PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PAIKALLISET OSIOT 1.8.2016 ALKAEN Kieliohjelma Puumalan yhtenäiskoulussa englannin opetus aloitetaan ensimmäisellä vuosiluokalla. Englannin opiskelu jatkuu koko perusopetuksen ajan. Ruotsin opiskelu alkaa kuudennella vuosiluokalla ja jatkuu perusopetuksen loppuun saakka. Kahdeksannelle vuosiluokalle oppilailla on mahdollisuus valita valinnainen saksan tai venäjän kieli. Valinnaisainevalinta on sitova myös yhdeksännelle vuosiluokalle. Yhdeksännelle vuosiluokalle oppilailla on mahdollisuus valita valinnaisaineeksi jatko-opintokielet, joka koostuu yhdestä ruotsin ja yhdestä englannin kurssista. Opetuksen mahdolliset painotukset Puumalan yhtenäiskoulussa painotetaan 1.-2. luokilla englannin opetusta. Molemmilla vuosiluokilla englantia on yksi vuosiviikkotunti. 3.-6. vuosiluokilla opetusta painotetaan käsitöissä yhden vuosiviikkotunnin verran: jokaisella vuosiluokalla käsitöitä on kaksi vuosiviikkotuntia. 7.-9. vuosiluokilla painotetaan valinnaisaineita yhden vuosiviikkotunnin verran. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Puumalan yhtenäiskoulussa toimintakulttuuri perustuu avoimuuteen, toisten ihmisten huomioimiseen sekä kohtaamiseen. Tämä näkyy mm. hyvien tapojen arvostamisena ja noudattamisena. Koulun ilmapiiri on myönteinen ja kannustava. Ilo ja nauru kuuluvat hyvään koulupäivään. Kouluyhteisö on tiivis ja jokaisesta sen jäsenestä pidetään huolta. Kouluyhteisön jäsenten välinen vuorovaikutus on luontevaa ja välitöntä. Asioista keskustellaan ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Asioista sovitaan yhdessä ja niihin sitoudutaan. Kouluyhteisössä kunnioitetaan jokaisen vahvuuksia ja omalla persoonalla toimimista. Omia tietoja ja taitoja jaetaan toisille. Henkilökunnan toiminta on ammatillista ja osaamista kehitetään säännöllisen täydennyskoulutuksen avulla. Toimintakulttuurissa painotetaan toiminnallisuutta, liikunnallisuutta ja fyysistä aktiivisuutta. Tämä näkyy mm. erilaisten ja monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä. Tärkeä osa toimintakulttuuria on myös oman kotiseudun tuntemus ja arvostaminen. Koulun toimintaan kuuluu erilaiset juhlat ja yhteiset tapahtumat esim. päivänavaukset, auditoriolaulut, retket, teemapäivät ja urheilutapahtumat. Elsa-kulttuurikilpailu ja -juhla voidaan järjestää 5. ja 6. luokkalaisille Kalevalan päivän aikoihin. Siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö on kuvattu Puumalan yhtenäiskoulun ohjaussuunnitelmassa. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan mahdollinen vuosittainen painopistealue. Koulun toimintakulttuuria arvioidaan, edistetään ja kehitetään päivittäisessä työskentelyssä sekä väli- ja lukuvuosiarvioinnin yhteydessä.
Puumalassa opetus toteutetaan monipuolisissa oppimisympäristöissä oppilaiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Opettaja varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen, terveellinen ja asianmukainen. Yhtenäiskoulu sijaitsee metsäluonnon ja Saimaan vesistöalueen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristöä ja luontoa hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti ja aktiivisesti. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden sekä henkilökunnan toiveet ja tarpeet. Puumalassa opettaja ja oppilaat valitsevat yhdessä opittavaan asiaan sopivat työtavat Opetuksessa käytetään monipuolisia työskentelytapoja oppilaiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaissa rooleissa ja jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa yhteisistä tavoitteista. Työtapojen kehittämisessä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan oppilaiden sekä henkilökunnan toiveet ja tarpeet. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Puumalassa opetuksen eheyttämistä toteutetaan henkilökunnan ja tarvittaessa eri sidosryhmien välisellä yhteistyöllä. Eheyttämisen tapa ja kesto vaihtelee oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. Puumalassa monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan yhteistyössä oppilaiden kanssa ja kirjataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmaan. Lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt, laajuus ja toteuttamistavat. Oppimiskokonaisuuksien toteutumista seurataan pitkin lukuvuotta ja arvioidaan tarkemmin lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Puumalan yhtenäiskoulun perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu Puumalan kunnan yhtenäiskoulun esiopetuksen opetussuunnitelma, Puumalan kunnan iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma, Puumalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja Puumalan yhtenäiskoulun ja varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen suunnitelma. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen Opetussuunnitelmaa ja lukuvuosisuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään arvioinnin pohjalta säännöllisesti: lukuvuosittain tehdään väliarviointi marras-joulukuussa sekä lukuvuoden arviointi toukokuussa. Arviointiin osallistuu koko yhtenäiskoulun henkilökunta. Oppilashuoltosuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään arvioinnin pohjalta säännöllisesti: lukuvuosittain tehdään väliarviointi marras-joulukuussa sekä lukuvuoden arviointi toukokuussa. Arviointia suorittaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä sekä oppilashuollon ohjausryhmä. Oppilaiden oppimista seurataan valtakunnallisin kriteerein osallistumalla valtakunnallisiin kokeisiin. Kuudennen luokan oppilaat osallistuvat vuosittain matematiikan ja englannin valtakunnalliseen kokeeseen. Äidinkielen osaamisen tasoa arvioidaan erityisopettajan teettämillä valtakunnallisiin normiarvoihin perustuvilla testeillä. Yhdeksännen luokan oppilaat osallistuvat äidinkielen, matematiikan ja englannin valtakunnalliseen kokeeseen. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä organisoi vuosittain oppilaille ja huoltajille suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn. Asiakastyytyväisyyskyselyn painopistealueet sovitaan oppilashuoltoryhmässä. Lisäksi koulu osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin kansallisiin arviointeihin.
Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö Puumalassa painotamme oppimisympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Huolehdimme siitä, että koulussamme on kiireetön ja toiset huomioiva ilmapiiri. Koulun henkilökunta toimii johdonmukaisesti ja sitoutuu yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin. Oppilaiden poissaoloja seurataan päivittäin. Huoltajat ilmoittavat oppilaan poissaolon syyn koulupäivän aamuna. Mikäli ilmoitusta ei tule, oppilaan poissaolon syyn selvittää luokanopettaja/luokanohjaaja. Oppilaan poissaolo selvitetään saman päivän aikana, kun poissaolo ilmenee. Luvattomasta poissaolosta tehdään ilmoitus kotiin. Poissaolot kirjataan Wilmaan. Koulunkäyntiin liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa yhteydenotosta kotiin vastaavat alaluokilla luokanopettaja ja erityisopettaja sekä yläluokilla opinto-ohjaaja, luokanohjaaja ja erityisopettaja. Ongelmatilanteisiin puututaan mahdollisimman nopeasti. Asia voidaan viedä tarvittaessa oppilashuollon yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään. Oppilaiden osallisuus Jokainen oppilas pääsee toimimaan yhteisön jäsenenä ja osallistumaan päätöksen tekoon. Oppilaat ovat mukana opetuksen suunnittelussa ja mm. työtapoihin kerätään heiltä ideoita. Jokaisen omia erityistaitoja hyödynnetään yhteisön hyväksi. Oppilaille annetaan omia pieniä vastuualueita/-tehtäviä. Puumalassa kaikki yhtenäiskoulun oppilaat muodostavat oppilaskunnan. Oppilaskunta järjestäytyy ohjaavan opettajan johdolla sääntöjen mukaisesti. Oppilaskunta valitsee 5.-9.-luokkalaisten keskuudesta vuosittain heti syksyllä hallituksen, jonka tehtävänä on yhdessä koulun muiden tahojen kanssa ideoida, suunnitella ja toteuttaa teemapäiviä, juhlia, retkiä ym. oppituntien ulkopuolista ohjelmaa. Oppilaskunta osallistuu myös koulun toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Oppilaskunnan hallitus toimii oppilaskunnan ohjaavan opettajan johdolla. Oppilaskunnan ohjaava opettaja antaa ohjeet oppilaskunnan ja hallituksen kokousten järjestämiseksi. Ohjaava opettaja kannustaa ja ohjaa oppilaita aktiiviseen ja koulun toiminta-ajatuksen mukaiseen toimintaan. Koulussamme toimii 8.-9. luokkien oppilaista muodostettu tukioppilasryhmä. Tukioppilaat ovat mukana mm. 7-luokan ryhmäyttämisessä, päivänavausten ja välituntiradion pitämisessä. Tukioppilastoiminnalla on ohjaava opettaja. Oppilasmäärän vähenemisen vuoksi tukioppilas- ja oppilaskuntatoimintaa voidaan tarvittaessa yhdistää. Koulussamme on aktiivista kummioppilastoimintaa. 4.-luokkalaiset toimivat 1.-luokkalaisten kummeina. Kummin tehtäviä jatketaan ainakin alaluokkien loppuun asti. Kodin ja koulun yhteistyö Puumalassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Puumalassa kodin ja koulun välinen yhteistyö on luontaista jatkumoa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana alkaneelle yhteistyölle. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja hyvinvointia sekä varmistaa tiedonkulku kodin ja koulun välillä. Huoltajien kanssa ollaan tiiviissä yhteistyössä kaikissa oppilasta koskevissa asioissa. Yhteistyön merkitys korostuu oppilaan koulupolun nivelvaiheissa.
Käytännön toimintatapoja ovat vanhempainvartit, vanhempainillat, arviointikeskustelut, Wilma, lukuvuosioppaat ja muut tiedotteet. Vanhempainilloista vastaavat luokanopettaja/luokanohjaaja ja yläluokilla opinto-ohjaaja tarvittaessa yhdessä rehtorin ja erityisopettajien kanssa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön vastuut, tehtävänjako ja sisältöjä on esitelty tarkemmin ohjaussuunnitelmassa. Kodin ja koulun välistä yhteistyön toteutumista arvioidaan lukuvuosittain koulun vuosiarvioinnissa. Yhteistyön toteutumista arvioidaan lisäksi kodeille suunnatuissa kyselyissä, joita järjestetään vähintään joka kolmas vuosi. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Puumalan kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskusteluja käytetään Perusopetuslain 36 mukaisesti tilanteissa, joissa oppilas häiritsee opetusta tai rikkoo muuten koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee epäkunnioittavasti koulun henkilökuntaa tai muita oppilaita. Kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen tapa puuttua oppilaan eitoivottuun käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu voi kestää enintään kaksi tuntia ja sen voi suorittaa kerralla tai osissa koulupäivän aikana tai ulkopuolella. Koulupäivän ulkopuolella järjestettävän kasvatuskeskustelun jälkeen koulu järjestää tarvittaessa kuljetuksen. Kasvatuskeskusteluun oppilaan määrää joko opettaja tai rehtori. Määräys ja sen toteuttaminen kirjataan rangaistuskirjaan. Huoltajille ilmoitetaan tapahtuneesta ja sitä seuraavasta kasvatuskeskustelusta mahdollisimman pian. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua keskusteluun. Keskustelu pyritään järjestämään välittömästi samana päivänä kuin rike on tapahtunut. Koulun rangaistuskansiossa on ohjeet opettajalle kasvatuskeskustelun pitämiseen. Kasvatuskeskustelulla ennaltaehkäistään kurinpidollisten keinojen tarvetta ja käyttöä. Kurinpidolliset keinot ja niiden käyttö Oppilasta, joka rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaan huoltajalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Myös oppilasta on kuultava ja tapaus selvitettävä ennen kurinpitorangaistuspäätöksen tekoa. Kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä oppilaalle järjestetään tarvittava oppilashuollon tuki. Oppilas voidaan poistaa luokasta, jos hän häiritsee tunnin kulkua. Jos oppilas poistetaan luokasta, häntä ei saa jättää ilman valvontaa. Oppilasta valvoo kyseisen tunnin opettaja, koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja, rehtori tai joku muu vapaana oleva opettaja. Kyseessä olevan tunnin opettaja on vastuussa siitä, ettei oppilas jää jälkeen opetuksesta. Luokasta poistaminen kirjataan rangaistuskansioon ja huoltajalle ilmoitetaan asiasta.
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai rikkoo muuten koulun järjestyssääntöjä, voidaan määrätä jälkiistuntoon. Jälki-istuntoa voi määrätä enintään kaksi tuntia. Jälki-istunnosta lähetetään huoltajalle tiedote, joka palautetaan huoltajan allekirjoituksella varustettuna kouluun. Istunto suoritetaan ilmoitettuna päivänä ja kirjataan rangaistuskirjaan. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Tehtävien tulee olla osa kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia ja oikeassa suhteessa oppilaan tekoon ja ikään. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan jättää työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvotusti tekemään tehtäviään. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa kuljetus kotiin. Mikäli toisen oppilaan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai muuten uhkaavan käytöksen vuoksi, tältä voidaan evätä oikeus osallistua opetukseen loppupäivän ajaksi. Päätöksen tekee rehtori. Huoltajaan otetaan välittömästi yhteys ja pyydetään hakemaan oppilas kotiin. Oppilaalle järjestetään valvonta, kunnes huoltaja saapuu paikalle. Loppupäivän tuntien opettajat huolehtivat siitä, ettei oppilas jää jälkeen opetuksesta. Tapahtunut kirjataan rangaistuskirjaan. Kirjallisen varoituksen antaa yhtenäiskoulun rehtori. Rehtori tekee asiasta viranhaltijapäätöksen. Kirjallisen varoituksen yhteydessä kutsutaan tarvittaessa koolle yksilökohtainen asiantuntijaryhmä. Oppilas ohjataan tarvittaessa koulukuraattorin, -psykologin tai -terveydenhoitajan luokse. Määräaikaisesta erottamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi päättää yhtenäiskoulun rehtori. Rehtori tekee asiasta viranhaltijapäätöksen. Ennen erottamisprosessin alullepanoa oppilasta ja huoltajaa kuullaan. Samassa yhteydessä kutsutaan koolle yksilökohtainen asiantuntijaryhmä ja aloitetaan yhteistyö lastensuojeluviranomaisten ja/tai poliisin kanssa. Oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan, jotta oppilas ei jää opinnoissaan jälkeen. Poliisiin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Tiedottaminen ja perehdyttäminen Menettelyohjeet kurinpidollisissa tilanteissa käydään yhdessä henkilökunnan kanssa läpi. Rehtori perehdyttää uudet henkilökunnan jäsenet ohjeisiin. Jos ohjeisiin tulee muutoksia, niihin perehdytään yhtenäiskoulun kokouksissa. Menettelyohjeet ovat yhdenmukaiset kaikille oppilaille ja koko henkilökunnan tulee noudattaa niitä. Luokanopettajat ja -ohjaajat selvittävät ja kertaavat lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa koulun järjestyssäännöt ja koulun järjestyshäiriöitä hoitamista koskevan suunnitelman. Huoltajia tiedotetaan lukuvuosioppaassa, Wilman kautta sekä vanhempainilloissa. Järjestyssääntöjä laadittaessa kuullaan oppilaskuntaa sekä huoltajia. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä seuraa ja arvioi lukuvuosittain suunnitelman toteutumista sekä vaikuttavuutta. Mittareina käytetään mm. Wilman tuntimerkintojä sekä rangaistuskirjan merkintöjä. Kasvatuskeskustelukäytänteitä mietitään, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta Puumalan perusopetuksen valinnaisuus pienenee ikäluokkien ja niitä vastaavien resurssien myötä. Puumala on varsin rikkonainen saaristokunta ja etäisyydet pitkiä. Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen
ohjelman mukaan kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kerhotoimintaan. Puumalan kunnan kerhotoiminnan tavoitteena on järjestää monipuolista ja laadukasta kerhotoimintaa yhdessä nuorisotoimen ja paikallisten yhdistysten kanssa. Kerhotoiminta pyrkii tavoittamaan kaikki oppilaat pitkistä välimatkoista huolimatta. Kerhotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja itsetuntoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulu vastaa lähinnä musiikin, ilmaisun ja käden taitojen kerhoista. Koulun kerhotoimintaa tarjotaan kaikille ikäluokille esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Koulun ja muiden kerhoja järjestävien toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä suunnittelussa, tiedottamisessa ja toteuttamisessa. Koulun toiminnan yhteydessä järjestään koululaisten iltapäivätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa noudatetaan koulun arvomaailmaa ja sääntöjä. Iltapäivätoimintaan laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, joka kirjataan yhtenäiskoulun lukuvuosioppaaseen. Toimintaa arvioidaan lukuvuoden lopussa. Kouluruokailu Kouluruokailu on osa opetusta ja oppilaat ovat velvollisia osallistumaan ruokailuun. Periaatteena on, että kaikkea ruokaa maistetaan. Ennen ruokailua pestään kädet, ruokalassa käyttäydytään rauhallisesti ja ruokaillessa noudatetaan hyviä tapoja. Lukuvuoden ruokalista julkaistaan lukuvuosioppaassa. Oppilaat ruokailevat porrastetusti. Kello 15 asti koulussa olevilla oppilailla on mahdollisuus välipalaan klo 13:n välitunnilla (13.00 13.15). Erikoisruokavaliot tulee ilmoittaa kirjallisella todistuksella ruokahuoltopäällikölle tai koulun keittiön henkilökunnalle. Erikoisruokavalion tulee olla kouluterveydenhoitajan tai lääkärin toteama. Koulussamme on säännöllisesti kokoontuva ruokatoimikunta, jossa on edustettuna opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö sekä oppilaat. Ruokatoimikunta suunnittelee, kehittää ja arvioi kouluruokailua. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen Oppimistilanteissa harjoitellaan ja vahvistetaan oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitoja. Opettaja huolehtii, että luokan ilmapiiri on arviointitilanteissa kannustava ja myönteinen. Itse- ja vertaisarvioinnissa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia menetelmiä. Opettaja antaa oppilaalle riittävästi ja monipuolisesti oppimista edistävää palautetta Puumalassa luokanopettajat käyvät huoltajien ja oppilaan kanssa arviointikeskustelun nivelkohdissa eli toisen ja kuudennen luokan keväällä. Keskustelu käydään opetussuunnitelmassa kuvattujen arvioinnin painopisteiden pohjalta. Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokilla 1-2 luokanopettajat käyvät huoltajien ja oppilaan kanssa väliarviointikeskustelun joulutammikuussa. Keskustelun pohjana toimii arviointikaavake, jossa oppiminen on kuvattu tavoitelausein. Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan kirjallinen lukuvuositodistus, jossa oppiminen on kuvattu samoin tavoitelausein kuin väliarvioinnissa.
Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokilla 3-4 luokanopettajat käyvät huoltajien ja oppilaan kanssa väliarviointikeskustelun joulutammikuussa. Keskustelun pohjana toimii arviointikaavake, jossa oppiminen on kuvattu tavoitelausein. Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan kirjallinen lukuvuositodistus, jossa oppiminen on kuvattu samoin tavoitelausein kuin väliarvioinnissa. Vuosiluokilla 5-6 oppilaalle annetaan väli- ja lukuvuositodistus. Todistuksissa käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisesti. Vuosiluokat 7-9 Vuosiluokilla 7-8 oppilaalle annetaan väli- ja lukuvuositodistus. Todistuksissa käytetään numeroarviointia, jota voidaan täydentää sanallisesti. Vuosiluokalla 9 oppilaalle annetaan väli- ja päättötodistus. Todistuksissa käytetään numeroarviointia, väliarviointia voidaan täydentää sanallisesti. Päättötodistukseen voidaan liittää opetussuunnitelman perusteiden mukaisia liitteitä. Käyttäytymisen arviointi Puumalan yhtenäiskoulussa oppilaan käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 1-9 kaksi kertaa vuodessa. Oppilaan käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki häntä opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit:
erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko 10 9 8 7 6 5 Noudattaa hyviä tapoja käyttäytyy moitteettomasti ja kohteliaasti, on huomaavainen kaikkia kohtaan, tervehtii ystävällisesti ja omaaloitteisesti käyttäytyy kohteliaasti, on huomaavainen kaikkia kohtaan, tervehtii ystävällisesti käyttäytyy hyvin ja kohteliaasti, tervehtii ystävällisesti halutessaan käyttäytyy asiallisesti käyttäytymiseen joudutaan usein puuttumaan käyttäytymiseen joudutaan hyvin usein puuttumaan Noudattaa koulun sääntöjä ja sopimuksia noudattaa tunnollisesti yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia noudattaa yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia noudattaa lähes aina yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia noudattaa usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia noudattaa osittain yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia, suhtautuminen koulutyöhön on enimmäkseen kielteistä jättää noudattamatta yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia, suhtautuminen koulutyöhön on kielteistä Antaa työrauhan vaikuttaa myönteisesti ja rakentavasti luokan työrauhaan vaikuttaa myönteisesti luokan työrauhaan antaa työrauhan häiritsee ajoittain tahallisesti omaa ja/tai muiden oppimista häiritsee usein tahallisesti omaa ja / tai muiden oppimista häiritsee jatkuvasti tahallisesti omaa ja / tai muiden oppimista Kohtelee toisia kunnioittavasti ja huomioon ottaen puhuu ja käyttäytyy ystävällisesti ja tasaarvoisesti kaikkia kohtaan, arvostaa itseään ja muita puhuu ja käyttäytyy ystävällisesti toisia kohtaan, arvostaa itseään ja muita puhuu ja käyttäytyy pääsääntöisesti ystävällisesti, hyväksyy toiset ihmiset ottaa toiset huomioon vaihtelevasti, toisinaan sopimatonta kielenkäyttöä aiheuttaa joskus ongelma- ja vaaratilanteita, kohtelee toisia huonosti, kielenkäyttö sopimatonta aiheuttaa usein ongelma- ja vaaratilanteita, kohtelee toisia huonosti, kielenkäyttö sopimatonta Toimii yhteisvastuullisesti kouluyhteisössä uskaltaa rakentavasti puuttua epäkohtiin, joita huomaa ympärillään, auttaa apua tarvitsevia, arvostaa ympäristöään ja huolehtii siitä, toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on auttavainen, arvostaa ympäristöään ja huolehtii siitä arvostaa oppimisympäristöää n ja huolehtii siitä halutessaan huolehtii oppimisympäristöst ään on piittaamaton oppimisympäristöst ään, vahingoittaa toisinaan toiminnallaan muita ja ympäristöä vahingoittaa toiminnallaan muita ja ympäristöään