Virtaussytometrian perusteet



Samankaltaiset tiedostot
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

YLEISIMMÄT LEUKEMIOIDEN AIHEUTTAMAT VERISOLU- MUUTOKSET PERIFEERISEN VEREN SIVELYVALMISTEESSA

KATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila

LASTEN AKUUTTI LYMFAATTINEN LEUKEMIA JA NOPHO ALL HOITO-OHJELMA

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä Anu Laasonen

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Veren sivelyvalmisteen morfologisen

NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere derström

Autoimmuunitaudit: osa 1

Pienisoluiset imusolmukeperäiset B solulymfoomat K. Franssila / T. Lehtinen

TIEDOTE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PATOLOGIAN VASTUUALUE

Suuontelon lymfoomat. Outi Käppi, HLK Hammaslääketieteen laitos

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

ANEMIA (=Veren puute)

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

Lymfoomien diagnostiikka kliinikon tarpeet ja toiveet. Sirkku Jyrkkiö Hoyl, syöpäklinikka, Tyks

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

11. Elimistö puolustautuu

Syto- ja molekyyligeneettisten

CD49d-ilmentymä kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Iäkkään potilaan akuutin leukemian hoito. Marja Pyörälä, LT, hematologi Erikoistuvien päivät Kuopiossa 4/2019

BIOANALYYTIKON TYÖTEHTÄVÄT LUUYTIMEN ASPIRAATIONÄYTTEEN KÄSITTELYSSÄ

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

KandiakatemiA Kandiklinikka

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Veren lymfosyyteistä % on normaalisti

Mitä hohtavat solut kertovat meille?

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Seminaari 1. Pahanlaatuisten hematologisten tautien diagnostiikka VERISAIRAUDET. Pahanlaatuiset verisairaudet. Akuutit leukemiat ALL, AML

Reumapotilaan hematologiaa

vaikea nivelreuma (niveltulehdusta aiheuttava sairaus), jossa MabTheraa käytetään suonensisäisesti metotreksaattiin yhdistettynä.

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Komplementtitutkimukset

ABX Micros CRP 200 analysaattori

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

AKUUTTI LYMFOBLASTILEUKEMIA JA SEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

Zarzio 48 MU/0,5 ml injektio-/infuusioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa

Perifeerisen sivelyvalmisteen valkosolulöydökset veritaudeissa

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Valkosolusopivuuskokeen pystytys ja validointi Beckman Coulterin Navios -virtaussytometrille

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Oili Aumo, kätilö Vantaa

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Geenimonistus -ongelmia

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

BAL-menetelmä: laboratorion näkökulma. OYS Patologian osasto Sytologian laboratorio Leena Seppälä 2017

VALMISTEYHTEENVETO. Neupogen Novum 0,6 mg/ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Leukosyyttien merkitys yksilön infektiosuojan

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

MITÄ HOHTAVAT SOLUT KERTOVAT MEILLE?

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

Diagnostisten testien arviointi

SOLUVILJELY- TEEMANUMEROSSA MM.

BOS D 2 -ALLERGEENIN IMMUNODOMINANTISTA T-SOLUEPITOOPISTA JOHDETUN HETEROKLIITTISEN MUUNNELLUN PEPTIDIN MAHDOLLISUUDET ALLERGIAN IMMUNOTERAPIAN

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Autoimmunologiaa. Olli Vainio. Diagnostiikan laitos/ Lääketieteellinen mikrobiologia Oulun yliopisto

Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio:

Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri

Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys akuuteissa leukemioissa kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa plasmasolutaudeissa jäännöstautianalytiikka

VIRTAUSSYTOMETRIA Menetelmä, jossa fluoresoivalla aineella merkittyihin soluihin (tai muihin partikkeleihin) kohdistetaan lasersäde ja mitataan solujen siroamaa valoa ja virittyneen merkkiaineen lähettämää valoa. Solupopulaatiot voidaan erottaa toisistaan solujen koon, rakenteen ja merkkiaineiden tunnistamien pinta- tai intrasytoplasmisten antigeenien perusteella.

Virtaussytometrinen immunofenotyypitys (valkosolut ja verta muodostavat solut) Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste Solujen rakenteet tunnistetaan monoklonaalisten vasta-aineiden avulla (CD-luokitus, cluster of differentiation) Vasta-aineet on leimattu fluoresoivilla aineilla (esim. PE, FITC, PerCP, APC, PE-Cy7, APC-Cy7) menetelmän etuina mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, nopeus ja suurten solumäärien analysointi diagnostiikassa esim. 50 000 solua jäännöstautianalytiikassa 500 000 1 000 000 solua ongelmina mm. malignien solujen huono aspiroituvuus ja näytteen mahdollinen verikontaminaatio harvoin yksinään diagnostinen

Solususpensio: veri, luuydinaspiraatti, likvor, pleura-/askitesneste, lasiaisneste, suspendoitu kudosnäyte

Solut analysoidaan valon sirontaominaisuuksien ja merkkiaineiden fluoresenssin perusteella. Valon sirontaa mitataan kahdesta eri suunnasta: pienen kulman sironta (Forward Scatter, FSC) kuvaa solun kokoa sivusironta (Side Scatter, SSC) kuvaa solun granulaarisuutta

Valonsirontaa mitataan kahdesta eri suunnasta: pienen kulman sironta (Forward Scatter, FSC) kuvaa solun kokoa sivusironta (Side Scatter, SSC) kuvaa solun granulaarisuutta Granulosyytit Monosyytit Lymfosyytit

Solut analysoidaan valon sirontaominaisuuksien ja merkkiaineiden fluoresenssin perusteella. Solujen ilmentämien antigeenien perusteella määritetään solujen erilaistumislinja ja erilaistumisen aste Solujen rakenteet tunnistetaan monoklonaalisten vasta-aineiden avulla (CD-luokitus, cluster of differentiation) Vasta-aineet on leimattu fluoresoivilla aineilla (esim. PE, FITC, PerCP, APC, PE-Cy7, APC-Cy7)

Fluorokromeja

Värikompensaatio Eri fluorokromien emissiospektrejä

Analysointiohjelma

Solupopulaatiot erotellaan CD45-ilmentymän ja valon sivusironnan (SSC) perusteella: Lymfosyytit Monosyytit Granulopoieesi Erytropoieesi

Lymfosyyttien alaluokat 6% CD19+ B-soluja 26% CD3neg,CD16/56+ NK-soluja 68% CD3+ T-soluja

Akuutin leukemian diagnostiikka Auerin sauva Akuutti promyelosyyttileukemia (APL)

Akuutin leukemian diagnostiikka?

Akuutin leukemian luokittelu immunofenotyypin perusteella (WHO 2008) Akuutti myelooinen leukemia (AML) myelooisia antigeeneja: cympo, CD13, CD33, CD117, CD65 monosyyttilinjan antigeeneja: CD4, CD11b, CD11c, CD14, CD36, CD64, cycd68 erytrooisia antigeeneja: GPA, CD71, CD105, CD36 megakaryoblastien antigeeneja: CD41, CD42, CD61 Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) B-soluinen: CD19 + CD10, CD22, cycd79a T-soluinen: cycd3

Akuutin leukemian luokittelu immunofenotyypin perusteella (WHO 2008) Sekalinjainen akuutti leukemia (MPAL) Myel + B, Myel + T, B + T, Myel + B + T Myel = cympo+ tai monosyyttilinjan antigeenit T = cycd3+ B = CD19+ ja CD10+/CD22+/CD79a+ TAI CD19dim+ ja kaksi em. B-soluantigeeneistä positiivisia Erilaistumaton akuutti leukemia (AUL) Ei ilmennä linjaspesifisisiä antigeenejä: cympo-, cycd3-, CD19-/dim, cycd22-, cycd79a- Ilmentää yleensä varhaisia ei-linjaspesifisiä antigeeneja, esim. CD34, CD38, HLA-DR, ntdt ja mahd. CD45

Akuutin leukemian virtaussytometrinen diagnostiikka erilaistumislinja jäännöstaudin seurantaan sopivat poikkeavuudet ennuste esim. assosiaatio genetiikan poikkeavuuksiin, mm. NG2, CRLF2 hoito

B-solulinjan akuutti lymfoblastileukemia T-solulinjan akuutti lymfoblastileukemia

Akuutti myelooinen leukemia (AML)

Seurantaan sopivat antigeeni-ilmentymät B-ALL CD10++, CD38dim CD123+, CD66c+/- CD45neg/dim T-ALL CD34+ CD1a+ osin ntdt+

Seurantaan sopivat antigeeni-ilmentymät AML CD7+, CD96dim CD38neg/dim CD133neg

ETP-ALL = CD1a-,CD8-,CD5dim + kantasolu tai myelooinen antigeeni positiivisuus Overall survival Lancet Oncology 2009; 10: 147-156

Akuutti B-lymfoblastileukemia: neuroleukemia Li-Leuk 3 x 10E6/l Li-Leuk 92 x 10E6/l Li-Leuk 1 x 10E6/l 85% 15%

Immunofenotyypitys lymfoomissa / kroonisissa lymfoproliferatiivisissa taudeissa Diagnostiikka perustuu pääsääntöisesti histologiseen ja/tai sytologiseen morfologiaan ja immunofenotyyppiin Mikään yksittäinen antigeeni ei ole tautispesifinen Useimmilla B-solutaudeilla on tyypillinen immunofenotyyppi, joka auttaa erotusidagnostiikassa / luokituksessa B-solujen klonaalinen kevytketjuilmentymä pienen luuydininfiltraation toteaminen T- ja NK-solutautien luokituksessa immunofenotyypitys ei ole ollut niin hyödyllinen

B-solulinjan kroonisten lymfoproliferatiivien tautien diagnostiikassa käytettäviä antigeeneja European LeukemiaNet suositus, Leukemia 2011; 25: 567-574 KLL MCL Manttelisolulymfooma FL Follikulaarinen lymfooma DLBCL Suurisoluinen lymfooma Burkitt HCL Karvasolulymfooma HCLv Karvasolulymf. variantti SMZL/SLVL Pernan marginaalivyöhykkeen/ Villoosi lymfooma CD19 + + + +/- + + + + CD22 /- + + + + + + + CD20 + / + + +/(-) + + + +/(-) CD23 + - - -/(+) - - - - CD79b /- + /- + + + + CD5 + + - -/(+) - - - -/(+) CD10 - - + +/- + ± - - CD103 - - - - - + ± -/(+) CD11c -/(+) - - - - + ± ± CD25 -/(+) - - -/(+) - + - ±

B-solujen kevytketjuilmentymä Normaalit kypsät B-solut Lambdaklonaalinen B-solulymfooma

T-solujen klonaliteetti IOTest Beta Mark TCR Vβ Repertoire Kit T-solujen TCR Vβ-ketjujen jakauman virtaussytometrinen määritys tarkoitettu verinäytteille tunnistaa 24 eri Vβ-ketjuja (noin 70% kaikista Vβ-ketjuista) 8 putkea (jokaisessa 3 eri Vβ-ketjua) > 1 yhdistetty seulontaputki Normaali, kaikki vasta-aineet samassa putkessa

Klonaalinen T-solupopulaatio CD3+CD5neg T-solut CD3+CD5+ T-solut

Immunofenotyypitys plasmasolutaudeissa Report of the European Myeloma Network on multiparametric flow cytometry in multiple myeloma and related disorders Haematologica 2008;93:401

Immunofenotyypitys plasmasolutaudeissa Normaali ja klonaalinen CD38+CD138+ plasmasolupopulaatio

Jäännöstautianalytiikka Menetelmä Herkkyys Morfologia 1/20 Sytogenetiikka, metafaasi 1/20 FISH 1/100-1000 Monivärivirtaussytometria 1/1000-10 000 PCR pohjaiset menetelmät 1/10 000-1000 000

Normaalista poikkeavat antigeeni-ilmentymät, leukemia-associated (immuno)phenotypes, LA(I)Ps Ristilinjainen / asynkroninen /ektooppinen antigeeniilmentymä Antigeenin normaalia voimakkaampi tai heikompi / puuttuva ilmentyminen Tietyn antigeeni-ilmentymän omaavan solupopulaation poikkeava valosirontaominaisuus Seurantaan sopiva poikkeavuus löytyy: >95%:ssa ALL-tapauksista 50-95%:ssa AML:sta

Normaalit varhaiset, kypsyvät ja kypsät B-solut Precursor-B-ALL

B-ALL 50% Dg 0,3% d15 0,02% d79

Virtaussytometrinen jäännöstautianalytiikka: haasteita Blastipopulaation heterogeenisyys, subpopulaatioiden esiintyminen (>70% AML; <25% ALL) Fenotyypin muuntuminen / muuttuminen Yleistä (20-70%) Vaatii kokemusta (mm. normaaleiden ja regeneratiivisten luuytimien tuntemusta) Standardoinnin puute Näytteeseen ja näytteenottoon liittyvät ongelmat

Virtaussytometrian kehitysnäkymiä Laitteet > 8-10-väri Lajitteleva virtaussytometri Uudet fluorokromit ja vasta-aineet Uudet analysointiohjelmat Uudet tutkimusindikaatiot myelodysplasia immunologia HbF fetomaternaalivuodossa trombosyytit ja mikropartikkelit

Yhteenveto virtaussytometrinen immunofenotyypitys Immunofenotyypitys on keskeinen osa akuutin leukemian diagnostiikkaa: kroonisissa lymfoproliferatiivisssa taudeissa immunfenotyypityksestä on apua erityisesti B-solutautien osoittamisessa, luokituksessa ja levinneisyysselvittelyssä menetelmän etuina mahdollisuus analysoida useita ominaisuuksia yhtä aikaa, suurten solumäärien analysointi ja nopeus (vastaus tarvittaessa näytteenottopäivänä) harvoin yksinään diagnostinen, täydentää morfologisia ja sytomolekyyligeneettisiä tutkimuksia