Tekijöiden tulevaisuus

Transkriptio

1 Tekijöiden tulevaisuus Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Mikkelin kesäpäivät Mikkelin kesäyliopisto Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli

2 Huonoja uutisia Oxfordin yliopiston mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Etlan mukaan joka kolmas työpaikka on uhattuna Suomessa. Kauppa ja palvelut virtualisoituvat. Ihmistyötä korvataan koneilla. Samaan aikaan myös globalisaatio siirtää tuotantoa Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan - siirtymätalouksiin, joissa on halpa työvoima ja nopea kasvu. Intiassa valmistuu joka vuosi enemmän insinöörejä, kuin mitä Suomessa syntyy lapsia. Suomi ei kykene kilpailemaan osaamisen määrässä tai edes laadussa... Euroopassa väestö vähenee ja ikääntyy: työvoima vähenee, vaikka työtä syntyisikin. Monikulttuurisuus (työperäinen maahanmuutto) aiheuttaa haasteita Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat. Syntyy harva-alueita, joissa 170 miestä sataa naista kohtaan ja Metropoleja, joissa suhde toisin päin (Tilastokeskus ja Väestöliitto). Koulut, alueet ja ihmiset eriarvoistuvat. Kekkonen on kuollut: valtion rooli muuttunut/muuttumassa. Tehtaiden sijoittamisesta byrokratian kasvun kautta mahdollistamiseen ja säädösten purkuun. EU-liittovaltio? Eläkeikä ja verot nousevat, palvelut vähenevät. Luottamusyhteiskunta rapisee

3 Teknologinen murros on vasta alkanut Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta). Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku) toaeduskunnasta/julkaisut/do cuments/tuvj_ pdf

4 Radikaalit teknologiat Automaatio ja robotisaatio: kaikki kommunikoi kaiken kanssa ja toimii automaattisesti. Esineet tunnistavat käyttäjänsä ja profiloituvat yksilöllisesti. Materiaalitutkat lukevat geenisi ja haistavat tunteesi ja sairautesi. Robotit tekevät työn. Elävien olentojen sisällä voi olla biobotteja, jotka korvaavat soluja ja geenejä ja joita ohjaa tekoäly Virtuaalisuus, blogalisaatio ja hybriditalous: kaikki digitalisoituu ja tapahtuu eri tavalla kuin ennen. Ihmiset osallistuvat tuotteiden suunnitteluun, rahoitukseen, valmistukseen ja markkinointiin. Lisätty todellisuus: mitä Suomen metsissä voisi nähdä älylaseilla, jos Rovio kehittäisi luontomatkailua? Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista myös tehdään niistä. Biojalostamot voivat käyttää raaka-aineena mitä tahansa biomassaa ja valmistaa siitä mitä tahansa. Elävät materiaalit, kuten esimerkiksi pölyä syövät matot ja valaisevat kasvit. Ihmisten varaosat. Kiertotalous ja resurssiviisaus (vihreä talous ja kasvu) 3D tulostus: Kun astronautti tarvitsi jakoavainta, niin NASA lähetti sellaisen sähköpostilla. Mitä voi valmistaa risteilijän kokoisella 3D tulostimella? 3D maailmassa kaikki tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmeja. Älyverkoissa kulkevat sähkö, tieto, raha ja tavarat.

5 Entä ne tekijät - ihmiset?

6 Työ ei lopu On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit) vievät meiltä työn. Kaikki uudet teknologiat (esimerkiksi höyrykone, auto, juna jne.) vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla myös uusia. Uusi teknologia työllistää ja myös uutta teknologiaa käyttävä vanha teollisuus työllistää. Valmet automotive on eräs Suomen robotisoituneimmista tehtaista. Silti se palkkaa eniten uutta työvoimaa Varsinais-Suomessa. Kreikan talous ei ole kriisissä siksi, että siellä on liikaa robotteja, vaan siksi, että siellä on liian vähän niitä. Menestyksen resepti: TEKNOLOGINEN IMPERATIIVI. Kaikki uusi teknologia käyttöön (kouluihin, sairaaloihin, hallintoon, työpaikoille jne.) mahdollisimman nopeasti. Sillä tavalla teknologia tukee parhaiten kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia.

7 Pahoinvointiyhteiskunta BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna Nykyään se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään päivittäin psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK) Hyvinvointivaltio on keksittävä uudelleen

8 Elämysyhteiskunta Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma Vinnari 2006 K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja. Mediayhteiskunnan turhat julkkikset ja tyhjänpäiväinen ohjelmavirta

9 Onnellisuustalous Vaikka nykyään puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, niin tulevaisuus on pikemminkin arvokysymys: arvojen merkitys kasvaa. Jos/kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta vahvistuu

10 Koulu on tärkein asia maailmassa

11 Koulu on tärkein asia maailmassa Juuri Suomessa on kyetty toteuttamaan nk. amerikkalainen unelma: synnytpä isoon taloon tai pieneen torppaan, oletpa tyttö tai poika, terve tai sairas, niin sinulla on mahdollisuus oman ahkeruutesi ja unelmiesi perusteella kasvaa putkimieheksi, poliisiksi, lääkäriksi, filmitähdeksi tai presidentiksi. Oman unelmasi ja ahkeruutesi mukaan. Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen. Suomi on elänyt ensin puulla ja sitten tieto- ja viestintäteknologialla. Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja ja vie ne taas mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu. Mutta jos luovumme koulusta, niin luovumme tulevaisuudestamme. Koulu on tietoyhteiskuntamme ja innovaatiojärjestelmämme ydin. Koko ikäluokan ja kansan yhteinen peruskoulu myös tekee suomalaisista suomalaisia. Jos siis haluamme yhtenäisen EU:n, niin tarvitsemme myös yhtenäisen EU-peruskoulun. Ja jos me jonkin komissaarin salkun tarvitsemme, niin koulukomissaarin: peruskoulun tulisi olla Suomen EU- politiikan ja laajemminkin ulkopolitiikan ydin. Juuri koulutuksessa Suomi on kokoaan suurempi maa.

12 Teknologinen imperatiivi Robotit, hologrammit ja avattaret opettajina ja kouluavustajina. Nettilukio ja peruskoulu, sähköiset ylioppilaskokeet. Luovat tilat, jotka vievät meidät online vieraisiin maihin, tulivuoren sisälle, kalan suuhun, linnunpönttöön ja universumin toiselle puolelle Chatpotit, jotka auttavat meitä näkemään ja kuulemaan kaiken suomeksi. Mitä Rovio ja Supercell voisivat tuoda kouluun? Uusin teknologia on saatava nopeasti kouluihin: 3D, lisätty todellisuus, robotit, ohjelmistot, synteettinen biologia (GM) jne. Digitaalisaation kärkihanke/kokeilu kouluihin. Systemaattista yhteistyötä koulutusvientiin tähtäävien yritysten kanssa. Globaalia opettajankoulutusta (ml. täydennyskoulutus).

13 Pedagogiikka Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto: Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä. Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin.

14 Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuskasvatuksen ja -ohjauksen työkaluja