Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla 21.08.2014 Timo Pehrman 1
Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa Konfliktit ja niiden syntymisen dynamiikka Restoratiivisen sovittelun periaatteet Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin 2
Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa 3
Visio: Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu juurtuu suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että yksilöt ja yhteisöt käyttävät sovittelua yleisenä konfliktin ratkaisumenetelmänä. Strategia: Päämääräänsä SSF edistää vaikuttamalla, tiedottamalla ja kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja toteuttamalla sitä tukevia hankkeita ja toimintoja. 4
Sovittelun osa-alueet 1. Perhesovittelu 2. Sovittelu päiväkodeissa 3. Koulusovittelu (vertaissovittelu) 4. Työyhteisösovittelu 5. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 6. Tuomioistuinsovittelu 7. Suomen Asianajajaliiton sovittelu 8. Monikulttuurinen sovittelu ja naapuruussovittelu 9. Ympäristöasioiden sovittelu 10. Kansainvälinen sovittelu eli rauhansovittelu 5
Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai erimielisyydeksi. Yleisesti voidaan määritellä, että konflikti on prosessi, jossa yksi osapuolista havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat vastakkaiset tai kielteiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin. Konflikteja voi esiintyä yksilöllisellä tasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla ja valtiollisella tasolla. Yhdellä tasolla esiintyvä konflikti voi vaikuttaa myös muilla tasoilla. (Peltonen & Villanen 2004, Wall & Callister 1995, Pruit & Kim 2004) 6
Konfliktin määrittelyä Konflikti voi esiintyä eri muodoissa. Se voi olla piilevässä muodossa (latentconflict) ja muuttua myöhemmin joko tunnekonfliktiksi (felt conflict) tai havaituksi konfliktiksi (perceived conflict). Havaittu konflikti voi muuttua tunnekonfliktiksi ja tunnekonflikti voi muuttua havaittavaan muotoon. Sekä tunne-, että havaittu konflikti voivat muuttua silminnähtäväksi, eli konkreettisesti havaituksi jossain vaiheessa (manifest conflict). (Pondy 1967) 7
Konfliktin määrittelyä Konfliktia voidaan nimittää myös ongelmaksi. Ongelma voi kuitenkin usein esiintyä tuote- tai laatuhäiriön, työmenetelmän kehittämisen, toiminnan kehittämisen tai uuden tuotteen kehittämisen yhteydessä. Ongelman ratkaisussa keskeistä on tarkan analyysin tekeminen tilanteesta, jolloin toimitaan todellisten tietojen perusteella ja pyritään ehdottomaan totuuteen. Konfliktissa totuus muodostuu osapuolten näkemysten perusteella, eikä se niin ollen voi olla yksipuolisesti määriteltävissä. Ongelma voi muuttua myös konfliktiksi silloin, kun ongelmaa määritellään ryhmässä ja osapuolten välillä syntyy eriäviä näkökulmia. (Pehrman 2008) 8
Konfliktien ratkaisu Käytäntökeskeinen ongelmanratkaisu ymmärretään itsessään yhteisön kehittymisen ja yksilön kompetenssin edellytykseksi ja välineeksi: Kun ratkaiset konflikteja ja ongelmia, niin kehityt. Tavallisesti kompetenssin katsotaan olevan seurausta edellytysten ongelmattomuudesta: Kehityt, kun sinulla ei ole ongelmia? Erityisesti kielteiset tapahtumien, vastoinkäymisten ja konfliktien kohtaaminen kehittää hyödyllisiä taitoja ja tapoja. Tavallista on kuitenkin nähdä konfliktit kielteisyytensä tähden epäsuotuisina asiantiloina, joiden tulkitaan viestivän yksilön ominaisuuksien heikkouksista. (Venkula 2007) 9
Konfliktin ratkaisu Tukahduttaminen ja taistelu ovat vain tapoja kohdata konflikti, mutta niiden avulla konfliktia ei voida ratkaista. Tarvitaan menetelmää, jota voidaan kutsua aidoksi konfliktin ratkaisuksi. (Venkula 2011) Sovittelu perustuu aitoon konfliktin ratkaisuun. (Pehrman 2012) 10
Henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen Henkinen väkivalta työssä määritellään yleisimmin tilanteeksi, jossa joku tai jotkut työyhteisön jäsenet joutuvat jatkuvan, toistuvan, systemaattisen kielteisen käyttäytymisen kohteeksi. Olennaista on kielteisen käyttäytymisen toistuvuus ja jatkuvuus. Henkisen väkivallan kohteena uhri kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi, eli hän ei löydä keinoja, miten saisi kielteisen käyttäytymisen itseään kohtaan päättymään (Vartia-Väänänen 2000). 11
Työnjohto-oikeus Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalle työlain takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Toisaalta työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, joka sitoutuu tekemään työtä toiselle osapuolelle, työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua (tyypillisesti rahallista) korvausta vastaan kuuliaisesti (nk. kuuliaisuusvelvoite, Työsopimuslaki 3:1 ). http://fi.wikipedia.org/wiki/työnjohto-oikeus 12
Puhumattomuuden noidankehä (Pehrman 2008) Väärinymmärrykset, ei ratkaisua, kustannukset lisääntyvät Konflikti Ristiriita, Ongelma Puhumattomuus 13
Välttelyn noidankehä (Orsillo & Roemer 2012) Rajattu elämä Helpotus Ahdistus ja pelko Välttäminen 14
Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä KONFLIKTIN SYNTYMINEN KONFLIKTIN ELÄMINEN JA KASVAMINEN KONFLIKTIN SEURAUKSET Tilanne Tulkinta Tunteet Uusi tulkinta Väärinymmärrykset ja juorut MIELIPAHA- KERTYMIEN KASVAMINEN Eristäytyminen Liittoutuminen Kontrolli Konflikti alkaa Väärän tulkinnan kehän muodostuminen ja kasvaminen Toiminta Puhumattomuuden kehän muodostuminen ja kasvaminen Puhumattomuus Masentuminen Työhaluttomuus Unettomuus Sairaudet Sairaslomat Työkyvyttömyys Ennenaikaiset eläkkeet 15
Restoratiivinen sovittelu työpaikoilla 16
Restoratiivisuus Sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden teoriaan (restorative justice) eli korjaavaan konfliktinratkaisuun. Se toteutetaan parhaiten fasilitatiivisessa sovittelussa, jossa ovat mukana kaikki osalliset henkilökohtaisesti. Arvoina ovat ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto, luottamus ja anteeksianto. Sovittelun ytimenä ovat dialogi, oppimisen halu ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen. (Suomen sovittelufoorumi ry 2008) 17
18
Sovittelun teoriatausta Suomessa (Pehrman 2008) Uusklassinen rikosoikeusajattelu 1960-1970 taitteesta alkaen. Rangaistusteoreettinen preventioajattelu. Yleisestävyys takaisin painopistealueeksi rangaistuksen moraalia luovan vaikutuksen kautta (ennustettavuus, yhdenvertaisuus, suhteellisuus) Erityisestävyys ja sen vaikutukset. Restoratiivinen oikeusajattelu 1983 alkaen = sovittelu Osallistava konfliktinratkaisu Reintegraatio ja restoratiiviset arvot: ihmissuhteiden korjaaminen, kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, anteeksipyyntö, armo, oppiminen, hyväksyminen) 19
Kolmannen osapuolen rooli konfliktin ratkaisussa 1. Sovittelu (mediation); jos on kysymys ratkaisuprosessin ohjauksesta 2. Välimiesmenettely (arbitration); jos kolmas osapuoli kontrolloi neuvottelun ratkaisua 3. Osapuolet eivät kohtaa kasvotusten (conciliation); sovittelija kuulee molempia osapuolia ja toimii yhdyshenkilönä (Lewicki 1992) 20
Ihmiskeskeisyys / Emansipaatio Emansipaatiolla tarkoitetaan vapautumista holhouksesta tai muusta eriarvoisuudesta. Se tarkoittaa myös tasa-arvon saavuttamista. (Nurmi ym. 2001) Ihmiskeskeisessä sovittelussa ihmisen tulee kokea olevansa vapautettu byrokraattisista kahleista ja olevansa vapaa ilmaisemaan itseään omana itsenään. (Pehrman 2013) 21
22
23
Restoratiivisen sovittelun periaatteet 24
Restoratiivisen sovittelun periaatteet a) Konfliktin omistajuus. Nils Cristien mukaan valtio sekä eri alojen asiantuntijat ovat anastaneet ihmisten riitoja itselleen. Restoratiivisen sovittelun ideana on kuitenkin osallistaa ihmiset itse ratkaisemaan konfliktinsa. Sovittelussa osapuolet otetaan mukaan omien asioidensa käsittelyyn ja vältetään ulossulkemista, leimaamista ja vieraantumista. Pahinta konfliktin ja riidan anastamisessa on se, että osapuolilta anastetaan samalla oppimismahdollisuus omassa asiassaan. 25
Restoratiivisen sovittelun periaatteet b) Sovittelijan puolueettomuus. Sovittelija suhtautuu puolueettomasti kaikkiin osapuoliin ja rakentaa samalla luottamusta kuuntelemalla ja tasapainottamalla osapuolten voimasuhteita. c) Ratkaisun etsiminen osapuolten ehdoilla. Joskus osapuolet haluaisivat, että sovittelija esittää ratkaisun konfliktitilanteessa. Fasilitatiivisessa ohjauksessa sovittelija ei esitä ratkaisuja vaan luottaa osapuolten kykyyn ratkaista erimielisyytensä itse. 26
Restoratiivisen sovittelun periaatteet d) Kommunikaation mahdollistaminen. Konfliktilanteissa vallitsee usein puhumattomuus. Osapuolet ovat jopa tottuneet puhumattomuuteen. Sovittelijan tehtävänä on aktivoida osapuolia avoimeen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen perustana on dialogi, jolloin keskustelu etenee pääasiassa osapuolten ehdoilla. e) Näkökulmien avartaminen. Sovittelijan tehtävänä on ohjata keskustelua avoimien ja tilannekohtaisten kysymysten avulla niin, että osapuolet saavat mahdollisuuden ajatella asioita aivan uusista näkökulmista joka auttaa heitä ratkaisun löytämisessä. 27
Restoratiivisen sovittelun periaatteet f) Erilaisten tulkintojen käsittely. Konfliktien taustalla on usein tulkintoja, jotka johtuvat puhumattomuudesta. Tulkinnat perustuvat useimmiten osapuolten subjektiivisiin näkemyksiin ja perustuvat harvoin todellisuuteen. Sovittelijan tehtävänä on puuttua tulkintoihin ja tarkentaa niitä tekemällä avoimia kysymyksiä. Tulkintojen tarkentaminen johtaa ymmärrykseen ja ymmärryksen kautta sovintohalun lisääntymiseen. 28
Restoratiivisen sovittelun periaatteet g) Tunteiden käsittelyn mahdollistaminen. Restoratiivisessa sovittelussa on tärkeää, että osapuolet kertovat avoimesti omat tunteensa ja tarpeensa, joka on perustana yhteisymmärryksen lisääntymiselle ja voimaantumiselle. Yhteisymmärryksen lisääntyessä tapahtuu samalla yhteistoiminnallista (voimaantumista) oppimista kun osapuolet oppivat itsestään ja toisistaan uusia asioita. 29
Restoratiivisen sovittelun periaatteet h) Sovinnon tekemisen mahdollistaminen. Sovittelija tehtävänä on ohjata sovittelua niin, että perusteellisen keskustelun jälkeen edetään vielä ratkaisuun, jolla muutetaan työyhteisön henkilösuhteita ja ilmapiiriä paremmaksi. Sopimuksen sisältö laaditaan myös osallistavalla periaatteella niin, että kaikki osapuolet voivat sen hyväksyä. Eli osapuolten tulee kokea sopimuksen sisältö oikeudenmukaiseksi. Tavoitellaan niin sanottua reilua sopimusta. anteeksi antamisen ja saamisen merkitys. 30
Restoratiivisen sovittelun periaatteet i) Yhteisvastuun korostaminen sopimuksen toteutumisessa. Kun osapuolet määrittelevät sopimuksen sisällön yhteisesti, syntyy niin sanottu kollektiivinen sopimus. Kollektiivisessa sopimuksessa jokaisella osapuolella eli työyhteisön jäsenellä on vastuu sopimuksessa sovittujen muutosten toteutumisessa. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä, että osapuolet ymmärtävät kollektiivisen vastuun merkityksen. On vaarana, että osapuolet eivät muuta omaa käyttäytymistään, eivätkä tue toisiaan muutoksissa, vaan odottavat muutoksia vain toisten käyttäytymiseen. Rostoratiivinen sovittelu muuttaa työyhteisöjä ja niiden toimintoja yhteisvastuullisempaan suuntaan, jolloin työyhteisöt muuttuvat omatoimisimmaksi konfliktilanteissa. 31
Restoratiivisen sovittelun periaatteet j) Muutosten seurannasta huolehtiminen. Sopimuksissa sovitaan useimmiten erilaisista käyttäytymisen muutoksista. Koska käyttäytymisen muutokset ovat käytännössä hitaita, ahdistavia ja vaativat usein luottamuksen uudelleen rakentumista, niin sopimuksen yhteydessä sovittelijan on huolehdittava siitä, että sovitaan myös riittävistä tukitoimista muutosten aikaansaamiseksi. 32
Restoratiivisen sovittelun 11. käsky Älä anasta lähimmäisesi riitaa, tai muutakaan ihmissuhdeongelmaa itsellesi, äläkä edes himoitse sitä! Sen sijaan pyri siihen, että kaikilla mahdollisilla keinoilla avustat häntä niin, että hän voi oppia itse ratkaisemaan omat ongelmansa! (Pehrman 2007). 33
Oppivan sovittelun vaiheet, teoriatausta, sekä lähestymis- ja ohjaustapa (Pehrman 2010) TEORIA Restoratiivisuus - osallistava konfliktinratkaisu - arvon ja aseman säilyttäminen Oppiminen Emansipaatio (empowering) Transformaatio - empowerment/recognition LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Narratiivisuus Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus: -osapuolilla aktiivinen rooli ratkaisun määrittelyssä -sovittelijalla puolueeton ja kannustava rooli ohjauksessa Uusi sovittelu Ei ratkaisua Aloitus Informaatio Sovittelutapaaminen 5/2 5/3 Tiedottaminen 1 2 3 4 5 6 7 8 Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen, Sopiminen ja oppiminen Lopetus Seuranta Sopuinfo/pehrman 34
Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin 35
Miksi sovittelu on hyvä valinta? Se on tieteellisesti tutkittu, nopea ja tehokas prosessi Taloudellinen hyöty on ilmeinen; ihmisten energia vapautuu olennaiseen Terveydelliset ja voimaannuttavat edut Auttaa luomaan konflikteja ehkäisevää toimintakulttuuria Sitoutuminen yhteisiin haasteisiin lisääntyy 36
Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Sovittelu soveltuu hyvin kaikille: Naisille ja miehille, eri henkilöstöryhmille, kaiken ikäisille, eri koulutustaustojen omaaville, kiusaamista kokeville ja kiusaajiksi syytetyille. 14 tapauksesta 11 saatiin aikaan sopimus (Pehrman 2009) 37
Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Usein sovittelu koetaan hyödylliseksi myös silloin kun varsinaista sopimusta ei saada aikaan. Ristiriitojen maadoitus tuntuu parantaneen työilmapiiriä, ainakin tässä suhteessa sovittelu on ollut toimiva keino. (Pehrman 2009) 38
Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun (Pehrman 2010) 39
Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun. (Pehrman 2010) 40
Lopuksi: Vain ihmiset, jotka voivat rakentaa rauhan, voivat olla konfliktin osapuolia. Ja juuri he ovat vastuussa konfliktista ja sen seurauksista. Heidän pitäisi olla kantamassa vastuuta ja tunnustamassa rauhaa. (Ahtisaari 2008.) On hyvä muistaa, että Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa (All conflicts can be resolved). (Ahtisaari 2008.) 41