Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj
Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun puolivälistä, kun yksityiset sosiaalipalveluyritykset alkoivat yleistyä. Finnveralle syntynyt kokemusta ja toimialaosaamista Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera osarahoittajana paikkaamassa vakuuspulaa. Sote-alalla etenkin kiinteistöä vaativissa hankkeissa rahan tarve suuri ja usein vakuuspula. Syrjäseuduilla lisäksi kiinteistöjen vakuusarvot pankeille huonoja. Finnveralta vaaditaan usein merkittävää riskinottoa, jotta hankkeet voisivat toteutua.
Finnveran rahoitusperiaatteita 3 Finnvera rahoittaa vain sellaista liiketoimintaa, jolla pystytään osoittamaan olevan kannattavuuden edellytykset. Suurehkoissa hankkeissa lähdetään siitä, että Finnvera ei ole päärahoittajan roolissa, vaan yksityinen rahoitus on etusijalla. Myös omistajien tulee riittävästi sitoutua yrityksen rahoittamiseen, pelkästään vieraan pääoman ehtoisella velkarahalla ei voida suuria hankkeita toteuttaa. Riittävällä omalla pääomalla varaudutaan myös ensimmäisen vuoden (tai vuosien) mahdolliseen tappioon, joka voi syntyä kun toimintaa vasta käynnistellään, mutta kulut ovat suuret.
Mistäpä sitä omaa pääomaa?! 4 Pienten hoiva-alan palveluyritysten kasvun este usein pula omasta pääomasta. ELY-keskuksen merkittävän avustusosuuden on voitu katsoa osittain kompensoivan oman pääoman puutetta. TEM:in tavoitteena tehdä lähiaikoina päätös hoito- ja hoiva-aloihin keskittyvän julkisen pääomasijoitusrahaston, Palvelurahaston perustamiseksi. Finnveran henkilökohtaista ht i t yrittäjälainaa i voi hakea oman pääoman vahvistamiseksi.
Julkisen rahoituksen yhteensovittamisesta 5 Finnveran kotimaan rahoitukseen sisältyy normaalihinnoittelulla aina EU:n määrittämää ns. laskennallista valtiontukea. Julkisella rahoituksella on tietyt tukikatot, joita ei voida ylittää pienyrityksellä it tukikatto tt I-tukialueella ll max 35 %:a investoinneista i i t jos ELY-keskus myöntää hankkeeseen täydet tuet 35 %:a, niin Finnvera joutuu hinnoittelemaan lainansa/takauksensa yli EU:n määrittämän ns. referenssikorkotason, jolloin katsotaan ettei tukea synny. Tämä tarkoittaa alkavalla yrityksellä usein 4 %:n marginaalia pohjakoron (6 kk Euribor) päälle. Lisäksi otettava huomioon, että julkinen rahoitus (ELY + Finnvera) voi olla max 75 %:a investoinneista. i i Kaupunkialueilla, jossa sote-alan yritykset eivät voi saada ELY-keskuksen avustuksia kiinteistöinvestointeihinsa, Finnveran lainan/takauksen voi saada edullisesti EAKR- korko- tai takausprovisiotuella.
Toimitilainvestoinnit sote-alan haasteena 6 Usein toimitilaratkaisut alan hankkeiden suuri kompastuskivi ja ongelma; saneeraaminen kallista, mutta niin on uudenkin rakentaminen. Varsinkin pienelle palveluyritykselle toimitilainvestointi voi muodostaa kohtuuttoman ison riskin ja raskaat pääomakulut joudutaan ottamaan huomioon palvelujen hinnoittelussa. - vrt. suuret yritykset, joilla monilla yhteistyötahoina yleishyödyllinen rakennuttajataho, t joka on voinut saada mm. ARA:n avustusta t Yrittäjät eivät myöskään välttämättä hallitse saneeraus/rakennusprojektien läpiviemistä budjetit ylittyväty Nykyiset ja mahdollisesti tulossa olevat vaatimukset tilojen suhteen (mm. sprinklaus) asettavat entistä suuremmat haasteet tilaratkaisuille. toimitilojen omistaminen, rakentaminen ja hallinnointi olisi monesti syytä saada erilleen palveluntuotannosta
Yrittäjiä ikääntymässä 7 Myös hoiva-alan yrityksiä tulossa myyntiin koko ajan enemmän. Toteutetaanko liiketoimintakauppana (uusi y-tunnus, uudet toimiluvat) vai osakekauppana (vanha y-tunnus, vanhat toimiluvat) - osakekauppaan yleensä vaikeampi järjestää rahoitusta kun ei voida käyttää yrityksen vakuuksia Sukupolvenvaihdokset/omistajanvaihdokset usein vaikeita toteuttaa - Yrittäjä myy elämäntyötään ja usein jo täysin velatonta yritystä - Yrittäjä haluaa eroon sekä liiketoiminnasta että omistetuista tiloista tilat eivät välttämättä enää täytä lupaviranomaisten tämän päivän vaatimuksia asiakkaat saatu sisään halvalla hinnalla, jota on voitu tarjota, kun pääomakuluja ei juuri ole hintapyynnöt kovia - perustuvat t historian i tuloksiin ja kannattavuuteen t rahoituksen hakijat esittävät usein myyjän laskelmia ja ennusteita, joissa ei huomioitu kannattavuutta ja taseasemaa kaupan jälkeen
Rahoittajan toiveita ja huomioita rahoituksen hakijoille 8 Asiakkaan koko rahoitustarpeen kattaminen oltava lähtökohtana, myös käyttöpääomantarve ja esim. ELY:n avustusten väliaikaisrahoitus Alkavalla yrityksellä käyttöpääomantarpeen huomioimisessa apuna esim. kuukausittaisen kassavirtalaskelman laatiminen ensimmäiselle vuodelle missä vaiheessa tulorahoituksella aletaan pystyä kattamaan toiminnan kulut? Hyvin valmistellut ll t hankkeet, kannattavuuslaskelmat sekä mahdollisimman pitävät investointien kustannuslaskelmat Oman kustannusrakenteen mukainen hinnoittelu lähtökohtana, ei pelkkä markkinahinta mittarina
Finnvera terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu- alojen yritysten rahoittajana 2009 ja 2010 9 Finnveran rahoituskanta 31.12.200912 2009 yhteensä 70,9 milj. euroa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelualojen yrityksille (2 % kotimaan rahoituksen koko rahoituskannasta) Asiakkaita v. 2009 1 595 kpl (6 % koko asiakaskannasta) terveydenhuoltopalvelut 692 sosiaalihuollon laitospalvelut 555 sosiaalihuollon avopalvelut 348 V. 2009 rahoitettiin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualojen yrityksiä yht. 19,8 milj. eurolla ja v. 2010 yht. 15,7 milj. eurolla. Joensuun aluekonttori rahoitti sote-alojen yrityksiä 2,55 milj.eurolla v. 2010, rahoituspäätöksiä tehtiin 30 kpl. Näiden toimialojen asiakkaita Joensuun aluekonttorilla on 130 kpl.
Finnveran rahoitus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualojen yrityksille 2010 10 Rahoitus yhteensä 15,7 m, josta 5,5 m terveydenhuolto 8,7 m sosiaalihuollon laitospalvelut 1,7 m sosiaalihuollon avopalvelut Rahoituksesta (228 kpl) suuntautui naisyrittäjille 55 %. Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88) 9 % Terveyspalvelut (TOL 86) 35 % Annetusta rahoituksesta 57 % lainoja 43 % takauksia Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 87) 56 %
Finnveran rahoitus terveydenhuoltopalveluihin 2010 yhteensä 5,5 m Varsinaiset sairaalapalvelut (TOL 86101) 0% Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit (TOL 86102) 2 % Lääkäriasemat ja erikoislääkäripalvelut (TOL 86220) 10 % 11 Hammaslääkäripalvelut (TOL 86220) 8 % Muu terveyspalvelu (TOL 86909) 52 % Fysioterapia (TOL 86901) 23 % Muu terveyspalvelu: muut terapiat kuin fysioterapia, kiropraktikot, naprapaatit, kuntohoitajat, lymfaterapeutit, jalkojenhoitajat, puheterapeutit, akupunktio. Sairaankuljetuspalvelut (TOL 86904) 4 % Kuvantamistutkimukset (TOL 86903) 1 %
Finnveran rahoitus sosiaalihuollon laitospalveluihin 2010 yhteensä 8,7 m Ensi- ja turvakodit (TOL 87902) 0 % Muut laitokset ja asumispalvelut (TOL 87909) 1 % Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut (TOL 87201) 7 % 12 Lasten ja nuorten laitokset, perhehoito (TOL 87901) 23 % Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut (TOL 87202) 10 % Päihdeongelmaisten asumispalvelut (TOL 87204) 0 % Ikääntyneiden palveluasuminen (TOL 87301) 49 %
Finnveran rahoitus sosiaalihuollon avopalveluihin 2010 yhteensä 1,5 m 13 Päivä-, ä työtoiminta i t (pl. ikääntyvät, vammaiset) (TOL 88992) 11 % Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88999) 11 % Kotipalvalvelut ikääntyneille ja vammaisille (TOL 88101) 26 % Kotipalvelu muille kuin ikääntyville ja vammaisille (TOL 88991) 6 % Muu lasten päivähoito (TOL 88919) 5 % Ikääntyneiden päivätoiminta (TOL 88102) 8 % Vammaisten päivä- ja työtoiminta (TOL88103) 2 % Lasten päiväkodit (TOL 88911) 31 %
14 Kiitos! www.finnvera.fi Sähköinen asiointi online.finnvera.fi Puhelinpalvelu 020 690 782