ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014
Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi Kontiolahti www.kontiolahti.fi Liperi www.liperi.fi) Outokumpu www.outokummunkaupunki.fi Polvijärvi www.polvijarvi.fi asukkaita 31.12.2012 Joensuu 74168 Kontiolahti 14245 Liperi 12397 Outokumpu 7343 Polvijärvi 4728 yhteensä noin 113 000 asukasta 2
Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu 2012=100. Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 108 106 104 102 100 98 96 94 92 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 90 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Asukkaita 112 881 114 410 115 268 117 879 118 962 2011=100 100 101 102 104 105 Asukkaita 5 426 674 5 504 314 5 555 550 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 101 102 106 108 Asukkaita 165 754 165 084 164 745 163 814 163 265 2011=100 100 100 99 99 98
2012=100 Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Joensuun selvitysalue 210 190 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 170 150 130 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 110 90 70 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e 1-6-vuotiaat 100 103 105 105 101 7-18-vuotiaat 100 99 98 104 105 Työikäiset (17-64 v) 100 98 97 92 91 65-74-vuotiaat 100 118 127 138 131 Yli 74-vuotiaat 100 106 112 157 189 Väestö 100 101 102 104 105 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e alle 1 -vuotiaat 1 232 1 272 1 285 1 238 1 195 1-6-vuotiaat 7 371 7 603 7 706 7 705 7 436 7-18-vuotiaat 15 017 14 804 14 786 15 631 15 837 Työikäiset (17-64 v) 71 625 70 430 69 548 65 905 65 046 65-74-vuotiaat 11 202 13 177 14 230 15 409 14 632 Yli 74-vuotiaat 9 246 9 808 10 316 14 548 17 491 Kaikki 112 881 114 410 115 268 117 879 118 962 Lähde:Tilastokeskus
Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu 2012=100. Työikäisten määrä ennusteessa 2012-2030: -9% 17-64 -vuotiaat Työikäisten määrä laskee ennusteessa 105 100 Joensuun selvitysalue Koko maa Huomio: Työikäisten nettomuutto Työssäkäyntiasteen nostaminen 95 90 85 80 75 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 70 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e 17-64-vuotiaat 71 625 70 430 69 548 65 905 65 046 2011=100 100 98 97 92 91 17-64-vuotiaat 3 394 321 3 351 936 3 331 382 3 289 695 3 287 409 2011=100 100 99 98 97 97 17-64-vuotiaat 102 110 98 074 95 637 86 869 84 325 2011=100 100 96 94 85 83
Tällä alueella Joensuu ja Outokumpu ovat olleet aloitteellisia ja tehneet esityksen kuntajakoon liittyvässä asiassa valtiovarainministeriölle. Ministeriö on tehnyt asiasta päätöksen 4.4.2013 kuultuaan alueen kuntia (em. lisäksi Kontiolahti (vastusti), Liperi ja Polvijärvi (vastusti)). Näiden viiden kunnan osalta tehdään erityinen kuntajakoselvitys. Sen tarkoituksena on tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää nämä viisi kuntaa tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi.
Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muutoin edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta
Selvitys tehtävä, jos palveluiden edellyttämä väestöpohja on alle 20 000 asukasta Kontiolahti 14100 as. Liperi 12500 Outokumpu 7300 Polvijärvi 4700 alle yksivuotiaiden ikäluokan koko on alle 50 Polvijärvi 39 lasta Työpaikkaomavaraisuus on alle 80 % Kontiolahti 61,4 % Liperi 70,4 % Polvijärvi 79,9 % Työssäkäyntiperuste, vähintään 25 % työskentelee työssäkäyntialueen keskuskunnassa Kontiolahti 55 % Liperi 41 % Yhdyskuntarakenneperuste, keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli Joensuu, Kontiolahti, Liperi
Kunta Pintaala Väestö Vero-% Henkilöstö Suht.vel kaantu- neisuus- % Yli/alijäämä/ asukas Valt.os.% Joensuu 2751 74200 19,50 5800 32,8 225 30,0 1029 14300 19,75 810 61,6 902 30,7 Liperi 727 12400 20,00 870 42,5-71 27,8 Kontiolahti Outokumpu 584 7300 20,50 310 40,4-222 39,0 Polvijärvi 958 4700 19,00 280 19,3 1323 47,0 Yht. 6049 112900 (19,62) 8070
Selvitysvelvollisuuden sisältö Yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus lähtökohtaisesti yhdistymisselvityksen tulisi siten kattaa ne asiat, jotka sisältyisivät yhdistymissopimukseen Selvityksen tulee aina sisältää vähintään (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Selvityksestä päätetään kunnan valtuustossa 12
Selvitystyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että se tehdään yhteistyössä. Mukana ovat kuntalaiset, kuntien päättäjät sekä henkilöstö. Tämä näkyy myös selvityksen organisoinnissa. Alueen asukkaille järjestetään keskustelutilaisuuksia ensimmäiset nyt alkukesästä: Joensuu 22.5.2013 klo 18.00 Polvijärvi 23.5.2013 klo 18.00 Liperi 28.5.2013 klo 18.00 Kontiolahti 29.5.2013 klo 18.00 Outokumpu 12.6.2013 klo 18.00
Erityinen kuntajakoselvitys hankkeena esitellään kaikkien kuntien valtuustoissa kevätkaudella. Tarkoituksena on käydä työtä suuntaavaa keskustelua ja evästää kuntajakoselvittäjää ja pääsihteeriä. Toinen valtuustokierros käydään työn luonnosvaiheessa loppukesällä. Kuntajakoselvittäjän ehdotukseen valtuustot ottavat kantaa 8.10 2013 jälkeen Kuntajakoselvitystä johtaa johtoryhmä, joka koostuu pääsääntöisesti valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista
Kuntien työntekijät osallistuvat myös kuntajakoselvityksen laadintaan Esim. henkilöstötyöryhmässä ovat edustettuina pääsopijajärjestöt Henkilöstön asema on turvattu kuntajaon muutostilanteissa (Kuntarakennelaki 29 )
A. Kuntajakoselvittäjän tueksi on perustettu johtoryhmä. Se koostuu pääosin kuntien puheenjohtajistosta kuitenkin kuntien päättämällä tavalla. B. Johtoryhmälle esitykset valmistelee sen työvaliokunta. Siihen kuuluu kaksi luottamushenkilöä kustakin kunnasta kunnanjohtajien lisäksi. Lisäksi kunnat ovat asettaneet virkahenkilöistä koostuvat valmistelutyöryhmät selvittämään omalta alaltaan mahdollisen kuntajaon muutoksen vaikutuksia.
Valmisteluryhmät ovat: 1. Taloustyöryhmä, puh.joht. Risto Väänänen 2. Kunnallistekniikka- ja maankäyttötyöryhmä, puh.joht. Eero Pölönen 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmä, puh.joht. Pekka Kuosmanen 4. Sivistystyöryhmä sisältäen kulttuuri- ja vapaaaikatoiminnot, puh.joht. Jukka Orenius 5. Tulevaisuustyöryhmä, puh.joht. Jere Penttilä 6. Demokratiatyöryhmä, puh.joht. Jari Horttanainen 7. Henkilöstötyöryhmä, puh.joht. Hannu Raninen Henkilöstötyöryhmä poikkeaa muista jonkin verran koostumukseltaan, sillä siihen osallistuvat myös pääsopijajärjestöjen edustajat.
Työ on käynnistynyt 8.4. 2013 Kuntajakoselvittäjän on jätettävä esityksensä 8.10.2013 Esitys valtuustojen käsittelyyn lokakuun puolenvälin jälkeen
Erityisen kuntajakoselvityskuntien sosiaali- ja terveysasemien maantieteellinen sijoittuminen on nähtävissä alla olevasta kuvasta 1. Karttapohjassa on esitetty sijainti ja palvelujen saavutettavuus omalla autolla 15 ja 30 minuutin ajassa. Oheinen kuva 1 esittää nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaintipaikat ja 15 minuutin saavutettavuuden kattavan selvityskuntien alueet erinomaisen hyvin. Ainoastaan Kontiolahden ja Polvijärven pohjoisosista, missä on erittäin vähän asukkaita sekä Tuupovaaran ja Enon väliseltä pieneltä alueelta ja Tuupovaaran rajan läheisiltä alueilta menee yli 15 minuuttia palvelupisteeseen. 19
SOTE-palvelupisteet ja palveluiden saavutettavuus (30 ja 15 minuutin kuluessa autolla) Siilaisen toimipiste yksinään kattaisi vanhan Joensuun lisäksi Pyhäselän, lähes kokonaan Liperin, Kontiolahden ja Kiihtelysvaaran alueet. 20
4 toimipistettä, Siilainen, Eno, Tuupovaara ja Polvijärvi, kattaisivat käytännössä koko alueen, ainoastaan Liperin ja Outokummun reuna-alueilta olisi yli 30 minuutin matka. 21
22
23
24
25
26
27
28
Uuden Joensuun etuja nykytilaan verrattuna
Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa.
Uusi Joensuu voi vallata itäisen Suomen yhteistyöverkoston johtajan aseman ja nousta merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Venäjän lähialueen suuntaan. Uusi Joensuu voi verkottua vahvasti kolmen kehityskäytävänsä ja liikennesuuntansa kehittämiseksi. Uusi Joensuu kokoaisi alueen työssäkäynnin ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Uusi Joensuu voi toimia lähidemokratiakehityksen suunnannäyttäjänä Suomessa.
Uuden Joensuun myötä voidaan purkaa alueellisia ja seudullisia yhteistyöorganisaatioita, jolloin hallinto selkiintyy. Uusi Joensuu pystyy vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta koko maakunnalle. Uusi Joensuu on selkeä ja kiinteä työssäkäynti- ja asiointialue. Työssäkäynnin näkökulmasta Kontiolahti ja Liperi kuuluvat ehdottomasti samaan kokonaisuuteen Joensuun kanssa, koska molemmista on yli 40 %:n pendelöinti Joensuuhun.
Uusi Joensuu pystyy turvaaman asukkaiden palvelut kestävästi ja takaamaan myös niiden laadun erityisesti lähipalveluiden, mutta myös peruskoulun 7-9 luokkien kuin toisen asteen koulutuksenkin osalta pitkälle tulevaisuuteen. Uusi Joensuu parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Uudessa Joensuussa on mahdollista rakentaa koulutuksen osalta keskeytymättömät palvelut varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakoulutukseen.
Uusi Joensuu voi turvata ja jopa laajentaa vapaaaika- ja erityisesti kulttuuripalveluita (teatteri, kaupunginorkesteri, SM-liigan jalkapallo- ja jääkiekkojoukkue, ampumahiihto jne.)