Mielekkäästi tulevaan seminaari Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Transkriptio

1 Mielekkäästi tulevaan seminaari Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

2 Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ( THL) - Stakes + Kansanterveyslaitos =THL) 2. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) - Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) + Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) =VALVIRA Sosiaalihuollon valvonta yhtenäistetään Sosiaalihuollon valtakunnalliset ohjaus- ja valvontatehtävät Valviralle vuoden 2010 alusta - Aluehallintoviranomaiset ja Valvira jatkavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten valvontaohjelmien valmistelua vuonna Ohjauksen ja valvonnan pääpaino on nyt ja tulee jatkossakin olemaan alueilla Huom! Rovaniemelle Valviran 11 uutta työpaikkaa ( Sosiaalihuollon valtakunnallisia valvontatehtäviä sekä terveydenhuollon ja alkoholihallinnon valtakunnallista lupahallintoa) Aluehallinto uudistuu Aluehallintovirastot (peruspalvelut, oikeusturva ja luvat) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastot, AVIT ja ELYT

3

4

5

6 Lääninhallituksen AVI:n valvonta suorittama valvonta ammattihenkilöiden valvonta ja organisaatioiden valvonta tarkastuskäyntien toteuttaminen -psykiatriset sairaalat - ympärivuorokautinen hoito (terveyskeskusten vuodeosastot, vanhainkodit, palvelukodit, lastensuojeluyksiköt ja perhekodit, päihdehuollon laitokset) oikeus hallinnolliseen ohjaukseen uhkasakon asettamiseen Tiivis yhteistyö Valviran kanssa Etukäteisvalvonnan kehittäminen Kanteluratkaisujen hyödyntäminen koulutuksissa ja kuntatilaisuuksissa Aluehallintovirastojen valvonta painottuu seuraaviin asioihin: - uusien palvelurakenteiden selkeys, eheät palvelukokonaisuudet, selkeät vastuusuhteet (Paras- hanke) - hoitotakuun toteutumisen valvonta yhdessä Valviran kanssa - luvanvaraisten ympärivuorokautista hoitoa antavien palveluntuottajien valvonta

7 Työpajoista 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelurakenne pj Timo Peisa Ehdotuksia toimintamalleiksi perus- ja erikoistason yhteistyöhön ja työnjakoon Järjestön rooli palveluiden tuottajana 2. Asiakkaan asema mielenterveys- ja päihdepalveluissa, pj Matti Virtanen Matalan kynnyksen ja yhden luukun mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä Asiakkaan osallisuus hoito- ja kuntoutusprosessissa 3. Ehkäisevä työ on edullista; miten hyvät työmenetelmät juurrutetaan arjen työhön, pj Mervi Muotka Toimiva lapsi & perhe-menetelmät Friends-ohjelma Depressiokouluryhmät, nuorten stressinhallintaryhmät

8 Työpaja 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelurakenne pj Timo Peisa Ehdotuksia toimintamalleiksi perus- ja erikoistason yhteistyöhön ja työnjakoon ( Erja Ojanaho, Sanna Blanco-Sequeiros, Anu Laukkanen) - Rajapinta - sairaalaan tulo ja poislähtö: tietojen päivitys, jatkohoidosta ja yhteistyöstä sopiminen - aktiivisuus alkuarvioinnissa lyhentää sairaalassa oloaikaa - perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen esitietojen tärkeyden ymmärrys - jatkohoitomahdollisuuksien reaalisuus, kumppanuus, jalkautuminen - Bumerangit vähenevät?? - lisääntyneet lastensuojelun tarpeet psykiatristen hoitojen yhteydessä?? -> Koulutus-/neuvottelutilaisuus jatkossa (LLH)

9 Työpaja 1. jtk.+2. Järjestön rooli palvelujen tuottajana (Pirjo Kairakari, Lapin ensi ja turvakoti) - tarkastuskäynneillä todettua: mm. mielekästä päivätoimintaa, erittäin laadukkaita yksityisen sosiaalihuollon asumispalveluja - ikääntyneiden em. asumispalveluista järjestöt tuottivat 75%, kehitysvammaisten 62% - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista kuitenkin lähes 75% on yksityisten yritysten tuottamia - Lapissa yksityisissä sosiaalipalveluissa v ympärivrk asumisen piirissä oli 49 mielenterveyskuntoutujaa,ei ympärivrk asumisen piirissä 45 - tukiasumisen piirissä oli 15 mielenterveyskuntoutujaa ja 6 päihdekuntoutujaa LISÄTARVE?? ( Arjen hallinta, asumisyksikössä asuminen on parasta kustannussäästöä! ) - Sininauhaliiton Tukikohta-projekti-> Kemiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, onko vastaavan paikan tarvetta Rovaniemellä? Yksityiset päihdekuntoutuslaitokset Lapissa :165 asiakasta/ 2959 hoitopv v Lisää tulossa, rooli tulevaisuudessa?? Mikä on päihdehuollon tahdonvastaisen hoidon järjestämisen tarve Lapissa?

10 2.Asiakkaan asema mielenterveys- ja päihdepalveluissa, pj Matti Virtanen Matalan kynnyksen ja yhden luukun mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä - Erkki Vartiainen, Anne Jylhä Asiakkaan osallisuus hoito- ja kuntoutusprosessissa - Ulla-Maija Helin, Tuire Eilittä Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat (HUOM! Pitäisi olla jo avohoidossa laadittu, jos pitempi hoitosuhde on- päivitys psykiatrisessa sairaalassa hoidossa ollessa tai esim. päihdekuntoutuksessa ollessa) Tärkeää uudessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin Sosiaali- ja terveysministeriö laatii ehdotuksen hallituksen esitykseksi itsemääräämisoikeuden rajoitukset sisältävästä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä puitelaista ja tekee säädösehdotuksen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ottamiseen liittyvästä ulkopuolisesta asiantuntija-arviosta. Lisäksi toteutetaan valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma psykiatrisessa sairaalahoidossa ( Kidutuksen vastaisen komission kannanotot)

11 Asiakkaan asemaan vaikuttavaa Terveydenhuoltolaki - Asiakaslähtöisyyden lisääminen: potilaalla on oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä hoidetaan - työssäkäyntialue huomioidaan myös - Potilaan/asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä muutetaan siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollista valita kotikuntansa. Aselaki STM ohjeet: - Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelujen ikärajat ( STM toimintaohje) - Ohje lääkäreille päihderiippuvuuden arvioinnista ja ajokelpoisuudesta (9.3.09) - Odottavien päihdeäitien pakkohoito (STM työryhmän esitys)

12

13 Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Erikoissairaanhoitolain mukaan lapsille ja nuorille tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen tarpeelliseksi katsottava hoito on aloitettava 3 kk kuluessatulkinnassa on ollut epäselvyyttä lähinnä yläikärajan osalta STM käynnisti marraskuussa 2008 erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain täsmentämisen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ikärajojen osalta Lapsia ja nuoria ovat uudistettavissa säädöksissä alle 23- vuotiaat mielenterveysongelmiin hoito tarvitsevat nuoret. Vastaavat muutokset viedään esitykseen terveydenhuoltolaiksi Hoito on toteutettava lapsen tai nuoren kannalta tarkoituksenmukaisimmassa yksikössä, ikäraja koskee sekä osasto- että avohoidon erikoissairaanhoitoa ( Aikaisemmin 18-v. ikärajaa sovellettu tiukasti joissakin yksiköissä - ongelmia)

14 3. Ehkäisevä työ on edullista; miten hyvät työmenetelmät juurrutetaan arjen työhön, pj Mervi Muotka Toimiva lapsi & perhe-menetelmät, Tuulikki Perttunen Friends-ohjelma, Marita Seppälä Depressiokouluryhmät, nuorten stressinhallintaryhmät, Koulukuraattori Jaana Hannula ja seurakuntapastori Kaija-Liisa Keränen Hankkeilla saatu runsaasti koulutusta, mutta erityisen tärkeää on ollut tutustuminen muihin toimijoihin ja verkostoituminen sekä mahdollisuus vaikuttaa mielenterveystyön kehittämiseen STM asetusluonnos neuvolatoiminnasta, jne

15 SOSIAALI - JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS NEUVOLATOIMINNASTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSTA SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄSTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLOSTA Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:37(asetusluonnos) - terveysneuvonnan keskeinen sisältö - terveystarkastusten sisältö - kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta ja minkä ikäisenä kunnan tulee järjestää odottaville perheille, lapsille ja nuorille - toteutetaan terveydenhoitajan, lääkärin tai laajoina terveystarkastuksina, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa - laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. - ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillisesti toteutettua vanhempien ryhmätoimintaa. - kotikäynti ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse - lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen - opiskeluterveydenhuollossa järjestettävät määräaikaistarkastukset, terveysneuvonnan sisältö ja muut palvelut - asetus tulee voimaan , kuitenkin kunta on velvollinen järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään

16 Lopuksi Suurin osa mielenterveys- ja päihdeasiakkaista hoidetaan perusterveydenhuollossa Terveyskeskuslääkärit määräsivät tai uudistivat 40% masennuslääkkeiden ja 53% unilääkkeiden resepteistä Psykiatrit vastaavasti 24 % ja 9% Psykoosilääkityksiä määräsivät eniten psykiatrit Geriatrit määräsivät kolmanneksi eniten psyyken lääkkeitä Lastenpsykiatrit määräsivät vähän reseptilääkkeitä Hoitovastuuta on siirtynyt terveyskeskuksiin ja tätä hoidon porrastusta tulee edelleen jatkaa Psykiatrisen sairaanhoidon siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen on potilasturvallisuusasia, mutta samalla myös henkilökunnan turvallisuutta parantava!