23/05/96 13:17 TELE YRITYSPALVELUT JYVÄSKYLÄ NR0630 P002/014 TElE Matti Oksanen 23.5.96 KehityspWUlikkö,Teleo Finland Oy TELEKOMMUNIKAATIO KUNTIEN SOSIAALI JA TERVEYSTON KEEUTYSVÄLINEENÅ SOCIAL, HEALTH CARE AHD SECURITY SERVICES Infonnat/on. databas8s Teleediin / 5uppot sevies SUlVelllane Teleonltolng Infoallon sevles Medial teatent
13: 17 TELE YRITYSPRLVELUT JYVÄSKYLÄ NR063121 PI2l12l3/12114 " TELE Matti Oksanen KehityspMlIikkö, Teleo Finland Oy 23.5.96 "TIETOLIIKENNEPALVELUJA SOSIAALITOIMEEN" - Stakesin ja Telen ybteispojkti 90 Juvun alkupuolella OTIEITA RAPORTEISTA: "Sosiaality6 tietoyhteiskunnan ittoihin" "Telepalvlujen käytön kannattavuus sosiaalitoiessa" "TiedonvälItyskyky hyvien palvelujen avain"
23/05/96 13: 17 TELE YRITYSPRLIJELUT JYVÄSKYLÄ NR0630 P004/014 SOSIAALITVÖ TIETOYHTEISKUNNAN MITTO IHIN Yllättävän suui osa sosiaalipajvelujenjäjes täisestä liittyy tietäniseen. tiedonvälitykseen ja viestintään. Sosiaalitoien henkilökunta toiii tiedon käyttäjinä, tuottajina ja levittäjinä. Kokei lussa tään oolin toteuttaiseen on annettu uusia työkaluja. NMT:n, teksdhaun. telefaxienja sähk postin käyttö on vaatinut opettelua. utta nyt näyttää siltä, että tiedon ottainen sosiaalipalvelujen jäjestäisen peustaksi voi uuttaa sosiaa liloien toiintatapoja ajustikin.. Toiinnan te.llokkuuden luil'iuääkin toii ------------,-... van käsky & kontolli eneuelytavan sijasta oganisaation tiedonvälityskyky. Kun työyhteisön jokaisellajäsenelläon käyttetlivissä tavitseansa tieto sekä ahdollisuus välittää sitä edelleen ja vaikuttaa tiedon jalostuiseen, jokaisesta oganisaation jäsenestä tulee täysivaltainen oan tehtä vänsl hoitaja, jolleon täkeäpää pystyä tehollaseen tiedonvälitykseen kuin hakea työnjohdollisia toiintaohjetta. Rakenteita täkeäpi on posessi, joka sosiaaupalveluja tuottaa. (AK) Vekostoilaisiin po.sesseihin...iik.... Pintia5U ohjeet ja tidol kulkivat hiaakissti yl111l1tl lllspllln. Kun asiakkaat tavitsivat sosiaalitoien palvluja 'Ii tietoa kunnan asioist., olli"at he yhtynlauoaan J;OIlall1itoila,oon tai ylensll kunnanviutool... A- kk.., Telpalvhuahdollistiv&1helpotyhteydenotoi ei S8klOl'ei den vlllljljasiakn. Alkoi synty.)'hteiayövltollojakotjpalvelu. ja tayydenholtohnkilöiden vluillo. Saoin pllivllkodit aikoivat suunnitella yhdssllloiintujlsa. Tlpalvelujn kllytön yötä yös tiedon k.\ih1l1 lö)'lyi uusia kanavia: aslakkaal voivat ketoa huolistaan JII toivisut&n palveluallihipllnll olevalle henkilölle. ToiinLa vkottuu edelleen. Asiakkaal. työntekljlll ja loi lsto uodostavat vkoslon. "'1 -
13: 18 TELE YRITYSPALVELUT JYVÄSKYLÄ NR0630 P005/014 Telepalvelujen käytön kannattavuus sosiaalitoiessa Pojektissa on alustavasti 1atoitllu, inkä sosiaalitoien osa- alueiden työtehtäviä voidaan telloslaa te IpaJveluiJJa ja ltl t1ulvlll niiden avulla voidaan tehdä uudella \avalla. Toiintoja tehostaalla luodaan tilaa suueajje työaaälje ja sosiaalipalvelujen laadujllsjle kehlttalslle. HankasaleJla ja K.uovdelJä t Ipalveluja kokel11aan kotlpalvelu ja osittain hallinnojlisissa tehllvlssäjii Ulvilassa päivähoidon jäjestlisen apuna. Kiihtelysvaaan kohtaaispaikj:avekostokokeijun sisalill yös kotipalvelu hyödyntää työssään telepalveluja. T"-.s.Il avioidaan telepalvelujen taloudellisia vaikutukllia kotipalvelun, lasten päivähoidon ja jonkin vean hallinnon ja sosiaalityön alueella. Lisää alkaa uusilla vlestfntätavollla Työajan uuttuinen avioitiin velaaalja nykyistä toiinlaa toiintaan ennen pojektia. Kiinnitetliin palvelutaso eli avioitiin. iten saal tohtävllt, jolta tehtiin ennen pojektia voidaan nyt suoittaa tehokkaain. kun käytettävissä on telepalvluja. Näin solvituiin kuinka paljon on sälistynyt aikaa uusien viestintätapojen ansiosta aikaisepaan kllytllnlöön veattuna. Kuissa koitettiin kuntakohtaisestl tehtäväalueet ja tlepajvlujn vaikutukset niihin. Pojektissa ukana olevat työntekijlil suoiltivat avioinnin. Tehtävien sisällöt ja suoituslapa poikkeavat kokeilulunnissa jonkin vean toisistalljl, utla kokeilussa ukana olevien avioiden ukaan toiinnan tehostuista on tapahtunut sa8ntyypplsl tiedottaiseen, ylullllyohön, tldonhallklntalin ja -välitykseen liittyvissä tehtllvis.-.ä. Työntekijöiden käsitykset ajanslllistöistä oval!öuuuusluokaltaan yjitnevliisul, joten avioita voidaan pitllll oikean suuntaisina. J\jaDkäytön uutoksen avioiinen ]. Avioidaan, itkä osa-alut oien työtehtävien jlbjes1äi8c&sll ja niiden suoittaisessa ovat sellaisia, joila voidaan tehostaa kokeiltavana olevien teleplilvelujn avulla. Ajankäytön uutos avioidaan eikseen kujjakln osa-alueella. 2. Avioidaan iten työaika jakautui onnen pojektia. tehlävien kesken keskiäääisen työpäivän aikana. 3. Avioidaan iten. tebl.llvlln kulunut aika on uuttunut, kun k1iytltjivissl on telpalveluja. Ajankäytössl tapllhtunut kokonalsuu'o saadaan painottaallll henkilöeno-osuuksllla ei toiinnoissa tapahluneet ajankaytön uutokset. Ajankäytön uutoslen avulla avioidaan pojektin vaikutukset henkilökujuihin. Alustavia avioita työajan käytön uutoksista KolipaJvelutehtävien osalta avioil peustuvat Hankasalen. Kuoeveden kokeuksiin ja plivllfioldon osalta Uivilan kokeiluun. Myös Kiihtelysvaaan kotipalvelussa saadut tuloksetovat saansuuuisia kuin Hankasalen ja Kuoeveden kokeiluissa. Thtlväaluelden slslltöjen kuvauksia on takoitus vieii takentaa, saoin nllssll tapahtuneita ajankäytön uutoksia. Tlepalvelujn vaikutus pyittiin eottaaan ahdojjisian takkaan toiintatavassa tapahtuneiden uiden uulok...ien vaikutuksis\a. Kotlpalvlukokllul Kotipalvelukokeilun piiissu on KuoovooJJä kahdkslln kolipalvlutyöntekijllä ja johtavan kodinhoilajan tehtävät hoidetaan puollpäivnissti. Kuoevdellä on ukana yös 5051 aajijohtlija, vanhainkoti. tollstohonkilökuntll, jossain ääin teveydennoitoskloin työntekijöitä ja sosia8 lilautakunnan puheenjohtaja, yhloon &II noin 15 henkijöll. Hankasalella kotipalvelukokeiluun osallistuu paikyentä kolipalvelutyöntekijl!ä. johtava kodinhoitaja, sosiaalijohtaja sl.lljossain ällin vanhainkodin. tevoydonholtosektoin ja toiiston työnlekijöitä. HankasalelJakotipalvelu hoideltiin jo pojektin alka.'& Itseohjauluvien työyhien avulla yhtelstyössli tevydenhoitosktoin kanssa. Kuovedellä kotlpalvelutehulvlen 8uoltustavassa tapahtui pojeklin aikana uitakin uutoksia kuin lelepalvelujell kokeilu. Siellä siiytliin toiillan itseohjauluvissa työyhissä ja tehostettiin teveydnhoito- jll kotipalvjusklolden välistä yhteistyötä. KiihtelysvaaASSa johtavalla kodinhoitajalja on keskeinen osa kotipa)vlutyön koodinoijana ja yhteistyö tveydenhohosktoln kanssa sujuu peinteisen allin ukaan. Tidonkull-ua tehostaalla pyltmn paantaaan kotipalvelutehtävin suoiltalsta ja luoaan ahdollisuuksia kodpalvejun yhtistyölahojen väliselle yhteistyölle. Kotipalvelulla on kllytössä sähköposti, TeJsaon telebox-palvlu, jorsa jokaisella kunnalla Ol) pojektin sisäinen iloitustaulu ja jokaisella pojektiin osajiistuvalla oa henkllök0htainen siiliköposti laatiklo.lokais)]a kotipalvelutyöntkljlljlä on tkstihllkujajoiljakinkolipajvelutyöntekijäyhillll yös atkapuhelin. J1anlal;lllelJa käytetllän lelefaxia osto;listojn vluluälsll kauppiaille. Alla oleviin IIstellln on KoolIu niitä thtl\vlllllulta,jolssa on tapahlunut toiinnan lehostuista tjpal -2
13: 19 TELE YRITYSPALVELUT JYVÄSKYLÄ NR0630 P006/014 vejujen kllytön johdosta. Kotipalvelun työnjohtotehtävät Vaikka johtavat kodinbollajat työskentelevlt hiean ei lavalla ei kunnissa, on toiintaa voitli tehostaa tjpalveluiua saantyyppisissi OSA Ihtlvissll. Klshykst ajansllsuusli ovat ei kunnissa S\luousluoJaltaan yhtenevaisii.. Job"v., kodt AnIoilll lp ta. I\JUUf 1611I 1)öe:te-tely1bUlylt -15.,JS Ybteydellplto, tjodoualllcll...veit ynu. leh'lvll.joi_ kllitelllja puosta ly6hilaja _ njlllmltll Wnyvllaliolta -20 - -30 YhIClCIld ktakhnu. - B Kotipalvelun työtehtävät Kotipa1vo)utyöntekfjöfden saavutollavuutta Ulkkuvassa työssä on voitu paanlaa ja tlstl syystll. tuhia atkoja vähenlluijlltyönjiljstjyl tehostaa. LHllkulnell, t_.1 _tllal )'Ml. -%0 --30 Yhleydenplto, 11aItoIt1lln11lft palaveit ya..joj- kllflellu. piioihl'j6"ja "'" 11U1IlPl Wttyvtil aiol.. -10 - - YhlClCIl&lllulskllllt - S- -JO KallpassakllyntUn kuluvan ajan uutos on SlVioitu Hankasalen kokeilun pohjalta. Bnnen pojek1ia seitseän kotlpalvelutyöntklju teki asiakkaiden ostoksot kaksi ketaa viikossa. Niihin kului aikaa yhteensä 20 tunlia.nyt he faxaavatostoslllat kakl)i ketaa vlikossa kauppiaalle ja kauppias loiittalllavaat asiakkaille. Siihen kuluu aikaa yhtnsä kolessa IYöpJsteos.sJi 30 injleda eli yhleensl3 tuntia. Niin kaupassaklynteihin kuluva aika on vlhentynyt 8S %, Soslsslltyön työtehtävät Kiihtelysvaaan kaksi soslaajlty6ntekiju klyttll työssun sllhköpostia. Heidln yhteistyönslon tebostuu tldottalsn. tjdonhanklntaan ja -vljityksen JUuyvlssl tehulvlssa. He avioivat. enl vaikutlls kokonalstyöajkaan on noin - 3 %. SoSlS8JUohtaj8D työtehtävät Vaikka sosiaalijohtajln työtebtävien s!djlöt ja suoituslap. poikkeavat ei kunnlq.u jonkin vean toisistaan, on tehosluls tapahtunut tiedotlalsen" yhteistyöhön. t1on-. hankintaan ja -vilityben Jiiuyvlssä tehtavlssä. HankasaJnja Kuoeveden sosiaalijohtajat avioivat, etta. tehljlvien hoidon leh08tuisesla johtuva valkulus kokonalstyö8ikaan on noin -15 %. Hankasalen sosiaalijohtajaon voinutoan loildcnsr ohessa hoitaa sosiaalityönlekijln lehtävili niin, ellä siellä on toistaiseksi tultu loleen tllyltälulä sijaisuutta. Päivähoidon kokeilu Ulvilassa 'Ulvilan pillvaholdonkokeijussa on ukana sosiaalisihtj, päiväkotien lohtajat, ehepllivllholdonohjaajat, uutaa pbepluvlhojlaja ja sosiaalijohtaja, yhtnsa noin IS henkllöa. TeJpalvluista on käytössj! &111 köposti, Tlsaon tjebox-pajvelu, jossa on pojektin sisllinn iloituslau]u ja jojalsejja pojektiin osallistuvajla oa henkijökohlainen slihköpostllaatlkko. PlLivllkodeissajaphepiivllhoitotoiistOSSA on puhejlnvastaaja, tjefax ja langaton puhelin. Lisäksi sosiaajisihteillä ja phepäivllhoidonohjaajilja on telstlhalu. Myös sosiaalisihteein käytössä on Ilaa". NljlillA pehepäivähoitajajia on slihköposlilaalikko ja yhteisen ijoitustaulun kli)'llöoiklls. TJepaJveluja käytetään tehoslj! aan ei palvllhoilouotojen välistä yhteistyötä pkantaalla tiedonlulleua niiden vlijiljli. -3 Sosfaallsfbteeln työtehtävät PllvAholdon slsljji vjstlnll ja vuoovailu1u!oli Ulvilassa hyvin 80 slaajisihteeikeskeista. Telekokeilun kuluessa viestinti on vkottunut ja onet asiat hoidetaan ilan välikllsll. Tää on sjastllnyt sosiaajisihtein aikaa. SoslaaUslbteeti Avioitu uuto,.nkäytöuli,. TIedottainen - 10 KeblltälJtyo - JO Tolbltotyö - S Tyn JiJestdyt - 10 YhteeDIdi kesklilin - U Päivähoidon työtehtävät Ulvilan paivllkodinjohlajlsta neljlull enee työajasla 35 %työnjohtotyöhön ja 6S % suoiuavaan Iyöhön. Yksi plivlkodlnjohtaja tekee puoliksi työnjohtotyötl ja suolllavaa työtll.plijvllkodlnjohtajat avioivat ajan1:llyttönsä uuttuneen kokeilun aikana 8Cuaavasti: PllvikodJn Joh. lyötehtlvit avioitu uutos ankiytöss. % nedottalnen - 10. KelJlllllstyö - 10 Tollitotyö - 10 TYöIdy -10 AJI.kalpalnl... - 10 Yhteensä keskjluitin - 11 PehepälväbpldoD oi\j8ajad ty6tehtjivöt NeJjällä pehepäivluloitajaua on käytössään sähköposu. Jos kaikilla phpälvähohajllja olisi sähköposti, voisi töjden jlljesllyn ja yhteydnpidon
13:20 TELE YRITYSPALtJELUT JYVÄSKYLÄ NR0630 P007/014 jajjesw kokonaan uudella tavalla, f säistöjl henkljökustannllksissa" Paantunut tiedoilkulku päivlhoito uusien telepalvelujen kayltök\ls1aj'ltoiiston, soslaajisihtein ja piivi nukslln, telelautjden piiiloakustankotien kesken on nopeuttanut ph:: nuksiin ja tllaitteldn klyttöönoton päivähoidonohjaajien avion ukaan koulutllskuslamuksiin. Takastelu on tbulvjen hoitoa alla ojevan a.llan jaksottlu kolel)c vuodjl. ukaisesti: Jolta toiinta olisi tajoudejlisesti.., kannattavaa, tuusihenkuökuslannus!cnllälistöilllkattaa tjpajvlujn kly PeheplUvlholdon löstl aiheutuvat kustannukset. ohjaajan tehtivl6t Oheisessa" taulukossa on esitett)' slklnoaiscsti kllnnattavuuden Anloltu nluutoll atvlolntltapakotjpalvlukokeiluissa ajankayt6ssi "D saatujen kokeusten pohjalta. Tiedottainen - 20 EslekkiJaskelllssa on 14 koli "Tolls'o'y6-10 palvelun t)'öntkijäa ja kuusi ei yh Ty6njMtjesteJy - 10 tislyölahojen lyöntekiju. AsIakaspalvelu - 10 KotlpalvJull. ja yhtlstyötabojen Yhteensä kesldliäin - 12 työniekijöiijl on käytössään sahköpöstl. Jokaisella kotipalvelutyöntjdjluja on tejsilhaku jl'ljoiljakin kotipal 1---- -' velutyöntekljlyhlll1i yös atkapuhelin." Telpalvell\jen käytön Kotipalve]utybntekijöä on työtaloudellisesta plstlssaan kaytettllvlssjl videotex kannattavuudesta pilll ja lujoslln ja kotona vaatiaton videotx-pute. Toiistossa sahkö TaJoudelJista kamattavuuttaavi postlvlsllntl hoidetaan ikotietooidaan tassll vetaaajja työajan koneen ja odeein avulla. "sllllstylsen" johdosta saatavia ffilepalvelujen KÄYöN KANNA1TAVUUS KOTIPALVELUSSA J.vuosJ 1. vuoii 3. vuosi nlk k k Laskennallinen sust6 164.000 164.000 164.000 henkijökululllllll LIsäys tlpalvelujen käyuökujulss8 70.000 70.000 70.000 Edellä esitettyjen "ajansllastöjn" avulla on avioitu "säästöt" esiekin kokeilussa ukana olevien kotipalvejutyöntekjjöidenja osan yhteistyötahojen työntekijöiden henkilökujuissao Sälistöaviona on kaikkien kohdalla kaylelly 8 %. SlästlSjen benkljökululssa 011 oletettu olevan jokaisena" aviovuonna yhtji. suuet. TlpaNlujn kliyttökujut on avioitu kokeilujen PCll1stJJa. TeJpalvelujen kllyltökujujen on oletettu olevan jokaisena aviovuonna yhtä suuet. TeJeJailteiden hankintaenot on Avioitu kuntien kokiluissa kilytössl olevien laitleiden pohjalta. Ne on jak SOlettu kolelle vuodeue ja plul.offial Je on laskellu 18 % vuotuinen koko. Kussakin kunnassa jajjstottlln kaksipäiväinen tulevaisullsvestas. jossa idoitiin tolinlaa])j ja aselttiin tavoint 10llnnalJe. Us.IIksI pojektiin osallistujat ovat saaneet pai. plllvllä laitekoulutusla. Telepalvelujen käytön opetteluun on 8JVioltu enneen yhteensä viisi työpäivili. Myös ke1aluontelset käytlöönollokustannukst onjaksotetlu kolelle vuodjje ja nlljje" on laskettu 18 % vuotuinen koko. Telepalvelujen avioidut vuotuiset kllyuökujut vastaavat noin puolen henkilötyövuoden kustannuksia. laskennallinen säästö vastaa unsasta hnkijötyövuotta. T::lepalveJujenkäyUötulye.lavalla avioltun. taloudellisesti kannattavab.l pain vuoden kuluessa. TaviUavat laiueet ja käyttöönoton opettelu tuleva' tuolloin lunasttuiksi. "Tuula I..uokola TeJelalttelden piäohjakujut Jaksotus kolue vuodelle 40.000 40.000 40.000 Vuotuinen koko 18 % 21.600 14.400 7.200 Koulutus ja kiyttööno(lokulut Jaksotu. kolelle vuodelle Zl.700 21.700 11.700 Vuotuinen koko J8 % 11.100 7.800 3.900 Laskennallinen tulos - 1.000 10.100 2).200 Laskennallinen tulosketyi -).000 9.100 30.300 -t,
13:21 TELE YRITYSPALVELUT JYVÄSKYLÄ NR0530 P008/014 Tiedonvälityskyky hyvien palvelujen avain Sosiaalitoien henkll6kunt8 va IlttAIty6s1An tl8toa ei takoituksiin. Asioista tiedotetaan, tietoa valltetlan asioiden hoitoa vaten Ja tietoa liikkuu yös Jtsellal sutskoltuks8sss. Toiintaa voi y6s takastella palvelun Ja asiakkaan nakokulasta. Saalle tavoin palvelun osana valltetlln tietoa asioiden hoitoa vaten, tiedotetaan Ja klytetlan Itsellalsua Ja vuoovaikutusta. Kokeilukunlien kokeuslen ukaan lieloliiknnepalvelujen kliyllö helpottaa ja nc>i'cuu.lul lyötjl.tldolus sen sijann palvelee työnlekljän näkökulasla lyöyhteisön loiivuutt.ajasn avulla vult.eulän pluulekkllisyyksiä paj 'lelujen väliluija tiedot saadaan vaivattoain leviäään )'hlelslyotahoille. Työyhteisön kiint.eyden kannalta ahdolusuull JelOa pllviallisslijln kokeuksia ja tllnnella lyöslu on LäJel!l.SosiaaHpalveluisUl ainakin kolipalvelu ja pehepäivähoito oval palvluuoloja,joissalyöntekijlil helposti kokevat olevansa yksin. Tään asian kokeneita on sosiaaliloiessa paljon sl. pienten kuntien sosiaali työntekljllt. Tälle yhälle lieloliikennpalvelujen tajoaa yhteys oaan työyhleisöön on eityisen lvetullut. Bitysesti sosiaalipalvelujen laatuvaatiukset ovat nouscci viie aikoina esille. Palveluja olisi PY8lYlUMi tuottaaan t.ehokkoasti kaikille UIN\( svilje, uua saanaikaisesti palvelujen toivotaan istuvan nlislä paein asiakkaan yksilölliseen elälln liian teesoon. Kaikille ei voi anlaa saanlaista kotipalvelun tai pllivähoiloa vaan palvelun Oluava huoioon yksilölli set tapeet ja toivoukset Oganlsaation akenteista lähtevä assapalvelujen tuotaltolapa on v!1istyllssllja tilalle tulee yksllöjliselil ja asiakkaan oajle UlhdolJe heleäl palyelun jäjesulisallil. Yksll6111seät palvelut KokeIlukuntien henkilöslönavioisla on.johdeu8vissa pällt.elä. ellä kokeilussa selvästi noputuneen tiedonsiion hyödytsutyvätaslakkaan hyödyksi, Asioiden hoidon nopeutuinen tehostaa palveluii, paepi liedotus antaa ahdollisuuden asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan sosiaalipajvelujnsuhteen.tiedonsiinon itseilaisuilinen ja vuoovbikuluksl1inen osa auttaa juui palvelun sovitlaisessa Jullekl n ahdollisian Istuvaksi. TIetolIIkenneteknIIkan koetut hy6dyt Yhleenvlo kokeilukuntien lyötekijöiden kokeujsisul slltll, iten tielolilkennpalvluja on lliyteuy ja illaisia nllli kokeukset työnltkijll nlikölulastll oval, on UlsBä esiteuy tnujukkouoloisena; Palvelujen tehokkuus ekltsoo yös taloudejlisuulla. Kokeilun seu anlaa on takoitus jatkossa suunnata juui kustannuskysyyjsiin ja painottaa aslawn!lkökulaa. Kokeilun l:aanlöpuolesta eli hai toista voi sanoa, tlji uuden tekniikan käytön vaatia ajallinen uhaus on kokeijukunnl ssa ielleuyenenltnkin invstoinnik8i, jonka kannattavuus alkaa näkylldellä esiaejlyissll hyödyissli. Esiekiksi työhön kuluvan Dn säästyinen tulee sitä selveäksi illl luontevain uusia lyövälineilll opilabn hyodynluään. (AK) Taulukko:Titoliikennepalvelujn sovllutusalueetja koetut hyödyt sosiaa JlpalvlllJenjöjslJlisessä MERKI'NS TYÖNTeKUÅN KANNALTA MERKITYS ASIAKKAAN KANNALTA HALLINNON ROOU TIEDON SIIRROSSA (henkilö!ua IOleuuaa) TIEDONSURRONTARKOJS ASIOIDEN TIIIDOnJS HOITO lyön nopeutwninen. palvelun tehokkuus tiedon kh)'ttjijll lyöy)liolsön toiivuus h)polluinen liudenlaisot ohjaus. jllnouvonl.ll )llllvolulahdollisill liedon luollli ja levi1ljijll ITSEILMAISU. VUOROVAIKU11JS l)'ö)'hlia6n kllnlcl)'s palvelun isluvuus (eil.soslaallsol l.iipel) tiedon levilllljl1 ja "vuoovail.ullaja" -f:
TELE TeleMedi Telelääketieteellisiä atkaisuja teveydenhuoltosektoille "Siiä infolnaatiota, älä potilasta" Telelääketieteellä takoitetaan lääketieteellisen asiantuntija-avun siitäistä ja käyttäistä tiedonsiitovekkojen avulla etäisyyksistä iippuatta siellä, issä potilas kulloinkin on. Sen tuoat edut ovat oninaiset. Teveydenhuoltopalvelujen yleinen taso ja saatavuus paanevat ekittävästi ja tasa-avo syjäseutujenja suuten asutuskeskusten välillä lisääntyy. Välittöiin hyötyihin kuuluu potilaskuljetusten väheneinen ja potilassiitojen eliinoiinen nykyaikaisten televiestintäatkaisujen tehokkaalla käytöllä,jolloin peusteveydenhuollon ooli koostuu ja eikoissaiaanhoidon esusseja voidaan hyödyntää optiaalisesti. Diagnoosien nopeuttainen ja hoidon tehostainen tuo säästöjä onelle osapuolelle seli paantaa potilastuvallislllltta ja hoitoa. Telelääketiede tuo yös yksityiselle sektoille uusia ielenkiintoisia liiketoiintoja ilan aantieteellisiä ajoituksia. Telediagnostiikan sovellusalueiden lisäksi telelääketieteen osa-alueisiin kuuluu avohoito- ja kaukoonitoointi- sekä hallinnolliset sovellukset, (eityisesti jos ne ovat ultiediauotoisia). Lääketieteellisten tietokantojen ja tietoesussien tehokas hyödyntäinen esi. Intenetin kautta on sekin telelääketieteen keskeinen tavoite.
TELE TeleMedi TELEDIAGNOSTIIKKA TELEDERMATOLOGIA Kuvainfoaatio on keskeinen telediagnostiikan kannalta. Siksi yksi täkeiistä telelääketieteen kehitystyön painopisteistä liittyy adiologian eityyppisiin kuvantaiseneteliin, patologiaanja histologiaan sekä deatologiaan. Ääni-infoatiota voidaan yös helposti siitää tiedoston uodossa ja näin saada kadiologin lausunto sydäenlyönneistä. TELERADIOLOGIA Teleadiologia on kansainvälisesti ottaen vielä täkein telelääketieteen sovellusalue. Suoen eikoislaatuinen tilanne, jossa elkein kaikissa teveyskeskuksissa on öntgenlaitteet uttei öntgenlääkäiä, koostaa teleadiologian täkeyttä. Teveyskeskuksen öntgenhoitaja voi näin hoitaa kuvaukset, digitoida filit skanneilla ja siitää ne sopivalle palveluntajoajalle, oli se sitten yliopistollinen keskussaiaala tai yksityinen saiaala. Hoitajatjayleislääkäit voivat yös suoittaa ultaäänitutkiuksia adiologin kauko-ohjauksella. Teleadiologia tajoaa yös einoaisia ahdollisuuksia ei saiaaloiden välillä. tietokonetoogafia- ja agneettikuvausten kohdalla, eityisesti neuofysiologian alueella. Deatologeja on hyvin vähän ja he ovat keskittyneet suuiin asutuskeskuksiin. Heidän asiantunteuksensa hyödyntäiselle on nyt einoaiset edellytykset. Videoneuvottelu yhdistettynä takkaan eikoiskaeaan ja pysäytyskuvaahdollisuus ovat osoittautuneet oivalliseksi atkaisuksi deatologisia konsultaatioita tavi tseville teveyskeskuslääkäeihe. Suuiesoluutioiset deatojogiset kiintokuvat uodostavat toisen vateenotettavan \'aihtoehdon,joskin tiedostokoko on hyvin suui (useita egatavuja) ja siten edellyttää tavallista nopeapia yhteyksiä. TELEKONSULTAATIOT Kuvayhteys ja potilaan näkeinen konsultaatiotilanteessa säästää potilaalta aikaaja vaivaa. kun tuha atkustelu jää pois. Visuaalinen puoli on uutenkin täkeä kahden lääkäin \'älisessä konsultaatiossa, jolloin on n1a hdo 11 ita suoittaa saalla videoneuvottelulai1['isll)ll:l eilaisia kauko-ohjattuja toienpileil:ij:11ulkiuksia. Tää ahdollistaa yös uun infoaation vaihtoa tekstinä tai uussa I11Uol!n-.. "a,
IELE TeleMedi TYÖNOHJAUS JA KOULUTUS Videoneuvottelulla voidaan jäjesää onipistekouluustilaisuuksiaja näin vastaa syjäkuntien teveyskeskuslääkäeiden kouluustapeisiin. Lääninkouluusseinaaeja \'oidaan pitää siten. että lääkäeiden tehollinen työaika ei hukkaannu atkoihin. Esi. Pohjois-Lapin lääkäin osallistuinen puolen päivän koulutustilaisuuteen Rovanieelle takoittaa jopa kolen vuookauden pituista atkaa. Intene-pohjaisia koulutusvaihtoehtoja tutkitaan ja otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa. LABORATORIOTIETOJEN SIIRTO Potilaiden laboatoiokokeiden ulokse ova paljon helpoin saatavissa ja siieuävissä silloin, kun ne ovat sähköisessä uodossa. Siksi on kehitelty useita jäjesteliä. joita voidaan käyttää ei tiedonsiitovekoissa sien, että tulokset voidaan siitää käteväsi eveydenhuollon täkeiden toiipisteiden \'älilläja näin nopeuttaa hoitopäätöksiä. TELEKARDIOLOGIA EKG:ja voidaan siitää kadiologille tai ensiapuaseille eityyppisiä vekkoyhteyksiä käyttäen,. GSM-vekon avulla. Myös sydänäänet siityvät ei vekkoja pikin kadiologin avioitavaksi. TELEPSYKIATRIA Reaaliaikaiset videoneuvottelukonsultaatiot teveyskeskuslääkäeiden ja psykiatian aattilaisten välillä tehostavat viieksi ainittujentyötä ja käytettävissä olevia esusseja. Kotiaan pojektin tulokset ovat tähän asti olleet eittäin yönteisiä. Myös aailalla saadu kokeukset hoitotyöstä.lastenpsykiaiassa ovat vahvistaneet telepsykiatian käyuökelpoisuutta teveydenhuollossa. TELE-ENDOSKOPIAT Esi. gastoskopioita ja kovatähystyksiä on suoitettu paikallisesti ja diagnoosi tehy satojen kiloetien päässä. Videoneuvottelujäjestelä lisäosineen soveltuu hyvin eiyyppisiin endoskopioihinja paantaa käytännön työssäja spesialistien ohjauksessa paikallisen lääkäin taitoja ja asiantunteusta. TELENEUROFYSIOLOGIA EEG:n eaaliaikainen siito tietoliikennevekoissa on tähän saakka ollut ongela johtuen hyvin suuesta dataääästä. Tähän uude suuinopeuksiset ATM-vekot tajoavat akaisun ja näin paantavat suuten saiaalayksiköiden neuofysiologisten esussien hyödyn3isä valtakunnallisella tasolla. Myös CT- ja MR1 aivokuvat siityvät tiedosoina hekessj kahden saiaalan välillä.
TELE TeleMedi TELEPATOLOGIA Telepatologia on takoitettu lähinnä saiaalatasolle.telepatologisia sovelluksia on käytössä ei puolilla Suoea. Käynnissä ole\'an leikkauksen aikana on ahdollista ottaa jääleikenäyte ja siitää se videoneuvotteluyhteydellä esiekiksi keskussaiaalan patologilie, joka voi saada pysäytyskuvia liikku\'asta iko- skooppikuvasta ja antaa na diagnoosin ja ohjeita leikkauksen jatkoa vaten. Myös takalla digitaalikaealla otettuja suuiesoluutioisia kiintokuvia voidaan siitää patologilie lausuntoa vaten väheän kiieellisissä tapauksissa. TIEDONSIIRTOVERKOT ATM on suuinopeuksinen laajakaistavekko. joka tulee ensisijaisesti käyttöön suuissa saiaalayksiköissä. ATM ahdollistaa suuten öntgenkuvatiedostojen siion, esi. keuhkokuvausten osalta, uutaassa sekunnissa saiaalasta toiselle. Lisäksi ATM ahdollistaa useiden sovellusten saanaikaisen käytön. Niitä voivat olla eaaliaikainen videoneuvottelu, öntgen- ja ikoskooppikuvien siito, potilastiedostojen käyttö jne. DataNet on lähivekkojen yhdistäispalvelu. joka soveltuu hyvin kiintokuvien siitoon, eityisesti siinä tapauksessa, että siino'"olyyi on suui, kuten teleadiologian kohdalla. Se soveltuu saiaalatasolle ja suuille teveysaseille, joiden tiedonsiitotave on suhteellisen suui. ISDN soveltuu eityisen hyvin sellaisilla alueilla,joissa tavitaan eaaliaikaisia telediagnostisia tai hoidollisia videoneuvottelukonsultaatioita. Sellaisia ovat. teledeatologia, telepatologia, telepsykiatia ja tele-endoskopiat. Myös teveydenhuollon etäkoulutuksessa ISDN tajoaa hyvin käyttökelpoisen ja taloudellisen vaihtoehdon. ISDN on käytössä konsultaatiopalvei uja tajoavissa saiaaloissa sekä näitä palveluja käyttävissä saiaaloissa ja teveyskeskuksissa
5 TELE TeleMedi Mobiili- eli langattoien vekkojen ekitys on onesta syystä kasvaassa. GSM-atkapuhelinvekko tajoaa yös ajoitetusti kuvansiitoahdollisuuksia. Digitaalisia GSM- ja Mobitex-vekkoja voidaan käyttää ensihoidossa, kotisaiaanhoidossa, lääkäeiden kotikäyntien yhteydessä, jolloin potilastietoja tai uuta kliinistä infoaatiota voidaan hakea teveyskeskuksen tai saiaalan tiedostoista. INTERNET Teleo Finland tajoaa teveydenhuollon ja lääketieteen aattilaisten käyttöön laajoja esusseja. linkkien uodossa. Viieistä tietäystä. lääketieteen eikoisaloista ja tutkiuksista löytyy näin kätevästi ja nopeasti. Deatologi tai patologi voi käyttää eittäin käytännöllisiä ja kattavia kuvatietokantoja. Radiologeille on tajolla suunnattoia ääiä tietoa ypäi aailaa. Telelääketieteenja teveydenhoidon opiskelijoille Telen Intenetesussit antavat avaaattoia ahdollisuuksia opiskelussa. Tiedonvaihdon lisäksi on ahdollista yydä lääketieteellistä osaaista Intenetin kautta aailanlaajuisesti. Eityyppisiä tiedostoja,. öntgenkuvatiedostoja siietään paljon ei aiden välillä, silloin kun se tilanteen ukaan tuntuu jäkevältä ja uita vaihtoehtoja ei oikein ole (kuten Venäjän ja USA:n saiaaloiden välillä). Mitä TeleMedi antaa teveydenhuollon aattilaisille? Toiipaikan diagnosoillti-ja kollsultaatiotapeiden selvityksenjälkeen Tele yhteistyökuppaneide11 kanssa hoitaa sopivienjäjestelä-. liittyä-, yhteys- ja tukiatkaisujen äätälöin11 in ja avustaa sen jälkeen telelääketieteell käyttöönotossa. Lisätietoja: 9800-8353 I!u/;'s/I{/J/I J!O!I'e!/lI//lI//(,1"I1
IELE 1\) (...J U1 \.D (J\ (...J 1\) TELELAAKETIETEEN LAITTEISTOT (fl ""U D JA ' C TIEDONSIIRTORATKAISUT ;u (fl A Anteo Rahtu Tele Telekehityskeskus o (J\ w ""U \.D.. -... -.
TELE N ffi (J'\ TELELÄÄKETIETEEN TEKNISIÄ EDELLYTYKSIÄ 14 W f\) f\) Siiettävään aineistoon ei söiton aikana saa tulla itään lisää. ::u... U1 Söetystä aineistosta ei söiton aikana saa lähteä itään pois. Aineisto on oltava nähtävissä saanlaisena yhteyden oleissa päissä. i5 ffi... C U1 A Käyttöliittyien helppokäyttöisyys. z e5 (J'\ lsl Aineiston avauduttava katselijaue uttävän nopeasti (1 sek). 1-' ls) 1-' A
TELE [;J UI I,!) en TELELÄÄKETIETEEN LAITTEISTOT... 0J f\.) f\.) Lökkuvaa kuvaa antavat laitteet: - Laitteisto työaseapohjainen (Windows) tai eillinen. ;0 - Kaikki ne joihin on liitettävissä videokaea tai joista (f) ""U saadaan videosignaali. D - Ultaäänitutkiukset. '- - Gastoskopia (videosignaali). (f) - Patologia (ikoskooppi + videokaea). A - Deatologia (videokaea). - Psykiatia. - Videoneuvottelut, koulutus. z ;0 o en 0J - Konsultaatio (henkilökuva). - Pysäytyskuvaa antavat laitteet - Patologia (ikoskooppi + videokaealstill-kuva kaea).... - Deatologia (videokaea/still-kuva kaea). - Laitteet PC-pobjaisia. - Edellytys että pysäytyskuva iittää kodsultaatioon. - Apuna ioteaktiivineo,tvöskentely. ""U......
TElE U1 I.D (J'I TELELÄÄKETIETEEN LAITTEISTOT 1\) 1-" W W Uudeat digitaaliset laitteet - KuvalevyIaitteet, et, MRI, EKG, EEG... ;:0 - On Iähivekkoliitäntä (Etheet, ATM). (FJ - Helpoin Iiitettävyys tietoliikenneyhteyksön. - Huo. kuvafoaattien yhteensopivuus (Dio). Vanheat digitaaliset laitteet - et, MRI.. joihin ei saa lainkaan tai kohtuu kustannuksin digitaalista liitäntää. - Liitäntä digitoialla tulostettu fili tai onitoisignaali. - Yliäääinen digitointi huonontaa alkupeäisen kuvan laatua. o ""U J) '- C (FJ A z ;:0 (J'I w Laitteet jotka antavat tutkiusaineiston filillä - Peinteiset öntgenlaitteet sekä kaikki filitulostusta hyödyntävät - Kuvan digitointi öntgenfiliskanneilla ja siihen liitetyllä työasealla. ""U 1-" 1\) 1-"
TELE /IJ W UI Ul (J) TELELÄÄKETIETEEN TIETOLIIKENNEVAIHTOEHDOT 1-" W /IJ W n - Mobiilidata: ax 9,6 kbit/s. n ;0 - Modeeiyhteydetpuhelinvekon kautta: lf) \J ax 28,8 kbitls D - ISDN: 64 kbitls ja 128 kbitls - DataNet: 64 kbit/s - 4 Mbit/s - DataNet-ATM: 155 Mbit/s - 622 Mbitls - (2,4.Gbitls) n y C lf) A Soveltuvuuden ääää: z ;0 o (J) w - Käytettävissä olevat liitänliät ja oleva \J 1-" infastuktuui. W - Siiettävän datan äää. - Tavittava siitonopeus. - Palvelun hinta. 1-" A
TELE I\.l 0J ffi \.D 0"\ TUTKIMUSTEN SIffiTOAIKOJA... 0J I\.l 0J Thoax-tutkius 2000x2000 atösilla 15 MB (2 x 7,5 MR). Siiettävät tiedostot kopessoiattoia. - Mobiilidata - Modeeiyhteydet - ISDN - DataNet - DataNet-ATM (9,6 kbitls) (28,8 kbitls) (2 x 64 kbitjs) (2 Mbitls) (155 Mbitls) (10 Mbit/s) 4,5 h 1 h 30 in (J) 18 in. 1 in 30 sek 2sek 30 sek ;u - (J) ""U D ' C A z ;:0 o 0"\ 0J Muita aineistoja: EKG = 3 MB, EEG = et ja MRI = 4-10 MB, 12-30 MB, 5 kpl kopessoituja stillvideokuvia = 1 MB ""U... J:>.... J:>.