Kilpauintia tutkimustiedon näkökulmasta

Teemoja Kilpauinnin historiakatsaus Energia-aineenvaihdunta kilpailuissa ja harjoituksissa Lasten ja aikuisten välisiä eroja Pitkittäistutkimuksista saatua tietoa

Kilpauinnin historiaa

Kilpauinnin historiaa - Organisoitu harjoittelu alkoi noin 150 vuotta sitten -Fokus hyvin vahvasti ainoastaan tekniikassa - 1920-30 luvuilla Australiassa noin 1000 jaardia päivässä, jos sitäkään (Colwin 1992)

Kilpauinnin historiaa Japanilaiset mullistivat uinnnin 1930-luvulla yksinkertaisesti uimalla paljon enemmän kuin muut Videoanalyysit ensimmäistä kertaa koko maan laajuudella 1932 Olympialaisista kaikista lajeista kaksoisvoitto paitsi 400vu jäi voittamatta (Colwin 1992)

Kilpauinnin historiaa Intervalliharjoittelu saapui uintiin Eurooppalaisilta juoksijoilta ja heidän valmentajiltaan Australian Frank Guthrie 1950-luvulla ensimmäinen Melbournen menestys 1956

Kilpauinnin historiaa Harjoitusmäärät noin puolet 1980-luvun huipuista ja intensiteetti matalampi 50m intervallit 60, 45 ja 40s lähdöillä

Costill 1999

Energiantuoton perusteet Mitä kehon käyttämä energia on? Kuinka sitä tuotetaan? Miten näkyy harjoituksissa ja kilpailuissa? http://www3.pictures.zimbio.com/gi/ruta+meilutyte+swimming+15th+fina+world+championships+gpskdztk94bl.jpg)

Energiantuotto Kehon solut käyttävät energiakseen ainoastaan adenosiinitrifosfaattia (ATP) Se on korkeaenerginen yhdiste, jonka sidoksia katkomalla syntyy energiaa solun käyttöön Solu tuottaa ATP:a montaa eri reittiä.

Energiantuotto Lihaksen sisäiset ATP ja kreatiinifosfaatti (KP) varastot Lihaksen sisäiset hiilihydraattivarastot (~2000kcal) Rasvavarastot (~74000kcal) Proteiinit = ATP

Energiantuotto Anaerobinen: Välittömät ATP ja KP varastot Anaerobinen glykolyysi (Hiilihydraatit) Solulimassa Nopeaa Hyvin rajallinen energiantuottoaika Maitohappoa kertyy ~75-90s anaerobinen dominoi

Energiantuotto Aerobinen: Hiilihydraatit aerobisesti Rasvavarastot Proteiinit Mitokondrioissa Hitaampaa Lähes rajatonta, yli 95% energiasta Maitohappoa ei kerry Yli ~90s aerobinen dominoi

Maitohappo Kun työtä tehdään kovalla teholla, alkaa maitohappoa kertymään sen tuotannon kasvaessa ja poiston sekä puskuroinnin joutuessa koetukselle Muuttuu lähes heti syntyessään laktaatiksi ja vety-ioneiksi Etenkin vety-ionit happamoittavat elimistöä ja häiritsevät lihassupistusta sekä muita reaktioita Laktaatista voidaan tehdä glukoosia mm. maksassa

Laktaattikonsentraatio mittarina Arvojen tulkitseminen sisältää oletuksen, että veren laktaattikonsentraatio heijastelee lihaksen laktaattikonsentraatiota Voidaan pitää jonkinlaisena epäsuorana anaerobisen aineenvaihdunnan mittarina (Maglisco 2003) Alkaa kertymään noin 50-55% aerobisen kapasiteetin maksimista terveillä harjoittelemattomilla (McArdle ym. 2015)

Laktaattikonsentraation tulkinta

Harjoituskauden vaikutus laktaatti/nopeus käyrään (Shephard & Åstrand 2000)

Harjoittelun vaikutus laktaattikonsentraatioon määrätyllä vauhdilla (Wilmore & Costill 2004)

Harjoittelun vaikutus kynnysarvoon hapenottokyvyn ja vauhdin suhteen (Wilmore & Costill 2004)

Laktaattikonsentraation ja puskuriaineiden käyttäytyminen eri intensiteeteillä

Kunnon vaikutus laktaatin kasaantumiseen

Harjoittelun vaikutus energiantuoton pääentsymeihin (Wilmore & Costill 2004)

Energiantuotto harjoituksissa ja kilpailuissa Miten eri mittaiset intervallit ja tauot vaikuttavat sarjan fysiologisiin muuttujiin? Mitä kehossa tapahtuu intervallisarjan aikana? Minkälaista energiantuottoa uinnissa tarvitaan? (http://www.uimaliitto.fi/site/assets/files /5040/nem13_tuomasp100pu-1.jpg)

30s sprintin vaikutus kreatiinifosfaatin määrään lihaksessa ja anaerobisen energiantuoton määrään

Figure derived based on the male data obtained from the studies of Duffield et al. (2004, 2005a, b) (Laursen 2010)

Maglisco 2003 McArdle ym. 2015 Troup 1984 Maglisco 1982 Mero ym. 2004 Maughan & Gleeson 2010 50 20-60-20 25-65-10 98-2-neg 78-20-2 25-65-10 20-80 100 10-55-35 12.5-62.5-25 80-15-5 25-65-10 12.5-62.5-25 30-70 200 5-40-35 6-50-44 30-65-5 10-65-25 6-50-44 400 Neg-35-65 Neg-25-75 20-55-25 7-40-53 Neg-25-75 800 Neg-25-75 5-30-65 1500 Neg-15-85 10-20-70 3-20-77 ATP/PCr Anaerobinen glykolyysi Aerobinen energiantuotto

Monta 30s vastustettua sprinttiä peräkkäin 30s tauolla (Peyrebrune ym. 2014)

Eri mittaisten intervallien ja palautusten vaikutuksia veren laktaattikonsentraatioon ja kreatiinifosfaatin määrään lihaksessa (Mero ym. 2004)

Eri mittaisten intervallien ja palautusten vaikutus veren laktaattikonsentraatioon (Shephard & Åstrand 2000)

Wakayoshi ym. (1999) 10 College-uimaria, miehiä 20min testi intervallien tehon määrittämiseksi 100m testi sprinttikyvyn arvioimiseksi

Treenisetit 3x (10x100m) 105% 20min testivauhdista 7, 10 ja 20s tauoilla 3x (10x100m) 110% 20min testivauhdista 30, 40 ja 55s tauoilla 3x (10x100m) 115% 20min testivauhdista 50, 90 ja 120s tauoilla somewhat hard, hard, very hard

Wakayoshi ym. (1999)

Shimoyama & Nomura 1999 Toistojen ja taukojen vaikutuksia kynnysvauhdin fysiologisiin vasteisiin 13 hyvin harjoitellutta uimaria

Kynnyssetit (4mmol/l - vauhti) 16x100m 5-10, 10-15 ja 15-20s tauoilla 8x200m 10-20, 20-30 ja 30-40s tauoilla Uintivauhti määritetty 4x400 progressiivisella testillä

V4 vauhdin määritys 4x400m progressiivisesta testistä

16x100m (Shimoyama & Nomura 1999)

8x200m (Shimoyama & Nomura 1999)

(Gullstrand & Lawrence 1987)

Korkeaintensiteettinen (HIIT, HIT, SIT ) harjoittelu (http://img.yle.fi/urheilu/uinti/article6414287.ece/alternates/w960/liukkonen_a-p_epa.jpg)

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Voidaan laveasti määritellä peräkkäisiksi toistoiksi kestoltaan esimerkiksi 10s 5min jotka suoritetaan korkeammalla intensiteetillä kuin anaerobinen kynnys (Laursen & Jenkins 2002) Toistuvia treenisessioita, joissa suoritetaan lyhyitä peräkkäisiä toistoja täysillä tai hyvin lähellä maksimaalista hapenottokykyä (Gibala & McGee 2008) Toistojen välissä on joko passiivista tai matalatehosta aktiivista palautusta

(Burgomaster ym. 2008) Tyypillinen intensiteetti vs. volyymi tutkimusasetelma

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Samankaltaisia adaptaatioita kuin perinteisemmällä pitkäkestoisella kestävyysharjoittelulla on saatu aikaan huomattavasti nopeammin ja yllättävän vähällä määrällä korkeaintensiteettistä harjoittelua (Gibala & McGee 2008) Korkeaintensiteettisen harjoittelun teho perustuu mitä luultavimmin II-tyypin lihassolujen rekrytointiin ja kuormittamiseen (Gibala & McGee 2008) Korkeaintensiteettisellä intervalliharjoittelulla saadaan tehtyä harjoituksen aikana enemmän kovatehoista harjoittelua kuin kyettäisiin tekemään yhtäjaksoisesti (Tschakert & Hofman 2013)

Lihassolutyypit Tyyppi I: Hidas, pienikokoinen, aerobinen, kestävä Tyyppi IIa: Nopea, suurikokoinen, aerobisanaerobinen, suhteellisen kestävä Tyyppi IIb: Nopeampi, suurempi, anaerobinen, väsyy helposti Tyyppi IIx: Nopein, suurin, anaerobisin, väsyy helposti, voi muuttua joko hitaaksi tai nopeaksi, määrä kasvaa levossa

(Maglisco 2011)

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Tyypin II lihassolujen (nopeat) aerobisten ominaisuuksien kehittäminen voi vaatia hyvin korkeata intensiteettiä. Matalammilla intensiteeteillä vain tyypin I lihassolujen (hitaat) aerobiset ominaisuudet kehittyvät, koska ainoastaan ne tarvitsee rekrytoida (Maglisco 2011) Korkeaintensiteettinen harjoittelu säästää aikaa, koska samankaltaiset kestävyysadaptaatiot saadaan aikaan ajallisesti vähemmällä harjoitusmäärällä ja aikaa jää muiden osaalueiden harjoitteluun (Sperlich ym. 2010)

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Solusignaloinnissa kalsiumin väheneminen lihaksessa (pitkäkestoinen suoritus) ja AMP-pitoisuuden nousu lihaksessa (lyhytkestoinen kovatehoinen suoritus) johtavat molemmat eri signalointireittejä pitkin aerobista energiantuottoa parantaviin adaptaatioihin (Laursen 2010)

(Laursen 2010)

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Tabata ym. (1996) Liikunnan opiskelijoita 7+7 1. ryhmä harjoitteli polkupyöräergometrillä 6 viikkoa 5x viikossa 60min ajan 70% Vo2Max:stä 2. ryhmä harjoitteli polkupyöräergometrillä 6 viikkoa 5x viikossa 7-8x 20s, 10s palautuksella noin 170% Vo2Max:stä

Korkeaintensiteettinen harjoittelu 1.Ryhmä paransi Vo2Max:ään merkitsevästi, mutta anaerobinen kapasiteetti ei parantunut 2. Ryhmä paransi Vo2Max:ään merkitsevästi ja paransi samalla anaerobista kapasiteettiaan 28% Harjoitusspesifit adaptaatiot

Figure 1 Effects of moderate-intensity endurance and highintensity intermittent training on anaerobic capacity and [spacing dot above]vo2max. TABATA, IZUMI; NISHIMURA, KOUJI; KOUZAKI, MOTOKI; HIRAI, YUUSUKE; OGITA, FUTOSHI; MIYACHI, MOTOHIKO; YAMAMOTO, KAORU Medicine & Science in Sports & Exercise. 28(10):1327-1330, October 1996. Figure 1 -Effect of the endurance training (ET, experiment 1) and the intermittent training (IT, experiment 2) on the anaerobic capacity. Significant increase from the pretraining value at* P PP. 1996The American College of Sports Medicine. Published by Lippincott Williams & Wilkins, Inc. 2

Figure 2 Effects of moderate-intensity endurance and highintensity intermittent training on anaerobic capacity and [spacing dot above]vo2max. TABATA, IZUMI; NISHIMURA, KOUJI; KOUZAKI, MOTOKI; HIRAI, YUUSUKE; OGITA, FUTOSHI; MIYACHI, MOTOHIKO; YAMAMOTO, KAORU Medicine & Science in Sports & Exercise. 28(10):1327-1330, October 1996. Figure 2 -Effect of the endurance training (ET, experiment 1) and the intermittent training (IT, experiment 2) on the maximal oxygen uptake; significant increase from the pretraining value at* P P. 1996The American College of Sports Medicine. Published by Lippincott Williams & Wilkins, Inc. 2

Erilaisia HIT-protokollia Tabata-training : 7-8x 20s @170% Vo2Max, 10s palautuksella (Tabata ym. 1996) Helgerud: 4x4min @90-95% maksimisykkeestä, 3min aktiivinen palautus @70% maksimisykkeestä (Helgerud ym. 2007) Gibala & Burgomaster: 4-6x 30s all-out 4.5min aktiivisella, kevyellä palautuksella (Burgomaster ym. 2008; Gibala ym. 2006) 15/15: ~40x (15s @90-95% maksimisykkeestä + 15s palauttelua @noin 70% maksimisykkeestä) (Helgerud 2007;Gullstrand 2000)

(Helgerud ym. 2007) Sykkeen käyttäytyminen erilaisissa harjoituksissa

Maksimaalisen hapenottokyvyn ja iskutilavuuden muutokset eri harjoitusmuodoissa 8 viikon harjoitusjakson jälkeen (Helgerud ym. 2007)

(Hazell ym. 2010) Erilaisten SIT protokollien tuloksia 5km pyöräilytestin ja maksimaalisen hapenottokyvyn osalta

Määrä tutkimuksia uinnissa Costill ym. 1988: 12 kovaa harjoittelevaa college-uimaria Määrän nosto 4 266m 8 970m/päivä 10 päivän ajan Treenin intensiteetti ~94% Vo2Max Uintivoima, 50yd ja 400yd suoritukset sekä aerobinen kapasiteetti säilyivät ennallaan 4 joutui uimaan paljon hitaammilla vauhdeilla matalan hiilihydraatin saannin vuoksi

Costill ym. 1991: Määrä tutkimuksia uinnissa

Määrä tutkimuksia uinnissa Costill ym. 1991: 24 miesuimaria collegesta Metrit 4 950 vs 9 435 /päivä Energiankulutus harjoituksissa 1 265 vs 2 411 kcal /päivä Intensiteetti 95% vs 93.5% Vo2Max

Määrä tutkimuksia uinnissa Ryhmien välillä ei ollut eroja herkistelyn jälkeistä kilpailusuoritusta, kestävyyttä ja uintivoimaa arvioitaessa Tuplasti uinut ryhmä huononsi ja kerran päivässä uinut paransi merkitsevästi sprinttisuorituskykyään Kumpikaan ryhmä ei parantanut uintivoimaansa muista parannuksista huolimatta enää 8vk jälkeen

(Wilmore & Costill 2004)

Yhteenvetoa Korkeaintensiteettisellä harjoittelulla voidaan saada samanlaisia vasteita aikaan kuin pitkäkestoisella matalatehoisella harjoittelulla HIIT treenillä päästään myös käsiksi nopeisiin tyypin II lihassoluihin, joita käytetään kilpailuissa HIIT säästää aikaa?

Yhteenvetoa Tuleeko liikkumista vedessä tarpeeksi tuntuman kehittämisen kannalta jos tekee vain fysiologisia mekanismeja kehittävät tehotreenit? Palautuuko hermosto? Minkä takia suurivolyymisellä määräharjoittelulla on päästy niin koviin tuloksiin myös lyhyillä matkoilla? Keino kehittää harrasteuintia?

Lasten ja aikuisten väliset fysiologiset erot Millä tavoin lapset ja aikuiset eroavat toisistaan suorituskyvyn näkökulmasta? Miten tämä näkyy harjoituksissa? (http://www.uimaliitto.fi/liitto/kuvagalleria /rollot-oulu-10-15.6-lauantai/)

Lasten ja aikuisten fysiologiset erot Kokoon suhteutettu voima ja teho Kestävyys Väsyvyys Palautuminen uuvuttavasta suorituksesta Glykolyyttinen kapasiteetti Anaerobisten ja aerobisten entsymien toiminta Lihasten synkronointi Lihassolujen aktivointi.. (Dotan ym. 2012)

Erot voimantuotossa Huomattavat erot etenkin pojilla ja miehillä, eroa myös kokoon suhteutetussa voimantuotossa Agonistien ko-aktivaatio voimakkaampaa lapsilla Vähemmän nopeita tyypin II lihassoluja Heikompi tyypin II lihassolujen rekrytointi (Dotan ym. 2012.) Hormonituotannon vajaavuus (Van Praagh 2000)

Lihassolutyypit Tyyppi I: Hidas, pienikokoinen, aerobinen, kestävä Tyyppi IIa: Nopea, suurikokoinen, aerobisanaerobinen, suhteellisen kestävä Tyyppi IIb: Nopeampi, suurempi, anaerobinen, väsyy helposti Tyyppi IIx: Nopein, suurin, anaerobisin, väsyy helposti, voi muuttua joko hitaaksi tai nopeaksi, määrä kasvaa levossa

Aineenvaihdunnalliset erot Isompi osa aerobisen aineenvaihdunnan entsyymejä verrattuna anaerobisiin Tehokkaaampi aerobinen aineenvaihdunta suhteessa anaerobiseen verrattuna aikuisiin Anaerobisen aineenvaihdunnan tehottomuus? Pienempi tyypin II lihassolujen käyttö? (Dotan ym. 2012)

Aineenvaihdunnalliset erot Matalampi veren laktaattikonsentraatio maksimaalisen suorituksen jälkeen Nopeampi kreatiinifosfaattivarastojen palautuminen suorituksen jälkeen Rasvavarastojen suurempi käyttö energiantuotossa lapsilla (Dotan ym. 2012)

Aineenvaihdunnalliset erot Suunnilleen samankokoiset ATP, KP ja glykogeenivarastot lihaksessa levossa Kuitenkin glykogeenin käyttö energiantuotossa on merkittävästi heikompaa lapsilla ATP ja KP käytössä ei merkitseviä eroja 13-15v Pojilla 65-70% aikuisten miesten laktaattikonsentraatiosta (Skinner 2005)

Laktaattikonsentraatioita 11v lapsilta ja 24v aikuisilta erilaisten uintitestien jälkeen (Prado 1999)

Anaerobinen teho = Maksimaalisen suorituksen aikana tuotetun ATP:n määrä per sekunti Anaerobinen kapasiteetti = Koko maksimaalisen suorituksen aikana tuotetun ATP:n määrä (Van Praagh 2000)

Kynnysarvo Kynnysarvo laktaatin avulla mitattuna matalampi kuin aikuisilla Tästä syystä määrätyn laktaattikonsentraation pitäminen kynnysarvona ei ole toimiva strategia lapsilla Tutkimuksissa arvot kynnysvauhdissa ovat olleet 1.6-2.6mmol/l luokkaa (Pfitzinger & Freedson 1997)

Vasteet voimaharjoitteluun Hypertrofia rajoittunutta ennen murrosikää Kasvuhormoni ja testosteroni Kehitys tulee vahvasti hermoston kehittymisen kautta Pidemmät sarjat tehokkaampia kuin aikuisilla Luuston kehittyminen vaatii iskutusta Voimaharjoittelu tekniikat

Korkeaintensiteettinen harjoittelu lapsilla Osassa tutkimuksista (Sperlich ym. 2010) on havaittu maksimilaktaattikonsentraation nousua lapsilla HIIT jakson jälkeen, osassa taaas ei (Prado 1999) Wingaten testissä 8v poika tuottaa painoon suhteutettuna noin 65-70% siitä tehosta, jonka 14v poika tuottaa (Skinner 2005)

Korkeaintensiteettinen harjoittelu Harjoittelun on näytetty lapsilla Lisäävän ATP-, KP- ja glykogeenivarastojen kokoa levossa Lisäävän fosfofruktokinaasin aktiivisuutta Lisäävän maksimilaktaattikonsentraatiota veressä (Wilmore & Costill 2004)

Laji Ikä ja N Intervention kesto Harjoittelu Lopputulos Sperlich ym. 2010 Uinti 9-11 26 5vk 5xvk HIIT 92% HVT 85% HIIT paransi tehokkaammin 2000m testin ja kilpailusuorituks en tulosta ja paransi laktaatintuottoa Faude ym. 2013 Jalkapallo 16 20 5.5vk 6xvk HIIT: 15-30s intervalleja 125-140% kynnystehosta HVT: 30-60min fartlek 80-90% kynnystehosta Sekä HIIT että HVT paransivat kynnyarvoja, HVT enemmän. Hitaammat pelaajat eivät kehittyneet HIIT harjoittelulla niin hyvin kuin nopeammat Faude ym. 2008 Uinti 16.6 10 4vk 6xvk HIIT: 50% enemmän korkeaa intensiteettiä ja 40% vähemmän matkaa HVT: 30% lisää matkaa normaaliin HVT ei tehokkaampi tapa parantaa kilpailusuoritus ta ja kynnysarvoa kuin HIIT

Pitkittäistutkimuksia huippu-uimareilta (http://hall-five.com/images/uploads/blog/360476-2000-sydney-olympics-10-year-anniversary.jpg)

Pyne ym. 2001 12 Australialaista huippu-uimaria Sijoitukset maailman rankingissa välillä 1-23 Puolet top-10 20-27 vuotiaita

Pyne ym. 2001 Seuranta koko kauden ajalta Testit neljässä kohtaa Harjoituksia 10xvk 54 ± 19km/viikko ~5h kuivaharjoituksia/viikko

Harjoitteluvolyymi Commonwealth Gamesiin valmistavalla jaksolla ja tyypillinen laktaatti/nopeus käyrä samasta tutkimuksesta (Pyne ym. 2001)

(Pyne ym. 2001)

Pyne ym. 2001 Parannuksia kauden aikana 7x200 testissä Nämä parannukset eivät kuitenkaan olleet yhteydessä kilpailusuorituksen parantumiseen Testaaminen on siis hyvä työkalu suorituskyvyn mittaamiseen harjoituksissa ja kunnon seuraamiseen, mutta muut tekijät näyttäisivät ratkaisevan kilpailusuorituksen

Anderson ym. 2006 40 Australialaista huippu-uimaria, keski-ikä 22 11 heistä top-10 joukossa maailmassa 15 heistä arvokisamitalisteja Seurannassa 0.5-6 vuotta

Anderson ym. 2006 Harjoittelua 44-48vk/vuosi Allas ja kuivaharjoittelua 20h/viikko Keskiarvoisesti 50-60km/viikko 20-30min lämmittelyjumppa ennen allasta 1-1.5h salitreeni 3xviikossa

Australialaisten mies- ja nais- huippuuimareiden arvoja 7x200 testin viimeisestä toistosta sekä V4 - nopeudelta (Anderson ym. 2006)

(Anderson ym. 2006)

Anderson ym. 2008 Samat koehenkilöt? Tällä kertaa mukana testien suhde kilpailusuoritukseen

V4 vetotiheyden ja kilpailusuorituksen välinen suhde (Anderson ym. 2008)

Anderson ym. 2008 Naisilla kehon rasvan väheneminen korreloi merkitsevästi parantuneen kilpailusuorituksen kanssa Miehillä lihasmassan kasvu korreloi merkitsevästi parantuneen kilpailusuorituksen kanssa

Mujika ym. 1995 18 kansallisen ja kansainvälisen tason uimaria Harjoittelun kokonaisintensiteetti kokonaisen kauden aikana korreloi parantuneen suorituksen kanssa Harjoittelun volyymillä tai frekvenssillä puolestaan ei ollut vaikutusta Harjoittelemattoman jakson pituus kausien välissä ja edellisellä kaudella saavutettu taso korreloivat negatiivisesti seuraavan kauden kilpailusuorituksen kanssa

Kauden keskiarvoisen intensiteetin ja suorituskyvyn muutoksen välinen suhde (Mujika ym. 1996)

Herkistelyn ja anaerobisen harjoittelun vaikutus laktaattikonsentraatioon ja sykkeeseen yksittäisellä uimarilla (Shephard & Åstrand 2000)

200m vapaauinnin ja V4 arvon muutos yhden kauden aikana portugalilaisilla huippu-uimareilla sekä uimarikohtaiset käyrät erikseen esitettynä (Costa ym. 2012)

Vasteiden yksilöllisyys

Kysyttävää?

Valmentajan haastattelu Marko Malvela on ollut A-P:n valmentaja vuodesta 2005 Sprinttitallin valmentaja ja yrittäjä 20v valmentajakokemus

Menestyksen mahdollistaneita tekijöitä Terve harjoituskausi edellisiin nähden Uskallus levätä Työskentelyä frekvenssin kanssa teknisellä puolella Muuten harjoitussisällöltä hyvin samankaltainen kausi

Harjoittelu Ei minkäänlaista jaksotusta Mahdollisuuksien rakentaminen joka päivä sellaisiksi, että uimari kykenee uimaan sellaista vauhtia, joka palvelee suoraan kilpailusuoritusta Päivän olotilan mukaan

Harjoittelu A-P ei juuri tee kuivaharjoittelua Kehonhuolto, erityisesti olkapäät, tärkeimmässä roolissa Toiveena olisi saada A-P 3-5% vahvemmaksi talvikauden aikana Kaikki harjoittelu myös henkistä harjoittelua

Viimeistely EM-kilpailuihin Ei viimeistelysuunnitelmaa Koko ajan hereillä ja raikkaasti mukana siinä, mitä arjessa oikeesti tapahtuu. Hyvin vähän uintia viimeisellä 2 viikolla selkävaivojen vuoksi Alkupäivien lajien merkitys

Urheilija-haastattelu Ari-Pekka Liukkonen on Jyväskyläläinen ammattiuimari Edustaa Espoon Cetusta Harjoittelee kuitenkin Jyväskylässä Maken Sprinttitallissa

Lapsuus Pieksämäeltä kotoisin Harrasti ala-aste ikään asti lentopalloa Vapaa-ajan suosikkiliikunta pyöräily Uinti kuvioihin 8-vuotiaana

Lapsuus Ala-aste ajan uintivalmennus vähän mitä sattuu Hyvin vähän vaihtelua Ylä-aste iässä käytännössä itsenäistä harjoittelua, kerran viikossa vierailu Varkauteen

Lukioikä Muutto Jyväskylään Treenimäärien moninkertaistuminen Tiukka koulutahti Muutto yksin vieraalle paikkakunnalle Hetkellinen kehityksen pysähtyminen isojen harppausten jälkeen

Mikä tekee sinusta huippuurheilijan? Mulla on ollut tuuria

Berliinin EM-kilpailut Viimeistelyssä selkävaivoja, uinti jäi vähäiseksi Kaikki kolme 50m vapaauintia erilaisia Alkuerä vain uinti muiden joukossa

Berliinin EM-kilpailut Välierässä käden lipsahdus 10cm liian pitkälle 10m ennen maalia Tekniikan muutos siinä hetkessä, tuloksena uusi SE ja finaalipaikka

Menestyksen mahdollistajat viime kaudella Helmikuinen kaapista ulostulo Vähemmän stressiä, enemmän energiaa keskittyä itse tekemiseen Terve harjoituskausi

Pohdinta Tuurin osuus huippu-suorituksessa Perimä Ympäristö Valmennus tai sen puute Valinnat (Muutto) Käden lipsahdus.

Pohdinta Autonomia lasten harjoittelussa Kilpailuvauhtisen harjoittelun määrä, noin 70% Vähäinen kokonaisvolyymi, 7-9krt/vko 1-1,5h Laadukas tekeminen ja lepo

Pohdinta Valtaosan uintimatkoista ollessa kestoltaan alle 3min, on vaikea ymmärtää, miten kilpailuvauhtia huomattavasti hitaammin 3-4 tuntia harjoittelu valmistaa uimaria kilpailun supramaksimaaliseen suoritukseen David Costill (1991)

Kysyttävää?