Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo 9.30-15.00 Jukola, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki
Koulu on tärkein asia maailmassa Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan amerikkalainen unelma: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika, terve tai sairas, niin sinulla on mahdollisuus oman ahkeruutesi ja unelmiesi perusteella kasvaa putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi tai presidentiksi. Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen. Suomi on elänyt ensin puulla ja sitten tieto- ja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja ja vie ne taas mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu. Mutta jos luovumme koulusta, niin luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. Koko ikäluokan ja kansan yhteinen peruskoulu myös tekee suomalaisista suomalaisia. Jos haluamme yhtenäisen EU:n, niin tarvitsemme yhtenäisen EU-peruskoulun. Ja jos me jonkin komissaarin salkun tarvitsemme, niin koulukomissaarin: peruskoulun tulisi olla Suomen EU- politiikan ja laajemminkin ulkopolitiikan ydin.
Maailma muuttuu Eskoseni Maailman muutos on ollut nopeaa viime vuosikymmeninä. Metsäteollisuus ei enää tee paperia, eikä Nokia matkapuhelimia. Seuraavaksi näemme, miten maatalous ei enää tee ruokaa, vaan eläviä koneita (synteettinen biologia) eikä meriteollisuus laivoja, vaan kaupunkeja, tehtaita ja kaivoksia. Teknologian ennakoinnin mukaan seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200. Jatkuva muutos edellyttää elinikäistä oppimista: varhaiskasvatuksesta, peruskouluun, ammatillisiin opintoihin kaikilla koulutusasteilla, täydennyskoulutukseen sekä vapaa-ajan ja eläkevuosien vapaaseen sivistystyöhön. Koulu pitää keksiä uudestaan: mitä, missä, milloin ja miksi Kansakoulun perusidea on keksitty 1800 luvulla. Pitäisiköhän pohtia uudestaan? Vertaa kirjastot: tarvitaanko enää taloja jos, niin mihin?
Kirja Digitalisointi Portaalit Oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen Virtuaaliset oppimisympäristöt evoluutio Älyliitutaulut (smart boards) yms. luovat ja interaktiiviset ympäristöt Sosiaalinen media Kirja 2.0 oppii samalla tavalla kuin oppilaskin Oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen liittäminen kaikkeen (autoihin, kahvinkeittimiin yms. laitteisiin)
Teknologinen imperatiivi Robotit, hologrammit ja avattaret opettajina ja kouluavustajina. Luovat tilat, jotka vievät meidät online vieraisiin maihin, tulivuoren sisälle, kalan suuhun, linnunpönttöön ja universumin toiselle puolelle Chatpotit, jotka auttavat meitä näkemään ja kuulemaan kaiken suomeksi. Mitä Rovio voisi viedä metsään? Mitä voisin metsässä nähdä älylaseillani? Mitä voisin kalasta ja metsästää Rovion metsässä (lisätyssä/ näennäistodellisuudessa)? Valmet automotive on eräs Suomen robotisoituneimmista tehtaista. Silti se palkittiin 2013 siitä, että se palkkasi eniten uutta työvoimaa Varsinais- Suomessa. Ja se tullaan palkitsemaan samasta asiasta myös tänä vuonna. Kreikan taloudella ei mene huonosti siksi, että siellä on liikaa robotteja vaan siksi, että niitä on liian vähän. Uusin teknologia nopeasti kouluihin: 3D, lisättytodellisuus, robotit, ohjelmistot, synteettinen biologia (GM) jne.
Pedagogiikka Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin. Yksilöllisyys: miksi koulun pitää opettaa kaikille samaa? Esimerkiksi yliopistojen joint degreet: kokoa itsellesi yksilöllinen koulutus usean eri yliopiston tarjonnasta. Nykymaailmassa ei ole vahvuus, jos on samanlainen kuin muut.
Osaamisen johtaminen Monissa tulevaisuusverstaissa on noussut esille viesti siitä, että koulujen johtaminen on heikkoa. Ovatko rehtorit oikea ryhmä miettimään koulutusjärjestelmän tulevaisuutta jos kipupiste on juuri siellä? Suomalaiset koulut ovat tutkimusten mukaan teknologian suhteen hyvin varusteltuja mutta teknologian käyttö on vähäistä. Myös opettajien täydennyskoulutus on myös vaatimatonta. Koulujen väliset erot kasvavat. Suomen koulutusjärjestelmän hyvän laadun taustalla on hyvä opettajankoulutus. Myös opettajien täydennyskoulutuksen ja koulujen johtamisen tulisi olla maailman parasta. Juuri tästä osaamisen johtamisesta ja opettajien koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta sekä oppilaan ohjauksesta ja nuorisotakuusta voi tulla merkittävää koulutusvientiä.