Alueellistamisen koordinaatioryhmä Rovaniemen kaupunki Rovaniemen Kehitys Oy 1. Valtioneuvoston alueellistamistavoitteet Hallitusohjelman mukaisesti valtion keskushallinnon toimintojen ja yksiköiden alueellistamista jatketaan. Uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston 8.11.2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Aiemmat alueellistamistoimet ovat painottuneet Etelä ja Länsi Suomeen. Hallituksen syyskuussa 2007 tehdyn päätöksen mukaisesti uusia toimenpiteitä kohdennetaan aikaisempaa tasaisemmin maan eri osiin Pohjois ja Itä Suomeen. Myös tuottavuusohjelman alueelliset vaikutukset otetaan huomioon alueellistamistoimenpiteitä kohdennettaessa. Alueellistamisselvitysten piiriin kuuluvat kaikki valtion toiminnot, myös ei virastomuodossa hoidettavat tehtävät. Keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisella tuetaan erityisesti aluekeskuksia. Päätöksen mukaan alueellistaminen otetaan aina ensisijaisena vaihtoehtona selvitettäväksi. Myös tuottavuusohjelman alueelliset vaikutukset otetaan huomioon alueellistamistoimenpiteitä kohdennettaessa. Valtiontalouden vuosia 2008 2011 koskevan kehyspäätöksen mukaisesti alueellistamisen siirtymäkauden järjestelyjä tuetaan tarvittaessa taloudellisesti. 2. Aluelennonjohdon keskittäminen Rovaniemelle Rovaniemen tavoitteena on olla kansainvälisesti merkittävä valtakunnallinen turvallisuusalan tietotekniikan osaamiskeskittymä. Rovaniemi on myös kasvava kansainväliseen matkailuun perustuva lentoliikenteen keskus. Suomen aluelennonjohto on järjestetty nykyisin kahdesta toimipisteestä. Etelä Suomen aluelennonjohto hoidetaan Tampereelta ja vastaavasti Pohjois Suomen Rovaniemeltä. Finavia/Ilmailulaitos on teettänyt sisäisen selvityksen aluelennonjohdon mahdolliseksi uudelleen järjestämiseksi. Saamiemme tietojen mukaan selvityksessä on todettu nykyisen toimintamallin olevan kallis ja toimintoja keskittämällä saavutettavan huomattavia säästöjä. Tavoitteena on keskittää koko Suomen aluelennonjohto yhteen toimipisteeseen. Teknisesti aluelennonjohto voidaan toteuttaa sijaintipaikasta riippumatta. Finavian teettämän konsulttiselvityksen mukaan Rovaniemi todettiin pitkällä vertailujaksolla edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Esitetyistä vaihtoehdoista Rovaniemelle sijoittuva aluelennonjohto on kustannustehokkain. Rovaniemi vaihtoehto tuo synergiaedun muun lennonjohdon kanssa, koska kaikki toiminnot voidaan keskittää lentokenttäalueelle samoihin tiloihin. Nämä synergiaedut
koostuvat mm. henkilöstöresursseista, operatiivisista kuluista ja laitteista, koulutuksesta, toimisto, hallinto ja lepotiloista sekä merkittävässä määrin myös huolto ja ylläpitokustannuksista. Aluelennonjohdon tarvitsemat tilat Rovaniemen kaupunki on valmis vaikuttamaan aluelennonjohdon tarvitsemien toimitilojen määrään, laatuun ja hintaan. Kaupungilla on mahdollisuus rakentaa tarvittavat tilat esim. omistamansa Rovaseudun Markkinakiinteistöjen avulla ja vuokrata ne Finavialle. Selvityksen mukaan tilantarve Rovaniemellä on seuraava: investoitavat tilat Rovaniemelle yhteensä n. 2000 m 2 o noin 20 työpistettä operatiiviset tilat 600 1000 m 2 o koulutus, hallinto, tekniikka ja sosiaaliset tilat n. 1000 m 2 Selvityksessä on arvioitu Rovaniemelle rakennettavien uudisrakennusten kustannusarvioksi n. 5,4 M. Valtioneuvosto on syyskuussa antamassaan lausunnossa todennut, että alueellistamisen alkuvaiheessa syntyviä kustannuksia tuetaan valtionvaroista. Näin Finavialle voidaan kompensoida rakentamisesta ja siirtymävaiheesta aiheutuvia kustannuksia. Henkilöstö Rovaniemellä on hyvät valmiudet tukea osaavan työvoiman sijoittumista alueelle. Rovaniemi on valmis vastaamaan aluelennonjohdon järjestämisen ja sen kehittämisen asettamiin haasteisiin yhdessä Finavian ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppanit lennonjohtajien lisäys Rovaniemelle noin 50 60 (lisäkoulutustarve n. 10 lennonjohtajalle, koska osa ei halua muuttaa) tekniikan ja huollon henkilöstö 5 8 henkeä Yhteistyökumppaneiden /asiakkaiden kannalta on tärkeää, että palveluiden taso ja saatavuus säilyvät vähintään entisellään ja palveluiden hinta kilpailukykyisinä. Aluelennonjohdon sijaintipaikkakunnalla ei ole toimintaan vaikuttavaa merkitystä. Lennonjohtajakoulutus/ Ilmailuakatemia Rovaniemelle Lennonjohtajakoulutus alkaa Rovaniemellä syksyllä 2008. Koulutuksen järjestäjänä on Tarton Aviation College yhdessä Rovaniemen kaupungin, Lapin yliopiston ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa. Koulutus aloitetaan kahdeksalla opiskelijalla siten, että sisäänotto koulutukseen on kahdesti vuodessa. Vuoden 2010 jälkeen lennonjohtajia valmistuu vuosittain 16. Koulutus täyttää EU:n asettamat kansainväliset laatujärjestelmät ja viranomaisen sertifikaation. Jos Finavian oma koulutusjärjestelmä ei kykene kattamaan aluelennonjohdon siirtymisestä aiheutuvaa mahdollista henkilöstövajetta, niin Rovaniemellä alkava koulutus paikkaa sen.
Aluelennonjohdon Rovaniemelle keskittämisen aikataulu Minimi aikataulu aluelennonjohdon siirtymäajalle on 4 5 vuotta. Jotta henkilöstön siirtyminen voidaan suorittaa hallitusti ja laitteiston elinkaari voidaan hyödyntää optimaalisesti, toiminnot on perusteltua siirtää Rovaniemelle vaiheittain vuoteen 2013 mennessä. Tämä aikataulu mahdollistaa tilojen rakentamisen, laitteistojen käyttöliittyminen asentamisen ja henkilöstön rekrytoinnin ja kouluttamisen. Vaiheistus: 1. Lennonjohtaja koulutus alkaa Rovaniemellä 2008 2. Tarvittavat tilat rakennetaan vuoteen 2010 mennessä 3. Laitteistojen, yhteyksien ja käyttöliittymien rakentaminen 4. Lennonjohtosektoreiden asteittainen siirtäminen Rovaniemen vastuulle 5. Aluelennonjohdon vastuu Rovaniemellä vuoteen 2013 mennessä 6. Tampereen Aitovuoren rakennuksista ja maista voidaan luopua ja realisoida ne. Edellä esitetyn perusteella Rovaniemen kaupunki on valmis yhteistyössä Finavian ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vaikuttamaan aluelennonjohdon onnistuneeseen siirtämiseen Rovaniemelle. Kaupungilla on hyvät valmiudet tukea osaavan työvoiman sijoittumista alueelle. Rovaniemi on valmis vastaamaan aluelennonjohdon järjestämiseen ja sen kehittämiseen asettamiin haasteisiin yhdessä Finavian ja paikallisten toimijoiden kanssa. Rovaniemen kaupunki esittää, että Suomen aluelennonjohto keskitetään Rovaniemelle. Alueellistamisen työpaikkavaikutus 60 70 henkeä. 3. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus uudet toiminnot ja alueellistaminen Sosiaali ja terveysministeriön työryhmä on ehdottanut sosiaalihuollon valvonnan koordinoinnin kehittämiseksi, että TEOn toimivaltaa laajennettaisiin sosiaalihuollon alueelle. TEOn uutena tehtävänä olisi muun ohella lääninhallitusten ohjaus julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon valvonnan periaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistaminen. Sosiaali ja terveydenhuollon oikeusturva ja valvontakeskus Selvityshenkilöiden ehdotuksen (21.12.2007) mukaan Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistetään Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskus puolestaan yhdistetään Sosiaali ja terveydenhuollon oikeusturva ja valvontakeskukseksi, johon liitetään myös lääninhallitusten sosiaali ja terveysosastot. (Professori Jussi Huttunen ja varatoimitusjohtaja Kari Pekka Mäki Lohiluoma)
Valvontajärjestelmän erityisenä haasteena on tällä hetkellä TEO:n ja läänien sosiaali ja terveysosastojen toiminnan koordinaatio. Haittatapahtumia tutkitaan satunnaisesti ja pääasiassa jälkikäteisesti. Asiankäsittelyssä on viiveitä ja kertynyttä valvontatietoa ei hyödynnetä riittävästi. Maan eri osissa saatetaan päätyä hallinnon hajanaisuudesta johtuen erilaisiin ratkaisuihin esimerkiksi lupa asioissa. Selvityshenkilöiden mukaan tavoitteena tulee olla yhdenmukaiset valvonta ja lupakäytännöt koko maassa. Sosiaali ja terveydenhuollon oikeusturva ja valvontakeskuksen toimiala laajennetaan koskemaan sosiaalihuollon toimintayksiköiden valvontaa jo aikaisemmin ehdotetulla tavalla. Organisaatiouudistus tehostaa olennaisesti toimintaa ja parantaa sen vaikuttavuutta. Selvityksen mukaan STM:n ja sen alaisten tutkimuslaitosten välinen nykyinen työnjako ei ole kaikilta osiltaan tarkoituksenmukainen, eikä toimintaa voida enää kehittää ilman organisaatiomuutoksia. Muistion ehdotusten toteuttaminen edellyttää lainsäädännön muuttamista. TEOn on palkattava sosiaalihuollon asiantuntijoita (sekä juristeja) uusien tehtävien hoitamiseksi. STM on esittänyt tähän vuosien 2008 2011 budjettikehykseen 8 henkilötyövuotta vastaavien voimavarojen lisäämistä TEOlle. Työryhmä on ehdotuksessaan korostanut myös lääninhallitusten resurssien turvaamista lisääntyvien sosiaalihuollon valvontatehtävien suorittamiseksi. TEO työryhmän ehdotusten toteutuminen merkitsisi sellaisen uuden tehtäväalueen perustamista TEOon, josta tulee tehdä alueellistamisselvitys asiaa koskevan lain mukaisesti. Koska TEO työryhmän toimeksiantoon ei kuulunut alueellistamisselvityksen tekeminen tai keskustelu sosiaalihuollon valvonnan koordinointitehtäviä hoitavien henkilöiden mahdollisesta sijoituspaikasta, työryhmä ei tehnyt asiaa koskevia ehdotuksia.. Peruspalveluministeri (Vanhanen I, Hyssälä) on työryhmän ehdotuksista keskusteltaessa todennut, että koska kysymyksessä on uusi tehtäväalue terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa, tehtävien sijainnista tulee tehdä alueellistamisselvitys. Ministerin käsityksen mukaan uuden yksikön tulisi sijaita ensisijaisesti muualla kuin Helsingissä. Työpaikkavaikutus 15 20 henkilötyövuotta. TEOn tietohallinnon alueellistaminen HALTIKille Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tieto ja rekisterihallintoon liittyvät toiminnat nivoutuvat hyvin Rovaniemen turva alan ICT osaamiskeskittymään ja ovat selkeästi osa kansallista turvaklusteriverkostoa. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja menetelmätieteenlaitos turva alan ICT tutkimusprofessoreineen ovat luovat monitieteisen tutkimuksellisen ja opetuksellisen perustan ja vastaavat TEOn kehitystoiminnalle asetettaviin haasteisiin. PTHK:n alueelle jo asettamien osaamiskriteerien täyttäminen puoltavat TEOn tietohallintoyksikön alueellistamista Rovaniemelle. Työpaikkavaikutus 4 6 henkilötyövuotta.
4. Hätäkeskuslaitos Lapin hätäkeskuksen toimitilat jäävät pois HALTIKin uudisrakennuksesta. Hätäkeskuslaitos on ollut paljon julkisuudessa rahoitusvaikeuksiensa vuoksi. Tähän liittyen kaikki uudet hankkeet ovat jäissä. Hätäkeskuspalvelut ovat nykyisin täysin paikasta riippumattomia, joskin paikkatuntemuksesta on etuakin. Tulevaisuudessa hätäkeskusverkostoa tullaan varmasti karsimaan haettaessa laitoksen kustannustehokkuutta. Selväksi uhaksi on muodostunut Pohjois Suomen keskuksien yhdistäminen ja pahimmassa tapauksessa kyseisten palveluiden tuottaminen kokonaan alueen ulkopuolella. Hätäkeskuspalvelut ovat selkeästi osa kansallista turvallisuutta. Pohjois Suomen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen Rovaniemellä vahvistaisi jo täällä olevaa turva alan ICTpalveluiden osaamiskeskittymää. Työpaikkavaikutus 15 20 henkilötyövuotta. 5. Metsähallituksen toimintojen alueellistaminen Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka tehtävät on jaettu liiketoimintaan ja toisaalta pääasiassa budjettivaroin hoidettaviin julkisiin hallintotehtäviin. Eri toiminnot on eriytetty omiksi tulosalueikseen. Metsähallituksen 1.1.2008 voimaan tulevassa organisaatiossa on toiminnot jaettu pääosin kahteen yksikköön. Konsernin suurimman yksikön muodostaa metsätalous. Muut liiketoiminnot on koottu yksikköön, johon kuuluvat liiketoiminnan tulosalueista Laatumaa ja Villi Pohjola sekä tytäryhtiöt kuten Morenia Oy ja taimi ja siementuotannon tytäryhtiöt. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa eli noin kuudesosa Metsähallitus konsernin koko liikevaihdosta. Metsähallituksen maanhallinta Lapin koko pinta alasta on huomattava (n. 67 %) ja konsernin metsätalouden myyntitulosta noin kolmannes tulee Lapista. Samoin sen hallinnoimille alueille kohdistuu merkittävin osa Lapin matkailusta, jolla on suuri merkitys alueen koko elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Vuoden 2008 alussa Metlan hallinnoimia merkittäviä valtion maita siirtyy Metsähallitukselle, mm. Saariselän ja Rovaniemen Kivalon alueet. Metsähallituksen toimintojen alueellistaminen toisi lisää voimavaroja ja painoarvoa alueelle, jossa sen hallinta ja toiminta on merkittävä. Rovaniemen kaupunki on esittänyt Maa ja metsätalousministeriölle, että se käynnistää Metsähallituksen toimintojen alueellistamisen Rovaniemelle. Työpaikkavaikutus 30 35 henkilötyövuotta. 6. Schengen virasto Rovaniemelle Osana Rovaniemen ICT palveluiden osaamiskeskittymän kehittämis ja kv toimintaa on valmisteltu osallistumista tulevaan EU:n Schengen viraston kilpailutukseen. SIS II projektin valmistumisen jälkeen uuden järjestelmän ylläpidosta päätetään Euroopan Neuvostossa. EU:n uudet jäsenmaat ovat tulossa Schengen järjestelmän käyttäjien piiriin viimeistään SIS II:n käyttöönoton myötä.
Schengen yhteisön tekniikkapalvelut tuotetaan nykyisin Strasbourgista ja varajärjestelmä sijaitsee Itävallan St Johanissa. Nämä tulevat säilymään myös Schengen alueen laajenemisen yhteydessä. Sen sijaan uuden viraston paikkaa ei ole vielä päätetty. Tämän hetkisen arvion mukaan Suomi ja Rovaniemi olisivat PTHK:n tuella ja erityisesti SM:n Haltikin valmistumisen myötä soveltuva tarjoaja viraston kotipaikaksi. Työpaikkavaikutus 15 20 henkilötyövuotta. 7. Talvi ja kylmäalan klusteroituminen Valtakunnallinen polttokennotestauksen osaamiskeskittymä/kylmätestaus vetyasemaverkoston rakentaminen Lappiin. Eri testausalan yrittäjät ovat kiinnostuneita polttokennoajoneuvojen kylmätestauksesta. Esim. vedyn osalta kilpailukykyinen testaustoiminta vaatii oman tankkausaseman, koska sitä ei sen vaatiman tilavuuden vuoksi kannata kuljettaa erillisissä tankeissa. Yhden tankkausaseman, jossa polttoaine tuotetaan, hinta on n. 1 M. KTM on laatimassa valtakunnallista energia ja polttoainestrategiaa, joka valmistuu alkuvuodesta 2008. Vedynkäyttö autojen polttoaineena noussee yhdeksi vaihtoehdoksi, tällöin olisi tärkeää, että kansallisin varoin toteutettaisiin vedyntankkausasema, jota eri testausryhmät voisivat käyttää autojen kylmätestauksessa. Työpaikkavaikutus n. 10 henkilötyövuotta. 8. EVIRAn Pohjois Suomen toiminnot Elintarvikelaboratoriotoiminnan varmistaminen Lapissa on elintärkeää sekä elintarvikkeiden alkutuotannon, jatkojalostuksen että matkailun turvaamiseksi. Tällä hetkellä Eviran pohjoisin toimipiste on Oulussa. Elintarvikelaboratoriotoiminta on suurelta osin Rovaniemen kaupungin elintarvikelaboratorion varassa. Täten Lapin kaupallinen elintarviketurvallisuus varmistetaan Rovaniemen kaupungin verovaroin. Timo Hirven työryhmä selvittää parhaillaan valtion eri laboratorioiden tehtäväalueita. Lapin ja Pohjois Suomen erityisolosuhteet tulee huomioida valtion ja sen liikelaitosten laboratorioita sijoitettaessa eri puolille maata. Työpaikkavaikutus 4 6 henkilötyövuotta. Rovaniemellä 31.1.2008 Mauri Gardin Kaupunginjohtaja Rovaniemen kaupunki Heikki Kontiosalo Yhteyspäällikkö Rovaniemen Kehitys Oy