Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 36 Herkkuja PaKasteesta -työkalukirja
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 36
Julkaisija: PaKaste-hanke & Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Rovakatu 3, 96100 Rovaniemi Taitto ja kannen suunnittelu: Paula Kassinen Kannen kuva: Pekka Ojaniemi Painopaikka: Erweko Oy, Rovaniemi 2013 ISBN 978-952-5441-35-2
Ei kuohuja ilman jäätä, eikä höyryä ilman jännitteitä Eikä tuoretta pöydässä ilman pakasteita, ainakaan täällä Pohjoisen perukoilla!? Senkin olemme täällä Pohjoisessa oppineet, ettei energiaa synny paikallaan olevasta vedestä, vaan eteenpäin virtaavasta ja sopivin välein putouksenakin kuohuvasta. Välttyä emme voi myöskään tähän kaikkeen liittyvistä jännitteistä ja sen pohjalta nousevista höyryistä; suhteessa luontoon ja ympäristöön, tai erilaisiin ajattelun ja kulttuurin malleihin, talouden ja muiden elämän ehtojen ja olojen erilaisuuteen. Näen kehittämisen energian ja uuden kasvun tuottamisena kaikista noista höyryistä ja jännitteistä. Kaikkien niiden itujen ja versojen tukemisena, jotka aina jäiden ja tulvien jälkeen hauraina nousevat maasta ja siihen kiinnittyneistä ihmisistä, osaajista ja tarvitsijoista - sankareista, joita kaikki lopulta olemme, kun oikein silmiin katsotaan... Ja muistammehan, etteivät tämänkään PaKasteen tuotokset ole valmiita herkkuja, vaan aineksia itse sulateltaviksi ja yhteisöjen pöytään laitettavaksi, maun ja nälän mukaan, ja omien lisukkeiksi. Ainakin PaKaste-hallinnoijalle tämä liki puolen vuosikymmenen hanke on ollut todella kiinnostava ja merkitysten täyteinen retki erilaisten kuohujen, höyryjen ja makujen maailmaan, kiitos siitä kaikille! Juha-Matti Kivistö Kolpeneen kuntayhtymän johtaja Kuvaaja: Pekka Ojaniemi
Sisällys Lukijalle...9 1 Kehittämisen mallit... 10 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisen rakenne Pohjois-Suomessa... 11 1.2 Terveyden edistämisen rakenteet... 13 1.3. Opetus, tutkimus ja kehittäminen... 15 1.4 Kehittäjäasiakastoiminta... 17 1.5 Keskustelukahvila... 19 1.6 Kehittäjätyöntekijämalli... 21 1.7. Kuntien työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajina... 22 1.8. Mentorointimalli... 23 1.9. Vanhustyön sekä sosiaalityön johtamisen kehittämisen tukeminen... 25 1.10. Sosiaalialan käytännön opettajien ja ohjaajien koulutus 2012 2013... 28 2 Tiedontuotanto... 30 2.1 Tiedontuotannolla vaikuttavia sosiaalialan palveluja... 31 2.2. Sosiaalityön vaikuttavuus asiakkaiden kokemuksina Case Inari... 33 2.3. Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluksi Lappiin... 35 2.4. EVA ennakkoarvioinnin käyttöönotto Lapissa... 37 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset työskentelymallit... 40 3.1. Inarin kotihoidon ja sosiaalityön palveluprosessien yhteensovittaminen sekä muistisairaiden palvelujen kehittäminen... 41 3.2. Kotihoidon palveluohjauksen malli Rovaniemellä... 43 3.3. Nuorten palvelut Kemissä...44 3.4. Päihteitä käyttävä odottava äiti ja hänen perheensä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä asiakkaana Kemissä...46 3.5. Rytmittömät -kampanja herättelee miettimään omaa hyvinvointia... 48 3.6. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat... 50 3.6.1 Kohti yhteistä asiakkuutta Kemissä... 50 3.6.2.. Inarin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitosuunnitelma muistisairaiden kotipalvelussa.. 51 3.6.3 Sosiaalisen tilanteen kuvaus ja raportointi Rovaniemellä... 52 3.7. Yhteisöasumishaaveen tukeminen Vertaiskoti 50 plus ry... 53 3.8. Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessi Sodankylässä... 54 3.9 Ehkäisevä perhetyö Ylitorniolla... 55 3.10 Muistineuvola-toimintamalli Kittilässä... 56
3.11. Seniorisyynit Sodankylässä, Pellossa, Kemijärvellä ja Sallassa... 58 3.12 Hoitotyön sähköisen kirjaamisen käyttöönotto... 61 3.13 Pitkään toimeentulotukea saaneen toiminta- ja työkyvyn selvittelymalli Rovaniemen peruspalveluissa... 62 3.14 Neuvolan perhetyö Halsua Kaustinen Veteli -alueella...64 3.15 Neuvolan perhetyö Kokkolassa... 66 3.16 Perhesosiaalityö Kokkolassa... 67 3.17. Kuusamon varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön toimintamalli... 69 3.18.. Posion varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyömalli... 71 3.19. Esiopetuksen tiedonsiirtomalli vanhempien ja lasten osallisuutta monitoimijaisessa yhteistyössä... 73 3.20. Satakielen kehittämispäiväkodin Hellyys-hanke... 75 4 Osaamisen tukeminen... 78 4.1 Verkkokonsultaatio... 79 4.2 Kansalaisneuvonta... 81 4.3 Työparitoiminta...84 4.4 Menetelmät ja ryhmät juurruttaminen... 86 4.4.1 Diabeteksen ehkäisyä Ikihyvä -ryhmätoiminnalla Lapissa... 86 4.4.2 Perheleirit lapsiperheiden hyvinvoinnin tukena...88 4.4.3 Voimaa valokuvasta... 91 4.4.4 Tahdolla ja taidolla -parisuhderyhmät... 93 4.4.5 Läheisneuvonpito... 95 4.4.6 Lapset puheeksi verkostot suojaksi... 97 4.4.7 Lapset puheeksi -neuvonpito... 100 4.4.8 PerheART... 102 4.5 Geriatrin palvelut... 103 4.5.1 Etäkonsultaatio ja koulutus... 104 4.5.2 Geriatrin kuntakäynnit ja kehittävä asiakastyö... 105 5 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen... 106 5.1 Mettäterapia... 107 5.2. Saamelaisen vanhustyön työkalupakki Miten toimin, kun asiakkaana on saamelainen ikäihminen. 109 5.3. Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas Miten toimimme arjen käytännöissä?... 112 5.4. Inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatushenkilöstön www.kuati.fi -materiaalipankkisivusto...114 Liitteet... 116
Lukijalle PaK aste (2009 2013) oli Pohjoisen alueen Kaste -hanke, jossa keskityttiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien ja menetelmien käyttöönottoon. Tuotokset kokosimme tähän PaKasteen omaan työkalukirjaan, josta toivomme olevan hyötyä työssänne. Työkalukirja on jaoteltu viiteen kokonaisuuteen: 1. Kehittämisen erilaisiin tapoihin, 2. Tiedontuotannon mahdollisuuksiin, 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiin toimintamalleihin, 4. Osaamisen tukemisen vaihtoehtoihin ja 5. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tietoa on ollut tuottamassa ja toimintamalleja auki kirjoittamassa hankkeen, kuntien, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston työntekijöitä. Kuvauksissa on pyritty ytimekkäästi avaamaan toimintamallien sisällöt, kokemuksia ja huomioitavia näkökulmia, tarvittavaa osaamista ja resursseja sekä keneltä saa lisätietoa. Suurin osa aukikuvatuista toimintamalleista on hankkeessa työskennelleiden kehittäjätyöntekijöiden kirjoittamia kuvauksia kunnissa kehitetyistä käytännöistä. Toinen tapa, jolla kehitimme käytäntöjä olivat kuntien työskentelyjaksot, joissa kunnan perustyöntekijä irrottautui perustyöstään kehittämään tarkasti rajattua kehittämistehtävää. Näistä kuntien kehittämisjaksoista olemme poimineet muutamia myös tähän työkalukirjaan. Kaikki työskentelyjaksomallilla kunnissa tehty kehittämistyö löytyy www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2 -sivuilta. Kiitokset teille eri alojen osaajat! Rovaniemellä Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2013, Kaisa Kostamo-Pääkkö kehitysjohtaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kuvaaja: Pekka Ojaniemi PaKasteen työntekijöitä Kuusamossa kehittämispäivillä 18. 19.3.2010
1 Kehittämisen mallit Kehittää voi niin eri tavoin. Tässä kuvataan auki kehittämisen rakenteita ja malleja, joilla PaKasteessa kokeiltiin, kehitettiin ja edettiin. Kehittämisen perusperiaatteina painotettiin asiakkaiden osallisuutta kehittämistyössä sekä kehittämistyön pohjautumista tiedontuotantoon ja hyödyntämiseen. 10 1 Kehittämisen mallit Kuvaaja: Pekka Ojaniemi
1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisen rakenne Pohjois-Suomessa Miksi tarvitaan yhteistä kehittämistä? Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllinen uudistamistyö sekä kunta- ja palvelurakenteita koskevat muutokset merkitsevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistymistä niin palvelujen järjestämisen kuin tutkimus- ja kehittämisrakenteiden osalta. Keskeinen kysymys on, miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan tavalla, jossa sosiaalisen ja terveyden näkökulmat tulevat yhdenvertaisesti esille? Erityisesti muutoksen tulisi näkyä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna ja asiakkaan osallisuuden vahvistumisena. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan integraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus (tiedontuotanto) toimivat nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Miten yhteiseen kehittämisen malliin päästään? Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen yhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne, jota toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta/alueellinen johtoryhmä. Neuvottelukunnassa on edustettuna kunnat, oppi laitokset (yliopistot, ammattikorkeakoulut), osaamiskeskukset, perusterveydenhuollon yksiköt, Kuva 1. Sote-ervan koulutus, tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämisen mallit 11
kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, sekä muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot (mm. THL). Yhteinen kehittämisen malli edellyttää, että kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palveluja asiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). yhteisissä kehittäjäverkostoissa työskentelevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät, jotka ovat sijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, jotta osaamisen ylläpitäminen ja tutkimus varmistuu. Hyvää Malli mahdollistaa kiinteän yhteistyön so siaalija terveydenhuollon palveluntuotta jien, työntekijöiden ja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon. Lisätietoa Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 12 1 Kehittämisen mallit
1.2 Terveyden edistämisen rakenteet PaKaste -hankkeessa olemme jatkaneet aiempien Lapin terveyden edistämisen hankkeiden tapaan terveyden edistämisen rakenteiden ja päätöksenteon kehittämistä kuntien tukena. Kaikissa Lapin kunnissa on nimetty poikkihallinnolliset terveyden edistämisen työryhmät, joiden toiminta on selkiytynyt mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen teon myötä. Työryhmät ovat muuttaneet nimiään hyvinvointiryhmiksi tai hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmiksi. Kaikkiin Lapin kuntiin on nimetty terveyden edistämisen yhdyshenkilö, joka on yleensä terveydenhoitaja ja joka harvoin ehtii käyttämään työaikaansa ko. tehtävää varten. Tavoitteet Tavoitteena oli kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten työryhmien toiminnan tukeminen, selkiyttäminen ja vahvistaminen sekä maakunnallisten terveyden edistämisen rakenteiden selkiyttäminen. Resurssit Lapissa aktiivisia toimijoita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kuntien lisäksi ovat Lapin AVI, Lapin liitto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen johtoryhmä sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut. PaKaste-hankkeen lisäksi Arjen turvaa kunnissa hanke ja Lapin järjestörakenne -hanke ovat osallistuneet alueen hyvinvoinnin edistämistyöhön. PaKaste-hankkeissa on työskennellyt kaksi kokopäiväisesti toimivaa terveyden edistämisen suunnittelijaa yhteensä neljän vuoden ajan. PaKaste1-hankkeessa terveyden edistämisen osiossa työskenteli myös osaaikainen lääkäri. Toimintamallin kuvaus: Aiemmissa hankkeissa toteutetun käytännön mukaisesti kunnissa toimiville terveyden edistämisen yhdys henkilöille 1 järjestettiin vuosittain 1 2 tapaamista yhteistyössä Lapin AVIn kanssa. Joihinkin tapaamisiin oli kutsuttu vain terveyden edistämisen yhdyshenkilöt, joihinkin kunnissa toimivia muita hyvinvointiin liittyviä yhdyshenkilöitä. Myös terveyden edistämisen työryhmien jäsenet olivat tervetulleita tapaamisiin. Painopiste kääntyi enemmän yhteisten yhdyshenkilöpäivien järjestämiseen, jotta yhdyshenkilöillä olisi mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia. Vuodesta 2012 alkaen Lapissa jo perinteeksi muodostuneille mielenterveys- ja päihdepäiville otettiin uutena ryhmänä mukaan myös terveyden edistämisen yhdyshenkilöt. Käytäntö todettiin hyväksi ja sitä päätettiin jatkaa. Terveyttä Lapista -päivät järjestetään vuosittain. Poikkihallinnollista yhteistyötä terveyden edistämisessä tuettiin osallistumalla vuonna 2010 hyvinvoinnin Hyvää Vuosittain järjestettävät Terveyttä Lapista -päivät kokoavat mielenterveys-, päihde- ja terveyden edistämisen toimijat yhteen Terveyden edistämisestä siirrytty poikkihallinnollisempaan hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvinvointiryhmien toiminta kunnissa on aktiivisempaa Hyvinvointiryhmille kunnissa on tullut selkeää roolia sähköisen hyvinvointikertomuksen teossa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen työkalu tukee kuntien hyvinvointijohtamista ja poikkihallinnollista yhteistyötä 1 www.sosiaalikollega.fi/hyvinvoinnin-edistaminen/lahiymparisto/lapin-te-yhdyshenkilot 2 www.hyvinvointikertomus.fi 1 Kehittämisen mallit 13
seutuseminaarien järjestämiseen seutukunnittain. Seminaareihin kutsuttiin laajasti toimijoita kunnista, järjestöistä ja yrityksistä. Terveyden edistämisen työryhmien toiminta onkin kehittynyt poikkihallinnollisempaan suuntaan ja työryhmien nimiä on muutettu kunnissa hyvinvointiryhmiksi tai hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmiksi. Sähköisen hyvinvointikertomuksen 2 työkalun käyttöönottoa on tuettu Lapin kunnissa. Se tukee kuntien hyvinvointijohtamista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Sairaanhoitopiireihin perustettujen perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa on alettu työstämään mallia pysyvistä terveyden edistämisen rakenteista sairaanhoitopiiritasolla. Kehitettävää Maakunnallisten, pysyvien terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen on aloitettu mm. sairaanhoitopiireihin perustettujen perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa Yhteistyö eri toimijoiden kesken maakunnallisesti hyvinvoinnin edistämisessä vaatii sopimista Terveyden edistämisen yhdyshenkilöille /hyvinvointikoordinaattoreille tulisi varata tehtävää varten työaikaa tai kehittää malli seutukunnallisista hyvinvointikoordinaattoreista Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan alueellista koordinaatiota Lisätietoa Tuula Kokkonen, terveyden edistämisen suunnittelija, PaKaste 14 1 Kehittämisen mallit
1.3 Opetus, tutkimus ja kehittäminen Tavoitteet Osallistuminen Lapin korkeakoulukonsernin alaisen Sociopolis -yhteistyöhön Lapin yliopiston sosiaalityön oppiainepoolin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutuksen kanssa. Yhteistyö on konkretisoitunut Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus -hankkeen (ESR) toiminnassa, jonka päätavoitteena on ollut rakentaa Lappiin verkostomainen yhteistyö malli. Muita tavoitteita ovat sosiaalialan osaamisen ja näkyvyyden vahvistaminen, alan korkeakoulutusten työelämä yhteyksien parantaminen ja tiedontuotannon lisääminen. Tarvittavat resurssit PaKaste 2 -hanke toimi kehittämisalustana kokeilulle, jossa opetusta, tutkimusta ja käytäntöyhteyttä kehitetään uudella tavalla sosiaalialalla. Savotta -pilotin toimintaan osallistuivat korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja kuntien työntekijät sekä hankkeiden kehittäjätyöntekijät ja -asiakkaat. Toimintamallin kuvaus Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus -hankkeessa opetusta lähdettiin kehittämään Savotta -pilotissa 3 syksyllä 2011. PaKaste -hankkeessa tehtiin korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteistyötä hankkeen kehittäjäasiakastoiminnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien kehittämistehtävissä, tiedontuotannossa ja työparityössä. Yliopiston sosiaalityön ja ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijoita on ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien kehittämisessä Enontekiöllä, Inarissa, Kemissä ja Rovaniemellä. Prosessien kehittämiseen on kytketty käytännön opetusjaksoja ja käytäntöön kytkeytyviä seminaaritöitä ja kandidaatintutkielmia. Opiskelijat ja korkeakoulujen opettajat ovat osallistuneet PaKasteen henkilöstön työkokouksiin. Savotta opiskelijoiden kirjallisuusseminaaritöiden aiheita olivat: Vanhustyön työparitoiminta Bikva asiakaslähtöinen arviointimalli Työpari voimavarana ja asiantuntijana pienen kunnan lastensuojelussa 3 www.luc.fi/sociopolis/opetus--ja-tutkimuskeskus/opetus/savotta-pilotti www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2/lappi/savotta 1 Kehittämisen mallit 15
Kuntoutuksen asiakasyhteistyö ryhmän haasteet paikallistasolla Mettäterapia; Finnish Forest Therapy Sosiaalinen ongelma veren perintö vai tarttuva tauti? Nuorisotyöttömyys Työikäisten moniammatiilisen kuntoutuksen kehittäminen Rovaniemellä Keväällä 2013 toteutettiin PaKaste-hankkeen, Opetusja tutkimuskeskuksen sekä korkeakoulujen kuntavierailut kaikkiin Lapin kuntiin. Kuntakäynnit onnistuivat hyvin ja tietoa vaihdettiin puolin sekä toisin. Kuntakäyntien yhteenveto sekä niiden pohjalta kirjoitettu Nopea sosiaalinen muutos ja palvelujen järjestämisen haaste Lapin kunnissa -artikkeli löytyvät myös opetus- ja tutkimuskeskuksen www-sivuilta. PaKaste -hanke ja opetus- ja tutkimuskeskus järjestivät yhdessä ensimmäisen Sosiaalityön ajankohtaisfoorumin 20.8.2013 Lapin yliopistolla. Foorumiin osallistui 100 sosiaalialan opiskelijaa, opettajaa, kehittäjää ja tutkijaa sekä järjestötoimijaa. Foorumin tehtävänä on koota yhteen alan toimijat sekä jakaa sosiaalialan ajankohtaista tietoa 1 2 kertaa vuodessa. Lisätietoa Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tarja Kemppainen, projektipäällikkö, Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus hanke, Lapin yliopisto Hyvää Tutustumisen kautta opiskelijat perehtyvät sosiaalipalveluiden kehittämiseen ja erityisesti kehittäjäasiakkuuteen keinoina tukea ihmisten toimijuutta. PaKasteen kehittäjätyöntekijät välittävät Lapin yliopiston gradupankkiin sosiaalityön käytännöistä kumpuavia tutkimusaiheita Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus on mukana kahvilan toiminnassa kannustamalla sosiaalityön opiskelijoita sekä opettajia ja tutkijoita kumppanuuteen asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa palveluiden kehittämiseksi. Sosiaalialan tiedontuotanto lisääntyy Opiskelijoiden tuottama tieto palvelee käytännön kehittämistyötä ja samalla motivoi aidolla tarpeella opiskelijoita Korkeakoulujen opettajat ja tutkijat saavat tietoa sosiaalityöntekijöiden työstä ja asiakkaiden arjesta Kehitettävää Toimintamallin jatkuvuuden varmistaminen on haastellista kehittäjätyön rahoituksen lyhytaikaisuuden ja työntekijöden vaihtuvuuden takia Vuosikello, joka mahdollistaisi pitkäjänteisen yhteis työn hanketyön ja korkeakoukujen kesken 16 1 Kehittämisen mallit
1.4 Kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa ja ovat konkreettisesti mukana omien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessiensa muotoilussa. Tavoite Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tarvittavat resurssit Toiminta soveltuu suunnittelusta ja kehittämisestä vastuussa olevien tehtäväksi ja oman työn kehittämisen välineeksi asiakastyössä. Toimintamallin kuvaus Toimintaa toteutetaan luomalla dialogisia yhteisöjä, joissa asiakkaat pääsevät vaikuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimintamalleihin ja prosesseihin sekä valmisteilla olevaan alan lainsäädäntötyöhön puhumalla, kirjoittamalla ja suoralla toiminnalla. Kehittäjäasiakastoiminta on mallinnettu 4 QPR:n ProcessGuide-ohjelmalla. Toiminta käynnistyy asiakkaiden rekrytoinnilla (kuvio alla) ja päättyy toiminnan arviointiin ja jatkokehittämiseen. Kehittäjäasiakkaita voidaan kytkeä kunnan palvelujen kehittämiseen ainakin kolmella tasolla. 1. Asiakkuuden aikana arvioidaan asiakkaan tilanteen lisäksi myös systemaattisesti palveluprosessia sekä asiakkaan ja työntekijän yhteistä työskentelyä. Asiakkaista ja työntekijöistä kootaan yhteinen kehittäjäryhmä, joka arvioi ja kehittää tiettyä palveluprosessia tai sen jotakin kohtaa (esim. asiakkaaksi tulo). Palveluprosessin kehittämisessä voidaan työskentelyvälineenä käyttää mallinnusta. Asiakaslähtöiset arviointitavat (esim. Bikvaarviointi). 2. Kunta ottaa kehittäjäasiakastoiminnan pysyvästi käyttöön luomalla puitteet ja osoittamalla resurssit sen toimintaan, esimerkiksi keskustelukahvilan muodossa. Kuva 2. Kehittäjäasiakkaiden rekrytointi 4 http://www.sosiaalikollega.fi/kansalaistoiminta/kehittajaasiakastoiminta 1 Kehittämisen mallit 17
Tämä sosiaalihuoltolain kommentointi on ollut todellista osallisuutta ja vaikuttamista hieno juttu! (kehittäjäasiakas) Kehittäjäasiakkaita ja asiakasryhmiä on mukana palveluiden suunnittelussa säännöllisesti. Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteiset kehittämistyökokoukset. 3. Kunnan palvelustrategia rakennetaan käyttäjälähtöisesti. Suurin osa palveluiden käyttäjien tarpeista ja hyvinvointitiedosta saadaan asiakkuusprosesseihin liittyvän kehittämistyön kautta Kansalaisraadit kerätään kertaluonteisesti asiakas-/ kuntalais-/kansalaisraati. Palveluiden vaikuttavuuden seuranta, esim. asiakastietojärjestelmien hyödyntäminen Hankkeessa on toteutettu kehittäjäfoorumit kahdesti vuodessa. Foorumissa kehittäjäasiakkaat ja työntekijät sekä kuntien työntekijät, sosiaalityön opiskelijat ja opettajat keskustelevat palvelujen kehittämisestä ja suunnittelevat sitä. Foorumeissa on muun muassa kommentoitu valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja tehty kehittäjäasiakkaan tehtävän kuva. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa kehittäjäasiakkaat osallistuvat verkkovälitteisessä kansalaisneuvonnassa kahteen osioon: Toimeentulo ja Päihdehuolet. Kehittäjäasiakkaat ovat kertoneet sosiaalityöntekijäopiskelijoille omista kokemuksistaan sosiaalityön palveluista. Kehittäjäasiakkaat ja -työntekijät ovat kirjoittaneet artikkelin Asiakas toimijana sosiaalityössä -teokseen. Keskustelukahvila 5 on toiminut kaksi vuotta ja kehittäjäasiakkaita on useissa kunnissa: Enontekiöllä, Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Hyvää Asiakkaat ovat kiinnostuneita palvelujen kehittämisestä Kehittäjäasiakkaita on ollut useasta Lapin kunnasta Toimintamalli on levinnyt myös hankkeen ulkopuolisiin kuntiin Sosiaali- ja terveysministeriö on huomioinut toiminnan Toimii erityisen hyvin silloin kun joku palveluissa ei toimi tai puuttuu ja toinen kohta on kehittämisprojektissa tuloksen arviointitilanne Kehitettävää Käytännön työntekijöiden toimenkuvassa ja tulosvaatimuksissa tulee huomioida resursointi oman työn kehittämiseen. Asiakkaiden osallistumiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät osallistumisen vaikuttavuuteen, kytkeytymiseen osaksi organisaation muuta toimintaa sekä osallistumisen edustavuuteen. Mikäli osallistujille tulee tunne, ettei heidän mielipiteitään ei oteta vakavasti, menettävät he kiinnostuksensa ja luottamuksensa. Samalla osallisuuden tunne jää vähäiseksi. Asiakkaiden osallistumisen toteuttamisessa pohdittavaksi asettuvat kysymykset siitä, millaiset osallistumisen muodot sopivat omaan yhteisöön, miten osallistumisen tuloksia hyödynnetään ja miten asiakkaiden kuuleminen ja siitä saatava palaute kytketään osaksi laajempaa toimintaa ja sen kehittämistä. Kehittäjäasiakkaat toivovat valtakunnallisia kehittäjäasiakaspäiviä vuosittain tai kahden vuoden välein. Tulevaisuus Kehittäjäasiakkaat perustavat oman verkoston, jonka toimintaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tukee. Sosiaalikollegaan luodaan kehittäjäasiakas verkosto/ rekisteri kehittäjäasiakkaista, jolloin kehittäjäasiakkaisiin voi ottaa yhteyttä helposti. Kehittäjä asiakkaat voi kertoa rekisteritiedoissa, mihin osallistuu, mitä tekee ja missä. Verkostoon voi tulla mukaan haluamallaan tavalla ja haluamakseen aikaa. Verkostossa olevat kehittäjäasiakkaat kutsutaan työkokouspäiviin säännöllisesti. Verkosto mahdollistaa säännöllisen tuen kehittäjäasiakastoimintaan. Myös kuvapuhelinta voidaan käyttää etäpalavereihin. Ryhmänä toimiminen ja foorumit ovat tärkeitä, lisäksi halutaan netin avulla tapaamisia ilman kehittäjätyöntekijöitä itsenäisenä ryhmänä. Lisätietoa Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5 Ks. luku 1.5 18 1 Kehittämisen mallit
1.5 Keskustelukahvila Tavoitteet Tarkoituksena on suoran palautteen saaminen so siaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta palvelujen käyttäjiltä. Tarvittavat resurssit Toteuttamiseen hankkeessa on käytetty kehittäjäasiakkaiden, kehittäjätyöntekijöiden, kunnan työntekijöiden ja yliopiston opiskelijoiden sekä opettajien työpanosta yksi ilta viikossa. Muita kustannuksia ovat tilat ja kahvittelutarvikkeet sekä esitemateriaalien kustannukset. Toimintamallin kuvaus Toiminta lähti käyntiin asiakaskahvila -nimellä ja myöhemmin vaihdettiin kehittäjäkahvilaksi ja viimeisenä toimintavuonna uudeksi nimeksi valittiin kehittäjäasiakkaiden aloitteesta keskustelukahvila. Toiminnan pilotoinnissa on ollut mukana kehittäjätyöntekijöiden ja -asiakkaiden lisäksi tärkeinä toimijoina Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoita käytännön jaksojen kautta. Kahvilaistuntoja on toteutettu eri ryhmätyön menetelmillä ja avoimena keskusteluna. Keskusteluihin on kutsuttu kunnan, TE-keskuksen ja Kelan työntekijöitä sekä kansalaisia. Kahvilailloista on tehty muistio. 6 Aiheita ovat olleet: Velkaantuminen, Työttömyys, Kunnallisvaalipaneeli, Lastensuojelu, Turvallisuus ja Kuva 3. Keskustelukahvilassa on toteutettu Rovaniemen uuden ajan sosiaalija terveydenhuollon palvelut -ohjelman kansalaisosallisuuden osuus keväällä 2013. 6 http://www.sosiaalikollega.fi/kansalaistoiminta/kehittajaasiakastoiminta 1 Kehittämisen mallit 19
yksinäisyys, Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta, Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus, Kiusaaminen, Hyvä vanhuus. Lisätietoa Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keskustelukahvilat 21.10-20.12.2013 Hyvää Asiakkaat ovat kiinnostuneita palvelujen kehittämisestä Toimintamalli on levinnyt myös hankkeen ulkopuolisiin kuntiin Lapissa ja valtakunnallisesti Asiakkuusprosessin lisäksi merkityksellistä on se, millaista osallisuutta asiakkaille tarjotaan palvelujen kehittämisessä ja laajemmin rakenteellisessa sosiaali työssä. Vuorovaikutus ja asiakastystä irralliset kohtaamiset laajentavat asiakkaan toimijuutta Osaamiskeskus jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen kehittämistä yhdessä asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa Kehitettävää Kysymys on siitä näkevätkö työntekijät asiakkaat kykenevinä toimijoina ja vai ovatko he vain palautteen antajia saamastaan palvelusta? Asiakaskehittäjien merkitystä vähätellään ja sen voidaan kokea olevan jopa vallan menettämisen uhka Hyvinvointi hakusessa Maanantaisin klo 16-18, eri paikoissa Kiertokahvila tiistaisin klo 14-16, eri paikoissa Teknologiatupa tiistaisin klo 16-18, Rovakatu 3 Ikäihmisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 14-16, Rovakatu 3 Nuorten nurkka torstaisin klo 17-19, Revontulikeskuksessa Seuraa ilmoittelua lehdistä ja www.sosiaalikollega.fi Kuva 4. Keskustelukahvilatoiminta jatkuu syksyllä 2013 20 1 Kehittämisen mallit
1.6 Kehittäjätyöntekijämalli Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on kehitetty toimintamalli, jossa sosiaalityöntekijät voivat irrottautua eri hankerahoituksilla kehittämään omaa työtään. Kehittäjätyöntekijät toimivat toisaalta hankkeen palkkalistoilla kehittämistyössä (50 %) ja toisaalta kunnan sosiaalityössä (50 %). Oman kunnan kehittämistehtävään liittyy usein lähialueen kuntien kanssa laajempi tehtävä kehittämis- tai juurruttamistyöhön. Idean taustalla on ajatus tukea käytännön työntekijöitä kehittämään ja tutkimaan omaa työtään. Kehittäjäsosiaalityöntekijä tekee osan ajasta asiakastyötä, joten on sujuvaa kokeilla kehiteltyjä malleja käytännössä. Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessä oman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Kehittäjäsosiaalityöntekijämallin taustalla on ajatus siitä, että toiminta olisi jossakin vaiheessa normaalia kunnan kehittämisrakennetta. Lisätietoa: Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kehittäjätyöntekijämalli huomioitavaa Kehittämistehtävä: i h ä ä Tutkimus ja tiedontuotanto oma kunta lähikunnat Lappi Perustyössä ei aikaa, eikä Haasteellinen tehtävä mahdollisuutta Odotuksia paljon ja monilta eri Kehittämistyön suhde opetukseen tahoilta (oma tiimi, lähimmät kehittäjätyöntekijöillä paljon esimiehet, ylin johto sekä Poske) annettavaa opetukseen Kehittämistyön tuki Poskelta Työvälineet + Nähdään tärkeänä, äkä äosana työtä öä Työsuhteeseen liittyvät asiat + Yhteistyökuviot laajentuneet Sosiaalityön tiimi tuki kehittämiseen + Mahdollisuus kytkeä opetuksen, Erilainen näkökulma kehittämiseen ja perustyön arkeen Kehittäjätyöntekijän rooli ja 50% Hyvä, että kehittäjätyöntekijä tulee sisältä Sijaisjärjestelyt selkeämmät Hyvä, että asiakastyö mukana, jolloin voi heti kokeilla käytäntöön sujuvaa ja luontevaa Ymmärretään aika kapeasti vaikea vetää rajaa kehittämistyön ja asiakastyönvälille. Hakee vielä muotoaan tutkimuksen u ja kehittämisen näkökulmaa + Seudullisen ja Lapin alueen verkostoitumisen kannalta hieno asia Muut tkommentit Käytännön kannalta raskasta Koordinaatiota enemmän Poskelta Yliopisto enemmän kentälle Kuva 5. Huomioitavaa kehittäjätyöntekijämallissa 1 Kehittämisen mallit 21
1.7 Kuntien työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajina Kunnilla mahdollisuus kehittää omia toimintojaan työskentelyjaksorahoituksella kehittäjätyöntekijän palkkaukseen. Työskentelyjakson kesto vaihteli kolmesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen. Kunnat saivat itse määritellä rajatut kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. Poske tuki kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia, kehittämispäiviä sekä viikottaisia videopalavereita kehittämistehtävän ympärille ja tueksi. Tarvittaessa on käyty myös kunnissa kuntien työntekijöiden tukena. Parhaiten työskentelyjakson pystyy toteuttamaan kunnan oma työntekijä, joka jo tuntee toimintatavat, työn sisällön ja hänellä on valmiit kontaktit eri yhteistyötahoihin. Osassa kuntia työntekijän löytyminen työskentelyjaksolle oli vaikeaa ja osa työntekijöistä teki kehittämistehtävää osa-aikaisena oman työn ohella. Kehittämistehtävän työntekijän tueksi suurimmassa osassa kuntia oli perustettu yhteistyöryhmä. Onnistuttiin Hyvä tapa kehittää kunnan toimintatapoja Kunta sai valita itse kehittämisaiheen Tärkeää, että työskentelyjaksoilla oli selkeät, etukäteen rajatut tavoitteet Lisätietoa Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Huomioitavaa: Tarvitaan johdon ja kollegoiden tukea ja sitoutumista Tukea projektityöskentelytaitoihin Rahallista tukea myös muuhun kuin palkkakuluihin (matkat, työvälineet, ohjelmistot) Riittävän pitkä työskentelyjakso, johon voi irrottautua kokonaan omasta työstään Kehittämistehtävän rajaus ja toiminnan hyvin suunnittelu ja valmisteleminen etukäteen Tehtävä pohjautuisi yhteiseen tarvetilaan ja sitä ohjaisi moniammatillinen tiimi. Hyvä suunnittelu, yhteistyö eri toimijoiden kesken ja osallisten sitouttaminen kehittämistehtävään Kehitettyjen toimintamallien toimeenpanoa ja jatkokehittämistä joudutaan monesti jatkamaan monissa kunnissa itsenäisesti Kehittäminen nähdään usein jo oman työn kehittämisenä, jolla on arvoa työtapojen ja niiden organisoinnin järkeistämisenä sekä työssä jaksamisen edistäjänä Kehitettävää Kehittämistehtäviin oli usein varattu liian vähän aikaa Tehtävään olisi kaivattu enemmän tukea sekä omasta organisaatiosta että Poskelta Aikataulujen yhteensovittamisen hankaluus Kehittämistyön tekeminen oman työn ohella Työyhteisön muutosvastarinta Sitoutumisen puute kehittämistehtävään. Työskentelyjakson mahdollistama kehittämistoiminta koettiin mielenkiintoisena ja ammatillisesti antoisana tehtävänä, joka antoi voimia ja intoa omaan työhön ja lisäsi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 22 1 Kehittämisen mallit
1.8 Mentorointimalli Kehittäjämentoritoimintamalli on kehitetty yhteistyössä Lapsen hyvä arki 2 -hankkeen ja Oulun yliopiston professori Eila Estolan kanssa. Malli soveltuu kehittämistyön tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen työntekijä- ja työyksikkötasolle. Sitä voidaan käyttää laajemminkin työn kehittämisessä ja uuden toimintakulttuurin luomisessa. Kehittäjämentoritoimintaa toteutetaan ryhmämuotoisen vertaismentoroinnin periaatteilla. Tavoitteet Toimintamallin tavoitteena on kehittää omaa ja työyhteisön työtä. Mallin avulla voidaan välittää osaamista työntekijältä toiselle sekä juurruttaa ja levittää kehittämistyön tuloksena syntyneitä uusia työkäytäntöjä ja -menetelmiä eri työyksiköihin. Tarvittavat resurssit Kehittäjämentoritoiminta edellyttää kouluttautumista vertaismentoriryhmän vetäjäksi. Lisäksi kehittäjämentoreilla on oltava yhteinen sisällöllinen materiaali tai sovitut teemat, joiden pohjalta työskentely vertaismentoriryhmissä tapahtuu. Työntekijöiden osallistuminen mentoritoimintaan edellyttää, että toiminta ja siihen käytettävä työaika katsotaan osaksi oman työn ja työyhteisön kehittämistä. Toimintamallin kuvaus Kehittäjämentoritoiminnan malli luotiin Lapsen hyvä arki -hankkeessa kehittämistyön tulosten juurruttamisen ja levittämisen välineeksi. Hankkeen tuella koulutettiin kaksi kehittäjämentoriryhmää. Yhteensä hankkeen kehittämisalueille koulutettiin 19 kehittäjämentoria. Yhden koulutuksen 7 laajuus oli viiden päivän kokonaisuus, joka toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Koulutukseen sisältyi teoriaopetuksen lisäksi myös oman vertaismentoriryhmän vetämistä ja ohjaamista. Kehittäjämentorimallissa sovelletaan valtakunnallisessa Osaava Verme -verkostossa 8 kehitettyjä vertaisryhmämentoroinnin periaatteita, jotka pohjautuvat narratiiviseen ajattelutapaan. Vertaismentorointia on käytetty perinteisesti kasvatusalalla. Se soveltuu mainiosti käytettäväksi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden työalueilla. Vertaismentorointi tapahtuu pienryhmissä (4 10 henkilöä). Ryhmät kokoontuvat keskimäärin 6 8 kertaa vuoden aikana 1,5 3 tuntia kerrallaan. Vertaismentoriryhmien kokoonpano voi vaihdella. Ryhmän jäsenet voivat olla eri työyksiköistä. Näin uudet työkäytännöt saadaan levittymään useisiin työyksiköihin, kun vertaismentorit vievät ryhmissään käsiteltyjä sisältöjä omille työpaikoilleen. Toimintavuoden jälkeen voidaan aloittaa työskentely uusien vertaismentoriryhmien kanssa ja jatkaa vuoden sykleissä aina siihen saakka, kunnes valitut kehittämissisällöt on saatu vietyä kaikkiin työyksiköihin. Osallistuminen vertaismentoriryhmän työskentelyyn antaa valmiuksia myös oman ryhmän vetämiselle eli erillistä kouluttautumista ei enää välttämättä tarvita, kun kehittäjämentoreiden ydinryhmät on saatu toimimaan alueilla. Siten vertaisryhmämentorointi onkin varsin edullinen tapa kehittää omaa työtä. Lapsen hyvä arki -hankkeen ensimmäisen kehittäjämentoriryhmän työskentelyn sisällöt nousivat ensim mäisen hankevaiheen tuloksista. Niitä olivat Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella varhaiskasvatussuunnitelmatyön tuloksena syntyneen Arjen käytäntöjen oppaan pedagogisten sisältöjen levittäminen laajasti kaikkiin kuntayhtymän päivähoidonyksiköihin. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä sisällöiksi muodostui perheiden matalan kynnyksen palvelumallin Tukea vertaisille-mallin työkäytäntöjen levittäminen perhetyöntekijöiden keskuuteen. Toisessa koulutusryhmässä osallistujia oli jo kaikilta kehittämisalueilta. Sisällöiksi 7 www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/pakaste2/lapsen-hyva-arki/materiaalipankki-1/kehittajamentorikoulutus_esite2013/ 8 Tarkemmin Osaava Verme-verkostosta http://www.osaavaverme.fi/, 29.9.2013 1 Kehittämisen mallit 23
määrittyivät Koillismaalla varhaiskasvatuksen, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjen mallinnustyön levittäminen sekä kehittämispäiväkodeissa tehdyn kehittämistyön tulosten levittäminen (Taivalkoski, Kallio, Selänne). Kehittäjämentoritoimintaa on myös tutkittu. Siitä on valmistunut Oulun yliopiston pro gradu-tutkielma. 9 Kehittäjämentorin tehtävän on huolehtia vertaismentoriryhmän toimintaedellytyksistä kuten aikataulutuksesta ja sopivasta kokoontumispaikasta. Työskentely perustuu keskusteluun, kuunteluun, kokemusten reflektointiin, harjoituksiin ja erilaisiin toiminnallisiin työtapoihin kuten sosiometria ja draama. Työskentelyssä ja menetelmien valinnassa voidaan myös hyödyntää kunkin kehittäjämentorin omia vahvuuksia. Lisätietoa Aira Vähärautio, projektipäällikkö Lapsen hyvä arki 2, Oulu Lapsen hyvä arki 2 -hankkeen loppuraportti 10 Hyvää Tehokas ja edullinen tapa levittää kehittämistyön tuloksia työntekijä ja työyksikkötasolle sekä luoda pitkäjänteisiä kehittämisprosesseja osaksi perustyön ja työyhteisöjen kehittämistä. Luonut innostusta työyhteisöön. Syventänyt työn suunnittelua, arviointia ja yhdessä oppimista. Lisännyt työhyvinvointia. Koettu myös työnohjauksellisena tukena omalle työlle. Huomioitavaa Edellyttää kouluttautumista ja sitoutumista toimintamallin käyttöönottoon. Irrottautuminen vertaismentorointiin voi olla osin haastavaa edellyttää hyvää suunnittelua. Ryhmäytymiselle ja toisiin tutustumiselle on varattava riittävästi aikaa. Vertaistyöskentely on tarpeen myös kehittäjämentoreina toimiville. Ryhmä on kotoisa, lämminhenkinen, myötätuntoinen ja erittäin ammattitaitoinen. Olemme käyneet pedagogisia keskusteluja kasvatustyön eri osa alueilta ja jokainen on oppimassa ajatusten vaihdon kautta eli on käyty dialogia kollegoiden kesken. Lisäksi on jaettu hiljaista tietoa ja erilaisia kokemuksia. (Haastateltava) Kun täällä tehdään yhdessä ja mietitään työhön liittyviä asioita, kuten miten muut ratkaisevat ongelmia jne., niin itse osaa sitten viedä asiat omaan työyksikköön/tiimiin. Ideoita ja ajatuksia on hyödynnetty. Kukin aihe on pannut pohtimaan ko. osaaluetta omassa työssään ja yksikössään. (Haastateltava) 9 Myllymäki, Maria 2013. Vertaismentorointi kehittämishankkeen tukena. Oulun yliopisto, kasvatustiede. Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopiston kirjaston Jultika-tietokanta http://jultika.oulu.fi. 10 Vähärautio, Aira (toim.) (2013) VARHAISTA TUKEA JA KUMPPANUUTTA. Pohjoisen alueen Kaste (PaKaste II) hankekokonaisuuden Pohjois-Pohjanmaan osahanke. Lapsen hyvä arki 2-hanke 2011 2013. http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/ pakaste2/lapsen-hyva-arki/main_page, 30.9.2013. 24 1 Kehittämisen mallit
1.9 Vanhustyön sekä sosiaalityön johtamisen kehittämisen tukeminen PaKasteen aikana järjestettiin kuntien esimiehille kaksi eri johtamisen kehittämisrakennetta: Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne vuosina 2009 2011 sekä Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 2012 2013. Tavoitteet: Vanhustyön sekä sosiaalityön esimiesten ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja vertaistuki Gerontologisen osaamisen vahvistaminen Sosiaalityön ydinosaamisen vahvistaminen Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenteessa (2009 2011). Vahvistettiin johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisosaamista toteuttamalla kaksi vuotta kestävä johtamisen kehittämisprosessi. Kehittämisrakenteet aikana aloitettiin sosiaalinen raportointi, jossa sosiaalityöntekijät tuottivat tietoa yhteiskunnallisten ratkaisujen vaikutuksista asiakkaidensa elämään ja tietoa asiakkaiden elämästä ja palvelutarpeista. Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenteessa järjestettiin kuntien vanhustyön esimiehille kehittämispäiviä (suunnittelupäivä + kuusi kaksipäiväistä tapaamista) ajalla 31.1.2012 14.5.2013. Kuva 6. Mitä on vanhussosiaalityö? 1 Kehittämisen mallit 25
Rakenne tuki kuntia heidän 3 kuukauden kehittämistehtävissään, lisäsi vanhustyön esimiesten kehittämisja johtamisosaamista ja toimi esimiesten vertaistuen foorumina. Kehittämisrakenne toteutettiin yhteistyössä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä hankkeiden yhteistyönä. Päivillä nostettiin erityisesti esille asiakkaita, omaisia, henkilökuntaa ja muita yhteistyötahoja osallistavat menetelmät. Osallistujat työstivät omaa johtajuuttaan Humap361 -arviointityökalun avulla. Humap361 on prosessi, jossa arvioinnin keskiössä on esimiehen yhteistyö ja vuorovaikutussuhteet. Kunnat esittivät päivillä myös oman kuntansa vanhustyön hyvän käytännön. Lisätietoa Asta Niskala, kehittämispäällikkö, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Inga Mukku, vanhustyön koordinaattori, PaKaste Teema Sisältö Välitehtävä Orientaatio Vanhustyön johtamisen näkökulmat ja haasteet 2. 3.4.2012 Vanhustyön muutoshaasteet 11. 12.6.2012 Osallistava johtaminen 6. 7.9.2012 Vanhusten tarpeet ja vanhustyön laatu 12. 13.2012 Toiminnan arviointi ja vaikututtavuus 4. 5.2.2013 Vaikuttaminen/Sitouttaminen päättäjiin/yhteistyötahoihin ja toiminnan juurruttaminen 13. 14.5.2013 Vanhustyön eettiset arvot ja johtamisen haasteet Muutoksen johtaminen ja yhteiskunnallisen tilanteen tunnistaminen Muutoksessa eläminen, työyhteisötaidot ja tuki muutoksessa Muutoshaasteena muistisairaiden hoito Vuorovaikutus ja viestintä Kehittämistyö tiimityönä Osallistamisen keinot vanhustyön kulttuurinen muutos ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Tarpeiden määrittäminen Palvelun toteuttamisen reunaehdot Uusi lainsäädäntö Arvioinnin vaikuttavuuden merkitys palvelujen suunnittelussa suunnittelu, toteuttaminen ja hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa Juurruttamisen toimintatavat, mallit, hyvät käytännöt. Yhteistyö ja vanhustyön tulevaisuus. Vanhustyön hyvä käytäntö omasta kunnasta ja sen vaikutuksia omaan johtamiseen Oman kunnan muutosprosessin kuvaaminen Oman johtajuuden arviointi 361-menetelmällä Osallistavan menetelmän käyttäminen työssäsi ja sen kuvaaminen sekä arvioiminen Kunnan käytössä olevan ikääntyvien palvelutarpeen arviointi, palvelutarpeisiin vastaaminen ja sen arvioinnin kehittäminen IKÄLAKI ja sen tuomat muutokset kunnan vanhustyöhön Oma johtajuusprofiili, miten muuttunut ja miten kehittynyt Kuva 7. Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenteen teemat Onnistuttiin Osallistujat kokivat saaneensa vertaistukea ja kehittämisrakenteen vaikuttaneen esimiestyöhön (työkalut, uutta tietoa, verkostoituminen) Kokemusten vaihto ja hyvät käytännöt Suurin osa osallistujista sai sysäyksen johonkin konkreettiseen muutokseen oman kunnan vanhustyössä Ymmärrys sosiaalityön merkityksestä, vanhustyön kokonaisvaltaisuudesta, vanhusten toimijuudesta kasvoi Vertaistuki ja muiden kuntien kokemukset Vanhustyö on muutakin kuin sairauk sien hoitamista. Mitä on olla vanhustyön esimies tänä päivänä? 26 1 Kehittämisen mallit
Teema Sisältö Välitehtävä Orientaatio Sosiaalityön johtamisen näkökulmat ja haasteet 30.11. 1.12.2009 Johtamisen teoriat 21. 22.1.2010 Talous- ja henkilöstö hallinto 22. 23.4.2010 Tarve- ja kansalaislähtöinen johtaminen 9. 10.9.2010 Asiantuntijajohtaminen 3. 4.11.2010 Toiminnan johtaminen 3. 4.2.2011 Toiminnan arviointi ja raportointi 7. 8.4.2011 Sosiaalityön johtamisen ydin 29. 30.9.2011 Muutos/kehittävään johtamistapaan orientoituminen Sosiaalityön ja johtamisen arvojen ristiriitojen tunnistaminen Teoriataustoihin tutustuminen Strateginen johtaminen Johdattelu asiantuntijuustyön johtamiseen Lainsäädäntö Luovuus VES Asiakaslähtöisyys Kehittämisrakenteen väli arviointi Avoin asiantuntijuuskulttuuri Ajan hallinta Johtamisen kehittämisrakenteen arviointi Työnohjaus Vaikuttavuuden arviointi Sosiaalinen raportointi Koko kehittämisrakenneprosessin arviointi Sosiaalityön arvot ja paino pistealueet Kehityskeskustelut Oman johtajuusalueen prosessi kartta Moniammatillinen tiimityö Henkilöstötilinpäätös Asiakaskehittäjätoiminta Sosiaalityön suunnitelma Oma johtajuusprofiili Vuoden 2011 sosiaalityön strategia Sosiaalisten vaikutusten raportointi Työyhteisön hyvinvointi Ajankäytön kalenteri Sosiaalinen raportointi Ilmapiirin mittaus Henkilöstötilinpäätös Kehityskeskustelut Vuoden 2011 toiminnan tuloksellisuuden arviointiraportti Sosiaalinen raportointi valtuustolle Oman johtamisosaamisen vahvistamisen malli Kuva 8. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenteen teemat Kehitettävää Alkuvaiheessa lisätiedotusta vanhustyön johtamisen kehystä Haasteellisten tilanteiden, työpaikan ristiriitojen ja muutosjohtamisen työkaluja lisää Työnohjaus, itsensä huolto Ikälain soveltamisesta koulutusta Esimiehille aikaa suunnitteluun, kehittämiseen arjen keskellä Jatkossakin yhteisiä kokemusten vaihtofoorumeja, kokoontumisia Verkostoitumisen ja vertaistuen vetovastuu kenellä? Miten jatketaan? Jatkohankkeisiin monia asioita kehitettäväksi Mihin pitää alkaa valmistautua, mitä muuta tärkeää? Myös muilla on samanlaisia haasteita ja kiireitä arjen työssä. 1 Kehittämisen mallit 27
1.10 Sosiaalialan käytännön opettajien ja ohjaajien koulutus 2012 2013 Ensimmäinen Lapissa toteutettu käytännön opettajien ja ohjaajien koulutus toteutettiin Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sekä Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa yhteistyössä vuosina 2012 2013 11. Tavoite Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa käytännön opettajien ja ohjaajien ohjaustaitoja sekä perehtyä ohjauksenkannalta ajankohtaisiin kysymyksiin. Lisäksi tavoitteena on rakentaa käytännön opettajien ja ohjaa- Kuva 9. Kesäkuussa 2012 valmistuivat ensimmäiset 17 sosiaalialan käytännön opettajaa ja ohjaajaa Lapista. 11 www.luc.fi/sociopolis/opetus--ja-tutkimuskeskus/opetus/kaytannon-opettajien-ja-ohjaajien-koulutus 28 1 Kehittämisen mallit
jien verkosto, joka osaltaan tukee sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistumista pohjoisessa. Toimintamallin kuvaus Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosiaalityön, sosionomi AMK ja sosionomi ylempi AMK -tutkinnon suorittaneet). Koulutuksen laajuus on 5 opintopistettä. Toteutusmuotoina ovat asiantuntijaluennot, työpajat, todellisiin caseihin perustuvat tehtävät, vertaistuki- ja ryhmätyöskentely sekä opintojen aikana tehtävä portfolio. Koulutus 12 sisälsi viisi lähiopetuspäivää, jotka ajoittuivat marraskuun 2012 ja kesäkuun 2013 välille sekä itsenäistä työskentelyä. Koulutuspäivät koostuivat seuraavista teemoista: Opiskelijan ohjauksen prosessi Teoriasta ohjattuun käytäntöön Ohjauksen ja arvioinnin työkalut Sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistaminen ohjausprosessissa Ohjaajakoulutuksen loppuseminaari Opetusmuotoina olivat asiantuntijaluennot, välitehtävät, pienryhmätyöskentely ja lopputyönä tehtävä portfolio. Koulutuksen vastuuopettajina toimivat YTM lehtori Ulla-Maija Rantalaiho (Lapin yliopisto), YTT kehittämispäällikkö Asta Niskala (Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), YTM lehtori Tuija Takkula (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) sekä YTM lehtori Voitto Kuosmanen (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu). Koulutuksen tärkeyden ja saadun palautteen perusteella toinen koulutus käynnistyi 17.9.2013 ja sitä Hyvää Sekä sosionomi- että sosiaalityön opiskelijoiden ohjaajat samassa koulutuksessa Opettajien kolmikanta -malli eli yliopisto, ammatti korkeakoulu ja Poske sekä käytännöntyön tekijöiden vuoropuhelu Tukee korkeakoulujen työelämäyhteyttä Kehitettävää Olisi hyvä, että koulutukseen osallistuvilla olisi samanaikaisesti opiskelija ohjauksessaan Sisällön saaminen vielä kiinnostavammaksi, jotta ohjaajat osallistuisivat koulutuksiin Työelämän joustaminen, joka mahdollistaisi työntekijöiden osallistumisen koulutukseen Kaikki käytännön opettajat ja ohjaajat olisivat käyneet koulutuksen on edelleen kehitetty saadun palautteen perusteella. Koulutus toteutetaan virtuaalisesti ja alueelliset ryhmät kokoontuvat Rovaniemellä, Kemissä ja Oulussa. Tarkoitus on saada nettiin peruspaketti käytännön opetuksesta, joka helpottaisi seuraavien koulutusten järjestämistä. Lisätietoa: Tarja Kemppainen, projektipäällikkö, Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus hanke, Lapin yliopisto 12 www.sosiaalikollega.fi/uutiset/sosiaalialan-kaytannon-opettajien-ja-ohjaajien-koulutus-2011-23.8.pdf 1 Kehittämisen mallit 29
2 Tiedontuotanto Kehittämisen tueksi tarvitaan tiedontuotantoa. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta on edellytyksenä tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Kehitetyt toimintamallit vaativat palautteen keräämistä, vaikuttavuuden arviointia ja edelleen kehittämistä. 30 2 tiedontuotanto Kuvaaja: Pekka Ojaniemi
2.1 Tiedontuotannolla vaikuttavia sosiaalialan palveluja Tuottamalla tietoa sosiaalialan palveluista turvataan asiakkaiden oikeutta saada parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvia palveluja. Poskessa olemme toteuttaneet jo useiden vuosien ajan Lapin sosiaalitoimistojen työhön kohdistuvaa tiedon tuottamista ja vaikuttavuuden arviointia 13. Tavoitteet Sosiaalialan työssä kohdataan yhä moniulotteisempia ilmiöitä, joiden haltuunotto edellyttää monipuolista tiedon tuottamista ja tiedon käyttämistä. Palveluista tuotettava tieto on palveluiden vaikuttavuuden välttämätön edellytys. Tiedon pitää myös olla nopeasti palautettavissa takaisin käytäntöihin käytettäväksi asiak kaiden parhaaksi. Tämä edellyttää tiedon tuottamista lähellä käytäntöjä, missä niin asiakkaiden kuin myös ammattilaisten kokemuksellinen tieto tehdään näkyväksi. Tavoitteeksi olemme asettaneet kehittää toimiva tiedontuotannon malli ja haastaa työntekijät tuottamaan tietoa yhdessä asiakkaidensa kanssa sosiaalialan työn vaikuttavien elementtien todentamiseksi. Erilaiset työskentelytavat ja -menetelmät vaativat myös täsmällisemmin kohdentuvaa tiedon tuottamista kehittämisen ja juurruttamisen tueksi. Laajan tiedonkeruun ohella olemme PaKaste-hankkeessa pyrkineet tuottamaan tietoa myös hankkeen aikana juurrutettavista käytännöistä. Toimintamallin kuvaus Tiedonkeruun suunnittelussa 14 hyödynsimme Sosiaalityön kehittämisyksikkö-hankkeessa sosiaalitoimistojen työhön kohdistuneesta tiedonkeruusta saatuja kokemuksia. Tiedon tuottamisessa täytyy aina ottaa huomioon tutkittavan ilmiön sisällöllisten kysymysten ohella myös tiedon analysointiin ja käyttämiseen liittyvät haasteet. Paperisen lomakkeen korvasimme sähköisellä lomakkeella 15, jonka kysymysten sisältöjä kehitimme yhdessä Lapin läänin sosiaalitoimistojen työntekijöiden kanssa. Sähköinen lomake helpottaa tiedon analysointia. Sisältöjen pohtiminen yhdessä käytännön työntekijöiden kanssa puolestaan auttaa kohdentamaan tiedon tuottamisen käytäntöjen kannalta olennaisiin asioihin. Työntekijä ja asiakas vastasivat tapaamisten yhteydessä samoihin työskentelyä ja asiakkaan tilannetta koskeviin kysymyksiin siten, että työntekijä kirjasi lomakkeelle myös asiakkaan vastaukset. Tiedon tuottamisen ohella työntekijän ja asiakkaan yhdessä asioiden läpikäyminen lomakkeen kysymysten avulla toimii parhaimmillaan yhteistä työskentelyä ohjaavana ja mahdollistavana tekijänä. Työntekijän ja asiakkaan vastausten kirjaaminen samalle lomakkeelle mahdollistaa tietojen yhdistämisen, mikä auttaa hahmottamaan asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta ja työskentelysuhdetta. Asiakkaan tunnistetieto auttaa puolestaan hahmottamaan asiakkaiden kulkua sosiaalitoimistojen palveluissa. Vaikuttavan sosiaalityön edellytyksenä on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakastaosallistava työtapa, jonka toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riittävä sosiaalialan henkilöstö, joka tutkii omaa työtään. Kuva 10. Vaikuttavan sosiaalityön edellytykset 13 Kemppainen, Tarja & Kostamo-Pääkkö, Kaisa & Niskala, Asta & Ojaniemi, Pekka & Vesterinen, Kerttu (2010) Sosiaalityön vaikuttavuuden ensiaskeleet Lapista. Tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 32. Rovaniemi. www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu32_kansineen_nettiin.pdf 14 www.sosiaalikollega.fi/tiedontuotanto/sosiaalitoimistot/tutkimussuunnitelma_080211 15 www.sosiaalikollega.fi/sosiaalijaterveyspalvelut/tyokalupakki/sosiaalitoimen-tiedonkeruulomake-2011 2012 2 tiedontuotanto 31