1
KOKEMUKSIA MOBIILIOHJAUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA MOTTU-projekti - mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena Toimittaneet Anna-Leena Ruotsalainen ja Airi Laitinen 2
Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) 70201 KUOPIO GSM 044 785 5023 faksi 017 255 5014 julkaisut@savonia.fi www.savonia.fi/julkaisut 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/2/2011 ISBN: 978-952-203-140-2 (painettu) ISBN: 978-952-203-141-9 (verkkojulkaisu) ISSN-L: 1795-0848 (painettu) ISSN: 1795-0848 (verkkojulkaisu) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C:47 ISSN: 1797-3848 (painettu) ISSN: 1797-3856 (verkkojulkaisu) Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio Taitto: Tapio Aalto Painopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 3
SISÄLLYS Anna-Leena Ruotsalainen Johdanto... 5 Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä... 7 Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opintopolun eri vaiheissa... 13 Marja-Sisko Kataikko Ryhmän taustan vaikutus mobiiliohjauksen pilotointiin ja ryhmäytymisen näkökulma mobiilituutoroinnissa... 23 Arja Lång Mobiilituutorointi ohjauksen ja neuvonnan tukena opintojen alkuvaiheessa... 27 Sami Lahti mtuutorin käyttö opiskelijoiden alkukyselyssä ja henkilökohtaisessa ohjauksessa... 33 Riitta Junnila-Savolainen Mobiilituutorointia opintokokonaisuuksissa Opintojaksojen kompetenssien kautta tapahtuva tuutorointi... 39 Marja-Leena Rautiainen Harjoittelun ohjaus mtuutorin avulla... 45 Pentti Ojajärvi Mobiilius opetuksessa ja oppimisessa... 49 Airi Laitinen Mitä saimmekaan aikaan - vaikuttavuuden arviointia Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektista... 59 Anna-Leena Ruotsalainen Etätuutoroinnin mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa... 67 Mitä tulevaisuudessa?... 71 Pentti Ojajärvi Elämä on mobiilia... 77 4
5
Johdanto Ammattikorkeakoulujen yhdeksi opetuksen kehittämisen painopistealueeksi on asetettu opintojen läpäisyn parantaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy. Tähän pyritään esimerkiksi opintojen etenemisen seurannalla ja havaittujen ongelmakohtien korjaamisella, opintojen ohjatulla suunnittelulla ja kattavalla opiskelun ohjauksella sekä opiskelumotivaation tukemisella. Opiskelijalle on taattava mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen- ja uraohjaukseen koko opiskeluajan. Ohjauksen tulee entistä paremmin ennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tavoittaa keskeyttämistä harkitsevat opiskelijat mahdollisimman varhain. Ohjauspalvelujen kehittämisessä tulee kehittää erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi omaehtoisena ohjauksena, ryhmäja pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena hyödyntäen tieto-, viestintä- ja mobiiliteknologian vielä käyttämättömiä ja rajattomia mahdollisuuksia. Suunnitelmallisena ja kokonaisvaltaisena ohjausprosessina tuutorointi on tarkoitettu oppijan avuksi hänen persoonallisessa ja ammatillisessa kasvussa ja oppimistaitojen kehittymisessä. Ohjaus tukee oppimisprosessin käynnistämistä, oppimisen solmukohtien avaamista ja oppimisen sosiaalisuuden korostamista. Olennaisia seikkoja tuutoroinnissa ovat yksilöllisyys, luottamuksellisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin lähtökohtana on ollut tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut kehittää opettajille uusi työväline opiskelijan tuutoroinnin avuksi niin, että he pystyvät tukemaan opiskelijan oppimisprosessia oikea- aikaisesti. Mobiiliteknologian avulla opiskelijoiden on myös mahdollista saada tuutorointia ajasta ja paikasta riippumatta säännöllisesti ja systemaattisesti. Opettajat voivat näin löytää potentiaaliset keskeyttäjät ja suunnata tehostetun tuutoroinnin näihin opiskelijoihin. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena - projektissa (11/2008-6/2011), jota rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ovat olleet mukana Savonia -ammattikorkeakoulu (Terveysalan Kuopion yksikkö, Tekniikan Kuopion yksikkö ja Kuopion Muotoiluakatemia) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Biotalouden, Luovien alojen ja Sosiaali- ja terveysalan keskukset). Projektissa on ollut mukana 9 opettajaa eri koulutusohjelmista. He ovat toimineet opettajatuutoreina mobiilituutorointia pilotoiville opiskelijaryhmille. Pilotoinissa on ollut mukana noin 290 opiskelijaa eri koulutusohjelmista kulttuurialalta, luonnontieteiden alalta, luonnonvara- ja ympäristöalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta. 6
Projektissa on tuotettu etätuutorointiprosessin malli, jossa kuvataan opiskelijan ohjauksen tarve ja etätuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Etätuutorointiprosessista on tehty animaatio, jonka avulla opiskelijan tuutoroinnin toteuttaja voi löytää uusia keinoja opiskelijan ohjaamiseen mobiiliteknologian ja sosiaalisen median avulla. Projektissa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty mobilituutoroinnista saatavia hyötyjä opiskelijoiden ohjauksessa, opintojen keskeyttämisessä ja oppimisprosessin tukemisessa. Tässä julkaisussa tullaan käsittelemään mobiilituutorointia pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden kokemuksena. Julkaisun artikkeleiden aiheena on mobiiliohjaus opetuksessa, harjoittelussa ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluprosessin tukemisessa opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Lisäksi julkaisussa on artikkeli mobiilisovelluksesta (mtuutori) ja sen kehittämistyöstä ja projektin aikana tehdystä tutkimuksesta. Kiitokset rahoittajalle sekä projektityöskentelyssä mukana olleille opettajille Airi, Arja, Kalevi, Marja-Leena, Marja- Sisko, Pentti, Riitat, Sami, Sanna, Sirpa ja opiskelijoille. Kiitokset projektiryhmälle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä mtuutorin kehittämistyössä ja projektin tavoitteiden mukaisen etenemisen varmistamisesta. Kiitos myös mtuutorin kehittämistyötä tehneille Mobiletools Internationalin Pekka Pirttiaholle ja Teemu Thorströmille hyvästä yhteistyöstä mobiilisovelluksen, mtuutorin, kehittämistyössä. Anna-Leena Ruotsalainen Projektipäällikkö 7
Sanna Kukkasniemi mtuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajien yhteistyönä Opetuksen painopiste on siirtynyt opettajajohtoisesta opetuksesta opiskelijan oppimisprosessin ohjaamiseen (Koli 2010; Pirttiaho 2009; Manninen 2004, 29-34). Opiskelijan yksilöllisten ohjaustarpeiden huomioiminen jokaisessa opintopolun vaiheessa ja sen siirtymissä on tärkeää (Annala 2009, 72; Hämäläinen 2009, 182-183; Kauppila 2009; Lätti 2008, 82). Samalla mobiiliteknologia, älypuhelimet ja kehittyneet käyttöjärjestelmät ovat mahdollistaneet ennen Internetiin rajautuneiden palveluiden käytön myös mobiililaitteiden kautta. Saatavuus ja saavutettavuus on yhä helpompaa. Tekniikan kehittyessä myös ohjauksen ja tuutoroinnin toteuttamiseksi on otettu avuksi erilaisia teknisiä apuvälineitä. Koska Suomessa jokaista suomalaista kohti on käytössä enemmän kuin yksi matkaviestinliittymä (Tilastokeskus 2009), mobiiliteknologian hyödyntäminen osana tuutorointia on luonteva askel kasvokkaisten ohjaustapaamisten rinnalle. Artikkeli sisältää kuvauksen Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena projektissa tehdystä yhteistyöstä Mobiletools-yrityksen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun pilotoivien opettajien ja opiskelijoiden välillä mtuutori-sovelluksen kehittämiseksi. Kuvaus perustuu kevään 2009 ja joulukuun 2010 välisenä aikana laadittuihin projektiryhmän workshop-päivien muistioihin, pilotoivien opettajien sekä yrityksen edustajien väliseen kommunikointiin sovelluksen pilotointi- ja testauskysymyksissä sekä Mobiletoolsin edustajan Pekka Pirttiahon haastatteluun joulukuussa 2010. Mikä mtuutori on? mtuutori on Moodleen integroitu, tällä hetkellä Java-sovelluksia tukeviin kännykkämalleihin ladattava mobiilisovellus. Sovellus mahdollistaa kyselyihin vastaamisen mobiililaitteen tai Moodlen kautta sekä tekstiviestitiedottamiset. Lisäksi sovelluksen avulla voidaan lähettää sovelluksen sisäisiä tekstiviestejä, valokuvia ja multimediaviestejä, jotka ovat nähtävissä Moodlessa. Oppimisympäristön kautta on saatavissa kyselyistä koostuvat yhteenvetoraportit. Koosteen lisäksi myös yksittäisen opiskelijan vastauksia voi tarkastella. Kyselyjen vastaanottamista ja vastaamista varten tarvitaan puhelinliittymän datayhteyttä, mutta sovelluksen kautta lähetetyt tekstiviestit välittyvät erilaisiin mobiililaitteisiin. Sovelluksen kautta tehdyt kyselyt voivat sisältää seuraavia kysymysvaihtoehtoja: skaala-kysymykset, vastausvaihtoehto-kysymykset sekä vapaamuotoiset 8
tekstikysymykset. Kyselyt tallentuvat palveluntarjoajan hallinnoimaan tietokantaan. Lisäksi sovellus mahdollistaa tunnistautumisen Moodlen tunnuksilla, video- ja kuvamateriaalin lähetyksen sekä ryhmä- ja yksilöraportit sekä sovelluksen ulkopuolisen ja sisäisen viestinnän. (Pirttiaho & Thorström 2009.) Sovelluksen kehittyminen pilotoinnin aikana Pilotointi käynnistyi syksyllä 2009 Mobiletoolsin pilottiopettajille pitämällä koulutuksella, jossa testattiin sovellusta kännykässä ja päästiin nopeasti alkuun sovelluksen käytössä. Mobiletools teki myös käyttöohjeet niin opettajille kuin opiskelijoille, joita he ovat päivittäneet sovelluksen kehityksen myötä. Syksyllä pilotoinnin alussa oli Moodlen testiympäristöjen kanssa ongelmia ja opettajana oli vaikea hahmottaa, onko kyse mtuutori-sovelluksen ongelmasta, omasta osaamattomuudesta vai Moodlesta. Moodle-ongelmien hävittyä pilotointi alkoi selkeytyä ja sovellus näyttäytyä helppokäyttöisenä. Moodlen keskustelualueen viestien perusteella 9/2009-12/2010 sekä muistioiden 3/2009-12/2010 mukaan pääasiallisiksi kehittämiskohteiksi jo olemassa olleiden piirteiden lisäksi nousivat: - tekstiviestien maksimipituus ja skandien näkymättömyys - kyselyiden ja tekstiviestien ajastusmahdollisuus - kyselypankki - yksittäiselle opiskelijalle kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen (hops) - valituille opiskelijoille kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen - palauteviesti opiskelijalle siitä, että vastaukset ovat lähteneet eteenpäin Pilotoinnin päättymiseen mennessä kyselypankkia lukuun ottamatta kaikki toiveet on pystytty sovelluksen ja Moodlen yhteistoimintaan luomaan. Osa tekstiviestejä koskevista kysymyksistä on operaattorikohtaisia, jolloin käyttäjän matkapuhelimen operaattori vaikuttaa toimintojen onnistumiseen, kuten esimerkiksi skandien näkyvyys tai näkymättömyys. Kysymyspankin lisäksi tulevaisuuden kehittämiskohteisiin kuuluu opiskelijoiden toive kyselyn vastausten yhteenvedon näkemisestä ennen lähettämistä. Onnistunut yhteistyö Kuten projektiryhmän mielestä, myös Pirttiahon (2010) mukaan yhteistyö on edennyt hyvin. Mobiletoolsin kiinnostuksen kohteita tässä hankkeessa ovat olleet Moodle-integraatio yleisellä tasolla sekä tuutorointi sisällöllisesti. Mobiletoolsissa 9
projektista on pidetty ja tuloksiakin tavoitteisiin nähden on tullut pitkin kehitystyötä. (Pirttiaho 2010.) Tavoitteet projektissa olivat Pirttiahon mukaan selkeät ja niissä on pysytty. Haasteitakin on ollut. Moodle teknisenä järjestelmänä on aika monipuolinen ja aiheuttaa teknisiä haasteita. Pilotoinnissa on konkreettisesti havaittu, miten mobiilitoiminnot nivoutuvat käyttäjän kannalta Moodleen ja miten käyttäjä toimintoja käyttää. (Pirttiaho 2010). Ehkä kovin haaste on ollut osittain teknisessä integraatiossa ja sen toiminnassa sekä siinä, mitä ominaisuuksia on mukana ja kuinka opettajat niitä käyttävät, Pirttiaho pohtii. Projektiteknisesti Pirttiahon mielestä (2010) projekti on edennyt ihan hyvin, mutta tehostamista toiminnassa jälkikäteen tarkasteltuna olisi voinut olla: Kohta kaksi vuotta ollaan kohta toimittu eli jos olisimme tehostettu ja tarkemmin mietitty sisäistä kommunikointia ja strukturointia, olisimme varmasti päässeet aikaisemmin samaan lopputulokseen -- Ei ole meitä haitannut, vaan saatu omia aikatauluja vastaamaan hankkeen aikatauluja. Keväällä 2011 Mobiletools teki päivitykset mtuutoriin sekä se integroitiin tuotanto Moodle-ympäristöön. Pirttiaho (2010) odottaa kovasti tuotteen siirtymistä tuotantokäyttöön ja kokemuksia hankkeen jälkeisistä organisaatiokohtaisista jatkokäytöistä. Pientä epäselvyyttä toimintatavoissa on jälkikäteen huomattavissa, vaikka se ei ole lopputuloksen pääpiirteisiin vaikuttanutkaan. Pirttiahon haastattelussa tuli ilmi, ettei Mobiletools ollut aktiivisesti seurannut Moodlen keskustelualuetta, jonne pilotoivat opettajat kirjasivat testauksessa ja pilotoinnissa ilmenneitä kysymyksiä ja ongelmia. Pilotoivat opettajat taas pitivät kyseistä keskustelualuetta nimenomaisena kohtaamispaikkana. Näin jälkikäteen tarkasteltuna myös monta yrityksen antamaa vastausta jäi pilotoivilta opettajilta huomaamatta, jotka kuitenkin löytyvät keskustelualueelta. Toisaalta opettajat eivät myöskään vastanneet kaikkiin tarkentaviin kyselypyyntöihin, jotka jälkikäteen tarkasteltuna olisivat tehostaneet projektin eteenpäin viemistä. Mobiletoolsille Moodle on ennestään tuttu omien testien kautta, mutta mtuutorisovellus on ensimmäinen isompi integrointi siihen (Pirttiaho 2010). Sekä Savonian että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-asiantuntijat ovat antaneet tarvittavat tiedot, jotta yritys on voinut viedä sovellusta eteenpäin. Koska kysymys on molemmille organisaatioille uudesta asiasta, Pirttiahon (2010) mukaan on ilmennyt myös kysymyksiä, joihin vastauksia organisaatioissa ei ole löydetty. 10
Yrityksen tekemät päivityspaketit ovat asentuneet sujuvasti ja nopeasti Moodlen testiympäristöihin pilotoijien käyttöön, mutta Moodlen tuotantoympäristöön siirtymistä on siirretty organisaatioissa useaan kertaan. Viivästyminen ei Mobiletoolsin kannalta ole ollut kriittinen tekijä, mutta pilotoivan opettajan näkökulmasta aiempi sovelluksen käyttöönotto tuotantoympäristössä olisi laajentanut sovelluksen käyttöönottoa organisaatiossa ja käyttökokemuksia hankkeen aikana olisi saatu vielä laajemmin. Mobiletoolsin näkökulmasta sovelluksen integrointimahdollisuus muihinkin ympäristöihin on tärkeää. Sellaisenaan sovellus ei ole siirrettävissä, mutta perustoimintaperiaatteet, rajapinnat ja vastaavat osiot voi siirtää. Sovelluksen kehitystyö jatkuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen, Pirttiaho (2010) takaa. Lopuksi Oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen suunniteltu ja toteutettu mtuutorilla tehty kysely on pilotoivien opettajien kokemusten mukaan tuonut pilotissa positiivisia tuloksia: tärkeää, tuutorointia edistävää tietoa. Opettajat ovat voineet saada tietoon sellaisiakin asioita, joita ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan. Mobiilituutoroinnissa opettajien on muistettava, että viestintä on lyhyttä ja ytimekästä niin kysymysten kuin odotettujen vastaustenkin. Vaikka suomalaiset ovat kännykkäkansaa, monipuolisten mobiiliominaisuuksien käyttö on vielä puheluita ja tekstiviestejä harvinaisempaa. Myös mobiililaitteen käytön kustannukset mietityttävät. Tämä kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen. Samaa keskustelua käytiin verkkokursseista ja verkkomateriaaleista noin kymmenen vuotta sitten: millaista kuva- ja videomateriaalia voidaan opetuksessa käyttää, että ne näkyvät modeemiyhteyksillä ja voidaanko olettaa, että opiskelija on valmis kustantamaan kotiinsa mobiili- tai laajakaistayhteyksiä. Nykyisin oppilaitosten oppimisympäristöt opetuksen ja ohjauksen välineenä ovat niin perustoimintaa, että opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella oppilaitoksen ulkopuolella pidetään itsestään selvänä. FM Sanna Kukkasniemi työskentelee tällä hetkellä opinto-ohjaajana ja opettajana Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Kukkasniemi on toiminut verkkopedagogina ja hänellä on monen vuoden kokemus verkossa toteutettavasta opetuksesta. 11
Lähteet Annala, J. 2009. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 66-72. Hämäläinen, K. 2009. Hallinnollisia linjauksia aikuiskoulutuksesta ja haasteita aikuisten ohjaamiseen. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 177-185. Kauppila, P. 2009. Luento Ohjauksen ulottuvuuksista. Opinto-ohjaajakoulutus 2009-2010. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu 29.9.2009. Koli, H. 2010. Koulutustilaisuus. eopetus-koulutus tietojenkäsittelyn koulutusohjelmalle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 25.8.2010. Lätti, M. 2008. Ohjaus osana opettajan työtä Perusopetuksen aineenopettajien käsityksiä ohjauksesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja A: tutkimuksia. Manninen, J. 2004. Ohjaus verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Teoksessa J. Martikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, 27-38. Pirttiaho, P. 2010. Toimitusjohtaja. Mobiletools International. Nauhoitettu haastattelu 13.12.2010. Pirttiaho, P. & Thorström, T. 2009. Mobiilisovelluksen ominaisuuksien esittely. Projektiryhmän workshop Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 18.5.2009. Tilastokeskus. 2009. Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20 vuodessa. http://www.stat.fi/til/tvie/2008/tvie_2008_2009-06-09_tie_001_fi.html 12
13
Sirpa Siikonen Mobiiliohjauksen haasteet opinto-polun eri vaiheissa Opiskelijan ohjaus muutoksessa Opettaja auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa opiskeluaan, auttaa selvittämään käytännön asioita, kannustaa ja tukee valinnoissa Mielestäni se on kaikkea opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on opintojen sujuva eteneminen ja oppiminen. Opettajatuutorin pitäisi olla kuin valmentaja! Opiskelijat määrittivät tuutorointia Mobiilteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin pilotoinnin alkaessa yllä mainitulla tavalla. Heille opettaja on edelleen keskeinen toimija opintojen ohjauksessa. Käytännössä monet tekijät ovat viemässä opettajalta riittäviä resursseja toteuttaa ohjausta oikea-aikaisesti ja myös opiskelijoiden ohjauksen tarpeiden tunnistaminen on vaikeutunut. Opettajan kokemus on myös, että oikea-aikaiseen kuulemiseen ja siten tarpeisiin vastaamiseen eivät tarjolla olevat ohjauksen keinot ole olleet riittäviä. Ohjauksen riittämättömyys tai sen kohtaamattomuus opiskelijoiden tarpeisiin on ollut nähtävissä osaltaan opintojen keskeytymisinä tai valmistumisen viivästymisenä. Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelijan ohjaus on muutoksessa. Haasteena on ollut löytää uusia ohjauksen muotoja aikaisemman riittämättömäksi ja tehottomaksikin koetun ohjaustavan ja määrän suhteen. Savonia-ammattikorkeakoulu on koordinoinut EU-rahoitteista Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektia. Projektin tavoitteena on ollut kehittää ja löytää ratkaisuja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamisen tukemiseksi mobiiliteknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on ollut vaikuttaa opintojen keskeyttämiseen tukemalla opintojen normiaikaista etenemistä ja opiskelijan oppimisprosessia. (Projektisuunnitelma 2008.) Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektin keskeisenä tavoitteena on ollut vaikuttaa opiskelijanohjauksen monimuotoistumiseen ja opiskelijakeskeisyyden mahdollistamiseen. Ammattikorkeakouluissa opiskelijan ohjaus on merkityksellistä, koska se avulla voidaan turvata opiskelija opintojen eteneminen opintopolun eri vaiheissa. Opetushallituksen määrittämänä ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja sen tavoitteena tulisi olla opintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa. Ohjaus on koko henkilöstön toimintaa ja sen tulisi kattaa koko opintopolun vaiheet koulutukseen hakeutumisesta työllistymiseen ja jatkokoulutukseen asti. (Opetushallitus 2011) 14
Oppilaitostasolla ohjauksen kehittäminen edellyttää erillistä ohjausstrategian laatimista, jossa ohjausta ei tulisi määrittyä vain eettisistä ihanteista ja eri opiskelijoiden ohjaustarpeista käsin, vaan sen tulisi olla osana ammattikorkeakoulujen toiminnallista arkea ja olla mukana niin hallinnollisissa kuin yhteiskuntapoliittisissa tavoitteissa. (Lätti & Putkuri 2008.) Savonia-ammattikorkeakoulussa on laadittu opiskelijanohjauksen kokonaissuunnitelma kehittämään ja yhtenäistämään ohjausta kaikilla opintojen tasoilla (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010 2012). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tuotettu hankkeen kautta erilaisia näkökulmia aikuisopiskelijan monimuotoiseen ohjaukseen (Lätti & Putkuri 2009). Oppilaitoskohtaisessa ohjausstrategiassa suunnitellaan ohjauksen sijoittuminen, jolloin se kohtaa opiskelijan tarpeet ja vastaa hyvinvoinnin ja asiantuntijuuden edistymiseen. Näin se toimii samalla arvokkaana työvälineenä ohjauksen kehittämistyössä. (Pajarinen, Puhakka, & Vanhalakka- Ruoho 2004.) Ohjauksen tavoitteena ja eettisenä johtolankana tulisi olla opiskelijan oman toimijuuden tukeminen ja mahdollistaminen (Lätti & Putkuri 2008, 37 38.) Opiskelijalähtöinen malli pitää sisällään kolme ohjauksen osa-aluetta: oppimisen ja opiskelun ohjauksen, persoonallisen kasvun tukemisen sekä niin ammatillisen kuin uraohjauksenkin. (Herranen & Penttinen 2008; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010 2012.) Opiskelijalle ohjaus toteutuu kuitenkin useimmiten tuutorin ja opettajan ohjaustoimintana, vaikka sen tulisi olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksessa tai ohjauksen turvin olisi ohjattavan että ohjaajan kyettävä tunnistamaan kunkin opiskelijan opiskeluun ja oppimiseen liittyvät odotukset ja tottumukset. Mölsän (2000, 6) mukaan opettajan ohjaustoiminta voi olla suoraa, opiskelijan kanssa kahdenkeskeistä tai opettaja voi olla myös välillisesti yhteydessä opiskelijaan. Ohjaajan ja opiskelijan ohjaussuhteen tulee kuitenkin perustua henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen (Mölsä 2000, 12). Ohjauksen dialogisuus tarkoittaa opettajan reagointia ja opiskelijoiden vastavuoroista toimintaa (Aarnio & Enqvist 2009). Opettajatuutori on vastuussa opiskelijaryhmän opiskelijoiden ohjauksesta pääsääntöisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen kannalta. Opiskelijoiden ohjauksen tarpeet voivat toteutua myös muiden opettajien tai muun henkilökunnan kanssa. Ohjauksen opiskelijalähtöisyys voi toteutua, kun opiskelija ilmaisee tarpeensa ohjaukseen. Henkilökohtainen ohjaus tapahtuu tyypillisimmin osana opetustilannetta tai etukäteen sovittuina tapaamisina, mutta myös epävirallisina eri yhteyksissä. (Lätti & Putkuri 2008, 38; Heino 2009,52.) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus on ollut kuitenkin hyvin pitkälti opiskelijan omaan 15
aktiivisuuteen perustuvaa sekä riippuvaista opettajan resursseista ja saavutettavuudesta. Opiskelijat kuvasivatkin projektin alkuvaiheessa rooli odotuksenaan tuutorointiin, että opettaja on kannustava, ohjaava, tukeva, informoija ja myös motivoija. Opiskelijoiden odotusten mukaan opettajan tulisi ohjata opiskeluun liittyvissä asioissa ryhmän ja yksilön kannalta. Tuutorointi auttaa opiskelijaa oman opiskelun tarpeiden tunnistamisessa ja valintojen tekemisessä, kuten esimerkiksi kansainväliseen vaihtoon lähdön suunnittelussa. Opiskelijat toivoivat ohjauksen sisältönä tiedon jakamista, yhteisten asioiden ohjeistamista, vaihtoehtojen tarjoamista. Ryhmän toiveiden esille saaminen koettiin myös tärkeänä samoin kuin opiskelijan omien kehitystarpeiden tunnistaminen. Pajarinen ym. (2004) tuo esiin, että ohjauksessa ei välttämättä tulisi keskittyä vain yksilötyöhön, vaan etsittävä sellaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat kokevat tulevansa mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoina huomioiduksi ja arvostetuksi koko yhteisössä. Näin ohjaus tulisikin määrittää myös yhteisölliseksi, jolloin ohjauksen ei tarvitse olla yksilötyötä, vaan se voi edistää sellaisia asioita, jotka vahvistaa opiskelijayhteisöä antaen eväitä ja mahdollisuuksia opiskelijoiden omaehtoiselle toiminnalle oppilaitoksen sisällä tai ulkona. Savonian ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-oppimisympäristöön kootut reput ja pakit ovat esimerkkeinä ohjauksesta, joiden tavoitteena on tuottaa opiskelijoille mahdollisimman yhteneväisesti ammattikorkeakoulun tiedotusta kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa. Opiskelijan ohjauksen haasteena on ohjausmuotojen monipuolistaminen. Savoniassa yleisin ohjausmuoto on edelleen opiskelijan kanssa käyty henkilökohtainen keskustelu opintoihin tai harjoitteluun liittyvänä. Verkko-ohjaus toimii neuvonnan ja tiedottamisen välineenä, jolloin kohteena on opiskeluryhmä. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010 2012.) Mobiiliohjaus on toteutunut Mottu-projektin pilotointina ja toteutunut sekä henkilökohtaisina opintojen edistymistä tukevina kyselyinä tai opintojen neuvontana ja tiedottamisen välineenä. Mobiilituutoroinnille opiskelijat eivät pilotoinnin alussa kuitenkaan osanneet asettaa erityisiä odotuksia, varsinkin kun heidän kokemuksensa ohjauksesta siihen asti oli ollut henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi sähköpostin ja Moodlen kautta tiedottamista. Projektin workshopissa keväällä 2009 määriteltiin Mottu-projektille yhteisesti käsite tuutorointi seuraavasti: Tuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan opintopolkua, 16
yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Tuetaan myös opiskelijan vahvuuksien ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Mottu-projektissa tuutoroinnilla on näin tarkoitettu niin tiedottamista, neuvontaa, opiskelijan oppimisprosessin tukemista kuin myös itseohjautuvuuden tukemista ja samalla opiskelijoiden ohjaamista itseohjautuvuuteen ja yhteisöllisyyden kasvuun. Tuutoroinnissa toteutetaan oppimisen ohjausta ja opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista suunnitelmallisena ja joustavana substanssiin liittyvänä ohjauksena. Toteuttajina ovat sekä opettajatuutorit ja opiskelijat (Mottu 2009). Mobiilitutorointi pilotoinnin tavoitteena on ollutkin tunnistaa tuutoroinnin tarpeet ja luoda sellaisia ohjauksellisia tilanteita mobiilikyselyjen avulla, joilla voidaan lisätä tuutoroinnin vaihtoehtoisuutta ja määrää sekä tunnistaa opintopolulla niin opiskelijan yksilölliset kuin samalla ryhmän tarpeet. Ohjaus opinto-polun aikana Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijan opinnot etenevät ammattikorkeakouluun hakeutumisesta sekä opintojen alkamisesta ja etenemisestä edeten asiantuntijuuden saavuttamiseen opintojen päättyessä sekä valmistumisen jälkeiseen alumnitoimintaan osallistumiseen. Opiskelijalle opintopolku muodostuu näin osin peräkkäisistä ja osin päällekkäisistä vaiheista. Näista viidestä opintopolun vaiheista ensimmäinen ja viimeinen toteutuvat opintoajan ulkopuolella. (Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010 2012.) Näin opintojen aloitus vaihe, opintojen eteneminen ja opintojen päättäminen muodostavat moobiilituutoroinnille keskeiset vaiheet. Ohjausta tarvitaan ja tarjotaan usein opiskelun alkuvaiheessa ja se vähenee opintojen loppua kohden. Tärkeää olisikin nähdä ohjaus opintopolulla tasaisesti etenevänä prosessina niin, että opintopolun eri vaiheen ohjausmahdollisuudet olisivat sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tiedossa. (Pajarinen ym. 2004.) Alkuvaiheessa opintoja, jopa ennen opiskeluun hakeutumista olisi oltava tietoa opiskelualueen vaatimuksista ja tulevan ammatin haasteista. Opiskelijat toivovat alkuvaiheessa ohjauksen kohdentuvan yhteisesti myös esimerkiksi kirjaston ja ruokalan käyttöön, Kelan opintotuen infoon sekä jopa opiskelijabileistä ja haalarintilauksista informointiin. Opintojen etenemisen aikana on turvattava ohjauksen jatkuvuus ja mahdollistettava kaikille opiskelijoille tarvittaessa riittävää ohjausta opintojen etenemisen turvaamiseksi tai jopa elämäntilanteesta johtuvaan keskeytyksen ohjaamiseksi. Opintojen jälkeen ohjaus muodostuu alumnitoimintaa sekä koulutustarjontaa markkinoivista tiedotuksista. (Pajarinen ym. 2004; Ikonen 2009, 25; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010 2012.) 17
Ohjaustilanteet ovat vuorovakuutustilanteita, johon kukin osapuoli tuo mukanaan oman kulttuurinsa ja sosiaaliset verkosto-odotuksensa. Ohjausta voivat vaikeuttaa fyysisen ympäristön rauhattomuus, yksityisyyden puute, kiire ja vaikeus saada ohjausaikaa. Sosiaalinen ympäristö ohjauksen esteenä voi tarkoittaa sosiaalisen verkoston riittämättömyyttä, etäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta, kuten esimerkiksi liian suuria ryhmäkokoja. Esteitä voi lisäksi aiheuttaa myös sosiaalisen tuen puuttuminen tai sen vaikea saatavuus, kuten vieraantuminen ystävien tai perheen kanssa kommunikoinnista ja tuesta. Kulttuurisina esteinä tulevat esille opiskelijoiden erilaiset roolit ja niiden ristiriitaisuus, asenteellisuus, normien ja tapojen ymmärtämättömyys tai opiskeluun liittyvien tottumuksen puute. Jopa arvomaailma voi olla ristiriitainen tai puutteellinen. Ohjauksessa ohjaaja muodostaa ympäristön ohjattavalle erilaisissa konteksteissa. Opiskelijan voi olla vaikea löytää ohjaukselle tilaa, aikaa ja tarkoitusta. Ohjaus voi tapahtua myös lisääntymässä määrin verkkoympäristössä, missä ohjaaja ja ohjattava eivät ole välttämättä samanaikaisesti vuorovaikutuksessa, joten ohjauksen saatavuus ohjattavan kannalta ei ole välttämättä hallittavissa. (Hirvonen, Koskimies & Pirttimaa, 2009, 12-18.) Ammattikorkeakoulun järjestelmien kehittelyllä voidaan tukea opiskelua opiskeluprossin eri vaiheissa vaikuttamalla opiskelun esteettömyyteen opiskelun haasteiden kielteisten vaikutusten madaltamisella. Haasteita madaltamalla vaikutetaan opiskelijan opiskeluprosessin etenemiseen tarjoamalla ohjauksen kautta uusia vaihtoehtoja opiskelijan opiskeluprosessin ja elämäntilanteen mukaisesti (Hirvonen ym. 2009, 12 18; Ikonen 2009,40 42.) Mobiilituutorointi opiskelijan ohjauksessa Projektin workshopissa 2009 määriteltynä Mottu-projektissa mobiiliteknologialla tarkoitetaan muun muassa eri puhelinlaitteita ja niiden kautta tai välityksellä tapahtuvaa toimintaa. Ne ovat välineitä, jotka kulkevat opiskelijan mukana ja voivat sisältää erilaisia palveluja mobiilisti. Nämä laitteet mahdollistaisivat muun muassa internetin puhelimen kautta. Käytettävyys suuntaa tulevaisuuteen ja edellyttää nopeaa verkkoyhteyttä, riittävää ohjelmistoa, tekniikkaa ja muistikapasiteettia. (Mottu 2009.) Mottu - projektissa on sovellettu kehitettyä mobilliteknologiasovellusta, mtuutoria, joka on integroitu molempien projektissa mukana olevien organisaatioiden Moodleoppimisympäristöön. Mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi on opiskelijan normaalin ohjauksen lisänä. Opettaja toimijana rakentaa mtuutorin kautta opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin liittyviä aktivoivia, motivoivia, ohjaavia ja opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä/ 18
kysymyssarjoja Moodleen ja lähettää ne koko tuutoroitavalle ryhmälle tai yksittäiselle opiskelijalle. Ohjaavat kysymykset voivat liittyä yleisesti opintojen suorittamiseen, työharjoitteluun, opinnäytetyöhön yms. Mobiilisovelluksella saadaan laadittua avoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä. Kysymykset menevät opiskelijoiden matkapuhelimeen. Opiskelija voi vastata kyselyyn joko suoraan matkapuhelimesta tai oppimisympäristön kautta. Opiskelijat määrittivät tuutoroinnin usein opettajan tarjoamaksi ohjaukseksi, jossa juuri opettaja on tuutoroinnin toteuttajana antaen ryhmälleen ohjausta, neuvoja sekä kannustaa, motivoi ja tukee kaikissa opiskelussa ja eteen tulevissa ongelmissa sekä osoittaa kriittistä myötäelämistä ja tukee opiskelijan itsetutkiskelua. Tuutoroinnin avulla opiskelijat odottavat opettajalta myös vaihtoehtojen antamista elämäntilanteet huomioon ottaen. Mobiilituutoroinnin haasteena projektissa oli kohdata näitä opiskelijoiden esittämiä toiveita tuutoroinnin suhteen. Opiskelijoille tarjotut mtuutorin kyselyt sisälsivät kysymyksiä, joiden avulla tuutorina voi pyrkiä tavoittamaan juuri opiskelijoiden ääntä. Toteutuneet kyselyt kohdentuivat opintojen aikana tarvittavaan ohjaukseen, joista keskeisimpänä olivat harjoittelun kokemukset, opinnäytetyö eteneminen ja opiskelumotivaation ylläpitäminen. Opiskelijan äänen kuuleminen toi mahdollisuuden saada paremmin esille yksilöllistä ohjauksen tarvetta. Tavallisesti mobiilioppimisen lähtökohtana ovat liikkuvuus, joustavuus ajan ja paikan suhteen sekä autenttinen oppimistilanne ja siihen sitoutunut opiskelija. Tämä mahdollistaa ohjauksen oppijan tilauksesta sekä ohjaajan reagoinnin havaitsemaansa ohjaustarpeeseen. (Niinimäki 2010) Opiskelijoiden blogikommentointien mukaan kokemukset ovat kuitenkin olleet kaksinaisia. Mielenkiintoista on ollut huomata, että vaikka Moodlen käyttö on ollut aikaisemmin helppoa, niin uuden ympäristön käyttöönotossa on ollut yllättäviä pulmia, jopa perille asti löytyminen ei ole aina onnistunut. Opiskelijat ovat kokeneet sinällään kyselyt hyvinä, mutta jos he vertaavat tuttua kasvokkaista ohjausta mobiiliuuteen, niin suunta on enemmän vielä perinteisen kannalla. Opiskelijat ovat kuitenkin osallistuneet pilotoinnin aikana kyselyihin hyvin. Mobiiliteknologian tehokas hyödyntäminen antaa mahdollisuuden myös yksilölliseen ohjaukseen opiskelijan tarpeen mukaan. Niinimäen (2010) mukaan mobiililaite soveltuu erityisesti opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen opiskelijasta lähtevällä toimintamallilla, esim. niin, että opiskelija tilaa oman tarpeensa mukaan omaa osaamistaan arvioivia kysymyksiä tai käytännön työtilanteessa oppimista voidaan tukea muun muassa ohjaajan ja opiskelijan välittämien tekstiviestien kautta 19
osana opiskelijan reflektointia. Mobiililaite voi parhaimmillaan tarjota välittömän kysymys-vastaus mahdollisuuden. Opiskelijat toivoivatkin mobiililta käytännön asioista tiedottamista. Opiskelijan näkemyksenä mobiilituutoroinnilla toivotaan tiedottamista, äkillisistä tuntimuutoksista samana päivänä voisi ilmoittaa kännykän kautta. Oma kokemus opettajana on, että mtuutorin kyselyt ovat tuottaneet monipuolisempaa tietoa opiskelijoiden näkemyksistä aikaisempaan verrattuna ja olen saanut tärkeitä asioita selvitettyä, joiden uskon muuten ehkä jääneen selvittämättä. Toisaalta huomasin, että turhan monien vaihtoehtokysymysten anti jää toteavaksi ja saan siis avointen kysymysten ja opiskelijan antamien suorien vastausten kautta enemmän todellista tietoa. Ei riitä että opettajana näen opiskelijan tarpeen opettajan yhteydenottoon, vaan tiedon tulisi yksilöityä suoraan, jolloin opettajan tuutorointi osuisi ajallisestikin oikein. Lisäksi opettajan toimintana aktiivinen kyselyiden lukeminen ja opiskelijakohtainen vastaaminen vaativat oman aikansa, jotta opiskelija ei turhaudu, jos vastaus viipyy. Pajarinen ym. (2004) näkee ohjaustilanteet niin onnistuneina ja epäonnistuneinakin samankaltaisina ja ne perustuvat tilanteiden tunnistamiseen ja oikean ihmisen kanssa käytyihin vuoropuheluihin. Edellytyksenä myös mobiiliohjaustilanteelle on, että opiskelija tunnistaa ja myöntää tilanteensa sekä on avoin ja rohkea hakeutumaan ohjaukseen, jolloin hän voi kohdata tilanteensa ja löytää mahdolliset ratkaisut muutoksen aikaansaamiseksi ja lisäksi, että opettaja tuutorina on avoin luomaan ohjaustilanteita vaihtoehtoisilla menetelmillä ja keinoilla. Pilotoinnin kokemukset haastavat edelleen. Opiskelijoille mobiiliuteen kohdistuu myös harkintaa, epävarmuutta. Mobiiliohjausta opiskelijat eivät halua opiskelun alkuvaiheessa, koska silloin koetaan, että on tärkeämpää kohdata opettaja, joka kertoo ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä asioissa. liika mobiilituutorointi voi etäännyttää, voi tulla likaa välimatkaa tai kommunikointia ei haluta kännykän välityksellä vaan ennemmin Moodlen tai sähköpostin välityksellä. Hyvin paljon riippuu henkilöstä, riittääkö pelkkä teknologiaan tukeutuminen? Joskus voi olla parempi kohdata face to face Mobiilituutoroinnin tuleekin olla osana ohjausprosessia aina harkittua ja oikein kohdennettua. Kehitettävää tuutoroinnissani on vielä, miten tätä kyselyjen tuottamaa antia voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää niin opettajana kuin opiskelijanakin osana ammatillista kasvua. 20