Yritysvies)nnän perusteet A71A00200 Luento: Vies)ntä työyhteisössä Annamari Huovinen
Luennon aiheita Mitä työyhteisövies,ntä on? Työn ja yhteiskunnan muutos Vies,ntä ja työhyvinvoin, Työyhteisövies,nnän kanavat ja prosessit Ohjeita loppurapor,n kirjoi;amiseen
Kuvi;eellinen,lanne: Työpaikkasi järjestää työntekijöilleen koulutuspäivän aiheesta työyhteisövies,ntä. Mitä arvioit ennakkoon koulutuksessa käsiteltävän?
Työ + yhteisö + vies)ntä Työyhteisövies,ntä tukee organisaa,on tavoi;eiden saavu;amista. Sen tarkoitus on selkey;ää organisaa,on perustehtäviä, luoda edellytykset työskentelyyn sekä ylläpitää ja vahvistaa työyhteisöä ja hyvinvoin,a. Työyhteisövies,ntä lii;yy työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja,edon vaihtamisen lisäksi johtamiseen ja ka;aa organisaa,on sisäisen ja ulkoisen vies,nnän.
Työ + yhteisö + vies)ntä Mitä työyhteisövies,ntä on? ymmärrystä kaikista kolmesta alueesta Kelle se organisaa,ossa kuuluu? kaikille, ei pelkästään vies,nnän ammaclaisille työn luonne, organisaa,on rakenne, kul;uuri ja fyysiset edellytykset määri;ävät, mitä se milloinkin tarkoi;aa Jossakin määrin sama asia kuin sisäinen vies,ntä, mu;a termin käy;ö vii;aa selvemmin inhimilliseen kanssakäymiseen ja nimenomaan kaikkien organisaa,on jäsenten toimintaan.
Yrityksen työyhteisövies)ntä Tiedo;aminen on perinteises, jae;u sisäiseen ja ulkoiseen,edo;amiseen. Tämä jako toimii huonos, sosiaalisen median aikakaudella. Työyhteisövies,nnällä tarkoitetaan kaikkea yrityksen työyhteisön sisällä tapahtuvaa keskinäistä vies,ntää. Yrityksillä on taipumusta ase;aa vies,ntä ulkoisille sidosryhmille työyhteisövies,nnän edelle miksi?
Yrityksen työyhteisövies)ntä Työyhteisövies,ntä on tavoi;eellista johde;ua pyrkii tukemaan yhteisön tavoi;eiden saavu;amista vies,nnän keinoin. Huono työyhteisövies,ntä johtaa ongelmiin: Käytännön työ kärsii,edonkulun puu;eista. Yrityksen liiketoiminta- ajatus, tavoi;eet ja suunta jäävät työntekijöille epäselviksi. Työilmapiiri huononee.
Vies)ntä työyhteisössä: määri?elyä Tiedon synny;ämistä ja jakamista Ihmisten kanssakäymistä ja ihmisten välistä kohtaamista työhön lii;yvillä virallisilla ja epävirallisilla foorumeilla Vies,nnän prosesseja, kanavia ja foorumeita, joiden varassa,etoa synnytetään ja jaetaan ja joilla ja joiden kau;a ihmisten kanssakäyminen ja kohtaaminen tapahtuu.
Työyhteisövies)nnän kulmakiviä Uuden työntekijän perehdy;äminen Muutos,lanteet, esim. fuusiot Taloudelliset vaikeudet, yt- neuvo;elut Tiedonkulun nopeus some! Vies,ntäkanavien lisääntyminen
Oma työiden)teec Iden,teeC muodostuu narraa,on kau;a eli siten, e;ä kerromme samoja tai pikku hiljaa muu;uvia tarinoita itsestämme. Mille arvoille, asenteille ja oletuksille oma työiden,teecsi perustuu? Esimerkiksi seuraavilla asioilla on todennäköises, vaikutusta: Lapsuudenkodin arvomaailma, esim. suhtautuminen työhön Koulutus ja opiskeluaika, nuoruuden ihanteet ja iden,tee,t Työelämäkokemukset, hyvät ja huonot esikuvat työelämässä Harrastukset ja vapaa- aika
Työn muutos yhteiskunnan muutos Asiantun,jatyön korostuminen etenkin kehi;yneissä teollisuusmaissa Tietotyö ja,etotalous työn ja talouden kovaksi y,meksi. Yhä suurempi osa työstä on substanssiltaan vies,ntää. Informaa,o- ja kommunikaa,oteknologioiden (ICT) kehi;yminen Aika- ja paikkasidonnaisuuden murtuminen Työn ja vapaa- ajan suhteen muutokset Yhteisöjen monimuotoistuminen, esim. monikul;uurisuus ja maan,eteellinen etäisyys
Nykypäivän työn, työyhteisöjen ja vies)nnän haasteita Informaa,oähky Johtamisen ja auktoritee,n murrokset Työn ajan ja paikan rajojen murtuma: työn valuminen ko,in ja vapaa- aikaan Kiire Keski;ymiskyvyn heikkeneminen, tekemisen sirpaloituminen, mul,tasking Epävarmuus työn jatkuvuudesta, minkä seurauksena uudenlaisia projek,työntekijän iden,tee;ejä
Ekonominen muutos Organisaa)oiden vies)ntää muovaavat muutokset (Groysberg & Slind, 2012) Palvelutalouden ja,etotyön merkityksen kasvu: tarve sofis,koidumpaan vies,ntään Organisaa,oiden muutos Matalammat ja vähemmän hierarkkiset organisaa,ot: lateraalin (sivuilla kulkevan) ja alhaalta- ylös- vies,nnän merkityksen kasvu Globaali muutos Työvoiman kasvava diversiteec ja työyhteisöjen rajojen leventyminen kul;uurises, ja maan,eteellises,: tarve joustavampaan ja kompleksisempaan vuorovaikutukseen Sukupolvimuutos Millennials- sukupolven erilaiset odotukset: nuoremmat työntekijät organisaa,ossa odo;avat dynaamista kaksisuuntaista kommunikaa,ota Teknologinen muutos Yhteydessäolon ja sosiaalisten verkostojen tulo normiksi bisneselämässä: kankeiden ja vähemmän keskustelullisten vies,ntäkanavien vähentynyt merkitys VIESTINNÄN DIALOGISUUDEN KASVANUT MERKITYS TARVE YMMÄRTÄÄ VIESTINTÄÄ VUOROPUHELUNA
Työyhteisön vaikutukset työn tuloksiin Toimiva työyhteisö on menestystekijä, joka näkyy myös tuloksessa. Vies,nnällä työyhteisössä on yhteys siihen, millaiseksi ja miten toimivaksi työyhteisö koetaan. Yhä useampi valitsee työpaikkoja sen perusteella, millainen työyhteisö on varsinkin parhaat (usein niitä, joilla on varaa valita) (esim. Ulrich & Brockbank 2005) Vies,nnällä työyhteisössä on posi,ivinen vaikutus suoritukseen. Työyhteisö ja sen vies,ntä voi toimia lamau;avas,, se voi tukkia luovuu;a tai se voi energisoida ja kohentaa yksilöllistä panosta ja koko yhteisön onnistumista.
Hyvän työyhteisövies)nnän merkitys Hyvä,edon saatavuus ja jakaminen työn tuo;avuus ja tehokkuus Hyvä,edon tuo;aminen uudet innovaa,ot, ratkaisut ja ideat Hyvä tunnelma työviihtyvyys tuo;avuus
Työyhteisövies)nnän uusi agenda (Juholin, 2007) 1. Isojen asioiden jakaminen ja keskustelu Seurauksena ymmärrys 2. Ajantasa,edon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa Seurauksena ajan tasalla oleminen ja arvostuksen kokemus 3. Tunnelma Seurauksena kuulumisen kokemus 4. Osallisuus ja vaiku;aminen työyhteisössä Seurauksena sitoutumisen kokemus 5. Yhdessä tekeminen ja oppiminen Seurauksena sitoutuminen, yksilöiden ja koko yhteisön osaamisen kehi;yminen 6. Vies,ntäfoorumien uudelleenmääri;ely ja hyödyntäminen Seurauksena kaikkien osallistuminen ja osallisuuden vahvistuminen Juholin, Elisa (2007) Työyhteisövies,nnän uusi agenda. Haaga- Helia, kehi;ämisrapor;eja. (Saatavilla avoimes, verkosta)
Energisoivan ja lamau?avan yhteisön arvoketjut (Juholin 2007) Energisoiva työyhteisö Jäsenet antavat toisilleen energiaa, koska he kokevat itsensä arvostetuiksi, luo;avat toisiinsa, jakavat osaamistaan ja tukeutuvat kollegoihinsa. Tämän mahdollistaa esteetön ajantasa,edon vaihdanta, rento tunnelma ja salliva ilmapiiri. Energisoivan työyhteisön keskeiset arvot Emo,onaalinen yhteisöllisyys Yhdessä oppiminen ja tekeminen Vuorovaiku;einen, vastuullinen johtaminen Vastuullinen yksilövies,ntä, jossa työyhteisön jäsenillä on itseohjautuva rooli.
Energisoivan ja lamau?avan yhteisön arvoketjut (Juholin 2007) Lamau;ava työyhteisö Lukkiutunut tunnelma Keskinäinen kilpailu Tiedon säätely oman edun mukaan Lamau;avan työyhteisön arvot Yksilöllisyys ja erillisyys Keskinäinen kilpailu Hierarkkinen johtaminen Tiedolla kilpaileminen
Työyhteisövies)nnän kanavat ja prosessit
Sisäisen vies,nnän kanavat Kasvokkaisvies,ntä Erilaiset kokoukset ja kahdenkeskiset palaverit Perehdy;ämis,laisuudet Työtoverivies,ntä, kollegiaalinen vies,ntä, puskaradio Järjestetyt tapahtumat Puhe- ja esi;ely,laisuudet Seminaarit ja workshopit Erilaiset epäviralliset,laisuudet Paine;u, kirjallinen vies,ntä, esim. Paperiset,edo;eet Henkilöstölehdet Ilmoitustaulu Sisäpos, Puhelin Teks,vies, Sähköinen ja digivies,ntä Erilaiset videokokoukset ja kuvacha,t, esim. Skype, Adobe Connect ym. Sähköpos, Intranet Some (esim. Facebook, Yammer, Twi;er) Video & blogit
Millaisia ongelmia eri vies,ntäkanavien käytöstä työyhteisössä voi syntyä?
Vies,nnän kanava- aja;elun perusta Shannon & Weaver 1947
Kanavametaforan ongelmat Kanavamalli vii;aa usein passiiviseen ja yksipuoliseen vies,ntäkäsitykseen. Malli on sil, edelleen käytössä laajas, (vaikkakin epäsuoras,) esim. vies,nnän soveltamista käsi;elevässä business ja management - kirjallisuudessa. Perinteiset organisaa,ovies,nnän mallit perustuvat myös sille ajatukselle, e;ä organisaa,o (johto) vies,i sidosryhmille esim.,edo;aa työntekijöitä. Elisa Juholin (2007),ivistää kanava- aja;elun ongelman seuraavas,: Tietoperustainen organisaa,o ja sen asiantun,jat ovat erilaisessa suhteessa,etoon, työyhteisöön ja sen vies,ntään kuin esimerkiksi teollisuuslaitoksissa työskentelevät. Tietotyöläiset ovat itse osa työyhteisövies,ntää eivätkä vain sen vastaano;ajia.
Mitä kanavametaforan,lalle tai lisäksi? Tarvitaan holis,sempi malli, joka kuvaa vies,ntää jatkuvina, päällekkäisinä, yhteenkietoutuneina, monitasoisina prosesseina. Areena tai foorumi? (Juholinin 2007 ehdotus) Vii;aa dialogisempaan vies,ntäkäsitykseen: työntekijät vies,vät toistensa kanssa erilaisilla virallisilla ja epävirallisilla foorumeilla Voidaanko esim. kahvihuone;a kutsua vies,nnän kanavaksi?
Tila, vies,ntä ja aja;elu Vies,ntä on aina,lallista, eli vies,nnällä on aina myös fyysinen konteks, Vies,nnän fyysinen (myös virtuaalinen),la ja paikka muokkavat tulkintaa ja vuorovaikutuksen tapaa. Kanava tai foorumi vaiku;aa vies,ntään. Vies,en materiaalinen muoto eli modaliteec muokkaa tulkintaa. Kirjoite;u, puhu;u / lue;u, kuultu jne. vies,ntä Vies,nnällisten kohtaamisten erilainen luonne riippuu usein foorumista (kahvilakeskustelu vrt. auditorioluokka).
Tila, vies,ntä ja aja;elu Aja;elu tapahtuu aina,lassa. Aja;elu vaiku;aa,laan: erilainen,la, erilaista aja;elua. Evolu,ivinen perusta: ihminen on to;unut aja;elemaan fyysisen ympäristön ärsykkeiden vaa,malla tavalla. Ellei opiskelu suju, lähde ulos lenkille. Tilan ja objek,en käy;ö Monet etenkin kogni,ivises, vaa,vat asiat vaa,vat fyysistä toimintaa, esim. kävelyä, miecmistä käsiä apuna käy;äen tai jopa ääneen puhumista. Kynät, paperit, fläppitaulut, muovailuvaha, legopalikat jne. eivät ole vain muis,n tukia vaan vaiku;avat poten,aalises, tapaan ajatella ja käsitellä asioita.
Aja;elemisesta Mitä aja;elun fyysisiä tai materiaalisia apukeinoja sinä käytät?
Ohjeita loppurapor,n kirjoi;amiseen Kurssin lopussa viidestä esseestä koostetaan yhtenäinen loppuraporc, johon laaditaan kaikkia esseitä yhdistävät johdanto ja päätäntö, noin 1-2 sivua kumpikin kansileh,, sisällyslue;elo ja lähteet. Johdannossa esitellään käsiteltävät aihealueet, esitetään rapor,n tavoite, kerrotaan työn rajauksista sekä mo,voidaan lukija kiinnostumaan sisällöstä. Päätännössä vedetään yhteen aiemmissa osioissa esite;yä ja kerrataan lyhyes, olennaisimmat asiat yhdistellen niitä toisiinsa. Omana osuutenaan loppulukuun liitetään lyhyt, muutaman kappaleen pituinen pohdinta omasta oppimisesta kurssilla. Se voi muodostaa myös oman otsikoidun osionsa. Otsikoi loppuraporc haluamallasi tavalla. Esseitä voi muu;aa loppuraporcin, ja ne arvioidaan kokonaisuutena kurssin lopussa.
Ohjeita loppurapor,n kirjoi;amiseen Omana osuutenaan loppulukuun liitetään lyhyt, muutaman kappaleen pituinen pohdinta omasta oppimisesta kurssilla. Se voi muodostaa myös oman otsikoidun osionsa. Jo;a loppurapor,sta tulee yhtenäinen kokonaisuus, sitä pitää muokata. Otsikoi ja väliotsikoi teks,si uudelleen siten, e;ä ne muodostavat loogisen kokonaisuuden. Rapor,n lukujen ei tarvitse pysyä samassa teemassa, mu;a peilaa aiheita toisiinsa johdannossa ja päätännössä. Siirrä kaikkien teks,en lähteet rapor,n loppuun, aakkosta ja tarkista lähteiden oikea kirjoitusasu. Tarkista, e;ä kaikki vii;eet ovat lähdelue;elossa, ja e;ei lähdelue;elossa ole lähteitä, joihin esseissä ei ole viita;u. Lue lopuksi kokonaisuus huolellises, läpi. Oikolue, yhtenäistä viitemerkinnät, tarkista sivunumeroin, ja otsikoiden yhtenäisyys. Tarkista vielä raporcsi ase;elu ja ulkoasu.
Lähteitä Burgoon, J.K. (1994) Nonverbal Signals. In: Knapp, M., & Miller, G. (Eds.), The Handbook of Interpersonal Communica,on (pp. 229-285). Thousand Oaks, CA: Sage. Burgoon, J.K., Buller, D.B., Hale, J.L., & deturck, M.A. (1984) Rela,onal messages associated with nonverbal behaviors. Human Communica,on Research, 10, 351-378. Burgoon, J.K., Coker, D.A., & Coker, R.A. (1986) Communica,ve effects of gaze behavior: A test of two contras,ng explana,ons. Human Communica,on Research, 12, 495-524. Burgoon, J. K., & Hale, J. L. (1984) The fundamental topoi of rela,onal communica,on. Communica,on. Monographs, 51, 193-214. Cheng, C. & Chartrand, T. (2003) Self- Monitoring without Awareness: Using Mimicry as a Nonconscious Affilia,on strategy. Journal of Personality and Social Psychology, 85,1170-79. Floyd, K. & Erbert, L. (2003) Rela,onal Message Interpreta,ons of Nonverbal Matching Behavior: An Applica,on of the Social Meaning Model. The Journal of Social Psychology, 143, 581-597. Lakin, J & Chartrand, T. (2003) Using Nonconscious Behavioral Mimicry to Create Affilia,on and Rapport. Psychological Science, 14, 334-39. Mehrabian, A. (1969) Significance of posture and posi,on in the communica,on of actude and status rela,onships. Psychological Bulle,n, 71, 359-372.