Hyvinkään Veden toimintakertomus 2014
Hyvinkään Vesi Toimintakertomus 2014 Graafinen suunnittelu Design Jani Pellikka Tmi Painopaikka Multiprint, Lahti Painos 150 kpl ASIAKASPALVELU Toimisto Käyntiosoite: Suutarinkatu 2, 3. krs, 05900 Hyvinkää Postiosoite: PL 21, 05801 Hyvinkää Avoinna: ma-to 8.00-16.00 pe 8.00-15.00 Sähköposti: vesihuolto@hyvinkaa.fi Fax: (019) 459 4667 Internet: www.hyvinkaanvesi.fi Vesihuoltojohtaja Kari Korhonen 0400 814 971 Verkostopäällikkö Timo Pekko 0400 476 562 Tuotantopäällikkö Marita Honkasalo 040 745 4915 Käyttöinsinööri Jari Hynönen 040 578 5891 Toimistopalvelut Vesi- ja jätevesilaskutus (019) 459 4673, 459 4675, 459 4674 Liittymislaskutus (019) 459 4673 Työlaskutus 040 721 6448 Liitoslausunnot: Rakennusmestari Timo Vierikko 040 542 3158 Varikko Käyntiosoite: Kerkkolankatu 38, 05800 Hyvinkää Postiosoite: PL 76, 05801 Hyvinkää Varikon toimisto: 040 721 6448 Liittymispalvelut Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito, tonttiliittymät ja vesimittareiden asennus Putkimestari Aarne Halttunen 040 558 0826 Vesihuoltomestari Tarmo Laune 0400 560 279 Jätevesipumppaamot, laitosrakennushankkeet Laitosmestari Markus Lukkarinen 040 574 0246 Kaltevan jätevedenpuhdistamo (019) 459 4130 Puhdistamontie 99, 05840 Hyvinkää Vikailmoitukset Virka-aikana puh. (019) * 459 11 Virka-ajan jälkeen puh. 020 491 2734
Hyvinkään Veden arvot ja tapa toimia 5 Katsaus vuoteen 2014 9 Vuoden 2014 kulku 15 Jätevesipuhdistamojen vuosi 2014 23 Liitteet 31
4
Hyvinkään Veden arvot ja tapa toimia 5
6
Hyvinkään Vesi on Hyvinkään kaupungin liikelaitos, joka tuottaa laadukkaita vesihuoltopalveluita hyvinkääläisille asiakkailleen. Hyvinkään Vesi on huolehtinut näistä yhteiskunnan peruspalveluista jo 70 vuoden ajan. Vedenhankinnan ja jäteveden puhdistamisen lisäksi Hyvinkään Vesi vastaa toimintaalueellaan myös vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmän käytöstä ja kunnossapidosta. Hyvinkään Vesi huolehtii siitä, että sen asiakkaille toimitetaan laatuvaatimukset täyttävää korkealaatuista talousvettä ja että jätevedet puhdistetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Hyvinkään Veden toiminta-ajatus ja keskeiset tehtävät ovat huolehtia: toiminta-alueellaan vaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta kuluttajille jakelusta kuivatus- ja jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistamisesta viranomaisten vaatimaan tasoon sekä kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen laitossuunnittelusta laitoksien ylläpidosta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen kaupungin verkostoon liittämisestä sekä muista vesi- ja viemärilaitoksen asennustöistä. Hyvin toimiva, turvallinen ja ympäristön huomioiva vesihuolto edellyttää vuosittain merkittäviä investointeja tekniikkaan ja verkoston kuntoon. Investoinnit, laitosten ylläpito, vedenlaadun seuranta, ympäristön tilan seuranta sekä muut kustannukset katetaan kuluttajilta perittävillä vesimaksuilla. Näitä maksuja ovat veden kulutukseen perustuvat vesi- ja jätevesimaksut sekä perusmaksu, joka perustuu kiinteistön vesimittarin kokoon. Uusilta liittyjiltä peritään lisäksi rakennusluvan kerrosalaan perustuva liittymismaksu, joka kattaa osaltaan uusien alueiden vesi- ja viemärijohtojen rakentamiskustannuksia. Toiminnan perustana on tuotteiden korkea laatu, joka tyydyttää asiakkaiden tarpeet, hyvä asiakaspalvelu sekä vastuu yhdyskunnan peruspalveluiden tuottamisesta ja toiminnan ympäristönäkökohtien huomioimisesta. Tärkeänä osana tätä toimintaa edistämme osaltamme pohjavesien tutkimusta ja suojelua sekä saneeraamme verkostoja säännöllisesti. Hyvälaatuisen talousveden saatavuuden turvaaminen on tärkeä osa asiakaslähtöistä toimintaamme. Myös toiminnan ohjaaminen asiakkaan muuttuvat tarpeet tunnistaen sekä kustannustehokkaasti on tavoitteenamme. Työn muuttuvat vaatimukset huomioidaan henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä. Myös henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä kannustetaan. ARVOMME OVAT toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ammattitaidon lisääminen avoin yhteistyö sidosryhmien kanssa asiakaslähtöisyys ympäristöstä huolehtiminen kustannustehokas yhteistyö lähikuntien kanssa. 7
8
Katsaus vuoteen 2014 9
Katsaus vuoden 2014 tapahtumiin Alkuvuosi 2014 oli pääosin tavanomaisempaa lämpimämpi, vaikka tammikuun loppupuoli olikin varsin kylmä. Alkukesä oli varsin kolea, mutta loppukesä ja alkusyksy vastaavasti lämpimiä. Alkuvuosi 2014 oli maassamme poikkeuksellisen vähäluminen. Maan keskiosissa lunta oli laajoilla alueilla vähemmän kuin koskaan aikaisemmin noin 70-vuotisella havaintojaksolla. Pohjoisimmassa Suomessa lumensyvyys oli normaali, kun taas Keski- ja Etelä- Suomessa maa oli esimerkiksi maaliskuussa lähes lumeton. Syksyn ensilumi sen sijaan tuli maan itä- ja pohjoisosissa jo syyskuun loppupuolella. Heinäkuussa koettiin rajuja ukkosmyrskyjä. Heinäkuun lopussa Helena-myrsky aiheutti tuhoja etenkin itäisessä Suomessa. Suomussalmella satoi tuolloin pesäpallon kokoisia jättirakeita. Viime vuosien tavoin myös joulukuussa esiintyi voimakkaita tuulia. Vuonna 2014 satoi suuressa osassa maata keskimääräistä niukemmin. Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin 400 mm ja Kainuun 700 mm välillä. Runsassateisimpia kuukausia olivat maan itäosassa toukokuu ja muualla heinä- ja elokuu. Vähäsateisimpia kuukausia olivat tammi- ja huhtikuu. Joulukuussa satoi koko maassa tavallista enemmän, eniten rannikkoalueella ja Kainuussa. Etelä-Suomessa vuoden 2014 sademäärät jäivät viime vuosikymmenten pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Vuosisadanta Helsingissä oli noin 600 mm, kun vuosien 1981-2010 keskiarvo on 655 mm. Vuosi 2014 oli vesioloiltaan erikoinen, sillä poikkeuksellisen vähälumisesta viime talvesta johtuen kevättulvat jäivät monin paikoin pieniksi. Suurimmat virtaamat mitattiinkin tavanomaisesta vuodesta poiketen kevään sijaan heti tammikuun alussa tai vasta marras-joulukuussa. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikon joissa vuoden suurimmat virtaamat mitattiin vasta joulukuun alkupuolella. Tammi-maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta 10 30 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet kääntyivät monin paikoin laskuun aikaisen kevään vuoksi noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Maan pohjoisosissa runsaan lumipeitteen sulaminen täydensi pohjavesivarastoja vielä pitkälti kesäkuuhun. Helteinen kesä ja kuiva syksy laskivat suuressa osassa maata pohjavedenpintoja lokamarraskuun vaihteeseen asti. Sateisen loppuvuoden ansiosta pohjaveden pinnat lähtivät nousuun ja olivat joulukuussa suuressa osassa maata 5 20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Yleinen taloudellinen tilanne Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei valitettavasti tapahtunut vielä vuoden 2014 aikanakaan käännettä parempaan. Maailmantalous ei lähtenyt kasvamaan, vaikka muun muassa Yhdysvalloissa oli jo talouskasvun merkkejä. Euroalueen tilanne on jatkunut varsin huonona, mikä on edelleen pitänyt Suomen talouden alavireisenä. Vuoden aikana Venäjän talous on jatkanut laskuaan, joka vaikuttaa varsin suorasti myös Suomen taloustilanteeseen Venäjän ollessa eräs tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Venäjän vastaiset talouspakotteet vaikeuttivat Suomen vientiä Venäjälle. Suomen talouskehitys on ollut heikompaa kuin useimpien verrokkimaidemme. Se lienee osoitus siitä, että taloustilanteemme on suurelta osin enemmän seurausta Suomen omasta kyvyttömyydestä talouden rakenteellisiin uudistuksiin kuin Euroopan tai maailmanlaajuisesta taantumasta. Maamme tilanne on jatkunut vaikeana niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Vuoden mittaan olemme lukeneet toistuvasti uutisia mittavista irtisanomisista ja yhteistoimintaneuvotteluista. Sekä valtiontalous että kuntien talous ovat jatkaneet alamäkeään. Vaalikauden lähestyessä loppuaan suurten rakenteellisten uudistusten tekeminen on siirtynyt, eikä poliittista tahtoa tehdä isoja vaikeita päätöksiä ole oikein löytynyt. Maamme kuntien taloustilanne on edelleen heikentynyt vuoden 2014 aikana. Varsin monessa kunnassa on käyty yt-neuvotteluja ja henkilöstön lomautukset tai vähennykset ovat olleet yleisiä. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014 samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, 10
Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen yhdistymiset. Kuntarakenneuudistus ja siihen liittyen runsaiksi ennakoidut kuntaliitokset ovat toistaiseksi jäämässä odotustilaan. Tähän vaikuttaa osaltaan myös hallituksen päättämä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva sote-uudistus, joka siirtää tehtäviä kunnilta laajoille sote-vastuualueille. Pääkaupunkiseudulla ja laajemmin Uudenmaan alueella on jatkettu valmistelua erityisestä metropolihallinnosta. Tätä koskeva hallituksen esitys tuli lausunnoille vuoden lopussa. Samaan aikaan on tehty kuntajakoselvityksiä mm. laajan metropolikaupungin muodostamiseksi Helsingin seudulle. Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa. Kuntien vesihuoltolaitoksia on lisääntyvästi yhtiöitetty usein samaan organisaatioon muiden toimialojen kuten sähköverkko- tai kaukolämpötoiminta kanssa. Pienten vesihuoltolaitosten yhdistyminen suuremmiksi alueellisiksi vesihuoltolaitoksiksi ei ole edistynyt, vaikka se on sekä ohjaavien viranomaisten että Vesilaitosyhdistyksen toiveena. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttamista on valmisteltu jo vuodesta 2008 lähtien. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat eduskunnan käsittelyyn kesällä 2014 ja lait astuivat voimaan syyskuun 2014 alussa. Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaavaalueella. Kunta voi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädetään vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa on myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttiin. Tämä perustui hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyrittiin mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2014. Osuuskuntien toiminta lähenee uuden lain myötä luonteeltaan osakeyhtiöiden toimintaa. Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja ympäristönsuojeluasetus 713/2014 astuivat voimaan syyskuun alussa. Uudessa laissa teollisuuspäästödirektiivi (IED-direktiivi) tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Ympäristönsuojelulain keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät kuitenkin ennallaan. Ympäristönsuojelulain uudistuksen toisessa vaiheessa on selvitetty ympäristölupien tarkistamismenettelystä luopumista, ympäristöluvan yhdistämistä maa-aineslain mukaiseen maa-aineslupaan ja eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Tähän toiseen vaiheeseen liittyvä hallituksen esitys (HE 257/2014) on annettu eduskunnalle marraskuussa 2014. Ympäristölupamenettelyn kehittämistä koskeva työ jatkuu. Vuonna 2015 tullaan tarkastelemaan joidenkin toimintojen osalta siirtymistä ympäristölupien sijasta normisäätelyyn eli säädöksissä asetettaviin toiminnan päästöraja-arvoihin. Talousvesiasetuksen muutos (442/2014) tuli voimaan syyskuun 2014 alussa. Siinä säädetään mm. vesihuoltolaitoksen valmiudesta aloittaa talousveden desinfiointi kuuden tunnin kuluessa mahdollisesta veden saastumisepäilystä. Talousvesiasetuksessa edellytetään myös, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen talousveden laadun turvaamiseksi laatima erityistilannesuunnitelma sovitetaan yhteen mm. vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman kanssa. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa valtiontuki uusiin hankkeisiin on kokonaan päättymässä. Aikaisemmin käynnistyneisiin hankkeisiin valtiontukea on edelleen saatavissa, mutta tuen kokonaismäärä on edelleen laskenut aiemmista vuosista. Vesihuollon riskienhallintaan ja varautumiseen uusia työkaluja Tehokas vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen perustuu systemaattiseen riskin arviointiin. Riskin arvioinnin avulla tunnistetaan omassa toiminnassa mahdolliset häiriötilanteet, joihin palvelujen turvaamiseksi pitää varautua ja joiden vaikutuksia pitää minimoida. Vuoden 2014 aikana työstettiin vesihuoltolaitosten käyttöön vuoden 2015 alussa tulevia 11
verkkopohjaisia työkaluja riskin arviointiin ja riskienhallintaan (WSP- ja SSP-työkalut). WSP:n avulla hallitaan talousveden laaturiskejä ja SSP:n avulla viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen riskejä. Vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta pitää olla laitoksilla tehtynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tärkeintä on varmistaa valmius tehokkaaseen ja oikeaan toimintaan. Usean tahon yhteistyönä on käynnistynyt hanke, jossa tehdään opas vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelman laatimista varten. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Uuden VEETI-tietojärjestelmän toteutus käynnistyi vuoden 2014 aikana ja eteni jo lähes pilotointivaiheeseen. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Hyvinkään Veden projektit Sveitsin vedenottamon tuotanto aloitettiin tammikuussa 2014, joten vuoden mittaan Hikiän tekopohjavesilaitoksen vedenottomäärää vähennettiin merkittävästi. Tammikuussa Hikiällä tuotettiin vielä 46,7 % kaupungin veden tarpeesta, mutta joulukuussa enää 24,5 %. Puolimatkan ylävesisäiliön saneerasi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Urakka otettiin vastaan 18.12.2014. Urakkahinta oli 1 480 000 euroa (alv 0 %) ja lisätöitä tehtiin yhteensä 164 755 euron (alv 0 %) edestä, joka on 11,1 % urakkasummasta. Suurin lisätyö johtui asbestitöistä, joista aiheutui yli 40 000 euroa lisäkustannuksia. Kaltevan jätevedenpuhdistamolla saneerattiin lietelingot sekä lietepumput. Urakoitsijana toimi Aprotech Oy, urakkahinta oli 310 000 euroa, lisätyöt 12 600 euroa (4,1 % urakkasummasta) ja erillishankintana ostetut lietepumput maksoivat 42 800 euroa. Uusien linkojen avulla liete saadaan kuivattua entistä selvästi paremmin. Aiemmin lietteen kuivaainespitoisuus on ollut 13 14 % ja uusilla lingoilla päästään yli 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tästä johtuen lietteen jatkokäsittelyyn menee merkittävästi vähemmän lietettä, josta saadaan noin 100 000 euron säästö vuositasolla. Jätevesipumppaamoista saneerattiin viime vuonna Antinsaari ja Kittelä, joiden urakkasumma oli 117 650 euroa (alv 0 %). Urakoitsijana toimi HN Maanrakennus Oy. Veikkarin jätevedenpumppaamon suunnitelmat laati Pöyry Finland Oy ja ne valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Vanhoja verkostoja kunnostettiin auki kaivamalla Nummenkärjessä, Heleniuksenkadulla, Nukarinkadulla ja Uudenmaankadulla (Hyvinkäänkylässä). Nummenkärjen ja Nukarinkadun urakoi kaupungin tekninen palvelukeskus ja Heleniuksenkadun ja Uudenmaankadun Destia Oy Infrarakentaminen. Teknisen palvelukeskuksen saneeraamissa kohteissa kuntatekniikka oli mukana kadun saneerauksen kustantajana. Uusia verkostoja rakennettiin Tehtaan alueelle ja Metsäkaltevaan. Talous Hyvinkään Veden käyttötalous toteutui talousarviota paremmin. Syynä tähän on menojen pienempi toteutumisaste talousarvioon nähden. Suurin tekijä oli poistojen toteutuminen talousarviota pienempänä. Investointeihin puolestaan kului suunniteltua enemmän rahaa. Laskutetun veden määrä laski 1,2 % ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi 3,2 % vuodesta 2013. Veden myynnin lasku johtui Mäntsälän ostaman vesimäärän pienenemisestä, joka puolestaan johtui heidän oman vedenottamon valmistumisesta vuoden 2012 lopulla. Investoinnit (, alv 0 %) v. 2013 v. 2014 Vedenottamot 3 295 000 2 538 972 Jätevedenpuhdistamot Verkoston saneeraus Verkoston uud.rak. 348 000 422 861 1 260 000 2 205 520 1 194 000 1 338 409 Yhteensä 6 097 000 6 505 762 12
Hyvinkään Veden henkilöstöä matkalla Visavuoreen Henkilöstö Hyvinkään Vedessä työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 34 henkilöä, joista 33 vakituisessa työsuhteessa. Kertomusvuonna henkilökunnan keskiikä nousi edelleen edellisvuotisesta ja oli 50,8 vuotta. Alle 30-vuotiaita oli 3 henkilöä ja 50-vuotiaita tai sitä vanhempia 23 henkilöä. Perinteinen Haukilammen kehittämispäivä pidettiin 30.9.2014. Teemana oli Yhteistyö arjen voimavarana, ja tästä aiheesta oli alustamassa työnohjaaja, organisaatiokonsultti Petteri Mikkola Kehityspiikki Consulting Oy:stä. Vesilaitoksen ajankohtaiskatsauksen ja ruokailun ohella päivään kuului myös saunomista ja tietokilpailu ym. totuttua ohjelmaa. Henkilökuntaa oli läsnä 27 henkilöä. Virkistyspäivä järjestettiin tällä kertaa vasta kesälomakauden jälkeen syyskesällä 21.8.2014 Visavuoreen Valkeakoskelle. Bussilla matkustettiin ensin Hämeenlinnaan, josta matka jatkui Hopealinjan sisävesialuksella Vanajaveden etelärannalle kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakotiin ja ateljeehen Visavuoreen. Opas esitteli kohdetta monipuolisesti ja Perinteinen Haukilammen kehittämispäivä pidettiin 30.9.2014. Teemana oli Yhteistyö arjen voimavarana. kertoi muun muassa, että Wikström suunnitteli ateljeen yhteyteen tähtitornin ja Suomen ensimmäisen pronssivalimon. Wikström oli ensimmäinen suomalainen, joka oppi salaisena pidetyn pronssivalun taidon ja hänen kauttaan tämän taidon oppivat myös muut suomalaiset taidevalajat. Wikström rakennutti myöhemmin ateljeen laajennusosan, jonka yhteyteen valmistuivat myös talvipuutarha sekä urkuparvi hänen veljensä rakentamille uruille. Alueella on myös 13
Visavuoren tähtitorni Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen Kari-paviljonki, johon ehdittiin pikaisesti tutustua. Mukana oli 22 vesiläistä. Paluumatkalla syötiin maittava juhlamenu laivan seisovasta pöydästä. Henkilökunnan hyvinvoinnin edistämiseksi perustettu Vesihuollon työhyvinvointiryhmä kokoontui vuonna 2014 edelleen säännöllisesti. Vesilaitos työllisti harjoittelijoita aiempien vuosien tapaan. Yhteensä kuusi eri oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta työskenteli eri mittaisia jaksoja vesilaitoksen palveluksessa kesätöiden ym. harjoittelun merkeissä. Toni Poikselkä aloitti putkiasentajan opinnot työn ohella verkostopuolella 12.5.2014 oppisopimuksella. Tekn. yo. Minna Saastamoinen työskenteli verkostopuolella kuusi kuukautta ja teki sinä aikana diplomityönsä aiheesta Viemäriverkosto ja sen ympäristöä koskevien tietojen hyödyntämismahdollisuudet. Työn tavoitteena oli tutkia erilaisten tietolähteiden ja tietojen hyödyntämistä viemäriverkoston kuntotutkimusten, saneerausten ja kunnossapidon suunnittelussa ja erityisesti hule- ja vuotovesien määrän vähentämisessä. Lisäksi Hyvinkään Vesi osallistui esimerkkikohteena Mika Kurosen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle tekemään diplomityöhön energiatehokkuuden parantamisesta talousveden jakelussa. Työn tulosten perusteella arvioitiin tärkeimpiä keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä laadittiin käytännönläheisiä esimerkkejä energiansäästömahdollisuuksista. Hyvinkään Veden osalta tarkastelun kohteena olivat Hikiän laitoksen pumppaukset niiden muututtua Sveitsin laitoksen käyttöönoton myötä. Työn yhteydessä tapahtuva opiskelu kiinnosti edelleen ja vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamisen aloitti vuonna 2014 Mika Kesseli Kaltevan puhdistamolta. Rauli Tamminen verkostopuolelta jäi eläkkeelle kertomusvuoden helmikuun lopussa. Anja Kallio Kaltevasta puolestaan jäi osa-aikaeläkkeelle vuoden 2014 alusta. Toimiston vuosi Laskuja lähetettiin asiakkaille yhteensä 29 234 kappaletta vuoden aikana. Suoraveloitus päättyi 31.1.2014, mikä näkyi lähetettyjen maksukehotusten määrässä. Suoramaksuominaisuus toteutui loppuvuodesta. Tiedote taksamuutoksista ja suoramaksusta lähetettiin asiakkaille marraskuun alussa. Verkkolaskukoodauksissa oli edelleen ongelmia. Toimiston viikkopalaverit aloitettiin lokakuussa (2 kertaa/kk). Tilintarkastus (BDO Audiator Oy) laskutuksesta tehtiin 7. ja 10. helmikuuta, ei huomauttamista. Käytiin neuvotteluja asiakastietojärjestelmien toimittajien CGI:n ja InPulse Works Oy:n kanssa. Mukana olivat myös lähikunnat. Päädyttiin pysymään CGI:n Vesikanta Plus ohjelmassa. Osallistuttiin Vesikannan käyttäjäpäiville ja versioseminaariin sekä VVY:n toimistohenkilöstön koulutuspäiville. Vehkojan Yläkoulusta oli yksi opiskelija työelämään tutustumisjaksolla ja Hyriasta yksi opiskelija työssäoppimisjaksolla. 14
Vuoden 2014 kulku 15
1 2 Hyvinkäänkylän PV 02 laitoksen verkostoliittymän uusiminen 1 Laitokselta lähtevään vesijohtoon tehtiin laitoksen alueella muutos ja samalla poistettiin putken osuus vanhan laitoksen sisältä. Vanhan laitoksen tiloja oli tarkoitus kunnostaa laboratoriokäyttöön omia vesinäytteitä varten. 2 Laitokselta lähtevä vesijohto haarautuu heti laitoksen pihalla kahteen suuntaan. Vesijohdon koko on DN 300. 3-4 Kaivanto aukaisi koko pihan. Koska pohjavesi kiusasi työmaata koko ajan, kaivannosta tarvittiin jatkuvaa pumppausta, jotta asennustyöt saatiin tehtyä. 3 4 16
Puolimatkan vesitorni saneerattiin Hyvinkään kahdesta vesitornista toinen, Puolimatkan vesitorni, saneerattiin vuonna 2014. Tarjouskilpailun saneeraustyöstä voitti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Töiden aloituskokous pidettiin 11.4.2014, jolloin työt käynnistyivät ripeästi. Alun perin torni rakennettiin vuonna 1966 ja sen rakennesuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Erkki Juva. Tornin jalkaosa ja vesisäiliö ovat paikallavalettuja betonirakenteita. Säiliöosan seinämä on toteutettu jännitettynä rakenteena. Tornin korkeus maanpinnasta on noin 35 m ja tilavuus 2 500 m³. Säiliö on perustettu maanvaraisesti anturaperustuksin. Vesitornille tehtiin vuonna 2011 rakennetekninen kuntotarkastus, jonka perusteella vuonna 2012 tehtiin peruskorjauksen hankesuunnitelma. Tämä toimi raamina varsinaiselle korjaussuunnittelulle vuonna 2013. Urakkahinta oli 1 480 000 euroa (alv 0 %). Lisätöitä tehtiin yhteensä 164 755 euroa (alv 0 %). Suurin yksittäinen lisätyökustannus aiheutui asbestipurusta. Tämän osuus oli 40 000 euroa. Peruskorjattu vesitorni kytkettiin käyttöön 10.12.2014 ja vastaanotto oli 18.12.2014 hyvin urakka-ajan puitteissa. Tornin käyttöönotto sujui ongelmitta. Huolellisen desinfioinnin jälkeen heti ensimmäiset näytteet olivat puhtaat eikä lisähuuhteluita tarvittu. Veden samentumisia tms. ei tornin käyttöönoton yhteydessä havaittu. Saneerauksen yhteydessä tornin säiliöosa pinnoitettiin, tornin katto uusittiin ja ulkopinta kunnostettiin. Säiliöön tehtiin samalla koneellinen ilmanvaihto. Tornin sisäportaat uusittiin työturvallisuus huomioiden. Myös tornin putkiston venttiilijärjestelyt uu- Puolimatkan torni saneerauksen jälkeen tammikuussa 2015 Tornin käyttöönotto sujui ongelmitta. Huolellisen desinfioinnin jälkeen heti ensimmäiset näytteet olivat puhtaat eikä lisähuuhteluita tarvittu. sittiin. Torni valaistiin ulkopuolelta ja aidattiin. Tornin katolla sijaitsi operaattoreiden sekä Virven antenneja. Työn kuluessa niiden vuokrasopimukset irtisanottiin ja antennit poistuivat katolta, viimeisenä Virven väliaikainen antenni keväällä 2015. Torni pinnoitettiin ulkopinnaltaan säänkestävällä Corten-teräksellä. Tämä on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle ulkoilmassa ajan myötä muodostuu hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle. Oksidikerroksen muodostumisen jälkeen säänkestävä teräs saa ruskeanoranssin ruosteisen värin. Himmeä väri vaihtelee voimakkaasti pinnan märkyyden mukaan: kuivana lähes oranssi pinta on märkänä tummanruskea. Luonto muovaa tornin ulkopintaa ajan kuluessa hyvin Sonninmäen ympäröiviin mäntyihin soveltuvaksi. 17
1 2 3 4 5 6 18
7 10 Mittakaivo 8 1 Puolimatkan vesitornin saneerauksen yhteydessä rakennettiin tornin juurelle mittakaivo. Näin tornin ja mittakaivon virtausmittauksien avulla verkostossa liikkuvan veden suunnasta ja määrästä saadaan lisää tietoa (yksi tarkkailupiste lisää). 2 Samassa yhteydessä uusittiin myös verkoston huuhtelupiste. 3 Putkiston ja kaivon asentaminen vaatii tarkkuutta, apuvälineitä ja miehiä. 4 Betonikaivon halkaisija on 2 000 mm, ja pohjan laskeminen vaatii kunnon autonosturin. 5 Mittakaivoja on järjestelmällisesti rakennettu vesijohtoverkoston runkoputkiin verkoston tärkeisiin pisteisiin auttamaan verkoston hallintaa ja antamaan tietoja veden virtauksista ja painetasosta. Kaivot ovat olleet rakenteeltaan betonisia, halkaisijaltaan 2 000 mm, joten niihin on voinut asentaa laitteita myös useampaa tarkoitusta varten (PH, sameus, sähkönjohtavuus). Tavallisesti on valvontaa ja hälytyksiä varten käytössä veden virtauksen ja paineen mittaus. Mittakaivot palvelevat myös mahdollisissa poikkeustilanteissa, jos verkostoa joudutaan desinfioimaan. Kaivossa on yhteet valmiina desinfiointilaitteita varten. Ridasjärven Vesiosuuskunnalle johtaviin putkiin on asennettu toiminta-alueen rajalle Nummenmäkeen ja Kenraalinkulmaan mittakaivot niin jäte- kuin puhtaalle vedelle laskutusta varten. Näistä saadaan myös virtaus- ja painetiedot hälytyksineen. 6 Putken päälle asennettu virtausmittaus 7 Paineenmittausyhde 8 Muovinen, tehdasvalmisteinen mittarikaivo, pohjalla magneettiputki, kuivanapitopumppu, lämmitys sekä sähkö- ja mittauskeskus. Tiedot lähetetään radiomodeemiverkon kautta Valvonta- ja hälytyskeskukseen. 9 Nummenmäen jätevesipumppaamon vesiliittymään on asennettu verkostopaineen mittaus, josta tieto tulee valvomoon. 10 Virtausmittarin näyttöpääte, missä näkyy myös vedenkulutus m³:t 9 19
1 2 3 20
4 5 6 Verkostojen rakentaminen ja saneeraus Vesihuoltoverkostoja saneerattiin vuonna 2014 neljässä eri kohteessa. Kaupungin omana työnä tehtiin Nummenkärjessä Lehtosen-, Vuorisen-, Kekin- ja Nummenkärjentien katu- ja vesihuoltosaneeraus. Omana vesihuoltotyönä saneerausta tehtiin Kirvesmiehen- ja Nukarinkadulla. Nukarinkadulla uusittiin pieni osuus DN 300 runkovesijohtoa ja rakennettiin vesijohtoverkkoon mittakaivo. Kirvesmiehen- ja Salonkadun hulevesiä poistettiin jätevesiverkosta. Heleniuksen- ja Uudenmaankadulla Hyvinkäänkylässä uusittiin vesihuoltoa ja hulevesiverkkoa. Urakkakilpailun perusteella työn sai Destia Oy. Hyvinkäänkylässä parannettiin hulevesien poisjohtamista rakentamalla Hyvinkäänkylän koulun kohdalle hulevesipumppaamo. 1 Hyvinkäänkylässä Uudenmaankadulla kiinteistön tonttiliittymää tarkastellaan porukalla. Kyseessä on kiinteistökohtainen katselmus, joka suoritetaan kaikkien kanssa työn edetessä. 2 Uudenmaankadulla vesihuoltolinjat uusittiin pääosin vanhojen linjojen viereen kevyenliikenteen väylälle. 3 Kaivannossa risteilee myös muita putkia tässä kaapelien suojaputkia. 4 Asennusryhmä on asentamassa hulevesikaivoa. Vieressä on jätevesitarkastuskaivo. 5 Jotain etsitään tontin puolella. 6 Vanha kaivo löytyi kiinteistön puolelta. Saneerauksen yhteydessä uusitaan vesi- ja viemäriliitokset tontin rajaan sekä rakennetaan uusi hulevesi. Kiinteistö voi halutessaan uusia myös omia putkiaan. 21
1 2 3 4 1 Vanhan lingon poisto käynnissä 2 Uusi linko nostettu paikalleen 3 Vanhan lietepumpun poisto 4 Uusi lietepumppu paikallaan Lietelinkojen uusinta Kaltevan puhdistamolla Jäteveden puhdistuksessa jäteveden sisältämät likaaineet päätyvät lietteeseen. Syntyvä liete pumpataan tiivistämöihin, joissa liete sakeutuu. Tiivistetty liete kuivataan apuaineiden (polymeerit) kanssa lingoilla ja kuivattu liete viedään jatkokäsittelyyn ja edelleen hyötykäyttöön. Linkous on tärkeä osa lietteenkäsittelyä, jolla lietteestä erotetaan vettä. Hyvin toimivalla kuivauksella saadaan pienennettyä oleellisesti jatkokäsittelyyn vietävää lietemäärää ja kustannuksia. Kaltevan jätevedenpuhdistamon vanhat lietelingot (2 kpl) olivat peräisin vuodelta 1991 ja tulleet käyttöikänsä päähän. Linkojen uusintatyö kilpailutettiin keväällä 2014 ja työn toteuttajaksi valittiin Aprotech Oy. Hankinnan valintaperusteena oli urakkahinnan lisäksi myös käyttö- ja huoltokustannukset eli hankinnan kokonaistaloudellisuus. Työt alkoivat heinäkuun lopulla ja valmistuivat aikataulun mukaisesti marraskuun lopussa. Uusien Andritz-merkkisten lietelinkojen mitoituskapasiteetti on 2*450 kgts/h, mutta normaalisti niitä ajetaan noin 300 kgts/h (TS = kuiva-aine) kuormituksella. Kuivauksen apuaineita eli polymeerejä käytetään noin 10 kg/tts. Urakan yhteydessä uusittiin erillistyönä kuivatun lietteen lastaukseen käytettävä vanha lietepumppu. Myös vanha lietepumppu oli vuodelta 1991 ja siten käyttöikänsä päässä. Lisäksi uusilla lingoilla saatava kuivempi liete olisi ollut mahdotonta siirtää vanhalla pumpulla. Uusi pumppu on mitoitettu kuivemmalle lietteelle ja on vanhaan pumppuun verrattuna kaliiberia vahvempaa tekoa. Uuden lietepumpun perään rakennettiin polymeerin syöttösysteemi liukastamaan pumpattavaa lietettä. Polymeerillä lietteen pumppauksen aiheuttama kitka saadaan pienennettyä ja lastaus toimii nopeammin. Samalla laitteiston rasitus pienenee, mikä lisää laitteiston kestoa. Lietepumpun kapasiteetti on noin 35 t/h, joten rekkakuorman lastaus vie aikaa vähän reilun tunnin. 22
Jätevesipuhdistamojen vuosi 2014 23
24
25
26
Jätevedenpuhdistamot Hyvinkään Vedellä oli vuonna 2014 käytössä kaksi jätevedenpuhdistamoa, joista keskuspuhdistamona toimii Kaltevan puhdistamo. Kaltevan puhdistamolla käsitellään kaikki keskustan jätevedet ja taajamaasutuksen ulkopuolelta tulevat sako- ja umpikaivolietteet, sekä pienpuhdistamoiden lietteet. Alueellisena puhdistamona toimii Kaukasten puhdistamo. Kalteva Kaukas Yhteensä Kk m³ m³ m³ Tammi 345420 1345 346 765 Helmi 270070 902 270 972 Maalis 314540 1209 315 749 Huhti 281650 1206 282 856 Touko 307840 1790 309 630 Kesä 270750 1637 272 387 Heinä 241200 1506 242 706 Elo 286060 2122 288 182 Syys 252985 1454 254 439 Loka 246500 1350 247 850 Marras 252930 1275 254 205 Joulu 294950 1472 296 422 Yht. 3364895 17268 3382 163 Jätevedenpumppaamot Kaltevan puhdistamon jätevesiverkostoon oli liitetty vuoden 2014 lopussa 34 jätevesipumppaamoa, joista Veikkarin pumppaamon kautta kulkee noin 40 % koko kaupungin jätevesimäärästä. Ridasjärvellä toimivalla vesiosuuskunnalla on oma verkostonsa keräilypumppaamoineen, mutta siirtoviemärin pumppaamoista vastaa Hyvinkään Vesi. Kaukasten puhdistamon verkostossa on kaksi pumppaamoa. Jätevesipumppaamoiden lisäksi laitoksella on hoidossa kaksi sadevesipumppaamoa. Puhdistetut jätevesimäärät Puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli 3 382 163 m³. Vastaavasti puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2013 oli 3 757 479 m³. Kulunut vuosi oli vähäsateinen, mikä näkyi ennätyksellisen pieninä vesimäärinä. Puhdistetun jäteveden määrä pieneni edellisvuodesta noin 10,0 %. Alkuvuosi oli vähäluminen ja keväällä ei esiintynyt lumien sulamisen aiheuttamaa kevättulvaa. Vuorokautinen puhdistettu virtaama oli keskimäärin 9 266 m³/d. Kummallakaan puhdistamolla ei ollut vuoden aikana ohituksia. 27
Kaltevan puhdistamo Jäteveden puhdistuksen lupaehdot saavutettiin jokaisella neljännesvuosijaksolla ja puhdistamo toimi vuoden 2014 aikana hyvin. Puhdistetun veden määrä väheni edellisvuodesta noin 10,1 %. Vesistöä kuormittavien lika-aineiden pitoisuudet pysyivät alhaisina hyvin onnistuneen puhdistuksen ansiosta ja vesistökuormat pysyivät edellisvuoden tasolla. Ammoniumtyppi hapettui hyvin ja vuoden nitrifikaatioaste oli 99,8 %. Kokonaistypen poistoteho oli puolestaan vuosikeskiarvona korkeat 82,5 %. Vaahtoamista aiheuttavaa rihmamaista kasvustoa ei kuluneena vuonna esiintynyt. Puhdistusprosessiin käytettiin vuoden aikana ferrosulfaattia noin 749 t, kalkkia 28 t ja polymeeriä 2,7 t. Lietteenkuivauksessa käytettiin polymeeriä puolestaan 10,9 t. Kuivattua lietettä syntyi 6 488 t (kuiva-aine 16,2 %), kun edellisenä vuonna kuivattua lietettä syntyi 7 314 t (kuiva-aine 14,9 %). Puhdistamon sähköenergian kulutus oli 2 200 MWh, joka oli noin 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Puhdistamolla uusittiin kuluneen vuoden aikana lietteen kuivaukseen käytettävät lingot (2 kpl) oheislaitteineen. Linkojen kokoluokkaa pienennettiin lähes puoleen, koska vanhat lingot oli mitoitettu selvästi turhan suuriksi. Järkevämmän kokoluokan hankinnalla investointi-, huolto- ja käyttökulut ovat selvästi pienemmät. Uusilla lingoilla päästään huomattavasti parempiin kuivaustuloksiin, minkä ansioista lietteen jälkikäsittelyn kulut tulevat laskemaan merkittävästi. Vesistöä kuormittavien lika-aineiden pitoisuudet pysyivät alhaisina hyvin onnistuneen puhdistuksen ansiosta ja vesistökuormat pysyivät edellisvuoden tasolla. 28
Kaukasten puhdistamo Tulevan veden määrä nousi edelliseen vuoteen nähden noin 11,1 %. Laitokselle tulee runsaasti vuotovesiä, mikä näkyy välillä tulevien vesien laimeina pitoisuuksina. Laitoksen puhdistustulokset säilyivät korkeana ja laitos toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla lupaehtojen mukaisesti. Vesistökuormitukset säilyivät pienten virtaamien ja pitoisuuksien johdosta hyvin matalina. Ammoniumtyppi hapettui täydellisesti läpi vuoden. Puhdistamolla ei tehty vuoden aikana saneeraus- tai muutostöitä. Puhdistamon sakeutettu liete viedään kerran viikossa Kaltevan puhdistamon tuloviemäriin. Vesistökuormitukset säilyivät pienten virtaamien ja pitoisuuksien johdosta hyvin matalina. 29
30
Liitteet Hyvinkään Veden organisaatio 32 Henkilöstötiedot 33 Tuloslaskelma 34 Rahoituslaskelma 35 Tase 36 Liitetiedot 37 Tavoitteet 38 Tietoa veden kulutuksesta 40 Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukot 41 Verkostot, mittarit, päivystystoimenpiteet 43 Energian kulutus 44 Jätevedenpuhdistamot 45 Talousveden valvontanäytteiden tulokset 47 Talousveden viranomaisvalvonta 48 Pohjavesialueet (kartta) 50 Hyvinkään Veden maksut 52 31
HYVINKÄÄN VEDEN ORGANISAATIO Hyvinkään Veden johtokunta Tuula Vanhatalo (pj.) KOK Pasi Karttunen (varapj.) SDP Micaela Morero VIHR Raimo Mäkinen SDP Jari Pöntinen KOK Juhani Skyttä KESK, KH:n edustaja Hyvinkään Veden johtokunta Vesihuoltojohtaja (Korhonen) Hallinto ja talous (Korhonen) Viemärilaitokset (Hynönen) Vesihuoltoverkosto (Pekko) Tuotanto ja ympäristö (Honkasalo) Toimisto (Rimpiläinen) Jätevesipumppaamot (Lukkarinen) Verkoston rakentaminen (Laune) Vedenottamoiden ylläpito (Salmi) Valvomot (Viitaja) Jäteveden puhdistamot Verkoston ylläpito (Halttunen) Talousvesi, pohjavedet Johtotiedot Veikkarin keskuspumppaamo Asiantuntijatehtävät 32
HENKILÖSTÖTIEDOT Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 60 > 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 < 30 0 2 4 6 8 10 12 Henkilöiden lukumäärä Kuukausi- ja tuntipalkkaiset Henkilöstö 31.12. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuukausipalkkaisia toimihenkilöitä 17 17 17 18 18 18 17 19 18 18 18 18 Tuntipalkkaisia työntekijöitä 19 19 19 19 20 19 19 19 19 16 15 16 Yhteensä 36 36 36 37 38 37 36 38 37 34 33 34 Henkilöstön määrä 25 20 15 10 5 0 Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 33
TULOSLASKELMA Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Liikevaihto 10 218 748,25 10 143 296,12 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys tai vähennys Valmistus omaan käyttöön 172 006,80 145 370,31 Liiketoiminnan muut tuotot 9368,55 53 812,03 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1094165,31-1 038 659,63 Varastojen lisäys tai vähennys 0,00 0,00 Palvelujen ostot -1466597,94-2 560 763,25-1 595 722,37-2 634 382,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1440003,77-1 357 466,75 Henkilösivukulut Eläkekulut -402713,55-426 512,18 Muut henkilösivukulut -108078,53-1 950 795,85-66 450,48-1 850 429,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4557258,95-3 123 731,07 Arvonalentumiset, kertaluont. poistot 0,00-4 557 258,95 0,00-3 123 731,07 Liiketoiminnan muut kulut -359 789,23-518 963,06 Liikeylijäämä 971 516,32 2214 972,92 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6669,77 7121,46 Muut rahoitustuotot 6221,20 6743,75 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -1698,39-1 315,01 Korvaus peruspääomasta -443000,00-332 250,00 Muut rahoituskulut -594,51-432 401,93-749,23-320 449,03 Ylijäämä (ennen satunnaisia eriä) 539 114,39 1894 523,89 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä ennen varauksia 539 114,39 1 894 523,89 Poistoeron lisäys tai vähennys Vapaaehtoisten varausten lisäys tai vähennys Tuloverot Tilikauden ylijäämä 539 114,39 1894 523,89 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,2 4,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,2 5,0 Voitto, % 5,3 18,7 34
RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 971 516 2214 973 Poistot ja arvonalentumiset 4557 259 3123 731 Rahoitustuotot ja -kulut -432 402-320 449 Tulorahoituksen korjauserät 0-51 082 Tulorahoitus yhteensä 5096 373 4967 173 Investointien rahavirta Investointimenot -6 505 624-6 086 815 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 130 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 130 000 Investoinnit yhteensä -6 505 624-5 826 815 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 409 251-859 642 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 Antolainauksen muutokset yht. 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -285 716-290 972 Lainakannan muutokset yht. -285 716-290 972 Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos 0 0 Oman pääoman muutokset yht. 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset La-saamisten muutos kunnalta -210 843 1536 603 Saamisten muutos muilta 321 137-7 669 Korottomien velkojen muutos muilta -95 591 944 954 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 12 742 Muut maksuvalmiuden muutokset yht. 14 704 2486 630 Rahoituksen rahavirta -271 012 2195 658 Rahavarojen muutos -1 680 263 1336 016 Rahavarat 1.1. 4084 374 2748 358 Rahavarat 31.12. 2404 111 4084 374 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -2 970 860-674 068 Investointien tulorahoitus, % 78,3 83,7 Lainanhoitokate 17,7 17,5 Kassasta maksut 12 107 981 8 539 639 Kassan riittävyys, pv 72,5 174,6 35
TASE Tase 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT OIKEUDET Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 9964 363,86 4427 373,22 Kiinteät rakenteet ja laitteet 36 720 783,20 36 698 492,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Keskeneräiset 2130 483,16 5741 399,97 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 48 815 630,22 46 867 265,19 SIJOITUKSET Muut saamiset 56 596,70 56 596,70 PYSYVÄT VASTAAVAT 48 872 226,92 46 923 861,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 550 604,89 859 846,82 Saamiset kunnalta 269 685,60 58 842,72 Siirtosaamiset 10 032,28 21 927,83 LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ 830 322,77 940 617,37 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 2404 110,72 4084 373,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3234 433,49 5024 991,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ 52 106 660,41 51 948 852,97 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 27 609 829,92 27 609 829,92 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 16 815 729,19 14 921 205,30 Tilikauden yli-/alijäämä 539 114,39 1894 523,89 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 44 964 673,50 44 425 559,11 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 285 704,00 Lainat kunnalta, liiittymismaksut 128 118,31 128 118,31 Muut velat, liittymismaksut 5528 762,10 5000 554,34 PITKÄAIKAINEN YHTEENSÄ 5656 880,41 5414 376,65 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 182 195,18 Lainat julkisyhteisöiltä 285 704,00 285 716,00 Ostovelat 704 552,27 827 084,55 Muut velat 150 457,64 428 224,04 Siirtovelat 344 392,59 385 697,44 LYHYTAIKAINEN YHTEENSÄ 1485 106,50 2108 917,21 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 7141 986,91 7523 293,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 52 106 660,41 51 948 852,97 36
LIITETIEDOT Tase 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Omavaraisuusaste, % 86,3 85,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 72,3 66,3 Kertynyt ylijäämä, 1000 17 355 16 816 Lainakanta 31.12., 1000 286 571 Lainasaamiset 31.12., 1000 0 0 Toimintatuotot 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksittain Vesi-ja jätevesimaksut 9099 958,24 9102 315,91 Vesihuollon perusmaksut 561 917,18 552 252,44 Muut myyntipalvelut 42 698,00 29 694,00 Muut myyntitulot 514 174,83 456 033,75 Vesihuollon palvelumaksut 3000,02 Yhteensä 10 218 748,25 10 143 296,12 Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön 172 006,80 145 370,31 Liiketoiminnan muut tuotot Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset 0,00 0,00 Muut tuet ja avustukset Muiden asuntojen vuokrat 9368,55 2729,65 Muut tuotot 51 082,38 Yhteensä 9368,55 53 812,03 Rahoitustuotot ja -kulut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Rahoitustuotot Korkotuotot 6669,77 7121,46 Viivästyskorkotulot 6192,26 6556,12 Muut rahoitustuotot 28,94 187,63 Yhteensä 12 890,97 13 865,21 Rahoituskulut Korkokulut -1 698,39-1 315,01 Muut rahoituskulut -443 594,51-332 999,23 Yhteensä -445 292,90-334 314,24 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -432 401,93-320 449,03 37
TAVOITTEET Hyvinkään Vesi: Asiakas Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelujen uudistaminen ja kehittäminen Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelujen asiakaslähtöisyys Hyvinkään Vesi: Prosessi Päämäärä Toimialan päämäärä Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Jatketaan tehostettua tiedottamista julkaisemalla kaikkiin Hyvinkään talouksiin jaettava asiakaslehti Vesihuollosta informoiva asiakaslehti jaetaan vuoden 2014 aikana Asiakaslehden kokoaminen ja toimittaminen Johtoryhmä Osavuosikatsaus Johtokunta Lehti on jaettu touko-kesäkuun vaihteessa kotitalouksiin ja yrityksiin Tutkitaan asiakkaiden kokemukset vesilaitoksen toiminnasta Tehdään asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2014 aikana Asiakastyytyväisyyskeselyn tekeminen Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Kysely on tehty kesäkuussa Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Varmistetaan organisaation toimintavalmius häiriötilanteissa Harjoitus vuoden 2014 aikana Järjestetään henkilöstölle harjoitus, jossa käydään läpi häiriötilannetoimintaa sekä -viestintää Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Harjoitus on järjestetty 4.12.2014 Varmistetaan puhtaan veden toimitusedellytykset Urakoija on valittu ja rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 loppuun mennessä Puolimatkan vesitornin saneeraus kilpailutetaan vuoden alussa hyväksyttyjen saneeraussuunnitelmien mukaisesti Tuotantopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Urakka on vastaanotettu 18.12.2014 Jätevedenpuhdistamoiden toiminnan varmistaminen Lingot uusitaan vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä Kaltevan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauslingot uusitaan Käyttöinsinööri Osavuosikatsaus Johtokunta Urakka on vastaanotettu 20.11.2014 Jätevesipumppaamojen toiminnan varmistaminen Saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä Veikkarin jätevesipumppaamo saneerataan hyväksyttyjen saneeraussuunnitelmien mukaisesti Käyttöinsinööri Osavuosikatsaus Johtokunta Suunnitelmat ovat valmistuneet joulukuussa 2014, toteutus vuonna 2015 38
Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Hyvinkään Vesi: Henkilöstö Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Avoin ja osallistuva johtamiskulttuuri ja kyvykäs ja oikein resurssoitu henkilöstö Yksiselitteinen hallinto- ja toimintajärjestelmä Hyvinkään Vesi: Talous Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Rahoituksen riittävyyden turvaaminen Vähennetään vesijohtoverkon vuotoja Kruununpuiston ja Hakalan alueille on toteutettu vuototutkimukset vuoden 2014 loppuun mennessä Vuodonetsintälaitteet kytketään vesijohtoverkkoon ja tulokset analysoidaan vuotojen paikallistamiseksi Verkostopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Vuotoja on paikallistettu ja korjattu suunnitelman mukaisesti Talousveden laadun ylläpito vesijohtoverkossa Hyvinkäänkylän ja Talvisillan alueet on huuhdeltu vuoden 2014 aikana Vesijohtoverkon huuhtelua toteutetaan paloposteja ja vesiasemia hyödyntäen Verkostopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Huuhtelut on toteutettu suunnitelman mukaisesti Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Työhyvinvoinnin parantaminen Pelisääntöjen vahvistaminen Laaditaan työyhteisön pelisäännöt Työhyvinvointityöryhmä Osavuosikatsaus Johtokunta Pelisäännöt on vahvistettu toukokuussa ja jaettu koko henkilökunnalle Vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen Johtosäännön vahvistaminen vuoden 2014 aikana Liikelaitoksen oman johtosäännön laadinta Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Johtosääntö on laadittu ja se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Kokonaismenojen sopeuttaminen tulorahoitukseen Kassavirta pysyy positiivisena Kassavirran seuranta Vesihuoltojohtaja Osavuosikatsaus Valtuusto Tulos on toteutunut suunnitelman mukaisesti 39
TIETOA VEDEN KULUTUKSESTA Liittyneet kiinteistöt rakennustyypeittäin 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Omakotitalot 4969 5005 5059 5191 5236 5273 5357 Rivitalot 495 499 512 515 528 532 528 Kerrostalot 494 498 501 514 521 523 533 Teollisuuslaitokset 241 253 259 252 256 254 259 Muut 147 143 160 148 144 144 127 Liikekiinteistöt ja toimistot 151 153 162 155 157 157 151 Kaupungin kiinteistöt 124 129 129 120 116 97 130 Yhteensä 6621 6680 6782 6895 6958 6980 7085 Liittyneet asukkaat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lukumäärä vuoden lopussa 41806 42157 42 724 42 737 43 037 43 346 43 648 43 962 44 066 Liittymisprosentti 94 95 95 95 95 95 95 95 95 Ominaiskulutus litroina henkilöä kohden vuorokaudessa 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pumpattua vettä 191 192 179 173 168 161 Laskutettua vettä 161 148 148 146 142 145 Asukkaita 2011 45 489 as. 2012 45 582 as. 2013 46 276 as. 2014 46 386 as. Suurimmat veden kuluttajat 2014 m 3 1. Mäntsälän kunta 84 241 2. Saint-Gobain rakennustuotteet 61 641 3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 45 096 4. Ritasjärven vesiosuuskunta 25 482 5. Hyvinkään kaupunki / Sveitsin uimala 23 884 6. Hausjärven kunta / Monni 22 277 7. Myllyn Paras / Pakasteet 14 208 8. As Oy Hyvinkään Jussilanpuisto 14 082 9. Kiinteistö Oy Eeronhaka 12 375 10. As Oy Hyvinkään keskusta 11 571 Veden kulutus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pumpattu vesi, m 3 3136377 3191 272 2976 865 2873 928 2849 753 2733 293 Laskutettu vesi, m 3 2639589 2455 917 2470 807 2429 449 2404 015 2459 650 Laskuttamaton vesi, m 3 496788 735 355 506 058 444 479 445 738 273 642 Laskuttamaton vesi, % 16 23 17 15,5 15,6 10 40
Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukot KUNTA: 106 Hyvinkää PUHDISTAMO: Kalteva Laitostunnus: 1064100 02 Tyyppi: rs Vesistöalue: 21.09 Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukko 2010-2014 Tarkkailuvuosi 2010 2011 2012 2013 2014 VIRTAAMAT Kok.virtaama m³/d 10 900 9490 12 000 10 300 9220 Ohitus m³/d 12,6 0,50 12,40 2,41 0,00 Käsitelty m³/d 10 900 9490 12 000 10 300 9220 BOD 7 -ATU Tuleva kg/d 2400 2300 2200 2100 2100 Ohitus kg/d 2,0 0,055 1,2 0,30 0,00 Käsitelty kg/d 29 24 30 27 25 Vesistöön kg/d 31 24 32 28 25 Tuleva mg/l 220 240 180 200 230 Käsitelty mg/l 2,7 2,5 2,5 2,6 2,7 Vesistöön mg/l 2,8 2,5 2,5 2,7 2,7 Käsittelyteho % 99 99 99 99 99 Kokonaisteho % 99 99 99 99 99 COD cr Tuleva kg/d 5700 5700 5800 5500 5300 Ohitus kg/d 4,7 0,14 3,00 0,80 0,00 Käsitelty kg/d 250 210 320 270 220 Vesistöön kg/d 250 210 320 270 220 Tuleva mg/l 520 600 480 530 570 Käsitelty mg/l 23 22 27 26 24 Vesistöön mg/l 23 22 27 26 24 Käsittelyteho % 96 97 95 95 96 Kokonaisteho % 96 97 94 95 96 FOSFORI Tuleva kg/d 86 80 84 78 75 Ohitus kg/d 0,073 0,0018 0,043 0,012 0,000 Käsitelty kg/d 2,1 1,9 2,1 1,9 1,8 Vesistöön kg/d 2,2 1,9 2,1 1,9 1,8 Tuleva mg/l 7,9 8,4 7,0 7,6 8,1 Käsitelty mg/l 0,19 0,20 0,18 0,18 0,20 Vesistöön mg/l 0,20 0,20 0,18 0,18 0,20 Käsittelyteho % 98 98 98 98 98 Kokonaisteho % 98 98 98 98 98 TYPPI Tuleva kg/d 550 570 560 520 540 Ohitus kg/d 0,44 0,013 0,30 0,080 0,000 Käsitelty kg/d 94 83 100 95 92 Vesistöön kg/d 94 83 100 95 92 Tuleva mg/l 50 60 47 50 59 Käsitelty mg/l 8,6 8,7 8,3 9,2 10,0 Vesistöön mg/l 8,6 8,7 8,3 9,2 10,0 Käsittelyteho % 83 86 81 82 83 Kokonaisteho % 83 86 81 82 83 NH 4 -N Tuleva kg/d 430 420 460 440 460 Ohitus kg/d 0,36 0,0098 0,25 0,53 0,00 Käsitelty kg/d 0,70 0,80 4,1 0,53 0,93 Vesistöön kg/d 1,1 0,81 4,4 0,60 0,93 Tuleva mg/l 39 44 38 43 50 Käsitelty mg/l 0,064 0,084 0,34 0,051 0,10 Vesistöön mg/l 0,10 0,085 0,37 0,058 0,10 Käsittelyteho % 100 100 99 100 100 Kokonaisteho % 100 100 99 100 100 Nitrifikaatio Käsitelty % 100 100 100 100 100 41
KUNTA: 106 Hyvinkää PUHDISTAMO: Kaukas Laitostunnus: 1064100 02 Tyyppi: rs Vesistöalue: 21.09 Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukko 2010-2014 Tarkkailuvuosi 2010 2011 2012 2013 2014 VIRTAAMAT Kok.virtaama m³/d 32,7 37,0 45,8 42,5 47,3 Ohitus m³/d 0,035 0,055 0,685 0,0 0,0 Käsitelty m³/d 32,7 37,0 46,5 42,5 47,3 BOD 7 -ATU Tuleva kg/d 4,8 4,4 3,3 5,5 7,1 Ohitus kg/d 0,0055 0,0031 0,055 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 0,13 0,13 0,12 0,12 0,11 Vesistöön kg/d 0,13 0,13 0,18 0,12 0,11 Tuleva mg/l 150 120 71 130 150 Käsitelty mg/l 4,0 3,5 2,6 2,8 2,3 Vesistöön mg/l 4,0 3,5 3,9 2,8 2,3 Käsittelyteho % 97 98 96 98 99 Kokonaisteho % 97 97 94 98 99 COD cr Tuleva kg/d 11 9,6 8,9 13 17 Ohitus kg/d 0,013 0,007 0,16 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 0,90 0,72 0,99 0,86 0,86 Vesistöön kg/d 0,92 0,72 1,1 0,86 0,86 Tuleva mg/l 340 260 190 310 360 Käsitelty mg/l 28 19 22 20 18 Vesistöön mg/l 28 19 24 20 18 Käsittelyteho % 92 93 89 93 95 Kokonaisteho % 92 93 88 93 95 FOSFORI Tuleva kg/d 0,22 0,23 0,15 0,22 0,28 Ohitus kg/d 0,00025 0,00018 0,0025 0,00 0,00 Käsitelty kg/d 0,016 0,014 0,009 0,0093 0,0046 Vesistöön kg/d 0,016 0,014 0,011 0,0093 0,0046 Tuleva mg/l 6,7 6,2 3,2 5,2 5,9 Käsitelty mg/l 0,49 0,38 0,20 0,22 0,097 Vesistöön mg/l 0,49 0,38 0,24 0,22 0,097 Käsittelyteho % 93 94 94 96 99 Kokonaisteho % 93 94 92 96 99 TYPPI Tuleva kg/d 1,4 1,5 1,0 1,4 1,9 Ohitus kg/d 0,0016 0,0012 0,016 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 1,0 0,96 0,97 1,1 1,3 Vesistöön kg/d 1,0 0,96 0,98 1,1 1,3 Tuleva mg/l 43 41 22 33 40 Käsitelty mg/l 31 26 21 26 27 Vesistöön mg/l 31 26 21 26 27 Käsittelyteho % 28 36 4 17 33 Kokonaisteho % 28 36 2 17 33 NH 4 -N Tuleva kg/d 1,2 1,1 0,91 1,2 1,7 Ohitus kg/d 0,0014 0,0008 0,014 0,00 0,00 Käsitelty kg/d 0,033 0,0053 0,0054 0,0024 0,0029 Vesistöön kg/d 0,034 0,0061 0,019 0,0024 0,0029 Tuleva mg/l 37 30 20 28 36 Käsitelty mg/l 1,0 0,14 0,12 0,056 0,061 Vesistöön mg/l 1,0 0,16 0,41 0,056 0,061 Käsittelyteho % 97 100 100 100 100 Kokonaisteho % 97 99 98 100 100 Nitrifikaatio Käsitelty % 98 100 100 100 100 42