KORTTELIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus EHDOTUS 15.4.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 1/17 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 4 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Luonnonympäristö... 4 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Pohjavesialueet... 5 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 5 3.1.5 Maanomistus... 6 3.1.6 Liikenne... 6 3.1.7 Virkistys... 6 3.1.8 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 3.1.9 Pohjakartta... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 6 3.2.2 Maakuntakaava... 6 3.2.3 Yleiskaava... 7 3.2.4 Asemakaava... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu... 9 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.2 Kokonaismitoitus... 10 5.2.1 Palvelut ja työpaikat... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Kadut, liikenne ja pysäköinti... 10 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 10 5.5 Rakennussuojelu... 11 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.7 Nimistö... 11 5.8 Kaavan vaikutukset... 11 5.8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 11 5.8.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon... 12 5.8.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin... 12 5.8.4 Sosiaaliset vaikutukset... 12

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 2/17 5.8.5 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.8.6 Vaikutukset liikenteeseen... 13 5.8.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin... 13 5.8.8 Epävarmuustekijät... 13 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 13 6.1 Toteuttamisen aikataulu... 13 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat... 13 6.3 Toteuttamisen seuranta... 13 LIITTEET

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 3/17 SAVITAIPALEEN KUNTA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutos koskee nykyistä Kirkonkylän asemakaavan korttelia 7. Suunnittelualueen seudullinen sijainti Suunnittelualueen tarkempi rajaus ilmenee kohdan 3.2.4 mukaisesta kuvasta. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Kaavan koko nimi on Korttelin 7 asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa korttelin 7 maankäyttö vastaamaan nykyistä tilannetta ja kiinteistöjaotusta. Vanhan terveystalon osalta tutkitaan mahdollisuutta vaihtaa tontin käyttötarkoitus majoitustoiminnan mahdollistavaksi. Kaavalla tutkitaan myös mahdolliset rakennussuojelua vaativat kohteet. Kaavamuutoskartta 1: 2 000 Kaavamerkinnät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan tilastolomakkeet 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Alueen hyväksytyt asemakaavat selostuksineen ja merkintöineen Kirkonkylän yleiskaava 1992 Vahvistettu maakuntakaava Kirkonkylän taajaman kulttuuriympäristöselvitys 2014

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 4/17 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Aloite kaavatyön tekemiseen on tullut vanhan terveystalon tontin maanomistajalta. Savitaipaleen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan 9.12.2013 232. Kaavaluonnos sekä sitä vastaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2 17.3.2013 välisenä aikana. 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Kaavamuutoksella ajantasaistetaan koko korttelin maankäyttö, osoitetaan rakennushistoriallisesti arvokas rakennus, osoitetaan tarpeelliset tonttikohtaiset kulkuyhteydet, osoitetaan alue majoitustoiminnalla ja yleiselle pysäköinnille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Varsinaista luonnonympäristöä ei käytännössä ole. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Alueen rakentaminen on pääosin pientalo- toimistorakentamista. Alla olevissa kuvissa on muutamia muita mainittavia rakennuskohteita. Rakentamisesta ei varsinaisesti ole hahmotettavissa selkeästi mitään varsinaisia tyylisuuntia, koska rakennuksen ovat monelta eri vuosikymmeneltä. Vanha terveystalo Kukkaro Kunnantalo Omakotitalo Peltoinlahentien puolella

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 5/17 3.1.3 Pohjavesialueet Rakennettuun ympäristöön voidaan luokitella myös olemassa olevat kadut ja pysäköintialueet. Koko kaava-alue kuuluu tärkeisiin pohjavesialueisiin. 3.1.4 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita muinaismuistoja. Kivikkoharjulle nousevassa rinteessä on puhdaspiirteinen 1960-luvun modernismia edustava Kansallis-Osake-Pankin rakennuttama pankkitalo, joka nykyään toimii lehtitalona. Osittain kaksikerroksinen, betoni-tiili -runkoinen rakennus valmistui vuonna 1966 arkkitehti K.A.Pinomaan laatimien piirustuksien mukaan. Pankin konttori arkisto- ja sosiaalitiloineen ja yksi myymälähuoneisto sijoitettiin alakertaan, autotalli ja tekniset tilat liiketiloja kapeampaan ja osittain rinteeseen upotettuun rakennusosaan. Sen päälle rakennettu yläkerta asuntohuoneistoineen työntyy rinteestä kapeana ulokkeena jonkin matkaa myymälänosan päälle. Kirkkotien suuntaan antava leveys-, korkeus- ja syvyyssuunnassa porrastettu pääfasadi luo harhan rakennuksen kokonaishahmosta, joka onkin oletettua suurempi. Rakennuksen julkisivut on jäsennelty geometrisen tarkasti ja ajan henkeen on julkisivuissa käytetty useita materiaaleja. Laajojen julkisivutiili- ja lasipintojen lisäksi käytettiin yksityiskohdissa kuparipeltiä, betonia ja tammipaneelia. Arkkitehti K.A. Pinomaan (1917-2005) toimisto suunnitteli vuosina 1960 80 useille pankeille monia asuntosäästökohteita muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Kuopioon. Työskenteli nuorempana Tukholmassa HSB:n talotehtaiden arkkitehtitoimiston päällikkönä. Paneutui erityisesti teolliseen asuntosuunnitteluun. Entinen terveystalo (Maurinpelto) on yksi lukuisista Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämillä tyyppipiirustuksilla rakennetuista terveystaloista, joita rakennettiin Suomen kuntiin viime sotien jälkeen osin ruotsalaisen kummikunnan avustuksilla. Savitaipaleella terveystalo rakennettiin 1950-luvun alussa, nähtävästi hieman muunneltujen tyyppipiirustusten (TT2) mukaan. Julkisivuiltaan rapattu vinkkelitalo on alkuperäisen suunnitelman mukaisesti detaljeiltaan niukka. (Teija Ahola 2014) Taajayleiskaavan kulttuuriympäristöinventoinnin ja maakuntakaavan perusteella osa korttelista (kunnantalon puoleinen osa) on luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Osa-alueen merkittävyys perustuu rakennetun ympäristön piirteisiin, joissa ilmenee hyvin alueen käytön historia ja jatkuvuus: kirkonkylän avainrakennukset (kirkko, pappila, tapuli ja kunnantalot), vanha aluerakenne (Viipurintie, Mikkelintie, pitäjänkeskus, kirkolliset alueet), vanhoja puutaloja 1800- luvulta ja 1900-luvun alusta sekä moderneja palvelu- ja liikerakennuksia, jotka kaikki edustavat edelleen hyvin rakentamisajankohdan henkeä (mm. Kukkaro l. KOP, vanha säästöpankki, Dambergin talo, kunnanlääkärin talo, funkistavaratalo (Teija Ahola 2014)

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 6/17 3.1.5 Maanomistus 3.1.6 Liikenne 3.1.7 Virkistys 3.1.8 Yhdyskuntatekninen huolto 3.1.9 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalue on Savitaipaleen kunnan ja yksityisten omistuksessa. Katualueella ei ole tehty liikennelaskentaa Asemakaavassa ei ole varattu alueita virkistykseen. Koko suunnittelualue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Kaikki nykyiset rakennetut kiinteistöt ovat liittyneet kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavan pohjakartta on hyväksytty 20.5.2002. Pohjakartta on kohtalaisen hyvien edelleen ajan tasalla. Muuttuneet kohteet on tarkastettu maastossa GPSmittauksilla. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 3.2.2 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Suunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 7/17 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Maakuntakaavan aluevarauksista, jotka koskevat tätä suunnittelualuetta voidaan mainita SEU- TUKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE (sk) ja KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS (C). 3.2.3 Yleiskaava Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Savitaipaleen Kirkonkylän osalta Savitaipaleen kirkonkylällä on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1992. Yleiskaavan aluevaraukset ilmenevät alla olevasta kartasta. Kunta on käynnistänyt uuden oikeusvaikutteisen yleiskaavan laadinnan 2013. Ote Kirkonkylän yleiskaavasta keskustan alueelta 3.2.4 Asemakaava Alueelle on voimassa seuraavat asemakaava - Keskustan Rakennuskaavan muutos, kort.3-7a,11,11a ja 27-28a (vahv. 22.1.1980) Asemakaava ei vastaa vanhentuneisuuden takia enää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää maankäytön ja rakentamisen ohjausta

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 8/17 Voimassa oleva asemakaava 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tärkein ajantasaistaa nykyinen maankäyttö ja mahdollistaa majoitustoiminnan sijoittuminen alueelle. Asemakaavalla ei oteta merkittävästi kantaa nykyisten rakennusten soveltuvuuteen kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen. Kaava tutkii alueiden soveltuvuutta osoitettuun käyttötarkoitukseen laajemmalti esim. ympäristön kannalta. Kaava saattaa mahdollistaa jopa nykyisten rakennusten purkamisen, mikäli niitä ei ole tarpeen merkitä suojeltavaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan 9.12.2013 232. Savitaipaleen kunta Alueen asukkaat ja maanomistajat Alueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yhdessä kaavaluonnoksen kansa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä ja huomautuksia. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 9/17 4.3.4 Vaihtoehtotarkastelu 4.3.5 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksessa ei ole suoritettu vaihtoehtotarkastelua. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella on voimassa vuonna 1992 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kirkonkylän taajamayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaavan muutos täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueet sijaitsevat tiiviisti rakennetussa taajamakeskustassa ja hyödyntävät olemassa olevia keskustarakenteita. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue liittyy olemassa oleviin katu- ja johtoverkostoihin. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutos turvaa asumisen tarpeet kaupallisten ja julkisten palveluiden läheisyyteen. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti kevyenliikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Palveluiden läheisyys pienentää henkilöauton käyttötarvetta. Alueelle soveltuvat energiatehokkaat ratkaisut mm. maalämpö. Energia ja jätevesihuollon järjestäminen ei kuormita merkittävästi ympäristöä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaava-alueelle ei varata alueita raskaaseen teolliseen toimintaan. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen kehittämisen myötä käyttö lisääntyy ja voidaan olettaa että läheisten liikkeiden asiakasmäärät kasvavat. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavaratkaisu ei lisää ympäristöhaittoja. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavaratkaisu ei heikennä ympäristö-, maisema- ja luonnonarvoja. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavalla ei käsitellä virkistysalueita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,8 ha. Kaavamuutoksella osoitetaan tontteja asuinrakentamiseen, liikerakentamiseen, majoitustiloiksi ja hallintorakennusten alueeksi.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 10/17 5.2 Kokonaismitoitus 5.2.1 Palvelut ja työpaikat 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tarkemmat käyttötarkoituskohtaiset mitoitustiedot ilmenevät liitteenä olevista tilastolomakkeista. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,8 ha. Kaavan kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 5 500 k-m2. Kaavamuutoksen jälkeen alueen toiminnot tukeutuvat edelleen Savitaipaleen kirkonkylän palveluihin. Erillispientalojen korttelialue (AO) Erillispientaloille on varattu kaavassa alueita yhteensä 0,98 ha. Rakennusoikeutta on varattu 2 050 k-m2. Voimassa olevaan kaavaan nähden muutokset ovat vähäisiä. Tarkennuksia on tehty tonttien rajoihin ja kerroslukuihin. Tontti nro 9 on kokonaan rakentamaton ja tontilla 7 on purkukuntoinen rakennus. Sallitut tonttikohtaiset rakennusoikeudet on määritelty suhteuttaen tontin pinta-alaan. Rakentaminen voi olla II-kerroksista. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Kunnantalon viereinen tontti osoitetaan asuinpientalon alueeksi. Tontin pintaala on 1 600 m2 ja rakennusoikeus 640 k-m2. Asuinliikerakennusten korttelialue (AL) Lehtitalon tontti osoitetaan tällä käyttötarkoituksella. Tontin pinta-ala 1 430 m2 ja rakennusoikeutta muodostuu 590 k-m2. Rakentaminen voi olla IIkerroksista. Hallintorakennusten korttelialue (YH) Kunnantalon tontti osoitetaan kyseisellä merkinnällä. Tontin pinta-ala on 2 700 m2 ja rakennusoikeus 1 620 k-m2. Rakentaminen voi olla IIIkerroksista. Liikerakennusten alue (KL-3) Alue on tarkoitettu majoitustoiminnan käyttöön. Tontin pinta-ala on 1 470 m2. Rakennusoikeutta tontilla on 600 k-m2. Rakentaminen voi olla IIkerroksista. 5.3.2 Kadut, liikenne ja pysäköinti 5.4 Yhdyskuntatekninen huolto Katu- ja liikenneverkostoon ei tule tällä asemakaavalla muutoksia. Torialue muutetaan yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Tonttien sisäistä pysäköintiä on ohjattu YH- ja AL-tonteilla. Kaikki rakentamiseen varatut tontit on liitetty tai liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Uutta verkostoa ei tämän kaavan perusteella ole tarpeen rakentaa.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 11/17 5.5 Rakennussuojelu KOP:in vanha liikerakennus ja Maurinpelto osoitetaan arvokkaiksi rakennuksiksi (ar) Rakennuksen purkaminen on sallittu vasta, kun on arvioitu suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja lähiympäristön arvorakennuksiin. Toimenpiteiden yhteydessä on arvioitava sitä, kuinka paljon vanhaa on säilytettävä tai palautettava, että rakennus säilyy rakennusajan tyyliä, alkuperäistä käyttöä ja rakennustapaa edustavana tai että muutokset eivät heikennä lähiympäristön miljööarvoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavan vaikutukset Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu mm. korttelien autopaikkojen tarvetta ja pohjavesien suojelua. Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AO-korttelit 2 ap/asunto - AP-korttelit 1,5 ap/asunto - AL-lortteli 1 ap/asunto + 1 ap/työpaikka - Y-korttelit 1 ap/100 k-m2 - KL-kortteli 1 ap/50 k-m2 Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Katujen nimistöön ei tule muutoksia. Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Osallisten mielipiteillä on myös arvioitu kaavan vaikutuksia lähiympäristöön. Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. Kaavamuutoksen vaikutusalue on Savitaipaleen taajama-alue. 5.8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Haitalliset vaikutukset olemassa olevaan asutukseen ja maisemaan pyritään minimoimaan kaavaratkaisuilla ja kaavamääräyksillä. Alueet ovat jo tällä hetkellä rakentamisen piirissä, joten vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan jäävät vähäiseksi. Olemassa olevien rakennusten purkamisella ja korvaamisella voi olla merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Osa korttelista on osoitettu osa-aluemerkinnällä: Mahdollisimman ennallaan säilytettävä alueen osa Nykyinen maankäyttö, rakennuskanta ja/tai rakenteet on säilytettävä.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 12/17 Mahdollinen uudisrakentaminen ja ympäristöä muuttuvat toimenpiteet on sovitettava huolellisesti alueen historia- ja miljööarvoihin. Tämä merkintä turvaa osaltaan arvokaan Kirkonkylä kulttuuriympäristön säilymistä. 5.8.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Kokonaisuutena katsoen kaavamuutokset eivät merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita, koska alueet ovat jo pääsääntöisesti rakentamisen piirissä. Uudisrakentamisen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa. Asuminen ja rakentaminen kuluttavat aina jonkin verran luonnonvaroja. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää autoilun tarvetta ja sitä kautta vähenevät hiilidioksidipäästöt. Rakentamiseen varatut alueet sijoittuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. 5.8.3 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin 5.8.4 Sosiaaliset vaikutukset 5.8.5 Taloudelliset vaikutukset Pohjavesien suojelua on tehostettu seuraavalla kaavamääräyksellä: Pohjavesialueilla on kielletty kaikki pohjaveden laatua ja määrää heikentävät toimenpiteet. Lämmitysöljylle tarkoitetut säiliöt tulee sijoittaa rakennuksen sisätiloihin ja varustaa vesitiiviillä suoja-altaalla, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida muita nestemäisiä polttoaineita eikä pohjavettä likaavia aineita, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavia vähäisiä polttoaineita ja öljyjä. Öljysäiliön täyttöpaikka on päällystettävä vettäläpäisettömällä materiaalilla, varustettava ylivuodonestolaitteella sekä varustettava sellaisella öljynkeräilylaitteella, josta mahdollisessa onnettomuustilanteessa voidaan öljy kerätä turvallisesti talteen. Uudisrakentaminen lisää asukkaita eli palveluiden käyttäjiä ja siten vahvistaa ja turvaa taajaman elinvoimaisuutta ja parantaa yhteisöllisyyttä. Kaava monipuolistaa asukasrakennetta ja luo uusia asumisen vaihtoehtoja. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavamuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Asemakaavalla ei käsitellä virkistysalueita. Kaavamuutos ei heikennä alueen viihtyvyyttä. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta yleiseen turvallisuuteen. Kaavamuutos luo edellytykset alueen nykyisten työpaikkojen säilyttämiseen ja lievään kasvattamiseen.

SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 13/17 5.8.6 Vaikutukset liikenteeseen Uusien asukkaiden saaminen taajamaan parantaa olemassa olevien palveluiden ja mahdollisten uusien palveluiden edellytyksiä. Liikenteelliset vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. 5.8.7 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin 5.8.8 Epävarmuustekijät Yleiskaavassa kyseiset korttelialueet on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Tulevassa uudessa oikeusvaikutteisessa yleiskaava tullaan päivittämään asemakaavamuutosta vastaavaksi. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee kortteleiden sekä alueiden käyttötarkoituksen, rakennusten sijoittumisen ja arkkitehtuurin, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä. Vanhan koulun osalta epävarmuutta lisää yritystoiminnan pitkän aikavälin sitoutuminen nykyisiin kiinteistöihin. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Uusien tonttien toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Savitaipaleen kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen rakentamista. Savitaipaleen kunta Antti Hirvikallio RI, YKS 371