Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
|
|
|
- Eeva Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
2 Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden kehittämiseksi Aikuiset: Huiput (yli 23/24 vuotiaat) Nuoret aikuiset (20-23/24v) Nuoret: Luonnollinen kasvu (16-19v) Lapset: Ennen murrosikää (alle 12-13v) Murrosikä (13-15v)
3 Ikävaiheiden erityispiirteet nopeuden näkökulmasta Ennen murrosikää (alle 12-13v) Suhteellinen voimataso korkea, elimistö plastinen ja hyvin muokattavissa Lapsenomainen innostus suurta Liikkuvuus kehittyy hyvin Palautuminen nopeaa Nopeuden kehittämisessä tärkeää: Leikinomaisuus ->Innostuminen -> sukkulaviestit ym kisat Laaja-alainen taitoharjoittelu -> Aivojen ketteryys -> temppuradat ym Frekvenssin korostaminen -> Nopean hermoston vaste -> rytmijutut Rajatonta harjoittelua! Ei kausiharjoittelun tapaa vaan joka harjoituksessa nopeaa tekemistä mukana!
4 Ikävaiheiden erityispiirteet nopeuden näkökulmasta Muurosikä Voimakas pituuskasvu (vaikutus luustoon) Koordinaatiovaikeudet, tietyt vammariskit Tytöillä naisistumisen vaikutukset Pojilla miehistymisen vaikutukset Nopeuden kehittämisessä tärkeää: Tytöillä suhteellisen voimatason ylläpito >askelpituus Pojilla liikkuvuuden ylläpito >askelpituus Lajitaidon perustan luominen >askeltiheys ja -pituus Pienryhmässä harjoittelu luo turvaa ja uskallusta yrittää Esim.kartioiden käyttö nopeusharjoituksissa!
5 Lasten harjoittelun tavoitteet pikajuoksijaksi kasvamisen suhteen 1. Totuttaa säännölliseen harjoitteluun harjoituksissa on PITKÄJÄNTEISYYTTÄ! 2. Kehittää harjoituskestävyyttä Harjoituksissa on HIKEÄ JA SYKETTÄ! 3. Kehittää taitavuutta Harjoituksissa on KESKITTYMISTÄ JA OPPIMISTA! 4. Kehittää nopeutta Harjoituksissa on RENTOA RÄPPÄYSTÄ! 5. Kehittää nopeaa voimantuottoa Harjoituksissa on PURISTUSTA JA TSEMPPIÄ!
6 Ikävaiheiden erityispiirteet nopeuden näkökulmasta Nuoret Nopeuden kehittämisessä tärkeää Ominaisuustasojen kehittyminen = ominaisuuspainotteinen harjoittelu lajitaito teho(voima) liikkuvuus - kestävyys Psyykkinen aikuistuminen -> oman identiteetin kehittyminen, keskittymisvaikeuksia, epävarmuutta Luonnollisen kasvun loppuminen = ilmaisen kehittymisen loppuminen -> tytöt 17-19v pojat 18-20v
7 Nuoren harjoittelun tavoitteet pikajuoksijaksi kasvamisen suhteen 1. Lajitaidon kehittäminen =lajinopeusharjoittelu - esim. lähtö kiihdytys täysivauhtinen juoksu kaarre juoksu viestivaihdot, taktiikat 2. Laaja-alainen voimaharjoittelu tehon kehittämiseksi - perus/maksimivoima pika- ja räjähtävän voiman taustalla 3. Lajin erikoiskestävyyden kehittäminen - erot 100/200m ja 400m välillä Määrätietoista, suunniteltua ja seurattua pitkäjänteistä harjoittelua!
8 Ikävaiheiden erityispiirteet nopeuden näkökulmasta Nuoret aikuiset Nopeuden kehittämisessä tärkeää Lajisuuntautuneisuus -> kehitetään lajin vaatimuksia Harjoittelun laadukkuuden korostuminen Perusominaisuudet siirtyvät hoidossa osastoon Kilpailullisuuden ylläpitäminen Kilpailukyvyn ja -rutiinin kehittäminen Palautumisen riittävä huomioiminen Harjoituksessa ja ohjelmoinnissa ja siviilissä Psyykkinen aikuistuminen -> urheilijan identiteetin omaksuminen, itsenäisyys ja epävarmuuden sietokyky Perusominaisuustasojen viimeistely -> riittävät tasot menestymiseen
9 Nuoren aikuisen harjoittelun tavoitteet pikajuoksijaksi kasvamisen suhteen 1. Lajitaidon kehittäminen =lajinopeusharjoittelua - Valmennuksen laadun varmistaminen - Harjoituskavereiden ja kilpailujen merkitys 2. Lajinomainen voimaharjoittelu tehon kehittämiseksi lajissa - pikavoima ja räjähtävävoima lajivoiman taustalla 3. Lajin erikoiskestävyyden kehittäminen -Harjoituskavereiden merkitys! Määrätietoista kilpailemista, suunniteltua ja seurattua kilpailuihin valmentautumista!
10 Ikävaiheiden erityispiirteet nopeuden näkökulmasta Huippu-urheilijat Nopeuden kehittämisessä tärkeää Lajisuuntautuneisuus -> kehitetään lajin vaatimuksia Laadukkuus tapa toimia Perusominaisuuksia ylläpidetään ja täsmä kehitetään Kilpailullisuuden ylläpitäminen Arvokilpailukyvyn kehittäminen Palautumisen riittävä huomioiminen Harjoituksessa ja ohjelmoinnissa ja siviilissä iän vaikutus! Psyykkisten haasteiden hallinta -> huippu-urheilijan identiteetin omaksuminen, päätösten tekokyky ja epävarmuuden sietokyky Kokonaisvaltainen ammattiurheilu -> kilpailutavoitteista johdettua
11 Aikuisen urheilijan harjoittelu huippupikajuoksijaksi tulemisen suhteen 1. Lajitaidon kehittäminen =lajinopeusharjoittelua - Olosuhteiden ja harjoituskaverien merkityksen huomioiminen! 2. Fyysisten ominaisuuksien harjoittelu - Edelleen nöyrästi kovaa harjoitellen 3. Itsetunnon vahvistaminen - Kilpailussa ja harjoituksissa Määrätietoista kilpailemista, suunniteltua ja seurattua kilpailuihin valmentautumista!
12 KYSYMYKSIÄ TAI KOMMENTTEJA? KIITOS!
VALMENNUKSEN LINJAUS. -6 vuotiaat: 7-11 vuotiaat: Toiminta: o täysin onnistumisen tunnetta tuottava. o ryhmätaitojen oppiminen liikunnan avulla
VALMENNUKSEN LINJAUS -6 vuotiaat: o täysin onnistumisen tunnetta tuottava o ryhmätaitojen oppiminen liikunnan avulla o lajirakkauden syntyminen o paljon liikuntaa, jatkuva kehittyminen o leikkien kaltaiset
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
PELAAJAPOLKU F1 - E2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä
Pika- ja aitajuoksu USA:n yliopistosysteemissä USA:n yliopistojärjestelmä NCAA (National Collegiate Athletic Associotion) Motto: Oppiminen, tasapaino, henki, yhteisöllisyys, fair play ja asenne 3 tasolla
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
Tervetuloa Kisakallioon!
Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus
Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
Lajinomaista harjoittelua 365
Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus Suorituksen hallinta Lajinomaista harjoittelua 365 Palautuminen Terveys Ravinto Uni www.suunnistusliitto.fi FOKUS LAADUKKAASSA TEKEMISESSÄ MENESTYS
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
SUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa
TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa Timo Hänninen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti NUOREN URHEILIJAN
Teema / Ikävuodet ja yli Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus Ominaisuuksien harjoittelu - Fyysiset ominaisuudet Panostuksen aika Realistisen pelaajakuvan luominen itsestä on vahvasti käynnissä. Suunnitelmallisus ja tavoitteellisuus tärkeässä roolissa.
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus
Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Ominaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä
Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Nuorten voimaharjoittelu seminaari 20.10.2009 Tanja Komulainen kiekonheittäjä liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Nuoren kiekonheittäjän voimaharjoittelun
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
Harjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
Suunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu
harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,
2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus
POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus Miksi polkujuoksu psyykkinen puoli Luontoon palaaminen Seikkailu:
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto
VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,
GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä
Valmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
Nuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon
Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän
Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
Nuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
PELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
Sisällys. 1. Johdanto... 11
Sisällys 1. Johdanto... 11 Lapsi- ja nuorisourheilu Suomessa... 13 2. Lasten ja nuorten urheilu yhteiskunnassa... 15 2.1. Keskeiset käsitteet ja urheilun merkitykset... 15 2.2. Urheilun kehitys aikuisista
Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä
Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan
PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2
PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
Harjoittelu
Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS
Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä
Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL
Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka
Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen
Harjoittelun rytmitys nuorilla Juho Halonen Hyvä harjoittelu -Nuori urheilija -hyvä harjoittelu olennaista (ominaisuuksien kehittämistä) ->vain sen kautta hyvään kehitykseen(kehityspotentiaali) -Hyvä harjoittelu
Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk
Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita
Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
TÄRKEÄÄ KASVATUKSELLISUUS Luotamme kykyynsä toimia erilaisissa rooleissa. hän on hyvä jossain yksilöllisyyden ja tasavertaisen kohtelun korostaminen
1 TÄRKEÄÄ 1. Yksilön luonne ja kunnianhimo - kasvatetaan aktiivisia ja oma-aloitteisia toimijoita 2. Lajitaidot - opetellaan huolellisesti lajin perustaidot (kiinniottaminen, heittäminen, syöttäminen,
TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner 3.10.2009
TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija Mikko Manner 3.10.2009 Urheilija ei tervettä päivää näe KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto HEI VALKKU MIKS ME NÄIN TEHDÄÄN? Omat kokemukset
Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun
Future Olympic Lions
Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa
TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
URHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland 21.8.2008
URHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland 21.8.2008 Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11-15 vuotiaiden kilpaurheilu TAVOITTEET URHEILUSSA 1 = ei varsinaisia kilpailutavoitteita (19,6%) 2
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1
Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA
MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle
Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen
LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1
LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen
Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta
Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt 15.3. 2018 Lappeenranta Asettelemalla rajoitteita, luomme tarjoumia Työryhmä: Sami Kalaja, KIHU Jari Savolainen, URHEA Olli Cajan, Santasport Lapin Urheiluopisto
Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016
Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita
Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot
Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa
Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(
Harjoittelun painopistealueet
Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin
Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa
Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa Yleistä Valmennuksen kokonaissuunnitelma on tarkoitettu ohjeeksi seuraan tulevalle valmentajalle ja nykyisille valmentajille. Tämä suunnitelma on hyväksytetty
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?
Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n
Valintavaihe Asiantuntijatyö
Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus
psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca
psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden
18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia
Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia What is endurance? Mitä on kilpaurheilijan kestävyys? What is endurance? Kestävyys on ihmisten ja eläinten kyky liikuttaa itseään aerobisessa tai anaerobisessa
1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
Tervetuloa Kisakallioon!
Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
Näyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet VALMENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 50/011/2006 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3124 4 (nid.) ISBN 978 952 13 3125 1 (pdf) 1 Dno 50/011/2006 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi
10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee
Sisällys. 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit... 19 JOHDANTO... 15
Sisällys JOHDANTO.... 15 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit.... 19 1.1. Suomalainen valmennusosaamisen malli Kirsi Hämäläinen.... 21 1.1.1. Toimintaympäristö... 22 1.1.2. Mihin valmentaja
Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015
Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015
St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo
VASTUU JOUKKUEESSA KATJA SAARI
VASTUU JOUKKUEESSA KATJA SAARI CASE: PESÄPALLO KIRITTÄRET 13 VALMENTAUTUMISEN PERUSAJATUKSIA TEHTÄVÄSUUNTAUTUNEISUUUS JA MINÄSUUNTAUTUNEISUUS MOTIVAATIO- ORIENTAATIO Mikä on itse kullekin menestymistä?
YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala
YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa