Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi



Samankaltaiset tiedostot
Luonnossa MieliHyväksi

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Luonnosta hyvinvointia

Luonnosta hyvinvointia

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Vesiluonnon erityispiirteet; hyvinvointivaikutukset

reen Care -laatumerkki; yvinvointivaikutukset Green Care oiminnassa ja luontointerventiossa

Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät.

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

VOIMIA LUONNOSTA-KURSSI: Kevät-syksy 2006 Tampere/Vesilahti

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Metsamielimenetelma Metsämieli

Luonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä Kaisa Mesimäki

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Mielenterveys voimavarana

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Aktiivisena eläkkeellä

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

YRITTÄJÄN KOKEMUS GREEN CARE LUONTOVOIMA LAATUMERKKI, NATUREFULNESS-HYVINVOINTIPALVELUT. Nina Pyykkönen, Mind Dynamics Oy, Hyvinkää

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

LUONNON- VOIMAA OPETUKSEEN. KUINKA LUONTOAVUSTEISUUS AUTTAA OPPIMAAN? Minna Wasenius Psykologi, psykoterapeutti, ratsastusterapeutti

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittaamista

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Metsamielimenetelma Metsämieli

Psyykkinen toimintakyky

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

LUONNON HYVINVOINTI- JA TERVEYSVAIKUTUKSISTA

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontosuhde turvaa hyvinvointia

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Ihmisen chakrajärjestelmä

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

University of Tampere University of Jyväskylä

Mitä rentoutuminen on?

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Energiaraportti Yritys X

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Luonto ja koettu elvyttävyys

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Luennot. >> Aiempien presentaatioideni slideja voi katsoa: slideshare.com/jaakkohalmetoja. Superlatiiveja lautaselle...2

Orientaatioprojektin aloitusinfo

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Transkriptio:

Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi, n.20v työkokemus, tohtorikoulutettava, mindfulness, Gestaltpsykoterapia, NLP, hypnoosi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja luonnossa, luontoa myös sisätiloissa; luontointerventioiden kehittäminen ja käyttäminen Psykologiliiton ekoja ymp.psyk. työryhmän pj, Green care f:n hallituksessa. Kirjat: Mielen luonto (2010) Mieli ja maisemat (2005) Väitöskirja: luonnon hyvinvointivaikutukset ja luontointerventiot

Havainnot luonnon vaikutuksista psykologin työssä Luonnon Vaikutukset mm. avautumiseen, vaikutukset ryhmäytymiseen, ilmapiiriin, ryhmiin ja kontaktiin kontaktiin Kokeiluja sisätiloissa ja ulkona; esim. muutokset kriisin prosessointiin (toivo) n. 99% mielikuvaharjoituksissa mielipaikka luonnossa; mukaan prosessiin Menneisyyden luontomielipaikka ollut mielenterveyttä tukeva Vaikutukset prosessiin ja tervehtymiseen

Eko-ja ympäristöpsykologia- Fyysinen ympäristön vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin; yhtäläisyyksiä ja eroja Ihminen on osa luontoa (mm.winter & Koger 2004) Esim. USA:ssa yliopistollinen oppiaine Sisäänrakennettu arvomaailma Ekopsykologia Suomessa yliopistollinen oppiaine (T:reen yliopistossa psykologian perustutkinnossa) Tutkii ihmisen ja hänen fyysis-sosiaalisen ympäristönsä suhdetta lähtökohtana paitsi koko psykologian alan tietämys, myös monitieteisyys (Aura, Horelli, Korpela, 1977). Ympäristöpsykologia

Luontoympäristön vaikutus tutkimuksissa Tutkimuksissa vertaillaan luontoympäristöä rakennettuun ympäristöön Terveysvaikutukset vahvistuvat (verenpaine, stressihormonitaso, immuniteettitaso; tappajasolujen lisääntyminen,oireiden väheneminen). Yhteys mm. sepelvaltimotaudissa, astmassa, migreenissä, diabeteksessä. Suojaava vaikutus aivohalvaukseen. Lisää pitkäikäisyyttä. Hyödyt sairauksien ehkäisemisessä. Vaikutukset mielialaan (kaikki mielialan osa-alueet), koettuun elvyttävyyden tunteeseen (mm.kiukun, murheiden lievittyminen, itsetunto, elinvoimaisuus), kognitiivisia toimintoihin (mm.keskittyminen, ADHD-oireet), mielenterveyteen (erit.depressiossa ja ahdistuneisuudessa) ja psyykkiseen hyvinvointiin. Mahdollisuus yksityisyyteen ja osallisuuteen (kontakti/vetäytyminen) Asuinympäristön viheralueiden määrä ja koettu yksinäisyys

Luontovaikutukset Affektiiviset tunteet herää välittömästi (200ms; tiedostamattomia, nopeita) Fysiologiset vaikutukset; verenpaine, stressihormonitaso, sydämen syke jne.(muutama minuutti) Mieliala, elinvoimaisuuden tunne (n. 20min, yli 15min)) Kognitiiviset (esim.tarkkaavuuden palautuminen n.40min) Terveys, terapeuttiset vaikutukset: vähintään pari tuntia viikoittain; muutokset solutasolla Vaikuttaa menetelmiin; luontokokemuksen ajalla on merkitystä. Tärkeää tulla tietoiseksi vaikutuksista.

Luontomielipaikoista terveyttä Elpymisen lisäksi myös terveysvaikutuksia. Tutkimus: "Mielipaikkatutkimuksissa on todettu, että etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan" (Korpela & Ylen, 2007).

Kokonaisvaltaiset näkemykset; mm. psyykkinen itsesäätely (mm. Korpela), ihminen on osa luontoa (ekopsykologia, Winter & Koger, 2004) Stressin säätely, mm. R. Ulrich, 1983) Tarkkaavuuden säätely (Kaplan & Kaplan, 1989)

Koettu vaikutus (väitöskirja, n=534) ELPYMINEN (52,4%) Rentoutuminen, rauhoittuminen, virkistyminen, mielialan kohoaminen Emotionaaliset (41,6%), emot+kognit (8,1%) +kognit (0,6%). Yksin tai yhdessä luonnossa. TERVEHTYMINEN(35%) Luonnolla merkittävä osa omaa hyvinvointia ja terveyttä, luonnossa säällä kuin säällä. Erityistä vahva luontoyhteys ja hyväksyvä läsnäolo (turvallisuus/itsensä hyväksyminen Yksinoleminen saattaa tukea läsnäoloa. Luonnolla myönteinen vaikutus sosiaaliseen ilmapiiriin. RISTIRIITAINEN VAIKUTUS (7,3%) Sekä kielteisiä ja myönteisiä, mm. lieviä ja voimakkaita pelkoja (myös traumoja ja fobioita).

Mittarin kehittäminen (väitöskirja, n=534 ja validointi n=346) Arvioi seuraavia tuntemuksiasi luontoympäristössä, mittari sisältää 25 väittämää. Kaikkia väittämiä arvioidaan asteikolla 0 (ei yhtään) 5 (paljon) * Turvallisuutta arvioidaan yhdellä väittämällä: Mielipaikassani luonnossa koen olevani turvassa * Hyväksyttynä olemisen kokemusta arvioidaan 5:llä väittämällä (esim. Luonnossa ei tarvitse ajatella, mitä muut minusta odottavat ). * Kokonaisvaltaista kokemuksellisuutta kuvaa 7 väittämää (esim. Luonnon äänimaisema rauhoittaa minua ). * Jatkuvuutta arvioidaan viidellä väittämällä (esim: Tunnen olevani yhtä luonnon kanssa ). * * Luontoympäristön fyysisiä elementtejä kuvaa 2 väittämää (esim. Puut ja vihreä kasvillisuus ovat minulle tärkeitä ). Etäisyyttä kuvaa 2 väittämää (esim. Pidän siitä, että näen luonnossa kauas ). Suojaavuutta ja tilantuntua kartoitetaan 3:lla väittämällä (esim. Mielipaikkani on kuin piilopaikka ).

Luonnollinen oleminen luonnossa, LULU Hyväksyvä läsnäolo, luontoyhteys, tilantuntu, umpikuja moniaistisuus Minuus jatkuu luontoon Tilaa ympärillä epämiellyttä vä olo sema Hyväksyntä Läsnäolo ääni- mai- Luonto jatkuu minuun Luontoyhteys luontokohde lähellä Tilantuntu riittämä ttömyys Umpikuja kiire jatkuu vihreä kasvillisuus ideoita turvallisuus Luontokohde etäällä tekemätön työ mielessä

Tervehtyjien luontokokemus Luontoyhteys Tervehtyjät Hyväksyvä läsnäolo Tilantuntu

Mielipaikkaharjoitus (Kirsi Salonen) Tunnistaa ravitseva ympäristö, tulla siitä tietoisemmaksi, säilyttää yhteys itseen/maisemaan myös vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. 1. Vaihe (yksilö). Tietoinen läsnäolo luonnossa (kehomielen yhteys): Anna aistihavaintojen ohjata tässä maisemassa itselle sopivaan kohtaan. 2. Vaihe (parityöskentely). Jakaminen (kontakti itseen, paikkaan, toiseen): kylään kutsu. Kokemus jaetaan toisen kanssa, myös fyysisen ympäristön tuki. 3. Pienryhmä. Osallisuuden kokemus, kontakti itseen,, maisemaan ja ryhmään: ryhmiin jakautuminen mielipaikkaelementtien mukaan. Keskustelu, tietoisuuden lisääntyminen.