- S-joht. ph väri COD Mn Kok-N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok-P PO 4 -P lämpök. klorotila aine kolit fylli Akkreditointi * * * * * * * * * * * Menetelmä SFS SFS SFS sis.menet. SFS-EN SFS SFS SFS sis.menet. SFS sis.menet. sis.menet. sis.menet. SFS SFS PARNCC T_WM O2_DTB O2_STB TBY_SNT RE_SGFC CTY_25L PH_L25 CNR_NC CODMN_NT NTOT_NA NH4N_NS NO23N_NA PTOT_NS PO4P_NS CB44_F CP_E Määritysraja 2) 2) 1) 5 1, 5 3, 1 2, 2, näyte pvm työ.nro C m mgo 2 /l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l p ,8 1, 13,3 93,4 L 1, 4,3 7,8 8 3, L 2 - p ,4,5 12,3 85,25 L,7 4,7 7,6 8 4, L 2 - p ,8 1, 8,8 93,48 2, 4, 7,52 L 5 3,9 2 L 3, L 1 11 L 2, 1 6,1 p ,4,5 8,6 92,49 1,6 4,4 7,52 L 5 4,2 28 4,9 L 1 7,5 L 2, 1 4,5 p ,2 1, 11 96,67 3, 4,2 7, ,2 3 7,2 L 1 7,8 L 2, 2 3,3 p ,2, ,56 2, 4,5 7, ,3 23 6,4 L 1 7,8 L 2, 9 3,6 KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: C=varmistettu tieto, G=suurempi kuin, L=pienempi kuin, W=epävarma tieto. 1) Kiintoainetuloksilla ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. 2) Ei laboratorion määrittämä. Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:n sivulta tai laboratoriosta. pvm tulosten tark. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. MMK, Olli Salo Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatvissa laboratoriosta. Jakelu: Kuusamon kaupunki/ympäristötoimi, Käylän seudun vesiosuuskunta, RKTL/Kuusamon kalanviljelylaitos, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Liite 9.

70 Liite 1. Aika Labora torio Ympäristöhallinnon näytteiden tuloksia vuonna 26 Lämpö tila C Kok. syvyys m Näytesyv yys m O2 kyll.% O2 mg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Sähkö ms/m Alkaliniteetti mmol/l Yli-Kitka syvänne PPO,3 28, ,1 4,2,284 6, PPO,9 28, ,1,2 4,274 7, PPO 1,5 28, , PPO 1,8 28, ,2 4,1,276 6, PPO 2 28, , PPO 2,2 28, , PPO 3,2 28,6 3 3,4 6,1 6,8,561 6, PPO 28, PPO 3,8 28, ,1,4,1 4, PPO 3,7 28, ,1,4 4,272 7, PPO 3,6 28, PPO 3,7 28, ,2,4 4,27 7, PPO 3,7 28, , PPO 3,7 28, , PPO 3,7 28, ,1,4 4,1,27 7, PPO 17,6 28, ,3,5,4 4,273 7, PPO 17,5 28, ,3,5 4,273 7, PPO 17,5 28, , PPO 13,9 28, ,1,5 4,1,273 7, PPO 12,4 28, , PPO 12,3 28, , PPO 11,9 28, ,8,8 4,1,274 7, PPO 28, PPO 16,1 28, ,3,6,7 4,277 7, PPO 16 28, ,5,5 4,276 7, PPO 15,9 28, , PPO 15,8 28, ,3,4 4,274 7, PPO 15,6 28, , PPO 13,3 28, , PPO 12,4 28, ,4 1,5 4,3,294 6, PPO 28,6, PPO 16,4 28, ,3,4 4,1,272 7, PPO 16,4 28, ,2,5 4,1,273 7, PPO 16,3 28, PPO 16,1 28, ,6,3 4,1,271 7, PPO 15,3 28, , PPO 13,5 28, , PPO 12,3 28, ,7 5,7 4,7,328 6, PPO 28, PPO 12,1 28, ,2,5,7 4,286 7, PPO 12 28, ,3,5 4,287 7, PPO 12 28, , PPO 12 28, ,2,5 4,1,281 7, PPO 11,9 28, , PPO 11,9 28, , PPO 11,7 28, ,4,6 4,1,282 7, PPO 5,6 28, , PPO 5,6 28, PPO 5,6 28, PPO 5,6 28, ,7,8 4,1,287 7, PPO 5,6 28, PPO 5,6 28, PPO 5,6 28, ,8 Kesäjoki p PPO,2, ,9,7 12,8,84 6, PPO,1, ,1,4 17,8, PPO,2,5 74 1,8 1,9,8 23,4 1,25 7, PPO,6, ,7,9 21 1,8 7, PPO 7,6,5 83 9,9 1,3,6 6,6,424 6, PPO 14,1, ,5 1 11,4,694 7,1 ph

71 Liite 1. Kok. syvyys m Näytesyv yys m Aika Labora torio Lämpö tila C O2 kyll.% O2 mg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Sähkö ms/m Alkaliniteetti mmol/l ph PPO 8,3,5 83 9,8 3, ,5,623 7, PPO 8,3,5 82 9,7 1,8 1,1 13,7, PPO,3, ,7 1 14,2,848 7 Kitkajoki PPO,3,7, ,1,2,1 4, PPO,7,5 81,2 1,7 4,9,31 6, PPO 5,7,7, ,7,5,8 4,2 7, PPO 17,2,7,5 97 9,3 1,1 1,3 4,4 7, PPO,8,7, ,7,5,7 4,6 7,2 Yli-Kitka Turjanselka LAP, ,8,4 3,9,256 7, LAP ,8,3 3,6,228 6, LAP 1, , LAP ,7,3 3,7,245 6, LAP 2, , LAP 2, ,3 1,3 4,8,38 6, LAP 28, LAP 16, ,9,7 3,9,281 7, LAP 16, ,8,7 4,287 7, LAP 16, , LAP 16, ,6,7 4,287 7, LAP 14, , LAP 11, ,1 4 3,9,266 6, LAP 7, LAP 7, LAP 7, LAP 7, ,9,7 4,282 7, LAP 7, LAP 7, Aika Labora torio Väri mg Pt/l CODMn mg/l Kok. N µg/l NH4 µg/l NO23 µg/l Kok. P µg/l PO4 µg/l Fe µg/l Klorofylli-a µg/l Yli-Kitka syvänne PPO 1 3, PPO 1 3, PPO PPO 1 3, PPO PPO PPO 3 4, PPO 4, PPO 2 3, PPO 2 4, PPO PPO PPO PPO PPO 2 4, PPO 15 4, PPO 1 4, PPO PPO 1 5, PPO PPO PPO 1 4, PPO 2, PPO 2 3, PPO 2 3, PPO PPO 15 3, PPO

72 Liite 1. Aika Labora torio Väri mg Pt/l CODMn mg/l Kok. N µg/l NH4 µg/l NO23 µg/l Kok. P µg/l PO4 µg/l Fe µg/l Klorofylli-a µg/l PPO PPO 25 4, PPO , PPO 15 3, PPO 15 3, PPO PPO 15 3, PPO PPO PPO 4 3, PPO PPO 1 3, , PPO 1 3, PPO 1 3, PPO 1 3, PPO 1 3, Kesäjoki p PPO 4 5, PPO 4 6, PPO 5 7, PPO PPO , PPO 45 7, , PPO 3 4, , PPO 5 7, , PPO 35 5, Kitkajoki PPO 15 3, PPO 3 4, PPO 3 5, , PPO 2 4, , PPO 15 3, Yli-Kitka Turjanselkä LAP 3 5, LAP 3 5, LAP 3 5, LAP 3 4, LAP 2 4, , LAP 2 4, LAP 2 4, LAP 35 3, LAP 2 4,

73 Näkö Kok. Otto- Fek. t O2 O2 ph S-joht. CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO23-N NH4-N Väri Sameus Kiinto- Otto- Kloropvm. syv. syv syv. kolif.bakt. kyll. % aine syv. fylli-a Tunnus m m m kpl/1ml C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l Tunnus pvm. m µg/l Kitk ,3 Ke ,2,2,1,3 8,1 56 6,9 8,7 7,8 18 < ,3 1, Kitn -2. 2,2 Ke2,15,15,1 27,2 6,7 46 6,8 33, ,3 2,3 Kiti -2. 6, Ke1,5,5,2 32,3 1,7 74 7,2 2, ,5 < 1. Kito -2. 2,4 Kitk 1,9 11 1,,4 11,4 79 6,9 5,6 4,2 12 < < 1. <.5 < 1. 5, 2,4 7,9 58 6,8 1,5 5, ,65 < 1. Otto- Kloro- 1 3,4 2,6 2 6,7 15,9 6, , 1,2 syv. fylli-a Tunnus pvm. m µg/l Ke ,3,3,1,7 9,3 65 6,8 7,7 7,9 27 < ,9 < 1. Kitk ,5 Ke2,2,2,1 84,7 1, 7 6,6 13, ,4 2,9 Kitn -2. 2,6 Ke1,8,8,4 11,3 11,2 77 6,8 1, ,4 2,1 Kiti -2. 2,6 Kitk 2,5 11 1, 4,7 11,4 79 6,8 5,7 4, 1 < ,9 < 1. Kito -2. 2,1 5,,7 5,9 41 6,7 14,2 6, ,3 < ,1 3,1 23 6,7 17,4 6, ,6 < 1. Ke ,2,2,1 4 15,2 8,6 86 7,2 6,8 6, < ,4 2,5 Ke2,2,2, ,7 6,8 64 7,2 17,2 7, , < 1. Ke1 1, 1,,5 8 11,8 1,2 94 7,1 11,2 5, ,3 < 1. Kitk 2,7 1 1, 18,3 8,6 91 7,3 4,9 6, < , 1,8 5, 18,1 9,1 96 7,3 5, 5, < ,1 1,5 9, 8,7 2,6 22 6,5 5,8 7, ,1 3,3 Kitn 3,5 3,5 1, 17, < 5. < 5. Kiti 4,5 8, 1, 17, < 5. < 5. Kito 3,5 3,5 1, 17, < 5. < 5. Ke ,2,2, ,7 7,3 67 6,9 1,7 7, ,8 5,1 Ke2,2,2,1 16 1,7 3,1 28 6,9 51,6 9, ,3 < 1. Ke1,8,8,4 14 9,7 8,7 77 7, 12,6 3, ,6 < 1. Kitk 2,1 1 1, 17,4 8,5 89 7,4 5,4 4,5 28 < < ,2 1,7 5, 17, 8,2 85 7,2 5, 5, < ,7 < 1. 9, 1,7 8,2 74 6,7 7,3 8, < ,9 5,2 Kitn 3,5 3,5 1, 16,8 16 < < 5. 7 Kiti 4,8 8, 1, 16,5 14 < < 5. 2 Kito 3,5 3,5 1, 16,9 16 < 2. 2 < 5. < 5. Liite 11.

74 Liite 12. Kitkajärvien levähaittailmoitukset vuonna 26 Aika Paikka Runsaus (-3) Laji Yli-Kitka, Kesälahti 2 Anabaena lemmermannii kestosolurykelmä Ala-Kitka, Kotiniemi 3 Anabaena lemmermannii kestosolurykelmä

75 Liite 13a. VESISTÖTUTKIMUS LAPIN VESITUTKIMUS OY Asiakas:Posion Aholan Vesi Oy PL 96, 9611 ROVANIEMI Kirkkotie 1 puh , fax POSIO TESTAUSSELOSTE POSION AHOLAN VESIOSAKEYHTIÖN TARKKAILU HAVAINTOPISTE NÄYTE KOORDINAATIT (YK) VES.ALUE SELITE Soukkalampi P Lammen syvänne 1m, 4,5m, 8m Soukkalampi P2 22 Soukkalampi P2 23 Soukkapuro P Soukkalammesta laskeva oja Soukkalahti P m Soukkapuron suusta Yli-Kitkajärvi P ,5km Soukkapuron suusta Yli-Kitkajärvi P8 82 Yli-Kitkajärvi P8 83 Yli-Kitkajärvi P ,5km Soukkapuron suusta Yli-Kitkajärvi P11 2 Yli-Kitkajärvi P11 3 Varrassalmi P Varrassalmi Määritykset lämpö- syv. O2 O2 sameus s-joht. kiinto- ph väri CODMn Kok-N NH4-N Kok-P PO4P Fe lämpök. chla näkö- NO2+3N tila aine kolit syvyys Akkreditointi * * * * * * * * * * * Menetelmä SFS SFS SFS SFS-EN sis.menet. SFS SFS SFS sis.menet. SFS sis.menet. sis.menet. SFS SFS SFS sis.menet PARNCC T_WM O2_DTB O2_STB TBY_SNT CTY_25L RE_SGFC PH_L25 CNR_NC CODMN_NT NTOT_NA NH4N_NS PTOT_NS PO4P_NS FE_NST CB44_F CP_E NO23N_NA Määritysraja 2) 2) 1) 5 1, 5 3, 2, 2, 1 2) 1 näyte pvm työnro C m mgo2/l % FTU ms/m mg/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml µg/l m µgn/l ,2 1, 8,6 59 1,1 9,7 2,2 6, ,7 37 C ,4 5, 8,2 57,45 9, 1, 6,5 26 6,4 33 C ,4 9, 8,2 56 2, 8,7 3,4 6,6 81 6,3 33 C ,2,2 6,9 47 1,3 5,9 1,4 6, , ,2 1, 12,1 83,6 3,1 1,4 6, , ,2 1, 11,9 82,95 3,1 1,3 6, , ,8 6,5 1,3 72,95 3, L 1, 6, , ,2 12, 9,6 7,6 3,5 L 1, 6,55 5 6, ,2 1, 12,9 88,45 3,8 L 1, 6, , , 7, 1,7 75,8 3, L 1, 6,5 4 8, , 13,5 1,1 73,4 3,6 1,1 6, , ,4 1, 11,1 77 1,1 2,8 L 1,3 6, , 1, ,9 7,5 7,2 7, ,5 36 C ,4 15-1, ,8 5, ,7 7,5 6,8 7, ,8 3 C , ,2 9, 13 1,88 8,1 4, 6, ,5 37 C , ,2, ,9 6,9 12 6, , , ,8 1, 11 9,59 3,1 L 1,7 7,8 47 6,5 45 4,3 8,8 2,7 43-2, ,2 1, 11 94,8 3,1 L 1,7 7,4 49 6,5 44 8,9 11 2,4 45-2, ,8 6, ,2 3,2 1,7 7, ,5 39 5,1 9, 3, ,4 11, 11 9,39 3,2 L 1, 7,1 51 6,3 42 L 3, 14 2, ,6 1, 12 94,64 3,1 1,6 7,8 64 6,4 41 L 3, 8,2 2,4 39-2, ,6 7, 12 94,48 3,2 1,6 7,8 42 6,3 37 5,2 1 2, ,4 13, 11 9,51 3,2 1,6 7,6 49 6,3 4 L 3, 7,1 2, ,2 1, ,4 2,3 3,6 6, ,4 4 L 3, 18 5,7 1-1, ,6 1, ,2 6,9 6,3 9, ,7 14 4,5 49 2, 26 47, ,8 5, 2,1 21 1,9 6,7 4,2 6,4 59 8, , ,6 9,, 5,2 12 5,8 6, , ,6,2 9,5 1 6,2 6,4 8, 7, ,2 53 2, ,4 1, 8,9 94,73 3,8 1, 7, ,5 26 3, 14 2, 15 4,3 3, ,2 1, 8,9 95,76 3,8 L 1, 7, ,2 22 3, 12 2, 25 4, 3, ,8 6, 8,6 89,55 3,8 L 1, 7, ,2 26 3, 13 2, ,2 11, 7,4 75,93 3,8 L 1, 7,2 26 5,2 22 4,1 12 2, ,2 1, 9, 95,76 3,8 L 1, 7, ,3 25 3, 14 2, 14 4,4 4, ,8 7, 8,7 89,46 3,9 L 1, 7, , 26 3, 1 2, ,2 13, 7,7 78,68 4, 1,2 7,8 35 5,3 24 4, 12 2, ,4 1, 9,1 97 1,1 3,7 1,8 7, ,4 25 3, 15 2, , ,4 1, 8,4 58-9, - 6,89-6,1 25 C , ,8 5, 7,8 55-8,7-6,86-5,7 26 C , ,4 9,,79 5,9-8,6-6,63-5,8 32 C ,4 1, # # - 4,1-6,77-9, ,2 4, ,5-6,83-8, , ,2 1, 9,6 66-2,7-6, , KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: L=Pienempi kuin, G=Suurempi kuin, C=Varmistettu tulos, W=Epävarma tulos 1) Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. 2) Ei laboratorion määrittämä. # = happipullo rikkoutunut Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa FINAS:n sivulta tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. pvm tulosten tark. MMK, Olli Salo Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta. Jakelu: Posion Aholan Vesi Oy, Lapin ympäristökeskus, Posion kunta/ympäristönsuojelulautakunta, Posion Aholan vesiosakeyhtiö/puhdistamonhoitaja Soudunsaari

76 VESISTÖTUTKIMUS Sivu 1 (1) Liite 13b. Asiakas: Posion Aholan Vesi Oy LAPIN VESITUTKIMUS OY Kirkkotie 1 PL 96, 9611 ROVANIEMI 979 POSIO puh , fax TESTAUSSELOSTE SOUKKALAMPI, HAPPINÄYTTEET Havaintopisteet Näytteet Koordinaatit KKJ Vesistöalue Selite Soukkalampi h1 h2 h3 h Ilmastimen ja syvänteen väli Soukkalampi P Lammen syvänne Soukkalampi P Lammen syvänne Soukkalampi e1 e2 e Lammen eteläpää Määritykset lämpöt. syv happi happi Määritykset lämpöt. syv happi happi Menetelmä SFS SFS Menetelmä SFS SFS PARNCC T_WM O2_DTB O2_STB PARNCC T_WM O2_DTB O2_STB Määritysraja 1) 1) Määritysraja 1) 1) näyte pvm työ nro C m mgo 2 /l % näyte pvm työ nro C m mgo 2 /l % h ,6 1, 8,2 57 h ,6 1, h ,6 3, 8,1 57 h ,4 3, 7,5 78 h ,6 5, 8, 56 h ,2 5, 2, ,2 1, 8, ,6 1, ,4 2, 8, ,4 2, ,4 3, 8, ,8 3, 9, ,4 4, 8, ,4 4, 2, ,6 5, 8, ,8 5, 2, , 6, 7, ,4 6,, , 7, 7, ,4 7,, ,8 8, 1, ,4 8,, ,8 9, 4, ,4 9,, e ,2 1, 9, 62 e ,8 1, e ,6 3, 8,2 57 e ,8 3, 8,5 9 e ,8 5, 8,1 57 e ,2 5, 1,9 2 h ,8 1, h , 1, 8,7 79 h ,6 3, h , 3, 8,7 79 h ,6 5, h , 5, 8, , 1, , 1, 8, , 2, , 2, 8, , 3, , 3, 8, ,8 4, , 4, 8, ,8 5, , 5, 8, ,6 6, , 6, 8, ,4 7, 9, , 7, 7, ,8 8, 8, ,2 8, 2, ,2 9, 4, ,4 9,,48 4,1 e ,2 1, e , 1, 8,5 77 e ,2 3, e , 3, 8,6 78 e ,2 5, e , 5, 7,7 7 h , 1, 9,9 11 h ,4 1, 8,7 6 h ,1 3, 9,7 1 h ,4 3, 8,5 59 h , 5, 5,6 5 h ,6 5, 7,8 54 h ,5 6, 5, ,4 1, 8, ,4 1, 9, ,4 2, 8, ,4 2, 9, ,4 3, 8, ,2 3, ,6 4, 8, ,9 4, 9, ,8 5, 7, ,6 5, 7, ,2 6, 6, ,1 6, 6, ,2 7, 4, , 7, 5, , 8, 1, , 8, 2, ,4 9,,79 5,9 e ,2 1, 9,8 1 e ,2 3, 8,2 88 e ,8 5, 4,8 51 KIRJAIN TULOKSEN EDELLÄ: L=pienempi kuin, G=suurempi kuin, C=varmistettu tulos, W=epävarma tulos 1) Ei laboratorion määrittämä. Maastohavainnot: Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Näytteet otti Timo Putkonen (LVT). pvm Tulosten tark Näytteet otti Eerikki Tervo (LVT). MMK, Olli Salo Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Alueella melko kova tuuli. Näytteet otti Timo Putkonen (LVT) Soukkalammen eteläpään näytteiden happipullot rikkoontuivat, joten happipitoisuutta ei saatu analysoitua. Näytteet otti Timo Putkonen (LVT). Laboratorio on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Menetelmien mittausepävarmuudet ovat saatavissa laboratoriosta.