RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin Sumessa määritettiin päihtyneisyyden aste ns. kliinisellä humalatestilla sekä mittaamalla veren alkhlipitisuus. Kliinisestä testistä luvuttiin vähitellen, kska sen käyttö li sekä hankalaa että kallista. Vunna 1977 tuli vimaan r-rs. prmillelaki, jnka mukaan veren alkhlipitisuus määrää rattijupumuksen asteen. Hengitysilman alkhlipitisuuden rnääritys tettiin 198-luvulla kaytti;n lähinnä seu- ntamenetelmäksi. Siihen aikaan kelpuutettiin Eurpassa ikeuskäsittelyjen yhteydessä ainastaan veren alkhlipitisuurlen määiltykset, kska puhallusmittarit livat vielä teknisesti puutteellisia.'l'ekniikan kehittyessä vat hengitysilman alkhlipitisuuden mittaukset tulleet lutettavammiksi ja hyväksytymmiksi. Sumessakin n juuri vahvistettu j muutaman vuden vireillä llut lakiesitys, jnka mukaan myös puhalluskkeen tulksia vidaan kayttaa virallisina alkhlipitisuuden määrityksinä. Tallin turvaudutaan usein ns. takaisinlaskentamenetelmään, jllin tiettyä kaavaa käyttäen lasketaan veren alkhlipitisuus laaksepäin. \ leensä k i i nnilsla r eri nä1 lteen ttn kuluu nin pulesta tunnista klmeen tuntiin. Pakenemistapauksissa aikaa kuluu vielakin nrnsaammin. Kuvista ihnenee. miten verenalkhlikäyrän eri vaihcet vaikuttavat takaisinlaskenlaan. Velenalkhlikuylen nusu- ja lasapainvaiheissa takaisinlaskenta tuttaa liian krkean ja laskuvaiheessa liian matalan arvn. Jkainen tekija, jka vaikuttaa alkhlin imeytymiseen, jakautumiseen ja haviamiseen, vaikuttaa täten laskennan lutettavuuteen. Oikeustur-vaa ajatellen n tärkeää eliminida kaikki ne tekijät, jtka mahdllisesti khttavat takaisinlaskenta-arvja. Olisi aina varmistettava, nk jumisen lpettamisesta kulunul liittärästi aikaa. jlla imeyll mis- ja tasapainvaiheiden vitaisii n lettaa tapahtuneen. Häviämisnpeus ei myiiskään saisi alittaa takaisinlaskentakaavassa käytettyä arva. TAKASN-ASKENTA VEREN ALKOHOLMAAN YSTTN ONGELMANA SUOMEN TAKASNLASKENTAKAYTANTO SEN VRHELAHTEET JA Ongelmallista veren alkhlimäärityksiä tehtäessä n se aika, jka ehtii kulua ajtapahtuman, kiinnitn ja verinäytteen tn valille. llutsissa takaisinlaskennan ngelmiin kiinnitettiin humita j 6-luvulla. läkaisinlaskentakäytäntö pistettiin uuden prmillelain ALKOHOL POL T]KKA ö(19951:2 t23
Kuai l. Takaisinlaskenta (<-) velenalkhlikäyrän eri vaiheissa. Nulen pää kuvaa kiinnitt- tai ajtapahtumahetkeä meytyminen s. tr Kuui 2. Kahdeksan verenalkhlikäyrää (Jnes & Neri l99l). Henkilt jivat annksensa (1,43 grammaa alkhlia painkila khti) pulessatista tunnissa. Tiset nulet sittavat takaisinlaskennan maksimi-virheen Sumen rninimikriteeriä käyttäen; tiset sittavat verenalkhlikäyrän kriittistä pistettä eli jumisen lpettamisesta kulunutta aikaa, jta ennen takaisinlaskentaa ei vida sveltaa c a Aika tultua vimaan vunna 975, jllin kriteeriksi virallistettiin veren alkhlipitisuus ajn jalkeen. Sumessa n käytetty takaisinlaskentamenetelmää siita lahtien, kun prmillemäärityksiin siirryttiin. Tata nykya vudessa vi kertyä pari tuhatta laskentaa. Veren alkhlimääritykset surittaa Kansanterveyslaitksen verenalkhlilabratri. Nykyisen käytännön mukaisesti takaisinlaskenta suriletaan ainastaan, mikäli jumisen lpettamisesta verentthetkeen n kulunut yli kaksi tuntia. Tämän ajan letetaan riittävän, jtta alkhlin imeytymis- ja tasapainvaiheet lisi hitettu ja verenalkhlikayrä lisi laskussa. Takaisinlaskennassa käytetään varmuuden vuksi erittäin hidasta alkhlin pistumisnpeutta eli.8:aa prmillea tunnissa. Takaisinlaskennassa kaytetty,8 prmillea tunnissa n kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin varvainen arvi. Tallä pyritään estämään ikeusturvaa heikentävät virhelaskelmat. hmisella alkhlin nrmaalin palamisnpeuden vaihteluväli n,12 ja,16 prmil- 2..5,O.5 (-) 2.O.5,O : " -.5 ; 'ä 9 2 2.O.) E t. >.5 2.O t..5 2 1.5 min 9O min 2 4 6 8 11214 2 1 6 B 112 i,i flo nrin 21 nrin 12 min 2..5 1...5 6 min 2 4 6 B lr2l4 2 4 6 B 11214 lr 2. 1...5 2 min 2 4 l 6 O 2 4 6 tl 1121,1 2 4' 6 ti ll2l 7 2. 1...5 6 min 2 4 6 B 112i4 2 4 6 B lt2l4 Aika jumisen alittamisesta (tuntia) lea tunnissa (Erikssn 1993). Nain llen suurelle salle henkilöistä, jiden verenalkhli n häviämisvaiheessa, takaisinlaskentä antaa liian matalan veren alkhlipitisuuden (ks. kuvit 1 la 2). Tama vi krstua runsaasti alkhlia kuluttavilla henkililla, jiden alkhlin palamisnpeus n kiihtynyt (Haffner & al. 1991). Kahden tunnin kriteeriin liittyy seka laadullinen että määrällinen virhelähde. Laadullinen virhe mudstuu siitä, että kriteeri kskee aikaa jumisen lpettamisesta verent- i 124 ALKOHOLPOLTKKA 6(1995):2
tn, eikä ta humin itse ajtapahtuma- ja kiinnitthetkea. Mikali kahden tunnin kriteeriä käytettäisiin ikein, sen pitäisi kskea aikavalia jumisen pettamisesta kiinnitthetkeen eikä verentthetkeen. Nykyisen käytännön mukaan esim. lähes kaikissa tapauksissa, jissa kiinnitsta verenttn kuluu ainakin kaksi tuntia, tehdään takaisinlaskenta, vaikka jumisen lpettamishetkestä ei le tieta. Näin llen suritetaan kntrllimattman usein takaisinlaskentja, vaikka ajtapahtuma ja kiinnitt suvat verenalkhlikäyrän imeytymis- ja tasapainvaiheisiin. Kuvi 2 kuvaa juuri tämänlaatuista tilannetta. Näemme. että takaisinlaskenta kuudessa tapauksessa kahdeksasta tuttaisi liian krkean arvn. Vaikka kahden tunnin kriteeriä kaytettaisiin ikein eli jumisen lpettamisesta kiinnittn eikä verenttn. se ei silti riitä maarällisessä mielessä. Useissa tilanteissa imeytymis- ja tasapainvaiheet kestävät humattavasti kauemmin kuin kaksi tuntia. Rukailu, lairrreat alkhlijumat ja suuret alkhlimäärät vat tekijöitä, jtka pidentävät imeytymisvaihetta ja takaisinlaskennalle tärkeän kriittisen pisteen saavuttamisaikaa. Talla pisteellä tarkitetaan sitä hetkeä, jnka jalkeen takaisinlaskenta vasta vidaan lutettavasti surittaa. Kuvissa 3 n yhdistetty vanhemmat ja uudemmat tutkimustulkset. Siita ilmenee, että kun jumisen lpettamisesta n kulunut kaksi tuntia, niin nin 12 prsentissa tapauksista, jissa alkhlia n nautittu tyhjään vatsaan, ei takaisinlaskentaa vielä vida sveltaa. Vastaavasti jumisen tapahduttua ruc,kuilun llrteytlessä prsenttisuus nusee neliaänkymmeneen. Turvallinen takaisinlaskenta vidaan alittaa vasta neljä tuntia jumisen lpettamisesta. TAKASNTASKENTAONGELMAN RATKASU Oen pyrkinyt sittamaan, miten mnimutkaista ja ngelmallista takaisinlaskenta vi lla. Sumen käytännössä esiintyy vakavia Kuui il. Syiimisen ja jurnisen lpettamisesta kuluneen ajan vaikutukset takaisinlaskennan keskimääräiseen virheriskiin. Virhe tarkittaa verenalkhlikäyrän levan vielä takaisinlaskentaan sveltumattmassa vaiheessa (ennen ns. kriittista pistettä, ks. kuvi 2). Keskiarvt n laskettu seuraavista tiiistä: Tuvinen 193, Alha 1951, Pihkanen 1957, Jnes 984, Jnes & Neri 991, Jnes & al. 99l..lnes & Jönssn 1994 (X).5 E tr j q tvhjään Yatsaan 7 a - aterian kans.sa 2 4 A ika jurnisen ljrettanrisesta (tuntia) puutteita. Aikanaan n tehty virheellinen periaatepäätös, kun kriteeriksi n tettu tietty aikaväl i jumisen lpetlamisestu verenttn. Vaikka tämän ajan sinänsä lisi uskttu riittävän verenalkhlikeyran alkuvaiheiden hittamiseen, sen lisi kuitenkin pitänyt kskea aikavaliä jumisen lpettamisesta aj- tai kiinnitthetkeen. Lisäksi valittu aikakriteeli. kaksi tunlia. n airan riitlämätön. jpa siinäkin tapauksessa, että alkhli n jutu tyhjään vatsaan. Alkhlin kemiallinen määritys n erittäin lutettava ja siinä ikeusturvaa heikentävä virheriski n ainastaan alle miljnassa. Niin ikaan takaisinlaskennassa kaytetty,8 prmillea tuntia khden n vastaavasti turvallinen. Tahan lgiikkaan perustuen ja valttämätön ikeusturva humin ttaen n vaikeaa ymmärtää, että takaisinlaskennässa n keytössä kahden tunnin minimikriteeri, jka A KOHO] POLT KKA t25 6 {r9s5) 2
aiheuttaa aivan tisen suuruuslukan virheriskit. Virheellinen takaisinlaskentakaytänt pitäisi pistaa valittmasti. Mikäli takaisinlaskenta haluttaisiin jissakin tapauksissa säilyttää, tulisi kriteereitä muuttaa. Neljan tunnin minimiaika jumisen lpettamisesta ajtai kiinnitthetkeen lisi valttamätön, jtta takaisinlaskenta vitaisiin ikeusturvaa heikentämättä surittaa vidaan standardida, jää humattava vaihtelulahde silti myös keskuslaitteistn saavuttamattmiin. Keskuslaitemenetelmällä n myös ngelmana aika, jka ehtii kulua ajtapahtuman, kiinnitn ja näytteentn välillä, eli aivan sama kuin verenmääritysten khdalla. Kaiken kaikkiaan keskuslaitteistmenetelmalla ei saavuteta sen kallista hintaa vastaavaa parannusta. PUHAT,USKAYTANNON ONGETMEN RATKASU VERMAARTYKSSTA PUHATLUSKOKESN Sumessa laillistettiin puhallusmääritykset syksylla 1994. Tistaiseksi tämä laki pätee ainastaan periaatteellisella taslla, kska virallisesti hyväksyttyä puhallusmenetelmää ei vielä le käytettävissä. Asiaa phtii paraikaa sisäasiainministeriön asettama työryhmä. Tistaiseksi tdennäköisin vaihteht n, että puhallusmittareita käytettäisiin edelleen ainastaan seulntamenetelmänä. Ratkaiseva hengitysalkhlin määritys suritcttaisiin tietyissa asemissa,.jissa varusteena lisi ehdttman tarkka is keskuslaitteist. Yksittäinen laite maksaa n. 1 markkaa ja yhteiskustannukset nusisivat n. kymmeneen miljnaan markkaan. SUUNNTTETTA OLEVAN PUHAL,USKAYTANNÖN HEKKOUDET On ttta, että keskuspuhalluslaitteistilla alkhlipitisuus pystytään määrittämään hengitysilmasta useamman desimaalin tarkkuudella verrattuna kenttäkäytössä leviin puhal- uslaitteisiin. Tässä kuitenkin jalleen unhdetaan, että hengitysmenetelmässä, aivan kuin verenalkhlin määrityksissä, n muita humattavia virhe- ja vaihtelulahteita. Puhal- uksessa hengitysilman alkhlipitisuus vaihtelee hengityksen alku-, keski- ja lppuvaiheissa, mikali hengitystä pidätellään, huhtetaan jne. Vaikka näita vaihtelulahteita Rattijupumusrikksen aste n Sumessa perustunut veren alkhlipitisuuteen. Kun kerran laki puhuu prmillerajista, n tietysti tuntunut unnlliselta keskittyä erittäin tarkkaan määritysmenetelmään. Tästä n kuitenkin tullut itsetarkitus, kun ei le pystytty ttamaan humin varsinaisia muita vaihtelulahteita. Veren tai hengitysilman alkhlipitisuusrajat vat kuin veleen piirrettyjä viivja, kun niiden tarkituksena n kuvata alkhlin vaikutuksen alaisuutta. Ehdtan seuraavaa käytäntöä: Kun rattijupumuksesta epäillyn henkiln puhallus ylittää,4:ää prmillea vastaavan rajan, suritetaan lisätutkimus. Sellaiseksi mielestäni riittää kahden muun vastaavan puhallusmittarin tarkistusmääritykset. Mikäli yhdenkin laitteen lukema pikkeaa enemmän kuin svitun marginaalin verran, tehclään lisätarkistus. Kaikki määritykset vidaan surittaa lemassa levalla kalustlla tai vastaavilla puhalluslaitteilla. Rattijupumuksesta epäilty henkik; allekirjittaa paikan päällä ennen lisätarkistuksia hyväksymisensä sille, että klmen puhallusrnittarin keskiarv tulee lemaan lainvimainen. Vaihtehtiresti asianmainen visi vaatia (malla kustannuksellaan) verenalkhlimääritystä, jnka ar-v suraan lisi lainvimainen. Rutsissa tällainen valintamahdllisuus n lemassa, mutta käytäntö n sittanut, että ainastaan alle prsentti asianmaisista tätä vaatii. Tassa yhteydessä tdettakn, että Rutsissa käytetty keskuslaitteistmenetelmä n tdettu turhan kompeloksi ja kalliiksi (henkilkhtainen tiednant, t26 AtKOHOt POTT KKA 6ll995):2
Rutsin virallisen alkhlimäärityslabratrin jhtaja tri W'ayne Jnes). Ehdttamani uusi alkhlimaarityskäytän- tö lisi halpa, npea, helpp ja vaivatn. Mitä tärkeintä, myös asianmukainen ikeusturva lisi talloin teltu humin. KRJALLSUUS Alha, A. R.: Bld alchl and clinical inebriatin in Finnish men. Sumalaisen Tiedeakatemian Timituksia, A.v. 26 (1951) Erikssn, C. J. P.: Alkhliaineenvaihdunta. Kirjassa: Kiianmaa, K. & Salaspur, M. (tim.): Alkhli - bilaaketieteellinen käsikirja. Helsinki: Otava, 1993 Haffner, H.-T. & Besserer, K. & Stetter, F. & Mann, K.: Die Athanl-Eliminatinsgeschwindigkeit bei Alkhlikern unterbesnderer Berücksichtigung der Maximalwertvariante der frensischen BAK-Rückrechnung. Blutalkhl 28 (teer),46-s4 Jnes, A. W.: nterindividual variatins in the dispsitin and metablism f ethanl in healthy men. Alchl t (1984),385-391 Jnes, A. W. & Jnssn, K.-4., Fd-induced wering f bld-ethanl prfiles and increased rate f eliminatin immediately after a meal. Jurnal f Frensic Sciences, painssa (1994) Jnes, A. W. & Neri, A.: Evaluatin f bldethanl prfiles after cnsumptin f alchl tgether with a large meal. Canadian Jurnal f Frensic Sciences 26 (f991), 165-173 Jnes, A. W'. & Jönssn, K.-4. & Neri, A.: Peak bld-ethanl cncentratin and the time f its ccurrence after rapid drinking n an empty stmach. Jurnal ffrensic Sciences 36 (1991),376-385 Pihkanen, T A.: The effects f distilled and brewed beverages, physilgical and neurlgical palt. The Finnish Fundatin fr Alchl Studies Vl. 4. Helsinki 1957, 19-52 Tuvinen, P..: Über den Alkhlgehalt des Blutes unter verschiedenen Bedingungen. Helsingin ylipist 193. AKOHOTPOLTKKA ö {19951: 2 r27