kertomus 2 Hematologi Aino Lepän
|
|
- Onni Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän
2 SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset 9 TOIMINTA HYKS Syöpäkeskuksen hematologiassa on toimintaa Meilahden sairaalan alueella sekä Peijaksen sairaalassa. Polikliinista toimintaa on molemmilla kampuksilla. Meilahden sairaalassa toimii kaksi hematologista osastoa, joista toinen keskittyy akuutteja leukemioita sairastaviin potilaisiin ja toisessa tehdään kantasolujensiirtoja. Peijaksen sisätautiosastolla hoidetaan myös hematologisia potilaita, jotka ovat saaneet autologisen (potilaan omat kantasolut) kantasolujen palautuksen tai sairastavat kroonisia verisairauksia. Verisairauksien esiintyvyys lisääntyy ja tämän myötä lähetemäärät ovat kasvaneet viime vuodesta 11 %. Tämän kehityksen myötä avohoidon kontaktit ovat lisääntyneet 6 %. Hoitoja pyritään potilaslähtöisesti tuottamaan mahdollisuuksien mukaan polikliinisesti. Aiemmin pitkiä osastohoitojaksoja vaatineiden akuuttien leukemioiden hoitojaksot ovat lyhentyneet, kun kotihoito on mahdollistunut. Tämän myötä hoitojaksot osastolla ovat vähentyneet, mutta akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden avohoidolliset kontaktit ovat lisääntyneet 21 % (2381 kpl). Merkittävimmät tuoteryhmät ovat allogeeniset (terveeltä kantasolujen luovuttajalta saadut) kantasolujensiirrot, akuuttien leukemioiden hoidot sekä muiden verisyöpien hoidot. Vuonna 2014 allogeenisia kantasolujensiirtoja tehtiin 74 ja vuonna Siirroista 78 % tehdään rekisteriluovuttajilta, loput sisarusluovuttajilta. Myös haploidenttiset siirrot ovat mahdollisia perheenjäseniltä, joiden HLA-tyyppi on osin yhteinen potilaan kanssa. Kantasolujensiirtopotilaista 48 % oli HUS-alueelta. Autologisten kantasolujensiirtojen määrä on pysynyt noin 40 siirrossa/vuosi. Hoidon porrastuksen mukaisesti Meilahden sairaalaan on keskitetty aktiivisesti hoidettavien akuutteja leukemioita sairastavien HUS-alueen potilaiden hoito, minkä vuoksi nämä potilasryhmät kuuluvat suurimpiin potilasryhmiin sekä Meilahden poliklinikalla että osastoilla. Peijaksen poliklinikalla ja osastoilla sekä Meilahden poliklinikalla korostuvat yleisimmät krooniset hematologiset sairaudet kuten myelooma, krooninen lymfaattinen leukemia ja myeloproliferatiiviiset taudit. Lymfoomien hoitoa on porrastetusti siirretty syöpätaudeille, mikä vuoksi lymfoomapotilaiden määrät ovat laskussa.
3 Kuva 1 Allogeenisten kantasolujensiirtojen aiheet HUS:ssa Suurimmat avohoidon potilasryhmät hematologian poliklinikalla vuonna 2015 Päädiagnoosi Suoritteet Meilahti Osuus suoritteista (%) Suoritteet Peijas Osuus suoritteista (%) Multippeli myelooma Akuutti myelooinen leukemia Akuutti lymfaattinen leukemia Lymfoomat (manttelisolulymfooma yms.) Myelodysplastinen syndrooma Krooninen myelooinen leukemia Krooninen lymfaattinen leukemia Polysytemia vera Vuotosairaudet (hemofilia, von Willebrandin tauti, muu vuototaipumus) Essentiaalinen trombosytemia Tukostaipumus Myelofibroosi Idiopaattinen trombosytopeninen purppura ja muut trombosytopeniat Yhteensä % % 3
4 Suurimmat osastohoidon potilasryhmät Meilahti Hoitojaksojen Akuutti lymfaattinen leukemia Akuutti myelooinen leukemia Multippeli myelooma Yhteensä 428/ % Peijas Multippeli myelooma Krooninen lymfaattinen leukemia Akuutti myelooinen leukemia 7 3 Yhteensä 96/ % Osuus hoitojaksoista (%) Lähetteet ja odotusajat Lähete Ulkoinen konsultaatio Sisäinen konsultaatio Sisäinen lähete YHTEENSÄ Meilahti Peijas Yhteensä Käsittelyaika 0-3 pvä 4-21 pvä yli 21 pvä Tieto puuttuu YHTEENSÄ Lähete (ei sisällä sisäisiä konsultaatiota) (0,3 %) Hoidon tarpeen arviointia odottaneet Meilahti ja Peijas (ei sisällä potilaita, jotka jonottavat lääketieteellisestä syystä tai potilaan päätöksestä) Käyntiä odottavien alle 31 vrk joista odottaneet vrk yli 90 vrk ,05 yli 90 vrk % Suoritteet Avohoito Osastohoito Pkl Päiväsairaala Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojaksojen km kesto Meilahti ,5 Peijas ,1 Yhteensä ,6 Polikliiniset suoritteet sisältävät käynnit ja maksulliset etäsuoritteet 4
5 TOIMINNAN TULOKSET Multippelia myeloomaa sairastavat potilaat ovat suurin polikliinisesti hoidettava ryhmä. Tauti ilmenee myöhemmällä iällä, mutta sen ennuste on parantunut viime vuosina uusien lääkkeiden myötä. HUS:n myeloomapotilaiden hoitotulokset ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä (Kuva 2). Kumulatiivinen elossaolo Akuutin myelooisen leukemian (AML) hoito on pysynyt jo vuosikymmeniä hyvin samanlaisena ja hoito perustuu suuriannoksiseen solunsalpaajahoitoon ja allogeeniseen kantasolujensiirtoon muilla paitsi pienen riskin potilailla. Ainoastaan akuutissa promyelosyyttileukemiassa (APL), johon on kehitetty tehokas täsmähoito, ovat hoidon tulokset parantuneet (Kuva 3). Viime vuosien lääkekehitys antaa toiveita, että myös muissa AML-alaryhmissä hoitotulokset paranevat. Elossaolo hoidon aloituksesta (kk) Kuva 2. HUS:n (vihreä viiva) ja muun Suomen (sininen viiva) myelooma-potilaiden elinaikaennuste (kaikki ikäluokat). Elinaikaennusteen mediaani on 58 kk (N=245). Nuoremmissa ikäluokissa ennuste on parempi ja yli 75-vuotiailla huonompi. Kantasolujensiirtoyksikön tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Suurin osa kantasolujensiirroista tehdään huonoennusteisissa taudeissa, kun lääkehoito ei tuota hyvää tulosta. Kantasolujensiirrolla pyritään pysyvään paranemiseen. Kantasolujensiirto parantaa merkittävästi potilaiden elonjäämismahdollisuuksia. HUS:ssa hoidetuista akuuttia myelooista leukemiaa sairastavista potilaista 80 % on elossa yhden vuoden ja 60 % kymmenen vuoden kuluttua siirrosta (kuva 4). Vaikka hoito tiedetään toksiseksi, on siirtojaksoon liittyvä kuolleisuus HUS:ssa hyvin pieni ja kansainvälisessä vertailussa matala, nykyhoidoin noin 6 %:n luokkaa (kuva 5). Kumulatiivinen elossaolo Elossaolo hoidon aloituksesta (kk) Kuva 3. AML:n elossaolokuvaaja AML2012-hoito-ohjelman mukaisesti 5
6 Kuva 4. Allogeeniset kantasolujensiirrot AML:ssä CyTBI = koko kehon sädehoito 12 Gy ja syklofosfamidi 60 mg/kg x2 TreoFld = treosulfaani 14 g/m2 x3 ja fludarabiini 30 mg/m2 x5 BuCy = busulfaani 3.2 mg/kg x3 ja syklofosfamidi 60 mg/kg x2 Kuva 5. Siirtoon liittyvä kuolleisuus AML:n ensimmäisessä remissiossa tehtävissä kantasolujensiirroissa kolmella erilaisella esihoidolla 6
7 LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Hematologinen rekisteri ja biopankki (FHRB) Kansallinen hematologinen rekisteri ja biopankki (fhrb.fi) toimivat aktiivisesti myös HUS-piirissä ja rekisteriosioita käytetään hoidon laadun seurantaan (ks. kuvat 2 ja 3). Akkreditaatiot HYKS Syöpäkeskus sai korkeimman syöpäosaamisesta kertovan statuksen Euroopan syöpäinstituuttien organisaatiolta (OECI). Hematologian kantasolujensiirtotoiminta on saanut jälleen kansainvälisen laadunvalvonnan akkreditaation (JACIE) vuoden 2014 aikana. Hyytymishäiriöyksikön hemofiliahoidolle on myönnetty korkein CCC (Comprehensive Care Center) -status. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä mitattiin jatkuvalla asiakaspalautteella ja lisäksi kahdesti vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Polikliinisten potilaiden kyselyt tehtiin osana usean erikoisalan yhteyspoliklinikkaa ja hematologisten potilaiden arviot eivät ole eroteltavissa tästä joukosta. Asiakastyytyväisyys oli erittäin hyvä hematologian osastoilla. Vastauksia saatiin 62 potilaalta. Asiakastyytyväisyys Aihealue/ aluetta koskeneiden väittämien määrä Hoitoon tulo / 2 Tiedon saanti / 9 Hoito / 7 Hoidon turvallisuus / 4 Hoitoympäristö / 3 Esimerkkiväittämät Sain riittävästi etukäteistietoja hoitoon tulosta Saamani tieto hoidosta oli ymmärrettävää Hoitoni oli ammattitaitoista Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana Tilat olivat siistit Hoitoympäristö oli rauhallinen ja mahdollisti levon Kokonaisarvio hoidosta / 3 Saamani hoito oli hyvää 4,9 Arvioasteikko 1-5 (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä) ta 51,2 % ei aiheuttanut haittaa potilaalle, 34,2 % aiheutti lievän haitan ja 3,2 % kohtalaisen haitan. Yhtäkään vakavaan haittaan johtanutta tapahtumaa ei ollut. Haittatapahtuma ilmoitukset käsitellään keskitetysti ja merkittävät tapahtumat käsitellään potilasturvallisuudesta vastaavan ryhmän kokouksissa. Kantaosolujensiirtoyksikössä hoidon tulokset ja haittatapahtumat käsitellään laatuohjelma mukaisesti kolmasti vuodessa pidettävissä laatukokouksissa. Kaikki ilmoituksia käsittelevät tahot vastaavat ilmoitusten perusteella tehtävistä kehitystoimenpiteistä. Potilasturvallisuus Vuonna 2015 hematologian osastolla tehtiin yhteensä 292 HaiPro- eli haittatapahtumailmoitusta. Eniten raportoitiin lääke- ja nestehoitoon liittyviä vaaratilanteita ja tapahtumia (82,2 %). Näistä 45 % oli vaaratilanteita, jotka korjattiin ennen vahingon tapahtumista. Potilaille raportoiduista haittatapahtumis- Asiakasarvio 4,7 4,8 4,8 4,8 4,9 7
8 Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 2 Potilasturvallisuustyöryhmän toiminta: työryhmän kokoontuminen 12 krt/vuosi HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Arviolta 10 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suulinen tunnistaminen käytössä Rakenteisen raportoinnin tarkistuslistat käytössä (ISBAR) Käytössä olevat tarkistuslistat Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus henkilöstöstä Kyllä Kyllä Käsihuuhdekulutus (l/1000 hp) hematologian osastolla 107 Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt 3 Kirjalliset potilasmuistutukset 6 Suunnitteilla 1 (hoitajien perehdytyksen tarkistuslista) ei tiedossa Hoitojaksokuolleisuus 1,0 % Veriviljelypositiivisten infektioiden määrä 100 hoitojaksoa kohti Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä 7,6 % KEHITTÄMISPROJEKTIT Antikoagulaatiopoliklinikan käynnistyminen. Antikoagulaatiota eli verisuonitukosten hoitoon ja ehkäisyyn käytettävää lääkitystä tarvitsevien potilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Potilailla esiintyy sekä tukos- että vuoto-ongelmia. Kansainvälisesti on osoitettu asiaan perehtyneiden antikoagulaatiokeskusten vähentävän hoidon haittoja ja kuolleisuutta. Vuoden 2015 aikana on käynnistetty antikoagulaatiopoliklinikkatoiminta Hyytymishäiriöyksikössä. Maahanmuuttajahematologian poliklinikan käynnistyminen. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös tietyillä endeemisillä alueilla esiintyviä sairauksia tavataan aiempaa enemmän. Koska kyseisiä sairauksia ei juurikaan tavata kantasuomalaisella väestöllä on tämä muutos edellyttänyt uudenlaista osaamisen keskittämistä. Kyseessä on aikuisten ja lasten hematologian, neurologian, perinnöllisyyslääketieteen ja laboratoriolääketieteen osaajien välinen yhteistyö. Näiden sairauksien tehostetulla hoidolla vähennetään sairauden komplikaatioita ja näin inhimillistä kärsimystä sekä toisaalta hoidon kustannuksia. Vuoden 2015 aikana on käynnistetty lean-ajattelun mukainen päivittäisjohtaminen hematologian vuodeosastolla. Tämän tyyppinen toiminta parantaa potilaiden hoitoa ja optimoi resurssien käyttöä. Hematologian poliklinikan kuormitushuippujen selvitystyö tehtiin yhdessä Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden kanssa. Selvityksessä todettiin selviä kuormitushuippuja ja esitettiin uudenlaista ajanvarausmallia kuormituksen tasoittamiseksi ja resurssien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. 8
9 KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUKSET Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki mahdollistavat uraauurtavaa tutkimustoimintaa. Kyseessä on valtakunnallinen rekisteri ja kansainvälinen kärkihanke, jossa HUS on toiminut edelläkävijänä. Rekisteristä saatavaa tietoa voidaan käyttää hoidon laadun seurannassa ja tutkimuksessa. Suostumuksensa antaneista potilaista kerätään lisäksi luuydin- ja verinäytteitä, mikä mahdollistaa laaja-alaisen hematologista hoitoa kehittävän tutkimuksen. Tietoa voidaan hyödyntää myös yksilöllistettyyn hoitoon taudin edetessä. Hematologialla on käynnissä myös useita kliinisiä tutkimuksia koskien myelodysplastista syndroomaa, kroonista myelooista leukemiaa, akuuttia lymfaattista leukemiaa, akuuttia myelooista leukemiaa, myeloomaa, manttelisolulymfoomaa, hemofiliaa ja von Willebrandin tautia. Lisäksi on käynnissä rekisteritutkimuksia koskien paroksysmaalista nokturnaalista hemoglobinuriaa ja dysfibrinogenemiaa. Kantasolujensiirtoyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä Euroopan siirtoyksiköiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti tutkimuksiin. P o til aa t rekisteriss ä Kaikki HUS N äytemää r ä b i o p ankiss a Kaikki HUS
10 HYKS Syöpäkeskus Hematologia HYKS Meilahden kolmiosairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, Helsinki Postiosoite: PL 372, HUS Puhelin:
kertomus 2 Hematologi Aino Lepän
Toiminta016 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tuloksia 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotTerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.
TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo
Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotVerensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
1 Potilashoidon vuosikertomus 2016 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 2 Johdanto Vuosi 2016 oli toinen täysi vuosi uusille tulosyksiköille. Vuoteen 2015 verrattuna tulosyksikössä ei lukuun ottamatta yhteispoliklinikoiden
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotAsiakastyytyväisyys 2013
Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit
LisätiedotBiopankki: ideasta käytäntöön
Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland
LisätiedotHUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus
HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital
LisätiedotAML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:
AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset: - riskiluokitus ELN 2017 ja luokitus WHO:n 2017 mukaisia - AML-
Lisätiedot6.3.4. Neurotoimialue
6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),
LisätiedotTerveysInfo. Eturauhassyöpäpotilaan opas Eturauhasyöpä ja sen eri hoitomuodot. Sairauden vaikutukset elämään, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.
TerveysInfo syöpätaudit Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru.
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
Lisätiedot6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.
6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi
ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotAneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot
Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
LisätiedotAikuisten akuutti lymfaattinen leukemia 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa
Rami Nylund, Maija Itälä-Remes, Tommi Kauko, Marjut Kauppila, Mervi Putkonen, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi ja Kari Remes 20 vuoden hoitotulokset TYKS:ssa 714 Aikuisten akuuttia lymfaattista leukemiaa
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotSINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO
SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO 1 KOHTI TAVOITTEELLISTA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ 1) Alueellinen yhteistyö Yleistä HUS:ista
LisätiedotTaulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Psykiatrian tulosalue 1 Psykiatrinen hoito Psykiatrian tulosalue tuottaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian palveluja hajautetusti lähellä palvelujen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotAKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja
AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava
LisätiedotAML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous
AML hoitotutkimuksia AML-työryhmäkokous 27.09.2017 Tutkimuskysymyksiä Induktiohoito Remissioiden määrä Hoidon toksisuus Konsolidaatiohoito Relapsin esto (RFS, OS) Hoidon toksisuus AraC annos Antrasykliini
LisätiedotTietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen
Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
Lisätiedot6.3.7. Naistenklinikka
TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2016 Medisiininen toimialue
Potilashoidon vuosikertomus 2016 Medisiininen toimialue 1 Medisiininen toimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Medisiininen toimialue tuottaa potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaiden asiantuntijoiden
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPsykiatrian Lean hankkeet
Psykiatrian Lean hankkeet PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNTA, yh, laatupäällikkö Hyks Psykiatria, vs. potilasturvallisuuspäällikkö HUS Yhtymähallinto 2 Esityksen sisältö Mitä on Lean? Päivittäinen johtaminen
LisätiedotIäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito
Esa Jantunen, Taru Kuittinen ja Erkki Elonen KATSAUS Iäkkäiden potilaiden pahanlaatuisten veritautien hoito Suuri ja yhä lisääntyvä osa pahanlaatuisiin veritauteihin sairastuvista on iäkkäitä, mutta hoitotutkimuksia
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
Lisätiedot6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)
6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotVirtaussytometrian perusteet
Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys
LisätiedotSairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010
Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotFollikulaarisen lymfooman nykyhoito
Follikulaarisen lymfooman nykyhoito Follikulaariseen lymfoomaan sairastui Suomen syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2014 kaikkiaan 228 potilasta. 1 Tämä tarkoittaa noin viidesosaa kaikista
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit -toimialue kattaa korva-,
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotTyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen
Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen akuutin lymfaattisen leukemian hoitotuloksiin Suomessa Helena Hohtari Lääketieteen kandidaatti Helsinki 8.7.2012 Tutkielma helena.hohtari@helsinki.fi
Lisätiedot27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotTavallisimmat lymfaattiset sairaudet
Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala, Jämsä Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotHIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010
HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm
Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotVERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
LisätiedotToiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016
Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne
LisätiedotLasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto
Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2014 Medisiininen toimialue
Potilashoidon vuosikertomus 2014 Medisiininen toimialue 6.3.5. Medisiininen toimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Medisiinisen toimialueen tavoitteena on tarjota hyvää potilashoitoa turvallisessa ympäristössä
LisätiedotHEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2012 Jenny Kultanen & Lilli Mustonen HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotAsiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi
Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita
LisätiedotToimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista
Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotOsastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski
Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,
LisätiedotParhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP
Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet
LisätiedotPOTILAAN OSALLISTAMINEN
POTILAAN OSALLISTAMINEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISTÄ JA HOIDON JATKUVAA LAADUN PARANTAMISTA, CASE HYKS SYÖPÄKESKUS Tuula Helander Kehittämispäällikkö, Hyks Syöpäkeskus, HUS Asiamies, Suomen Syöpäinstituutti
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotLastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013
Lastentautien tulevaisuuden näkymät Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 9.4.2013 HYKS Lastenklinikka toiminnallisesti Maan ainoa täyden palvelun lastensairaala
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS
TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotImatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen
LisätiedotTransplant eligible ensilinjan hoito
Transplant eligible ensilinjan hoito Ohje koskee hyväkuntoisia 70-75-vuotiaita potilaita Sytogenetiikka kaikilta Korkean riskin sytogenetiikka: del17p ( 20%), t(4;14),+1q, t(14;16), t(14;20) Potilaat pyritään
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT
1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten
Lisätiedot