MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1
Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava opetus... 9 2.2.1. Valmistava esiopetus... 9 2.2.2. Perusopetukseen valmistava opetus... 9 2.2.3. Nivelvaihe: valmistavasta opetuksesta perusopetukseen... 11 2.2.4. S2-opetus... 11 2.2.5. Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat... 12 2.2.6. Oman äidinkielen opetus... 12 2.2.9. Uskonnon opetus... 12 2.3.0. Tuettu opetus... 13 2.3.1. Koko koulun informointi ja koulutus... 13 2.3.2. Oppilashuolto... 13 2.3.3. Tulkkikysymykset... 13 2.3.4. Koulukuljetukset... 14 2.3.5. Terveydenhoidon erityiskysymykset... 14 2.3.6. Täydennyskoulutus... 14 2.3.7. Moniammatillinen yhteistyö... 14 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen sekä kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen.. 15 4. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen... 16 Lopuksi... 16 2
Johdanto Kouvolan kaupunki aloitti Opetushallituksen valtakunnallisessa Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä hankkeessa (Moku-hanke) syksyllä 2008. Toiminnan kohderyhmät ovat esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus sekä erityisesti nivelvaiheet esiopetuksesta perusopetukseen sekä perusopetuksesta lukiokoulutukseen. Moku-hankkeen lähtökohtana on lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa ja kouluhenkilökunnan tarpeisiin vastaaminen siten, että monikulttuurisuustaidot kehittyvät ja että koko kouluyhteisön valmiudet oppia ja opettaa monikulttuurisessa oppimisympäristössä paranevat. Kehittämistoiminnan tavoitteena on tukea kansallisessa opetussuunnitelman perusteissa kuvatun opetuksen arvopohjan toteutumista ja kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista. Monikulttuurisilla taidoilla tarkoitetaan tässä kehittämistoiminnassa maahanmuuttajien ja valtaväestön taitoja kohdata sekä kykyä toimia yhteistyössä eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Kouvolassa kehittämistoiminta sisältää kolme painopistealuetta: 1. Maahanmuuttajaopetuksen järjestäminen Kouvolan kaupungissa 2. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen sekä erityisesti kouluyhteisön kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 3. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Hanke käynnistyi kahden entisen kunnan (Kouvolan ja Anjalankosken) yhteistyönä. Kouvolan seudun kuusi kuntaa yhdistyivät vuoden 2009 alusta kokonaan uudeksi kaupungiksi. Nykyiseen Kouvolaan kuuluvat entiset Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnat. Tästä syystä hankealue laajeni. Nyt Kouvolassa on asukkaita lähes 90 000 ja olemme 10. suurin kaupunki Suomessa. Maahanmuuttajien osuus %. 3
Tässä raportissa esitetään toimenpiteitä monikulttuurisuustaitojen opettamiseksi ja vakiinnuttamiseksi Kouvolan esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Kehittämistoimenpiteet on esitetty kursivoituna ja sisennettynä tekstinä. 4
1. Arvopohja Kehittämissuunnitelma perustuu yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monikulttuurisuuden periaatteisiin. Nämä arvot on kirjattu Suomen perustuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki (voimaan 1.2.2004) Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 5
Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 6
2. Opetuksen järjestäminen 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen tilastot 1.5.2009 TIEDUSTELTAVAT ASIAT: Oppilaiden/opiskelijoiden lukumäärä Kouvolan kaupungissa Oppilaiden lukumäärä, äidinkieli muu kuin suomi Perusopetus 1-9 Ammatillinen opetus (KSAO) LKM n. 2890 n. 8900 n. 2000 n. 2350 163 Yhteiskoulujen (luokat 1-9) osalta olemme merkinneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat alakoulujen kohdalle. 144 30 73 Päiväkotien/varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten lukumäärä Peruskouluja on Kouvolassa 50, joista neljä on yhteiskouluja (1-9) Päiväkotien/varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten lukumäärä, joissa maahanmuuttajataustaisia oppilaita Oppilaiden/opiskelijoiden äidinkielten lukumäärä Ammatillinen opetus (KSAO) Ammatillinen opetus (KSAO) Ammatillinen opetus (KSAO) Ammatillinen opetus (KSAO) 136 64 43 11 7 1 40 20 10 3 1 25 18 14 15 4 7
Oman äidinkielen opetuskielien lukumäärä Kansallisuuksien lukumäärä Ammatillinen opetus(ksao) 0 0 1 0 1 25 18 13 15 Ammatillinen opetus (KSAO) 4 Valmistavan opetuksen ryhmän maksimikoko x oppilasta / ryhmä 15 Valmistavan opetuksen ryhmien lukumäärä Kouvolassa yksi ryhmä, jossa kaiken ikäisiä oppilaita. Valmistavan opetuksen aloituspaikkojen määrä 1 10 Valmistavan opetuksen oppilasmäärä (muuttuu lukuvuoden aikana) 10-15 Valmistavan opetuksen opettajien lukumäärä 1 Valmistavan opetuksen koulunkäyntiavustajien lukumäärä 0 Suomi toisena kielenä opetuksen lukumäärä 0 Ala- ja yläkoulujen kohdalle merkitsimme oppilasmäärän, iltalukion järjestettyjen kurssien määrän Eri uskontokuntiin kuuluvien opetukseen o sallistuvien määrä Varhaiskasvatuksen ja lukion tietoja ei ole tilastoitu. Ammatillinen opetus (KSAO) Ammatillinen opetus (KSAO) 44 4 22 4 76 20 2 8
2.2. Valmistava opetus 2.2.1. Valmistava esiopetus Kouvolan kaupungissa ei ole valmistavaa esiopetusta, vaikka päiväkotien ja koulujen esikouluryhmissä on tälläkin hetkellä useita maahanmuuttajataustaisia lapsia. 1. Esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaihe tulisi saada mahdollisimman joustavaksi. 2. Tulevaisuudessa Kouvolan kaupunkiin tulee perustaa valmistava esiopetusryhmä maahanmuuttajataustaisille lapsille, joka toimisi yhteistyössä opetustoimen ja päivähoidon kanssa. 3. Ryhmään tulisi valita sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaisia lapsia. Tällä tavalla tuettaisiin kasvua monikulttuuriseen kanssakäymiseen. 4. Opettajina toimisivat sekä erityislastentarhanopettaja että lastentarhanopettaja. 5. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen suomi toisena kielenä suunnitelma, joka on osa varhaiskasvatussuunnitelmaa. 2.2.2. Perusopetukseen valmistava opetus Tällä hetkellä Kouvolan kaupungissa toimii ainoastaan yksi valmistavan opetuksen ryhmä, jonka oppilaat ovat luokilta 1-9. Valmistavan opetuksen ryhmä on Eskolanmäen koululla. Valmistavaa opetusta annetaan yleensä koko lukuvuoden ajan, mutta aika vaihtelee yksilökohtaisesti tilanteen ja tarpeen mukaan. Luokassa on yli kymmenen oppilasta. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa määritellään yksilöllisen tuen tavoitteet, keinot ja menetelmät. Opetus eriytetään kunkin oppilaan ikä- ja kehitystarpeiden mukaisesti. Valmistavan opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä opetuksessa. Muiden oppiaineiden sisältöjä ja sanastoa harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Kouvolan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtana on aina oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. 9
Kouvolan kaupunki on järjestänyt satunnaisesti oman äidinkielen opetusta ainoastaan venäjän kielessä. Lukuvuonna 2008-2009 oman äidinkielen opetusta ei ole järjestetty oppilaille lainkaan. Valmistavan opetuksen aikana ei ole järjestetty oman uskonnon opetusta. Valmistavan ryhmä oppilaiden integrointi perusopetuksen ryhmiin aloitetaan taito- ja taideaineista. Matematiikassa ja englannin kielessä varhainen integrointi on usein myös mahdollista. Integrointi edistää oppilaan kokonaiskehitystä ja sopeutumista kouluyhteisöön. Myös suomen kielen oppiminen vahvistuu ja nopeutuu. Maahanmuuttajaoppilaan ja hänelle tutun perusopetusryhmän yhteistyötä lisätään vähitellen oppilaan kielitaidon karttuessa. Aina integrointi ei onnistu, koska avustajaa ei ole. Valmistavassa ryhmässä ei ole vakituista, koulutettua avustajaa. Välillä valmistavassa ryhmässä on toiminut työllistetty avustaja. Vakituisen ja koulutetun avustajan puuttuminen on iso ongelma tällä hetkellä. Valmistavan opetuksen ryhmä on saanut tukea eri oppilaitosten lyhytaikaisista harjoittelijoista. Valmistavan ryhmän opettaja toimii kiinteässä yhteistyössä rehtorin, luokan- ja aineenopettajien, erityisopettajan, oppilashuollon, kouluterveydenhoitajan sekä maahanmuuttokoordinaattorin kanssa. Yhteistyö kotien kanssa on aktiivista ja tulkkipalveluja tarvitaan usein. 1. Kouvolan kaupunkiin tulee pikaisesti perustaa toinen valmistavan opetuksen ryhmä. 2. Molempiin ryhmiin tulee palkata vakituinen ja koulutettu avustaja. 3. Olisi suotavaa, että valmistavan ryhmän oppilaat osallistuisivat oman äidinkielen ja uskonnon opetukseen. 4. Integraation toteutumiseen tarvitaan selkeä malli, johon on kirjattu tavoitteet, menetelmät ja seuranta sekä vastuuhenkilöt. Integraation toteutustavat kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Säännöllinen yhteistyö valmistavan luokan opettajan ja luokan-/aineenopettajan välillä välttämätöntä. Vuosiluokilla 7-9 opinto-ohjaaja tukee integraation suunnittelua ja toteutusta. Vastuu integroinnin toteutumisesta on koulun rehtorilla. 5. Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tarjotaan aktiivisesti tietoa koulun ulkopuolisesta toiminnasta, esim. harrastusmahdollisuuksista. 10
2.2.3. Nivelvaihe: valmistavasta opetuksesta perusopetukseen Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetuksen oppilaiksi. Oppilaat sijoitetaan perusopetuksen ryhmiin lähikouluperiaatteella. Oppilaat tutustuvat tulevaan ryhmäänsä hyvissä ajoin ennen perusopetukseen siirtymistä. Siirtovaiheessa oppilaan oppimissuunnitelma tarkistetaan ja hänelle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. 1. Oppilaan oppimishistoria ja osaaminen tulee huomioida yleisopetuksessa ja arvioinnissa. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät mm. oppilaan oppimissuunnitelman jatkuvaa päivittämistä. 2. Oppilaan sen hetkinen kielentaitotaso tulisi kirjata riittävän tarkasti oppimissuunnitelman arviointikohtaan, jotta oppilaalle voidaan luoda päivitetty oppimissuunnitelma perusopetukseen. 3. Siirtymävaiheessa yhteistyö perheen, valmistavan ryhmän opettajan, vastaanottavan luokanopettajan, aineenopettajan/luokanohjaajan, suomi toisena kielenä -opettajan ja oppilashuoltoryhmän edustajan välillä on erityisen tärkeää. 2.2.4. S2-opetus Kouvolan kaupungin perusopetuksessa suomi toisena kielenä -opetus on toistaiseksi toteutettu kokonaan suomi äidinkielenä -oppiaineen opetuksen yhteydessä. Ainoastaan Kouvolan iltalukiossa S2-opetus on toteutettu omana oppiaineenaan. 1. S2-opetus järjestetään erillisenä oppiaineena, koska sillä on OPS:ssa (2004) määritelty omat tavoitteensa. 2. Palkataan S2-opettajia eri asteille. 3. S2-opetus järjestetään oppilaan koulupäivän aikana, jolloin se otetaan huomioon lukujärjestystä laadittaessa. Tämä tarkoittaa, että suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä -opetus ovat lukujärjestyksessä luokkaasteittain samanaikaisesti. 4. S2-opetuksen ryhmät muodostetaan luokka-asteittain. 5. S2-opetus ei saa olla esimerkiksi tuki- tai erityisopetusta. 11
2.2.5. Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat Tällä hetkellä osa oppivelvollisuusiän ylittäneistä maahanmuuttajista suorittaa perusopetuksen oppimäärän loppuun Kouvolan iltalukiossa. 1. Taataan perusopetuksen päättötodistus kaikille maahanmuuttajille. 2. Kouvolan Iltalukio järjestää oppivelvollisuusiän ylittäneille mahdollisuuden suorittaa suomalainen perusopetuksen päättötodistus (luokkamuotoinen päiväopetus 2-3 vuotta) 2.2.6. Oman äidinkielen opetus Kouvolan kaupunki ei järjestä oman äidinkielen opetusta juuri lainkaan. Joinakin vuosina oman äidinkielen opetusta on annettu pääsääntöisesti venäjää äidinkielenään puhuville oppilaille. Joissakin kouluissa kotikielen opetusta on järjestetty joka toinen lukuvuosi. Oppilaat on integroitu yleisopetuksen äidinkielen ryhmiin. 1. Oppilaan oman äidinkielen oppimista ja ylläpitoa tuetaan nykyistä enemmän. 2. Opetus järjestetään siten, että oppilaan päivittäinen työmäärä ei muodostu kohtuuttomaksi aamupäivisin tai iltapäivisin. 3. Oman äidinkielen opiskeluun varataan oma määräraha oppimateriaaleja varten. 2.2.9. Uskonnon opetus Eri uskontokuntiin kuuluville on järjestetty islamin tai ortodoksisen uskonnon opetusta. Osa maahanmuuttajista osallistuu elämänkatsomustiedon tunneille tai samoille uskontotunneille muiden oppilaiden kanssa. 1. Eri uskontojen opetusta järjestetään perusopetuslain (628/1998) 13 :n (muutettu lailla 454/2003) edellyttämällä tavalla. 12
2.3.0. Tuettu opetus Maahanmuuttajataustaisilla on mahdollisuus saada tuettua opetusta: tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, läksykerhot ja Korttelikodit, joissa autetaan läksyjen teossa. 1. Taataan jatkossakin tuettu opetus maahanmuuttajataustaisille oppilaille. 2.3.1. Koko koulun informointi ja koulutus 1. Selvitetään mahdollisuutta opetustoimen oman maahanmuuttajakoordinaattorin palkkaamiseksi. 2. Kouluihin perustetaan monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista vastaava tiimi, joka tiedottaa koulun henkilöstöä lukuvuoden alussa mm. maahanmuuttajien opetuksen periaatteista ja käytänteistä. 3. Maahanmuuttajaopetuksen tietopaketti annetaan kaikille opettajille ja avustajille lukuvuoden alkaessa. 4. Selkiytetään tiedonsiirtoa koskevia käytänteitä kaikissa nivelvaiheissa ja siirtymävaiheissa. 2.3.2. Oppilashuolto Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita käsitellään oppilashuollossa. 1. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asioita käsitellään ennalta sovitun aikataulun mukaan. 2. Akuutit tilanteet hoidetaan heti. 2.3.3. Tulkkikysymykset Tulkkien käyttö ja saatavuus vaihtelee sekä kouluittain että kieliryhmittäin. 1. Yhdenmukainen käytäntö tulkkipalvelujen käytöstä ja saatavuudesta. 13
2.3.4. Koulukuljetukset Valmistavaa opetusta järjestetään keskitetysti, jolloin oppilaat saavat tarvittaessa koulukuljetuksen. 2.3.5. Terveydenhoidon erityiskysymykset Oppilaat kuuluvat kouluterveydenhuollon piiriin. 2.3.6. Täydennyskoulutus Joitakin täydennyskoulutuksia on ollut opettajille (varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle), mutta vain harvat opettajat ovat osallistuneet näihin. 1. Lisätään johtotehtävissä toimivien, kasvatus- ja opetushenkilöstön, avustajien ja oppilashuoltohenkilöstön täydennyskoulutusta. 2. Järjestetään VESO koulutuksia. 2.3.7. Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa on jonkin verran. 1. Moku-hankkeen myötä moniammatillinen yhteistyö laajenee ja vakiintuu, jotta monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä paranee. 14
3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen sekä kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Eri asteilla suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden aihepiirejä toteutetaan esim. erilaisten projektien ja yksittäisten tapahtumien muodossa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon rasisminvastaisen viikon tapahtuma Kouvolan opetustoimessa maaliskuussa 2009. Syksyllä 2009 alkavalla Kiva koulu -hankkeella pyritään ehkäisemään syrjintää ja rasismia. 1. Järjestetään kasvatus- ja opetushenkilöstölle aihepiiriin liittyvää työpajaperiaatteella toteutettavaa toiminnallista koulutusta. 2. Muokataan rasisminvastaista tietopakettia ja pyritään sitouttamaan oppilaitokset toteuttamaan yhdenvertaisuutta ja ehkäisemää syrjintää ja rasismia. 3. Vietetään rasisminvastaista viikkoa maaliskuussa 2010 päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen kouluissa ja sponsorituen etsiminen. 4. Kehitetään tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaa monikulttuurisemmaksi. 5. Edistetään kummi- ja ystäväpassitoimintaa yhdessä sosiaalitoimen kanssa. 6. Palkataan mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajataustaisia opettajia ja koulunkäyntiavustajia. 7. Hyödynnetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. 8. Lisätään mahdollisuuksia tutustua lähiympäristöön esim. retkien ja vierailujen muodossa. Tähän toimintaan varataan riittävät resurssit. 9. Valtaväestön lisäksi pidempään Suomessa olleet maahanmuuttajat voisivat toimia uudempien maahanmuuttajien tutoreina tai kummeina. 10. Lisätään yhteistyötä vanhempien kesken: a. Vanhempainiltakäytäntöjä voisi kehittää eri tavoin, esimerkiksi kieliryhmittäin järjestettävät illat, joissa on mukana tulkki. b. Vanhempainyhdistys voisi osallistua vapaamuotoisten vanhempainiltojen järjestämiseen, joissa vanhemmat tutustuisivat toisiinsa jonkun teeman tai toiminnan puitteissa. c. Lisäksi vanhempainiltojen tavoitteena olisi, että vanhemmat saisivat tietoa suomalaisesta koulusta ja suomalaisuudesta. d. Tavoitteena voisi olla kaupunkikohtainen suunnitelma syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi. 15
4. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Eri kouluilla on ollut omat tapansa hoitaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Useilla kouluilla on pidetty palavereja tulkin avulla. Vanhemmat on kutsuttu koulun yhteisiin vanhempainiltoihin, joissa koulun edustajat ovat antaneet huoltajille tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tarvittaessa on järjestetty henkilökohtaisia tapaamisia. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä helpottamaan on joissakin kouluissa laadittu lisäksi oppimissuunnitelmat yhdessä vanhempien ja tulkkien kanssa. Yhteistyötä on tehty myös korttelikotien kanssa. 1. Järjestetään vanhemmilla yhteisiä tapaamisia opettajan kanssa. Tarvittaessa pyydetään tulkki mukaan. 2. Kartoitetaan oppilaan koulunkäynti- ja henkilöhistoria. Tiedot kootaan oppimissuunnitelmaan, joka on osa kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa koulunkäynnin aloittamisesta. 3. Koulun aloittamisen yhteydessä huoltajat saavat perustietopaketin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä (varhaiskasvatus, perusopetus, 2. aste). Tavoitteena olisi paketin saatavuus omalla äidinkielellä. 4. Tiedotetaan huoltajille läksykerhoista ja harrastusmahdollisuuksista. 5. Rohkaistaan vanhempia osallistumaan koulujen yhteistyöryhmien toimintaan. Lopuksi Tässä raportissa esitetyt vakiinnuttamistoimenpiteet ovat konkreettista ehdotuksia Kouvolan alueen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi eri asteilla. Ensisijaisina kehittämiskohteina ovat seuraavat viisi kokonaisuutta: 1) toisen perusopetukseen valmistavan ryhmän perustaminen ja vakituisten avustajien palkkaaminen molempiin ryhmiin 2) S2-opetuksen järjestäminen ja S2-opettajien palkkaaminen 3) oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten perusopetuksen järjestämine Kouvolan Iltalukiossa 4) kasvatus- ja opetushenkilöstölle suunnatun täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus 5) oman äidinkielen opetuksen järjestäminen 16