KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 KINNULAN KUNTA Keskustie 45, Kunnanhallitus..2015 43900 KINNULA

SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE... 4 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT... 4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA... 5 3.1 Kaavahierarkia... 5 3.2 Kaavoitusprosessi... 5 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE... 7 4.1 Maakuntasuunnitelma... 7 4.2 Maakuntaohjelma... 7 4.3 Maakuntakaava... 7 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt... 8 4.5 Vaihemaakuntakaavat... 8 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET... 9 5.1 Lepola-Rantapuiston asemakaava... 9 5.2 Korttelin 62 asemakaavan muutos... 10 5.3 Kinnulan päiväkodin asemakaavamuutos... 11 5.4 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava... 11 5.5 Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon ranta-asemakaavan osittainen muutos 13 5.6 Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen ja Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan muutos.. 13 5.7 Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava... 15 5.8 Kivijärven rantaosayleiskaavan tarkistus ja muutoshanke... 16 6 VUONNA 2014 HYVÄKSYTYT KAAVAHANKKEET... 16 6.1 Keskustien, Jääjoentien ja Silkkiperäntien asemakaavan muutos ja laajennus... 16 7 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET... 18 7.1 Pappilanjoen asemakaavamuutos... 18 7.2 Kirkonkylän osayleiskaava... 18 8 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT... 19 8.1 Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava... 19 8.2 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava... 19 8.3 Ajantasa-asemakaava... 20 9 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI... 20 Kansikuvassa Kinnulan kivisaaren rantakivikkoa. 3(21)

1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kinnulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, 40101 Jyväskylä p. 0295 024 500 www.ely-keskus.fi Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 0207 560 200 www.keskisuomi.fi Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna p. 029 56 42200 hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Pekka Kanervio 044 459 6200 pekka.kanervio@kinnula.fi Kunnan rakennusmestari Ossi Kinnunen 044 459 6222 ossi.kinnunen@kinnula.fi Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@kinnula.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@kinnula.fi 4(21)

3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/vat. Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on 10-30 vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alueja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen ranta-alueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. ranta-asemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 5(21)

Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen- ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Kotiseudun sanomat lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla (www.kinnula.fi) ja tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kinnulan kunnanvirastossa, osoitteessa: Keskustie 45, 43900 Kinnula sekä internetissä www.kinnula.fi. 6(21)

4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Kinnulaan on osoitettu mm. taajamatoimintojen aluetta (A) ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (m). Aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä keskustaan on määrätty, että taajaman maankäytön suunnittelussa tulee huomioida Niemenkylän kyläraitti. Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. 7(21)

4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Vireilletulovaiheessa nähtäville asetettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.4-30.4.2015. 4.5 Vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä pohjaveden saanti. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Keski- Suomen liitto on valittanut päätöksestä. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitit) tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014.. 8(21)

Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton Internet -sivuilta osoitteesta www.keskisuomi.fi. 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Lepola-Rantapuiston asemakaava Kirkonkylän asemakaavaa muutetaan tilojen Lepola (RN:o 132:0) ja Rantapuisto (RN:o 2:170) osalta. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin kaksi hehtaaria ja se sijaitsee Ala- Jäppäjärven rannalla Silkkiperäntien varrella. Kaavoitustyön tavoitteena on muodostaa uusi rivitaloalue koulukeskuksen läheisyyteen. Kaavanlaatija on Airix Ympäristö Oy, Tampereelta. Kaavahanke ei ole kiireellinen eikä hanke ole edennyt. Kuva 2. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti ajantasakaavaan merkittynä. Kuva 3. Ote luonnosvaiheen jälkeen muokatusta kaavakartasta. Kaavan vaiheet: Vireilletulo kuulutettu 23.12.2008 ja OAS ollut nähtävillä 5.1. - 19.1.2009 Kaavaluonnos ollut nähtävillä 1.7. 7.8.2009 Kaava-aineistoon on tullut muutoksia ja luonnos on tarkoitus asettaa uudelleen nähtäville Kaavahanke ei ole kiireinen ja sitä viedään eteenpäin kunnan tavoitteiden mukaisesti. 9(21)

5.2 Korttelin 62 asemakaavan muutos Kaavatyön tarkoituksena on muuttaa osa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta (AR) palvelurakennusten korttelialueeksi sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa hoitokodin siihen liittyvine asuntoineen (PA-1). Kaavamuutos on laadittu aluearkkitehtityönä. Kuva 4. Ote korttelin 62 hyväksymiskäsittelyyn menevästä kaavaehdotuksesta. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 29.11.2010 309 Vireilletulo kuulutettu 12.1.2011 ja OAS ollut nähtävillä 14.1. 28.1.2011 Kaavaluonnos ollut nähtävillä 16.11. 17.12.2011 Kaava-aineisto on ollut ehdotuksena nähtävillä 7.8. 6.9.2013 Kaavamuutos viedään hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015. 10(21)

5.3 Kinnulan päiväkodin asemakaavamuutos Kinnulan kunnan taajamaan korttelin 36 alueelle on suunniteltu päiväkotihanketta, joka edellyttää asemakaavan muuttamista. Kunta päättää kirkonkylän asemakaavamuutoksesta ja mikäli hanke käynnistetään, kaavamuutos laaditaan päiväkodin rakentamista varten korttelin 36 alueella. Muutosalue sijaitsee Kinnulan kunnan kirkonkylän läheisyydessä ja on pintaalaltaan noin 5,2 hehtaaria. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 1.6.2015 183 Vireilletulo kuulutetaan kesän 2015 aikana. Kuva 5. Kuvassa päiväkodin asemakaavamuutosalueen likimääräinen sijainti kuntakeskuksessa. 5.4 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan pienvesistöjen alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Yksi kaavatyön tavoite on rakennuslupaprosessin helpottaminen. Rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena, jolloin poikkeamislupahakemusten määrä ja ranta-asemakaavojen tarve kunnassa vähenee. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on kaikkiaan noin 172 km, josta luonnollista jokirantaa on noin 47 km. Suurimmat, kooltaan yli 20 ha, kaavoitettavat vesistöt ovat Koirajärvi, Kuivajärvi, Pitkäjärvi, Nielujärvi, Naarajärvi, Häähkjärvi, Syväjärvi ja Palokki. 11(21)

Kuva 6. Kartalle on merkitty Kinnulan kaavoitettavat pienvesistöt. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 21.4.2008 Muinaisjäännösinventointi on tehty alueelle vuonna 2008 Ramboll Oy:n luonto-, maisema- ja kulttuuriselvitykset ovat valmistuneet vuonna 2011 Kaavahanketta ei ole vielä kuulutettu vireille, eikä se ole kiireellinen 12(21)

5.5 Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon ranta-asemakaavan osittainen muutos UPM-Kymmene Oyj on käynnistänyt ranta-asemakaavojen muutos- ja laadintatyön usean kunnan alueella ja myös Kinnulassa on vireillä useaa vesistöä koskeva rantaasemakaavahanke. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää suunniteltavien ranta-alueiden rakennusoikeus ja osoittaa yleiskaavalliseen mitoitukseen perustuva määrä loma-asuntotontteja. Mahdollisuus rakennusoikeuden keskittämisestä luonnon- ja asuinympäristön kannalta edullisille alueille selvitetään. Kaavanlaatija on Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta. Kuva 7. UPM:n ranta-asemakaavoituskohteet kartalla. Kaavan vaiheet: Viranomaisneuvottelu on pidetty 9.12.2010 Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kaavahanke on kuulutettu vireille ja OAS on ollut nähtävillä 6.2. 22.2.2013 Alustavat kaavaluonnokset ovat valmistuneet 8.10.2013 Kaavaprosessi etenee sen mukaisesti kun kaavakonsultti toimittaa aineistoja 5.6 Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen ja Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan muutos Kaavahankkeiden tavoitteena on siirtää Kivijärven rantaosayleiskaavan rakentamattomia loma-asuntoyksikköjä Kivijärven mannerrannalle. Samalla Saarensalmen rantaasemakaavaan tehdään osittainen kumoaminen, jotta yleiskaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa. Rantaosayleiskaavan muutosta sekä Saarensalmen ranta-asemakaavan osittaista kumoamista viedään eteenpäin aluearkkitehtityönä omina prosesseinaan, kuitenkin samanaikaisesti. 13(21)

Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee Kivisaaressa korttelia 8 ja sitä ympäröivää maa- ja metsätalousaluetta (M). Mannerrannalla kumoaminen koskee Muhonen tilan yhtä aluetta Soukkalahden itäpuoleisella rannalla Sääski-saaren eteläpuolella. Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan Saarenkylän osa-alue on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.1999. Rantaosayleiskaava on vahvistettu vähäisin muutoksin 3.4.2001 ympäristökeskuksen päätöksellä. Rantaosayleiskaavan muutos koskee tiloja Majaniemi RN:o 256-402-2-204, Lepola RN:o 256-402-2-235, Laiskanpelto RN:o 256-402-2-236, Kiviranta RN:o 256-402-2-263, Muhonen RN:o 256-402-2-252, Peltoniemi RN:o 256-402-2-205 ja Hyttimäki RN:o 256-402-2-206. Yksi uusi RA paikka muodostuu siirrolla. Poikkeamispäätöksellä rakennettu RA- paikka merkitään yleiskaavaan. Kivisaaren rakentamattomista RApaikoista kaksi (2) siirretään mannerrannalle. Maanomistaja on toivonut RM - aluemerkinnän muuttamista osin AP merkinnäksi. Uusi RA paikka muodostuu siirrolla Kuva 8. Voimassa olevaan osayleiskaavakarttaan on merkitty kaavamuutoskohteet. Kaavojen vaiheet: Kunnanhallitus on päättänyt hankkeiden käynnistämisestä kokouksessaan 26.3.2012 Molempia kaavahankkeita koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski- Suomen ELY keskuksessa 22.11.2011 Kaavahankkeet on kuulutettu vireille 4.4.2012 Hankkeita koskevat OAS:t ovat olleet nähtävillä 4.4. 20.4.2012 Tavoitteena on saada kaavat luonnoksina nähtäville vuoden 2015 aikana 14(21)

5.7 Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava Winda Invest Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Hautakankaan alueelle Kinnulan kuntaan. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoalueen tekninen suunnittelu etenee kaavoituksen rinnalla. Ponsivuoren tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,7 MW. Kuva 9. Ote Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaavan luonnoskartasta. 15(21)

Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus on päättänyt hankkeiden käynnistämisestä kokouksessaan 2.6.2014 176 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa 9.9.2014 Kaavahanke on kuulutettu vireille 1.10.2014 Hanketta koskeva OAS on ollut nähtävillä 1.-16.10.2014 Kaavaluonnosaineisto nähtävillä 11.3. 10.4.2015 valmisteluvaiheen kuulemista varten Kaavaehdotusaineisto on tavoitteena asettaa nähtäville kesällä 2015 5.8 Kivijärven rantaosayleiskaavan tarkistus ja muutoshanke Kivijärven rantaosayleiskaava on vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 3.4.2001. Yleiskaavaan on vuosien kuluessa tullut tarkistus- ja muutospaineita. Hanke on tarkoitus käynnistää vuoden 2014 aikana laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä tavoitteet ja mitoitusperusteet. Emätilaselvitys on laadittu v. 2013 aluearkkitehtityönä. Muiden perusselvitysten laadinta ajoittuu vuodelle 2016. Kaavan vaiheet: Kivijärven rantaosayleiskaavan emätilaselvitys on laadittu Saarijärven kaupungin tontti- ja karttapalvelujen toimesta vuonna 2013 kaavamuutostyön pohjaksi. Kaavahankkeen kaavakonsultin tarjouskilpailu järjestetään kesä syyskuussa 2015, jonka jälkeen kunnanhallitus voi käsitellä kaavahankkeen käynnistämispäätöstä (sekä kustannuksia tuleville vuosille). 6 VUONNA 2014 HYVÄKSYTYT KAAVAHANKKEET 6.1 Keskustien, Jääjoentien ja Silkkiperäntien asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavamuutoksella ja -laajennuksella nykyinen Keskustien, Jääjoentien (välillä Keskustie - Kivijärventie) ja Silkkiperäntien asemakaavan mukaiset maantiealueet muutetaan katualueiksi. Lisäksi Silkkiperäntien paikallistietä muutetaan katualueeksi Köyhänmäelle saakka. Kaavamuutos ja -laajennus on laadittu aluearkkitehtityönä. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 25.1.2010 Vireilletulo kuulutettu 3.2.2010 ja OAS ollut nähtävillä 4.2. - 19.2.2010 Kaavaluonnos ollut nähtävillä 17.6. 18.7.2010 Kaavaehdotuksena nähtävillä 7.11. 7.12.2012 Ehdotusaineistoon tulleiden muutosten vuoksi kaava asetettiin uudelleen nähtäville 13.3. 12.4.2013 Kaavamuutos hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.10.2013 Valtuuston kokouksesta on jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Kaavamuutos hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.11.2014 57 Kaava lainvoimainen 1.1.2015 16(21)

Kuva 10. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valtuustossa 28.11.2014 hyväksytty kaavakartta. 17(21)

7 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 7.1 Pappilanjoen asemakaavamuutos Pappilanjoen länsipuoliset maa-alueet ovat Kinnulan seurakunnan omistuksessa. Alueella sijaitsee vanha pappilarakennus, joka on palveluasumiskäytössä sekä asuinkäytössä oleva uudempi pappilarakennus. Alueen voimassa olevassa kaavassa alueet on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Asemakaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä ja seurakunta on ollut kiinnostunut asemakaavan tarkistamisesta alueella. Kinnulan kunta ja seurakunta ovat aloittaneet neuvottelut alustavan kaavamuutosluonnoksen pohjalta syksyllä 2013. Mikäli hanke käynnistyy, laaditaan kaavamuutoksesta maankäyttösopimus kunnan ja seurakunnan kesken. Kuva 11. Ote ajantasa-asemakaavasta Pappilanjoen alueesta. Alustava kaavamuutoksen rajaus on merkitty punaisella viivalla. 7.2 Kirkonkylän osayleiskaava Kinnulan keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton osayleiskaava 1990-luvulla. Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia osayleiskaavan tarkistus, jotta keskustan maankäytön suunnittelun päälinjat voidaan määrittää tulevaisuutta varten. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan mm. keskustan laajentamissuuntia, uusien pientaloalueiden sijoituksia, muuttotappion vaikutuksia maankäyttöön, teollisuusalueiden tarpeita jne. Kaavahankkeen käynnistäminen, tarkempi työohjelma ja kustannusten jakautuminen eri vuosille voidaan käsitellä, kun kaavahankkeen tarjouskilpailut on pidetty (loppuvuodesta 2015 / alkuvuodesta 2016). Yleiskaavan perusselvitystyö ajoittunee vuosille 2016-2017. 18(21)

8 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 8.1 Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan kunta aloitti yleiskaavan laadinnan Niemenkylän ja sitä ympäröivien vesistöjen rannoille keväällä 2002. Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan maaliskuussa 2003. Kaavaan on sen jälkeen tehty muutos, joka on hyväksytty elokuussa 2009. Kuva 12. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. 8.2 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.1999 ja se on vahvistettu vähäisin muutoksin 3.4.2001 ympäristökeskuksen päätöksellä. Kuva 13. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. 19(21)

8.3 Ajantasa-asemakaava Kinnulan kirkonkylän asemakaava on numeeristettu vuoden 2005 aikana. Numeeristamistyön on tehnyt Airix suunnittelu / Ympäristötaito Oy Oulusta. Ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. Kuva 14. Kinnulan kirkonkylän ajantasa-asemakaava. 9 ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 edellyttää, että asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL:n 60 :n 1 momentissa säädetään, että kunnan tulee seurata asemakaavajoen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Saman pykälän 2 momentissa on erityissäännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Erityinen menettely koskee sellaisia asemakaavoja, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja jotka ovat edelleen merkittävältä osalta toteutumatta. Tällaisen asemakaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaava ajanmukaisuuden. Arviointi ei ole kuitenkaan tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan 13 vuoden voimassaoloaika ei siis automaattisesti johda kaavan ajanmukaisuuden arviointiin, vaan se on kytketty rakennusluvan myöntämiseen. Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole esteenä arvioinnin suorittamiseen ennakoivasti, jolloin rakentajien on mahdollista saada tieto kaavan ajanmukaisuudesta jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. 20(21)

Asemakaavojen tarkistamisen tarve voi johtua myös siitä, että ne eivät vastaa kunnan nykyisiin tavoitteisiin tai ne eivät ole yleiskaavan mukaisia. Myös kaavojen alhainen toteutumisaste tai poikkeamisten suuri määrä voi aiheuttaa tarpeen tarkastella asemakaavoja uudelleen. Toteuttamisastetta arvioitaessa arviointi voi koskea sekä kaava-alueen rakennusoikeuden kokonaismäärää että alueella olevia rakennuspaikkoja. Myös maakuntakaava ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet voivat vaikuttaa arviointiin kuin myös alueen muuttuneet olosuhteet. Myös kaavassa huomiotta jääneet rakennusperintöarvot voivat johtaa siihen, että asemakaavaa ei voida todeta ajanmukaiseksi. Kinnulan kirkonkylän asemakaava-alue ei sisällä ns. vanhentuneita asemakaava-alueita. 21(21)