Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o 4:79. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 2, 3, 4, 15, 22 ja 33 sekä niihin liittyvät katu- ja liikennealueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014 Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve ja tavoitteet Tohmajärven kunta on hankkinut omistukseensa Värtsilän alueelta Niiralasta osan tilasta Kotipirtti RN:o 4:79. Kunnan omistukseensa hankkima maa-alue rajoittuu välittömästi Niiralan asemakaavaan. Kunnalla on tavoitteena osoittaa maaalue liikerakentamiselle. Tohmajärven kunnanhallitus on kokouksessaan 31.03.2014 ( 99) päättänyt käynnistää Niiralan asemakaavan laajentamisen hankitulle alueelle (osa tilasta RN:o 4:79). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on valmisteluvaiheessa ja maakuntakaavan 4. vaiheeseen on suunnitteilla osoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Niiralan raja-aseman tuntumaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on 2 000 k-m². Kortteleiden 2,3,4,15 ja 22 asemakaavan muuttaminen ja osaa tilasta RN:o 4:79 koskeva asemakaavan laajentaminen aloitetaan laatimalla yleiskaavallinen tarkastelu, joka kattaa Niiralan kaupan, palveluiden ja teollisuuden alueet sekä välittömästi niitä ympäröivät alueet valtatien 9 molemmin puolin. Yleiskaavallisen tarkastelun tavoitteena on muodostaa perusta nyt laadittavalle asemakaavan muutokselle ja laajennukselle sekä myöhemmin vähittäiskaupan suuryksikköä varten laadittavalle kaavamuutokselle siten, että Niiralaan muodostuu yhtenäinen, liikenteellisesti toimiva ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukainen kaupan, logistiikan ja teollisuuden toimintojen kokonaisuus. Kunnan omistukseensa hankkima maa-alue rajoittuu Niiralan asemakaavan kortteleihin 3 ja 4. Asemakaavan laajennuksen yhteydessä muutetaan kortteleiden 2, 3 ja 4 asemakaavaa ja niihin liittyviä katualueita (Yritystie, Alasintie ja Kauppatie) siten, että asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle muodostuu toimiva kaupan ja palveluiden alue sekä sen sisäinen raskaalle liikenteelle mitoitettu katuverkko. Asemakaavaa muutetaan valtatien pohjoispuolelle sijoittuvissa kortteleissa 15 ja 22 siten, että uudet kaavamerkinnät sallivat ko. kortteleihin teollisuuden ja varastoinnin ohella voimassa olevassa kaavassa osoitettua enemmän kaupallisia toimintoja. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijoittuvat Niiralaan rajavyöhykkeen tuntumaan. Valtatien 9 eteläpuolinen asemakaavan muutos- ja laajennusalue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 9 (Rajantie) ja etelässä 110 kv:n sähkölinjaan. Valtatien 9 pohjoispuolinen asemakaavan muutosalue sijoittuu Värtsiläntieltä haarautuvan Teollisuustien varteen osin tien etelä- ja osin pohjoispuolelle. Suunnittelualueilta on matkaa Tohmajärven kuntakeskukseen n. 18 kilometriä. Suunnittelualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 34 hehtaaria. 1
Asemakaavan muutos- ja laajennusalueiden sijainti. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet ilmakuvalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Tohmajärven kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. 2
Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Maakuntakaavaan on merkitty Niiralan työpaikka-alue (tp) valtatien 9 pohjoispuolelle. Muutos- ja laajennusalueet sisältyvät maakuntakaavaan osoitettuun taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen. Maakuntakaavaan on merkitty rajanylityspaikka sekä siihen liittyvät valtatie- ja rautatieyhteydet. Maakuntakaavaan on merkitty myös pohjavesialueet. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet eivät sijoitu pohjavesialueelle. Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on esitetty luonnonvarat ja luontoarvot (sorat, harjut, turvetuotanto ja suot) sekä energia-huollon, ampumaratojen ja melualueiden aluevaraukset. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on myös päivitetty muinaismuistokohteet. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia asemakaavan muutos- ja laajennusalueille. Ote maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen yhdistelmäkartasta. Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä on esitetty myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä selvitetty ja tarkistettu maakuntakaavan 1. vaiheen kaavaa yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa on käsitelty mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampumaalueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. 3
Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 17.6.2013. Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna 2015. Maakuntakaa-van 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Osayleiskaava Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella on voimassa Niiralan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on hyväksytty Tohmajärven kunnanvaltuustossa 12.12.2006 ( 3). Asemakaavan muutos- ja laajennusalue on merkitty osayleiskaavaan palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), työpaikka-alueeksi (TP), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Valtatien 9 varteen sen eteläpuolelle on osayleiskaavassa esitetty kevyen liikenteen väylä. Osayleiskaavaan on merkitty myös valtatien 9 melualue. Ote osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Tohmajärven kunnanvaltuustossa 25.6.2012 ( 48). Asemakaavan muutosalue valtatien 9 eteläpuolella on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten (P; korttelit 2 ja 3), liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY; kortteli 4). Asemakaavan muutosalue valtatien pohjoispuolella (korttelit 15 ja 22) on merkitty teollisuuden ja varastoinnin alueeksi (T) sekä pieneltä osin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tehokkuusluku e on kortteleissa 0,30. 4
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Laaditut selvitykset ja suunnittelualueita koskevat suunnitelmat Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen selvitysmateriaali, mm. kauppapaikkaselvitys (Pohjois-Karjalan Liitto, 2013-) Niiralan osayleiskaava selvitysmateriaaleineen (Tohmajärven kunta, 2006) Niiralan asemakaava selvitysmateriaaleineen (Tohmajärven kunta, 2012) Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) Tieliikennemäärät ja -ennusteet (Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Valtatien 9 parantaminen Niiralan raja-aseman kohdalla, Tohmajärvi (Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2011-) Asemakaavan muutos- ja laajennusalueen sekä ympäristön rakennushistorialliset inventoinnit (Veikko Hassinen, Helena Vauhkonen, 2002) 9-tien kehittämisprojektin (Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy) tuottama materiaali ja selvitykset Laadittavat selvitykset Asemakaavan laajennusalueelle laaditaan luontoselvitys. Asemakaavan muutosalueilla voimassa olevan asemakaavan luontoselvityksiä päivitetään. Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen ja -laajennuksen vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin ajan. Erityisesti arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta. Vaikutuksia arvioidaan myös ympäristön viihtyisyyden sekä ihmisen terveyden kannalta ottaen huomioon mm. uusien liikennejärjestelyjen synnyttämät päästöt. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti vaikutuksia Rajantien (valtatie 9) liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Merkittäviä vaikutuksia arvioidaan tarvittavin osin myös suunnittelualueen ulkopuolella, vaikutusalueella. 5
Osalliset ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: Kunnan lautakunnissa ja kunnanhallituksessa Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa Asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksen sekä muutos- ja laajennusehdotuksen nähtävillä pidolla Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kunnan hallinto ja viranhaltijat kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ympäristölautakunta kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ratahallintokeskus Rajavartiolaitos, Pohjois-Karjalan rajavartiosto Suomen Tulli, Imatran tullitoimipaikka Museovirasto Muut osalliset Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Tohmajärven kunnan vesihuoltolaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Tohmajärven kunnan kuntatekniikan päällikkö Keski-Karjalan luonto ry Asemakaavamuutoksen tavoiteaikataulu Asemakaavan muutos- ja laajennustyö aloitetaan kesäkuussa 2014. Tavoitteena on, että kaavamuutos- ja laajennusluonnos on nähtävillä syyskuussa 2014 ja kaavamuutos- ja laajennusehdotus on nähtävillä marras-joulukuussa 2014. Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa sijoittuu tavoitteiden mukaan helmikuulle 2015. Yhteystiedot Tohmajärven kunta: Kaavan laatija: Kunnaninsinööri Seppo Siponen Arkkitehti Kaija Maunula Puh 040105 4201 Puh 041740 8453 Email seppo.siponen@tohmajarvi.fi Email kaija.maunula@gmail.com Tohmajärven kunta Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Järnefeltintie 1 Orkoniitynkatu 11 B 82600 Tohmajärvi 53850 Lappeenranta 6