ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN 2013-2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN 2013-2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteinen kirkkoneuvosto 26.11.2012 1

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 YLEISPERUSTELUT... 3 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO... 7 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO... 8 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset)... 9 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 10 2.1 YLEISHALLINTO... 10 2.1.1. MÄÄRÄRAHAT... 10 2.2.1 PERUSTELUT... 14 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ... 23 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT... 23 2.2.2 PERUSTELUT... 24 2.3 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 41 2.3.1 MÄÄRÄRAHAT... 41 2.3.2 PERUSTELUT... 45 2.4 HAUTAUSTOIMI... 51 2.4.1 MÄÄRÄRAHAT... 51 2.4.2 PERUSTELUT... 53 2.5 KIINTEISTÖTOIMI... 57 2.5.1 MÄÄRÄRAHAT... 57 2.5.2 PERUSTELUT... 62 3 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen ja sisäinen)... 67 4 RAHOITUSOSA... 71 5 INVESTOINTIOSA... 72 6 LIITTEET... 81 6.1 HENKILÖKUNTA... 82 6.2 HAUTAINHOITORAHASTON TALOUSARVIO JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015... 99 2

1 JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelmasekä investointiosa. Toiminta-ajatus Espoon seurakuntien toiminnan tarkoituksena on tukea elämää ja luoda mahdollisuuksia kristillisen uskon ja rakkauden toteutumiselle. Espoon seurakuntayhtymän strategia Espoon seurakuntien strategia vuosille 2010 2015 määrittelee talouteen, henkilöstöön, kiinteistöihin ja seurakuntarakenteeseen liittyvien resurssien käytön strategiset linjaukset. Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien 2013-2013 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on strategian mukainen. Vuosikate kattaa poistot. Strategisten linjausten mukaan käyttötalouden toimintatuotot kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2010. Seurakuntien määrärahojen jakoperusteena on pääsääntöisesti jäsenmäärään perustuva jako-osuus. Peruskorjaus-, hautausmaa- ja uusinventointihankkeissa noudatetaan strategiassa hyväksyttyjä periaatteita. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja taloussuunnittelun perusteita Yleinen taloudellinen kehitys Euroopan talouden kehityssuunta on pysynyt epävarmana vuoden 2011 loppupuolelta alkaen, ja ennusteet ovat kansainvälisistä vakauttamisyrityksistä huolimatta synkentyneet vuoden 2012 loppua kohden. Rahoituskriisin syventymisen ja pitkittymisen mahdollisuutta ei edelleenkään voida kokonaan sulkea pois. Suomen talous painui vuoden 2011 aikana taantumaan. Suunnittelukaudella Suomen talouden kasvuodotuksia heikentävät euroalueen epävakaa tilanne, työikäisen väestön määrän vähentyminen, vuoden loppua kohti lisääntyneet tulosvaroitus- ja irtisanomisilmoitukset ja aikaisempiin vuosiin nähden vähentynyt investointihalukkuus. 3

Talouden kasvun arvioidaan olevan vaatimatonta, eikä toivoa nopeasta elpymisestä ole odotettavissa. Ennusteet BKT:n kasvusta vuodelle 2013 vaihtelevat 0,5-1,5 prosentin välillä. Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2013 yhden prosentin ja vuodelle 2014 kahden prosentin kasvua. Vuonna 2013 inflaation arvioidaan asettuvan 1,5-2,8 %:iin, todennäköisimmin kuitenkin vaihteluvälin yläpäähän eli 2,5-2,6 % tuntumaan. Ansiotasoindeksin nousuennuste on noin 2,5-3 %, mutta kuluttajahintojen nousun vuoksi reaaliansiotason nousu on alle prosentin. Työttömyysprosentin arvioidaan nousevan noin 7 prosentista jopa 9 prosenttiin. Julkinen talous ja kuntatalous Julkisen talouden ja kuntien säästöpaineet ovat tulleet jäädäkseen. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen yhteydessä laadituista laskemista on ollut nähtävissä, että vain osa kunnista täyttää taloudellisesti vakaan kunnan tunnusmerkit. Espoo kuuluu parhaiden taloudellisten edellytysten kuntien joukkoon. Kaupunki kasvaa tasaisesti, mutta vaikka sen seurauksena nousevat, menojen kasvun hillitseminen ei ole helppoa. Kirkon ja seurakuntien talous Kirkkohallitus seuraa seurakuntien taloudellista kestokykyä ja laatii ennusteita kirkon ja seurakuntien taloudellisesta tilanteesta. Espoon seurakuntayhtymä on toistaiseksi ollut yli 30 000 jäsenen suuruisista seurakuntatalouksista ainoa, joka talous on kirkkohallituksen laatimien vertailujen mukaan vahva. Kirkon ja seurakuntien taloutta kiristävät suunnittelukaudella kirkosta eroaminen, yhteisöveron mahdollinen aleneminen, kirkon eläkerahastomaksun korotus, arvonlisäveron nousu ja yleinen kustannustason nousu. Eläkevastuuvajauksen kattamiseen on suunnitelmallisesti varauduttava. Myös seurakuntatalouksille pätee, että ellei rakenteellisia muutoksia tehdä, kustannusten nousu syö vuosittaisen verotulojen nousun. Espoon seurakuntayhtymän talous Vuonna 2012 Espoon seurakuntien jäsenmäärä on talousarvion laatimisen ajankohtaan mennessä pysynyt käytännössä entisellä tasollaan, vähennystä vuoteen 2011 verrattuna on 10 henkilöä. Kaupungin väestön kasvu ja seurakuntien väestön kasvun pysähtyminen ovat jo nyt johtaneet siihen, että noin 1/3 espoolaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ole mukana evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminnassa. Espoossa syntyvistä lapsista noin jo joka 5. on maahanmuuttajataustainen. Espoon seurakuntayhtymä saanee vuonna 2012 verotuloja 47,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2013 kirkollis- ja yhteisöverotulojen odotetaan kasvavan lähes 51,1 miljoonaan euroon. Toiminnallisen työn painopisteinä ovat syrjäytymisen ehkäisy, vapaaehtoistyö ja työ verkossa. Prosessien ja toimintojen yhtenäistämisessä tapahtuu harppauksia kohti uutta toimintatapaa sekä koko kirkon tasolla että paikallisesti. Espoon seurakuntayhtymä liittyy mukaan Kirkon palvelukeskuksen palkan- ja taloushallinnon keskitettyihin järjestelmiin. Espoon seurakuntien kirkkoherranvirastot yhdistyvät paikallisesti Espoon seurakuntien palvelukeskukseksi, joka keskitetysti jatkossa hoitaa kirkonkirjojenpidon sekä kirkollisiin toimituksiin ja leirikeskuksiin liittyvät varaukset. Molempien hankkeiden taustalla vaikuttavat kirkkohallituksen koordinoimat uusien tietojärjestelmien käyttöönottohankkeet. Myös Espoon seurakuntayhtymän johtaman ITalueen, johon kuuluvat Kauniainen, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio, Karjalohja, Nummi-Pusula ja Lohja, seurakuntatalouksien toimintatapoja yhtenäistetään ja vakiinnutetaan tietohallinnon alueilla. Vuoden 2013 taloussuunnitelma noudattelee Espoon seurakuntien resursseihin liittyviä strategisia linjauksia: Seurakuntayhtymän talous on tasapainossa, investointeja ei rahoiteta lainalla ja kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasollaan 1 %:ssa. Vuosikate ei kuitenkaan täysin kata poistoja. Seurakunnallinen toiminta hoidetaan lähiyhteistöissä, ja seurakuntien hallinto, talous ja 4

tukitoimet hoidetaan suurissa yksiköissä. Lähivuosien tärkein haaste on käyttötalouden toimintatuottojen kaksinkertaistaminen, mikä omalta osaltaan vähentäisi keskeisimpien tulolähteiden välisiä suuruuseroja. Vuoden 2013 investointiohjelmaan sisältyy muutama strategisesti tärkeä peruskorjaus- ja uudisrakennushanke: Suvelan uusi kappeli, Tapiolan ja Espoonlahden kirkkojen peruskorjausten käynnistymisen valmistelu vuotta 2014 varten sekä Kappelin ja Kirkon hautausmaiden huoltorakennusten, siunauskappelin ja krematorion peruskorjaukset. Espoon seurakuntayhtymää vuodesta 2004 johtanut hallintojohtaja Markku Porvari jää eläkkeelle helmikuussa 2013. Uusi hallintojohtaja aloittaa työskentelynsä organisaatiossa, jossa useita johtavia viranhaltijoita ja kirkkoherroja on samalla tavoin vasta hiljan vaihtunut. Myös luottamushenkilöt ovat hitsautumassa yhteen kahden ensimmäisen työskentelyvuoden jälkeen. Espoon seurakuntayhtymällä on erinomaiset edellytykset jatkaa toimintaansa ja menestyä tavoitteissaan toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi. Viime vuodet ovat osoittaneet, että päämäärätietoisuus, suunnitelmallisuus ja hyvä yhteistyö tekevät kirkosta Espoossa vahvan toimijan, jota myös ulkopuoliset tahot arvostavat. Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja muiden käyttötalouden pääluokkien (seurakunnat, yhteinen seurakuntatyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) kohdalla lukutasolla. Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja -kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Yhteisen kirkkovaltuuston 1.10.2003 tekemän päätöksen mukaan: Seurakunnan kultakin tilivuodelta säästyneet määrärahat voidaan lisätä seuraavan tilivuoden määrärahoihin edellyttäen, että seurakunta on esittänyt tilinpäätöksen toimintakertomuksessa selvityksen, mitä tarkoitusta varten varattu määräraha on jäänyt käyttämättä ja voidaanko tarkoitus toteuttaa seuraavana vuonna, muutoin säästö siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Jos seurakunnan määrärahat ovat ylittyneet, vähennetään vastaava summa seuraavan vuoden määrärahoista tai sen osuudesta edellisten tilikausien säästöön. Yhteisen kirkkovaltuuston 8.12.2004 vuoden 2005 talousarvion vahvistamisen yhteydessä tekemän päätöksen mukaan: Yhteinen kirkkovaltuusto voi tilikauden aikana, mikäli siihen on aihetta, lisätä seurakunnille kohdennettuja määrärahoja. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 13.12.2006 talousarvion vahvistamisen yhteydessä: "Seurakuntaneuvostoilla on talousarvion laadinnan yhteydessä mahdollisuus esittää ylimääräistä määrärahaa erityistä projektia tai tarvetta varten, mikäli seurakunnalla 5

on jäänyt aikaisemmilta vuosilta käyttämättä vähintään vastaavansuuruinen määräraha." Päätösvallan delegointi Päätösvallan delegointiin liittyvät summat on tarkistettu vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ne esitetään pidettäviksi ennallaan. Kalustohankinnat tehdään asianomaisen hallintoelimen päätöksellä, ellei toisin ole päätetty. Yli 43.000 euron irtaimistohankintoihin on oltava yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Päiväkerhomaksuista päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja päiväkerhomaksun vapautusperusteista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on yli 745.000 euroa. Työkohteen töiden aloittamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, mikäli kohteen kustannukset tai kerralla solmittava hankinta ylittää 475.000 euroa. Rajan alittavista työkohteen käynnistämisistä päättää kiinteistöasiain johtokunta tai rakennustoimikunta. Asuinhuoneistojen ostamisessa ja irtaimistohankinnoissa päätöksen määrärahan käytöstä tekee yhteinen kirkkoneuvosto tai kiinteistöasiain johtokunta. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 6

1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Toimintatulot 6 503 6 335 450 6 341 000 0,1% 7 098 7 143 Toimintamenot 44 865 48 205 922 49 459 855 2,6% 48 955 48 716 TOIMINTAKATE -38 362-41 870 472-43 118 855 3,0% -41 857-41 574 Verotulot 49 844 50 000 000 51 100 000 2,2% 51 200 51 500 Verotusmenot 963 980 000 990 000 1,0% 990 990 Keskusrahastomaksut 3 280 3 327 300 3 859 700 16,0% 4 042 4 075 Rahoitustulot ja -menot 1 767 900 000 1 150 000 27,8% 890 890 VUOSIKATE 9 006 4 722 228 4 281 445-9,3% 5 201 5 752 Poistot ja arvonalentumiset 4 378 4 676 881 4 831 403 3,3% 5 149 6 532 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot: 0 0 0,0% 0 0 Tulot 493 470 900 475 000 0,9% 482 489 Menot 630 670 573 644 380-3,9% 646 654 Siirto rahastosta/rahastoon 137-199 673-169 380-15,2% -164-165 TILIKAUDEN TULOS 4 628 45 347-549 958-1286,0% 52-781 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 4 628 45 347-549 958-1286,0% 52-781 Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. 7

1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Seurakunnan toiminta Tulorahoitus Vuosikate 9 006 4 722 228 4 281 445-9,3% 5 201 5 752 Tulorahoitus yhteensä 9 006 4 722 228 4 281 445-9,3% 5 201 5 752 Investoinnit Investointimenot 6 944 7 425 000 13 561 500 82,6% 19 746 8 775 Pysyvien vastaavien myyntitulot -12 230 000 110 000-52,2% 103 136 Investoinnit netto -6 957-7 195 000-13 451 500 87,0% 19 643-8 639 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 050-2 472 772-9 170 055 270,8% -14 442-2 887 Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. 8

1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) (ulkoinen) TULOT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Yleishallinto 377 367 100 508 200 38,4% 440 447 Seurakunnat 1 697 1 620 700 1 409 100-13,1% 1 410 1 410 Yhteinen seurakuntatyö 289 380 550 372 700-2,1% 299 300 Hautaustoimi 387 357 400 370 400 3,6% 367 372 Kiinteistötoimi 3 754 3 609 700 3 680 600 2,0% 4 582 4 614 Tulot yhteensä 6 503 6 335 450 6 341 000 0,1% 7 098 7 143 MENOT Yleishallinto 7 647 8 501 362 9 715 127 14,3% 9 637 9 358 Seurakunnat 22 584 24 246 768 23 784 307-0,2% 23 732 23 663 Yhteinen seurakuntatyö 4 525 5 054 999 5 302 214 4,9% 5 316 5 321 Hautaustoimi 2 054 2 271 716 2 216 588-2,4% 2 281 2 280 Kiinteistötoimi 8 055 8 131 077 8 441 618 3,8% 7 989 8 094 Menot yhteensä 44 865 48 205 922 49 459 855 2,6% 48 955 48 716 TOIMINTAKATE -38 362-41 870 472-43 118 855 3,0% -41 857-41 574 Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. 9

2. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot sekä laskennalliset erät, joista muodostuu työalakate. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2013 yhteensä 49,5 milj. euroa ja noin 2,6 % suuremmat kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,3 milj. euroa, ovat noin 0,1 % edellisvuotta suuremmat. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 43,1 milj. euroa on 3 % suurempi kuin vuonna 2012. 2.1 YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2013 noin 12,5 % edellisvuotta suuremmat. 2.1.1. MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset 11 10 000 100 000 900,0% 30 30 Myyntituotot 1 0 1 100 0,0% Maksutulot 238 207 100 267 100 29,0% 270 272 Tuet ja avustukset 127 150 000 140 000-6,7% 140 145 TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) 377 367 100 508 200 38,4% 440 447 TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot 2 412 2 801 372 3 585 262 28,0% 3 421 3 421 Palvelujen ostot 4 929 4 835 590 5 303 065 9,7% 5 425 5 478 Vuokrat 208 251 500 256 500 2,0% 256 256 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 94 145 500 117 000-19,6% 106 106 Annetut avustukset 304 500 266 000-12,6% 266 1 10

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 Muut toimintakulut 4 162 900 187 300 15,0% 162 96 TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) 7 647 8 501 362 9 715 127 14,3% 9 637 9 358 Toimintakate 1 (ulkoinen) -7 270-8 134 262-9 206 927 13,2% -9 197-8 911 TOIMINTATULOT (sisäiset) 1 700 800 14,3% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) 22 22 300 24 900 11,7% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -7 292-8 155 862-9 231 027 13,2% -9 197-8 911 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 7 292 8 155 862 9 231 027 13,2% 9 197 8 911 Työalakate (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t KIRKOLLISET VAALIT 1 Toimintamenot (ulkoiset) 9 6 201 6 199 0,0% 6 6 Toimintakate 1 (ulkoinen) -9-6 201-6 199 0,0% -6-6 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -9-6 201-6 199 0,0% -6-6 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 9 6 201 6 199 0,0% 6 6 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) 43 55 256 55 093-0,3% 55 55 Toimintakate 1 (ulkoinen) -43-55 256-55 093-0,3% -55-55 Toimintamenot (sisäiset) 0 0 0 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -44-55 256-55 093-0,3% -55-55 11

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 44 55 256 55 093-0,3% 55 55 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO 1 Toimintamenot (ulkoiset) 332 906 563 645 796-28,8% 499 234 Toimintakate 1 (ulkoinen) -332-906 563-645 796-28,8% -499-234 Toimintamenot (sisäiset) 2 2 000 2 000 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -334-908 563-647 796-28,7% -499-234 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 334 908 563 647 796-28,7% 499 499 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0-100,0% 0 0 JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT 1 Toimintamenot (ulkoiset) 33 32 388 30 205-6,7% 31 31 Toimintakate 1 (ulkoinen) -33-32 388-30 205-6,7% -31-31 Toimintamenot (sisäiset) 4 3 400 3 400 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -37-35 788-33 605-6,1% -31-31 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 37 35 788 33 605-6,1% 31 31 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 TILINTARKASTUS JA VALVONTA 1 Toimintamenot (ulkoiset) 17 30 000 30 000 0,0% 30 30 Toimintakate 1 (ulkoinen) -17-30 000-30 000 0,0% -30-30 Toimintamenot (sisäiset) 0 0 0 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -17-30 000-30 000 0,0% -30-30 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 17 30 000 30 000 0,0% 30 30 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 12

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t YHTYMÄVIRASTO 1 Toimintatulot (ulkoiset) 377 367 100 508 200 38,4% 440 447 Toimintamenot (ulkoiset) 7 213 7 470 954 8 947 834 19,8% 9 016 9 002 Toimintakate 1 (ulkoinen) -6 836-7 103 854-8 439 634 18,8% -8 576-8 555 Toimintatulot (sisäiset) 1 700 800 14,3% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) 16 16 900 19 500 15,4% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -6 851-7 120 054-8 458 334 18,8% -8 576-8 555 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 6 851 7 120 054 8 458 334 18,8% 8 576 8 555 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 13

2.2.1 PERUSTELUT KIRKOLLISET VAALIT (101) Määrärahat on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. Vuoden 2014 määrärahaan sisältyy kirkollisten vaalien kustannukset. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (102) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (103) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Palkkamäärärahoihin on merkitty 85 000 :n määräraha koko henkilöstön lomapalkkajaksotuksia varten. Lisäksi on merkitty 5 000 :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu 100 000, jolla varaudutaan harkinnanvaraisen palkanosan mahdollista maksua varten. Tilinpäätöksen 2010 hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin toivomusponsi, että ylijäämävaroja käytettäisiin diakonisiin tarkoituksiin, esim. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja vanhusväestön hyväksi. Tähän tarkoitukseen on varattu 300 000 / vuosi toimintavuosille 2012-2014. JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (104) Suunnittelukaudella varaudutaan seuraavien johto- ja toimikuntien toiminnan jatkumiseen: Henkilöstöjohtokunta Oppilaitostyön johtokunta Suunnittelutoimikunta Kiinteistöjohtokunta Yhteisen palvelutoiminnan johtokunta Muut toimikunnat ja työryhmät Johtokuntien kustannuspaikoille on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. TILINTARKASTUS JA VALVONTA (105) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi ostopalveluna on varattu erillinen 10 000 euron määräraha. YHTYMÄN VIRASTO (106) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu seitsemään palveluyksikköön. Näistä viisi, eli viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymän virasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat. 14

Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista 2.3-2.5. TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 TOIMINTATULOT (ulkoiset) Korvaukset 11 10 000 100 000 900,0% 30 30 Myyntituotot 1 0 1 100 0,0% Maksutulot 238 207 100 267 100 29,0% 270 272 Tuet ja avustukset 127 150 000 140 000-6,7% 140 145 TOIMINTATULOT YHT. (ulk.) 377 367 100 508 200 38,4% 440 447 TOIMINTAMENOT (ulkoiset) Henkilöstömenot 2 048 2 142 864 3 176 369 48,2% 3 137 3 137 Palvelujen ostot 4 875 4 783 990 5 226 465 9,2% 5 370 5 423 Vuokrat 203 245 300 250 300 2,0% 250 250 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 83 134 900 106 400-21,1% 95 95 Annetut avustukset 1 000 1 000 0,0% 1 1 Muut toimintakulut 3 162 900 187 300 15,0% 162 96 TOIMINTAMENOT YHT. (ulk.) 7 213 7 470 954 8 947 834 19,8% 9 016 9 002 Toimintakate 1 (ulkoinen) -6 836-7 103 854-8 439 634 18,8% -8 576-8 555 TOIMINTATULOT (sisäiset) 1 700 800 14,3% 0 0 TOIMINTAMENOT (sisäiset) 16 16 900 19 500 15,4% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -6 851-7 120 054-8 458 334 18,8% -8 576-8 555 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 6 851 7 120 054 8 458 334 18,8% 8 576 8 555 Työalakate (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Viraston johto 1 Toimintamenot (ulkoiset) 262 302 458 323 160 6,8% 338 338 15

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Toimintakate 1 (ulkoinen) -262-302 458-323 160 6,8% -338-338 Toimintamenot (sisäiset) 4 5 000 5 000 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -266-307 458-328 160 6,7% -338-338 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 266 307 458 328 160 6,7% 338 338 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0-328 160 0,0% 0 0 Viestintä 1 Toimintatulot (ulkoiset) 0 0 0,0% Toimintamenot (ulkoiset) 1 974 2 155 822 2 416 071 12,1% 2 494 2 544 Toimintakate 1 (ulkoinen) -1 974-2 155 822-2 416 071 12,1% -2 494-2 544 Toimintamenot (sisäiset) 2 3 500 3 000-14,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -1 976-2 159 322-2 419 071 12,0% -2 494-2 544 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 1 976 2 159 322 2 419 071 12,0% 2 494 2 544 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Tietohallinto 1 Toimintatulot (ulkoiset) 11 10 000 100 000 900,0% 30 30 Toimintamenot (ulkoiset) 2 869 2 670 684 2 733 113 2,3% 2 744 2 744 Toimintakate 1 (ulkoinen) -2 858-2 660 684-2 633 113-1,0% -2 714-2 714 Toimintamenot (sisäiset) 2 2 000 2 000 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -2 860-2 662 684-2 635 113-1,0% -2 714-2 714 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 2 860 2 662 684 2 635 113-1,0% 2 714 2 714 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0-100,0% 0 0 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 1 Toimintatulot (ulkoiset) 366 357 100 378 200 5,9% 380 387 Toimintamenot (ulkoiset) 1 678 1 846 488 1 931 660 4,6% 1 899 1 835 Toimintakate 1 (ulkoinen) -1 312-1 489 388-1 553 460 4,3% -1 519-1 448 16

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 t % t t Toimintatulot (sisäiset) 1 700 800 14,3% 0 0 Toimintamenot (sisäiset) 7 6 000 6 500 8,3% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -1 318-1 494 688-1 559 160 4,3% -1 519-1 448 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 1 318 1 494 688 1 559 160 4,3% 1 519 1 448 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0 0,0% 0 0 Talouspalvelut 1 Toimintamenot (ulkoiset) 430 460 297 470 244 2,2% 463 463 Toimintakate 1 (ulkoinen) -430-460 297-470 244 2,2% -463-463 Toimintamenot (sisäiset) 0 400 500 25,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -431-460 697-470 744 2,2% -463-463 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 431 460 697 470 744 2,2% 463 463 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0-200,0% 0 0 Palvelukeskus 1 Toimintatulot (ulkoiset) 0 30 000 0,0% 30 30 Toimintamenot (ulkoiset) 35 205 1 073 585 2949,5% 1 077 1 077 Toimintakate 1 (ulkoinen) -35 205-1 043 585 2864,3% -1 047-1 047 Toimintamenot (sisäiset) 0 2 500 0,0% 0 0 Toimintakate 2 (ulk. ja sis.) -35 205-1 046 085 2871,4% -1 047-1 047 LASKENNALLISET ERÄT: Vyörytystulot/-menot 35 205 1 046 085 2871,4% 1 047 1 047 TYÖALAKATE (ulk. ja sis.) 0 0 0,0% 0 0 17

VIRASTON JOHTO (10601) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013-2015 linjaukset: Kirkon jäsenyyden tukeminen. Yhteistyön lisääminen muiden seurakuntayhtymän ja muiden vastuullisten toimijoiden kanssa. Seurakuntien aseman vahvistaminen yhteiskunnallisena toimijana. Käyttötalouden toimintatuottojen kasvattaminen. Yhtymän talouden pitäminen tasapainossa. Suunnittelukauden 2013-2015 painopisteet: Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden päivittäminen. Toimintatuottojen kaksinkertaistaminen, toiminnan ja talouden sopeuttaminen. Hallinnon ja prosessien keventäminen. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Hyvien toimintaedellytysten varmistaminen hallintojohtajan vaihtumisesta aiheutuvassa muutosvaiheessa. Yhtymän viraston ja seurakuntien välisten sisäisten toimintatapojen ja prosessien määritteleminen ja sovittujen käytänteiden vakiinnuttaminen muuttuneessa organisaatioja henkilöstötilanteessa. Seurakuntayhtymän strategiakokonaisuuden päivittämisen käynnistäminen. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Tukea ja seurata ympäristöohjelman toteuttamista eri palveluyksiköissä. VIESTINTÄPALVELUT (10602) Voimassaoleva viestintästrategia on hyväksytty maaliskuussa 2009. Viestintästrategian päivittämisen valmistelu aloitetaan syksyllä 2012, mikä tulee vaikuttamaan suunnittelukauden tavoitteisiin. Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013 2015 linjaukset: Verkon osuutta seurakuntien viestinnässä lisätään määrätietoisesti. Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden osuutta viestinnän aktiivisina toteuttajina tuetaan. Yhteistyötä muiden seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen kanssa kehitetään. Suunnittelukauden 2013 2015 painopisteet: Kirkon arvoja ja kristinuskon sisältöjä nostetaan esiin viestinnän ja markkinointiviestinnän keinoin. Viestinnän toimintamallia kehitetään uuden viestintästrategian mukaisesti. Seurakuntayhtymä osallistuu aktiivisesti kirkon ja seurakuntien yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. 18

Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Päivitetty viestintästrategia otetaan käyttöön. Sisäinen viestinnän kehittämisprojekti toteutetaan yhteistyössä hallinto- ja henkilöstöpalvelujen kanssa. Seurakuntayhtymän graafinen ilme uusitaan vuosien 2013-2014 aikana. Seurakuntien erilliset nuorten verkkosivustot yhdistetään samalle julkaisujärjestelmälle. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toiminnan kriittinen arviointi säännöllisesti. Hankkeiden tila vuoden lopussa. Ulkoiset ja sisäiset asiakaskyselyt. Suunnittelukauden 2013 2015 henkilöstösuunnitelma: Viestinnän henkilömäärää ei lisätä. Viestinnän eri alueilla tarvittavaa osaamista kartoitetaan ja tehdään tulosten vaatimat henkilöstöratkaisut. Suunnittelukauden 2013 2015 koulutussuunnitelman painopisteet: Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen syventäminen uuden viestintästrategian mukaisesti. TIETOHALLINTOPALVELUT (10603) Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen ja Espoon ohella Länsi-Uudenmaan seurakuntien tukeminen kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirryttäessä. Kuntatoimisto-sovelluksen korvaaminen Twebillä kokonaisuudessaan. Länsi-Uudenmaan seurakuntatalouksien aseman vakiinnuttaminen osana Espoon järjestelmäkokonaisuutta, tietoturvajohtoryhmän toiminnan käynnistäminen ja palveluiden konsolidointiprosessin aloitus. HENKILÖSTÖ- JA HALLINTOPALVELUT (10604) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013-2015 linjaukset: Henkilöstöstrategiaan perustuvan henkilöstöpolitiikan esillä pitäminen, toteuttaminen ja kehittäminen. Suunnittelukauden 2013-2015 painopisteet: Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyvän neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen monipuolinen toteuttaminen. Kehittämislinjaukset ja -toimenpiteet henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella. Koulutuksen koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen. Monipuolisen työkykyä ylläpitävän ja virkistystoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen, tavoitteena myönteinen vaikuttaminen henkilöstön hyvinvointiin ja terveydentilaan. Palkanlaskennan prosessien arviointi ja kehittäminen Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskukseen siirtymisen valmistelussa. 19

Kirkon palkkausjärjestelmän soveltamisen kehittäminen ja harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottaminen. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottaminen ja kehittäminen. Tweb-järjestelmän (sähköinen asian- ja asiakirjahallinta) käytön kehittäminen ja laajentaminen seurakuntiin. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Koulutussuunnittelujärjestelmän kehittäminen. Kirkon palkkausjärjestelmän harkinnanvaraisen, suoritukseen perustuvan palkanosan käyttöönotto. Tweb-järjestelmän käytön sisällön ja käyttäjämäärän laajentaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Toteutuneen toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja arviointi. Toimintakäsikirjaprosessiin liittyvät sisäisen toiminnan arviointikyselyt sekä asiakaspalautekyselyt. Henkilöstön hyvinvointitutkimukset. Kehityskeskustelut. Suunnittelukauden 2013-2015 henkilöstösuunnitelma: Määräaikaiset työsuhteet Eri tehtävissä tarvitaan tilapäisesti lisätyövoimaa. Palkanlaskentaan liittyvän henkilöstön määrä vähenee siirryttäessä Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Alustava suunnitelma on, että siirtyminen tapahtuu vuoden 2013 loppupuolella. Suunnittelukauden 2013-2015 koulutussuunnitelman painopisteet: Työn tarpeisiin perustuvaan koulutukseen ohjautuminen esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Riittävä taloudellinen ja ajallinen resursointi käyttöönotettaviin ja uudistuviin sekä jo käytössä oleviin tietojärjestelmiin liittyviin koulutustarpeisiin. Uudistuvaan henkilöstö- ja yleishallinnon säännöstöön perehdyttäminen. Suunnittelukauden 2013-2015 tilatarpeet: Nykyiset tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Sähköiseen asian- ja asiakirjahallintaan siirtymisen tavoitteena on vähentää asiakirjojen ja asioiden manuaalista käsittelyä ja siten myös paperin käyttöä. TALOUSPALVELUT (10605) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013 2015 linjaukset: Huolehditaan, että seurakuntayhtymän talous tasapainotetaan strategian edellyttämällä tavalla. Toteutetaan ennalta sovittujen palvelujen siirtyminen kirkon palvelukeskukseen. Talouspalveluiden henkilöstö tarjoaa monipuolisen talouteen liittyvän palvelun. 20

Työn painopisteenä on avaintehtävien (saapuva raha, lähtevä raha, talouden suunnittelu ja seuranta) tehokas hoitaminen. Yhteistoimintaa pääkaupunkiseudun yhtymien talousyksiköiden kanssa jatketaan. Suunnittelukauden 2013 2015 painopisteet: Suunnataan ja muutetaan toimintatapoja huomioiden palvelukeskukseen siirtyminen. Taloushallinnon ohjelmistojen tehokas käyttö ja uusien toimintavalmiuksien luominen. Yhtymän seurakuntien ja yksiköiden tukeminen taloushallintoon liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Sähköisten menettelytapojen kattava käyttö, jolloin samalla turvataan luottamuksellisen tiedon käsittely asianmukaisella tavalla. Raportointijärjestelmän kehittäminen siten, että se palvelee entistä paremmin seurakuntien ja yhtymän yksiköiden toiminnallisia tavoitteita. Huolehditaan, että palvelukeskukseen siirtyminen tapahtuu siten, että talouspalvelujen luotettavuus säilyy entisellään. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Käytössä olevien ohjelmien hyvä toimivuus. Tietojen ylläpito tapahtuu Twebissä talouspalveluille soveltuvin osin. Palvelukeskuksen siirtyminen on tapahtunut ja kaikki liittymät toimivat moitteettomasti. Suunnittelukauden 2013 2015 henkilöstösuunnitelma: Varaudutaan palvelukeskuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöresursseissa, samalla varmistaen, että yhtymän talouspalveluissa on riittävä määrä taloushallinnon osaamista. Suunnittelukauden 2013 2015 koulutussuunnitelman painopisteet: Yksikön henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen syventäminen sekä motivointi on tärkeää myös muutostilanteessa. Suunnittelukauden 2013 2015 tilatarpeet: Ei tarvita lisätiloja, talouspalveluille varatut tilat ovat riittävät. Talousarviovuoden 2013 ympäristötavoite: Noudatetaan jätteiden lajittelusta annettuja ohjeita. PALVELUKESKUS (10606) Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013-2015 linjaukset: Espoon seurakuntien palvelukeskuksen perustamisessa noudatetaan ja toimeenpannaan käytäntöön voimassaolevan Kirkko Espoossa strategian mukaisia linjauksia prosessien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Palvelukeskus tekee yhteistyötä muiden kaupunkien ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien keskusrekistereiden ja Espoon hiippakunnan alueen muiden seurakuntien rekisteröintipalveluiden sekä maistraatin kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuus asioida palvelukeskukseen ja rekisteröintipalveluihin liittyvissä asioissaan henkilökohtaisen ja puhelimitse tapahtuvan palvelun lisäksi myös nopeasti ja virheettömästi myös internetin välityksellä. 21

Suunnittelukauden 2013 2015 painopisteet: Palvelukeskuksen toiminta käynnistetään ja vakiinnutetaan tehtyjen suunnitelmien mukaan. Kehitetään ja yhtenäistetään määrätietoisesti sekä seurakuntien että hautaustoimen toimintatapoja suuntaan, joka mahdollistaa seurakuntalaisiin ja muihin asiakkaisiin päin mahdollisimman yhtenäisen, katkeamattoman ja virheettömän palveluketjun. Palvelukeskuksen tarjoamia palveluja sekä palvelutapaa sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille kehitetään. Palvelukeskuksen sisäiset prosessit muokataan muotoon, joka parhaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla tukee edellä mainittuja valintoja. Kirjuri- ja kirkon palvelukeskuksen hankkeiden valtakunnallista käyttöönottoa ja käyttöönottoaikataulua seurataan, niin että valmistelu nivoutuu ym. järjestelmien käyttöönottoon tarkoituksenmukaisella tavalla. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Palvelukeskuksen toiminta käynnistetään. Palvelukeskuksen toimintaa kehitetään määrätietoisesti yhtenäisen palveluketjun saavuttamiseksi. Suunnittelukauden 2013 2015 henkilöstösuunnitelma: Palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen sopivuutta suhteessa työmäärään seurataan toiminnan aloittamisen jälkeen. Suunnittelukauden 2013 2015 tilatarpeet: Palvelukeskuksella ei ole uusia tilatarpeita vuoden 2013 aikana. Myöhemmät muutokset tilatarpeessa selviävät työmäärän ja mahdollisten henkilömuutosten jälkeen. 22

2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 SEURAKUNNAT YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 782 1 621 300 1 409 100-13,1% 1 410 1 410 Toimintakulut 23 229 24 247 368 23 794 307-2,0% 23 732 23 663 TOIMINTAKATE -21 447-22 626 068-22 385 207-1,2% -22 322-22 253 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -20 511-22 578 902-27 811 869 23,2% -27 423-27 200 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 3 614 3 364 405 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -45 573-48 569 375-50 175 076 3,3% -49 745-49 453 ESBO SVENSKA Toimintatuotot 467 412 500 225 400-45,4% 225 225 Toimintakulut 2 611 2 678 481 2 405 345-10,2% 2 403 2 396 TOIMINTAKATE -2 145-2 265 981-2 179 945-3,8% -2 177-2 171 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -2 098-2 484 573-3 069 822 23,6% -3 025-3 002 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 335 232 351 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -4 578-4 982 905-5 249 767 5,4% -5 202-5 172 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toimintatuotot 227 212 000 210 000-0,9% 210 210 Toimintakulut 4 279 4 436 858 4 383 537-1,2% 4 378 4 366 TOIMINTAKATE -4 052-4 224 858-4 173 537-1,2% -4 168-4 156 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -3 896-4 117 182-5 069 491 23,1% -4 999-4 959 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 621 614 116 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -8 569-8 956 156-9 243 028 3,2% -9 168-9 114 ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Toimintatuotot 464 407 400 450 000 10,5% 451 451 Toimintakulut 6 320 6 618 754 6 633 963 0,0% 6 601 6 582 TOIMINTAKATE -5 855-6 211 354-6 183 963-0,6% -6 151-6 132 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -5 593-6 160 610-7 575 317 23,0% -7 462-7 408 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 827 817 435 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -12 276-13 189 399-13 759 280 4,2% -13 612-13 540 23

TILIN- PÄÄTÖS 2011 TALOUS- ARVIO 2012 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2013 ERO ED. V. 2014 2015 LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Toimintatuotot 142 118 500 100 800-14,5% 101 101 Toimintakulut 3 344 3 462 713 3 395 099-2,0% 3 391 3 381 TOIMINTAKATE -3 202-3 344 213-3 294 299-1,5% -3 290-3 280 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -2 976-3 210 476-3 957 845 23,3% -3 906-3 870 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 794 773 060 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -6 972-7 327 749-7 252 144-1,0% -7 196-7 150 OLARIN SEURAKUNTA Toimintatuotot 194 217 000 190 000-12,4% 190 190 Toimintakulut 3 555 3 779 800 3 749 655-0,8% 3 745 3 734 TOIMINTAKATE -3 361-3 562 800-3 559 655-0,1% -3 555-3 544 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -3 185-3 568 133-4 398 085 23,3% -4 341-4 303 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 516 428 945 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -7 061-7 559 878-7 957 740 5,3% -7 897-7 847 TAPIOLAN SEURAKUNTA Toimintatuotot 287 253 900 232 900-8,3% 233 233 Toimintakulut 3 120 3 270 762 3 216 708-1,7% 3 213 3 204 TOIMINTAKATE -2 832-3 016 862-2 983 808-1,1% -2 980-2 971 Laskennalliset erät: Vyörystystulot/-menot -2 764-3 037 928-3 741 309 23,2% -3 690-3 658 Sisäiset kiinteistöjen vuokramenot 522 498 498 0-100,0% 0 TYÖALAKATE -6 118-6 553 288-6 725 117 2,6% -6 670-6 628 2.2.2 PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2013 määrärahat on laskettu läsnä olevan väkiluvun (1.1.2012) suhteessa. Talousarvion 2012 jäsenkohtaista summaa, 126,49 euroa, on korotettu 3,5 % vuodelle 2013, jolloin sen suuruus on 131,42 euroa jäsentä kohti. Jäsenkohtainen summa on samansuuruinen myös vuosina 2014 ja 2015. Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen lisätään 5 % suuruinen lisämääräraha. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi 13.000 euroa ylimääräistä lisää Espoon kirkon ja Espoon kirkon seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Lisäksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle annetaan 12 000 määrärahalisäys englanninkielisten jumalanpalvelusten aiheuttamia ylimääräisiä vahtimestarikuluja varten. Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. 24

Vuoden 2013 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku 1.1.2012 seuraavasti: ES EL ET L O T Yhteensä 16 219 32 648 48 175 25 770 27 846 23 341 173 999 Jaettava määräraha vuosille 2014 ja 2015 on yhtä suuri kuin vuoden 2013 jakosumma. Vuoden 2014 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2013 ja vuoden 2015 jakoperusteena arvioitu väkiluku 2014. Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille 2010-2020. Uusin ruotsinkielisen väestön ennuste ei ole ollut saatavilla ennen talousarvion laadintaa. Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1,1 %-yksiköllä. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2012) 16 219 32 648 48 175 25 770 27 846 23 341 173 999 2013 16 041 32 289 47 645 25 487 27 540 23 084 172 085 2014 15 864 31 934 47 121 25 206 27 237 22 830 170 192 2015 15 690 31 582 46 603 24 929 26 937 22 579 168 320 Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2012) 79,9 % 69,5 % 68,3 % 62,0 % 68,7 % 74,6 % 68,9 % 2013 79,1 % 68,1 % 66,0 % 60,3 % 66,4 % 74,2 % 67,8 % 2014 78,3 % 67,8 % 64,3 % 58,8 % 64,2 % 73,2 % 66,7 % 2015 77,5 % 64,9 % 63,3 % 58,2 % 60,8 % 72,4 % 65,6 % Palvelukeskuksen määrärahat; seurakuntien määrärahasta siirtyvät osat Seurakuntien määrärahoista siirretään yhtymän viraston palvelukeskuksen määrärahoiksi summa, joka vastaa palvelukeskukseen siirtyvien henkilöiden palkkakustannuksia sivukuluineen keskimäärin. Näin syntyvä kokonaissumma on jaettu seurakuntien kesken seurakuntien väkiluvun mukaisessa suhteessa. Menettelytapa on kirkkoherrojen yhteisesti sopima. Määrärahojen siirto on kertaluontoinen tapahtuma, mikä tarkoittaa, että vuodesta 2014 alkaen seurakunnat ja seurakuntayhtymän virastoon kuuluva palvelukeskus budjetoivat toimintansa erillisinä yksikköinä normaaliin tapaan. Vuoden 2013 alku määrittelee kuitenkin uuden budjetoinnin lähtötason seurakuntien tulevien vuosien taloussuunnittelulle. 25

Kustakin seurakunnasta vuoden 2013 alussa palvelukeskukseen siirtyvän määrärahan määrä on kuvattu seuraavassa taulukossa. ES EL ET L O T Yhteensä 58 155 117 063 172 737 92 401 99 845 83 692 623 894 % 9 % 19 % 28 % 15 % 16 % 13 % 100 % Jäsenm. % 9 % 19 % 28 % 15 % 16 % 13 % 100 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. Yleishallinnon menot vyörytetään seurakunnille ja niiden tehtäväalueille tilinpäätöksen yhteydessä. Vyörytyssummat ovat talousarviossa seurakuntien kokonaismenojen suhteessa laskettuina ja merkitty kunkin seurakunnan määrärahojen jälkeen omina summinaan. Seurakuntakohtaisiin budjetteihin vyörytysmäärärahat merkitään kunkin tehtäväalueen menojen suhteessa kokonaismäärärahaan. Vuonna 2013 talous arviossa myös kiinteistöjen nettomenot ovat osa vyörytystä. 26

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (201) 2012 2013 2014 2015 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 20 310 20 290 20 270 20 250 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 16 219 16 041 15 864 15 690 OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 79,86 % 79,06 % 78,27 % 77,48 % TOIMITILAT (m2) 3 574 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 53 45 Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013-2015 linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa lisätäkseen tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä heidän omaan seurakuntaansa. Seurakunta tekee yhteistyötä Espoon suomenkielisten seurakuntien, Keski-Uudenmaan rovastikunnan, Espoon kaupungin, yhdistysten, vanhainkotien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Suunnittelukauden 2013-2015 painopisteet: Jumalanpalveluselämä. Jäsenyyden vahvistaminen. 27

Vapaaehtoistyö. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Jumalanpalveluselämän kehittäminen. Kasteen ja ehtoollisen merkityksen vahvistaminen. Viestintä ja tiedottaminen verkossa ja muissa viestintävälineissä. Vapaaehtoisten koulutus. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat 2013: Tutkimukset seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Suunnittelukauden 2013-2015 henkilöstösuunnitelma: Virat: ei uusia. Työsuhteet: ei uusia. Määräaikaiset tehtävät: ei uusia. Suunnittelukauden 2013-2015 koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutus Porvoon hiippakunnan ja Espoon seurakuntayhtymän henkilöstökoulutussuunnitelman puitteissa. Suunnittelukauden 2013-2015 tilatarpeet: Ei uusia tilatarpeita. Talousarviovuoden 2013-2015 ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan suunnitelman mukaisesti. 28

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (202) 2012 2013 2014 2015 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 46 952 47 423 48 096 48 692 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 32 648 32 589 31 934 31 582 OSUUS KAUPUNGIN VÄKILUVUSTA 69,53 % 68,72 % 66,40 % 64,86 % TOIMITILAT (m2) 4 823 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 73 67 Strategiasta johtuvat suunnittelukauden 2013-2015 linjaukset Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on vahvistaa seurakunnan jäsenten kristillistä identiteettiä. Uuden strategian mukaisesti: Espoonlahden seurakunta julistaa Kristusta, hoitaa yhteyttä ja ruokkii nälkäisiä. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Sanoman selkeys muutosten keskellä. Suunnitelmat kasvaville ja rakennettaville alueille tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kielten, kansallisuuksien ja uskontojen kasvavassa kirjossa hakeudutaan ennakkoluulottomaan kohtaamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. Kaikessa vuorovaikutuksessa pidetään huoli kirkon sanoman selkeydestä ja omasta kristillisestä identiteetistä. 2. Herkkyys erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. Se pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus löytää elävä seurakuntayhteys. Seurakunta ruokkii sekä aineellisen, henkisen että hengellisen nälän keskellä eläviä ihmisiä. 29

3. Pyhät toimitukset ja niiden ainutkertainen arvo. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. 4. Muuttumaton evankeliumi näkyy kaikessa toiminnassa. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Suunnittelukauden 2013-2015 painopisteet: Kristus-keskeinen sanoma on esillä kaikkien tiimien työskentelyssä sekä messuissa, pyhissä toimituksissa, musiikkielämässä ja jatkuvan raamattuopetuksen myötä. Espoon hiippakunnan jumalanpalveluselämän kehittämisprojektissa jatkaminen vuoden 2013 loppuun. Evankelioimisen ja lähetystyön toimintojen kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Talousarviovuoden 2013 toiminnalliset tavoitteet: Perhetyön integroiminen osaksi kaikkien työalojen toimintaa. Entistä vahvempi sitoutuminen kansainvälisen vastuun ja lähetystyön tarpeisiin paikallisesta näkökulmasta (ystävyysseurakuntatyön ja paikallisen toiminnan yhteyden tiivistäminen). Hallinnon ja talouden osaamisen vahvistaminen. Talousarvion tavoitteiden toteutumisen mittaamistavat: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Seurakuntalaisilta ja sidosryhmiltä saatu palaute. Työntekijäryhmiltä, luottamushenkilöiltä ja vapaaehtoisilta saatu toiminnallinen arviointi sekä työilmapiirin jatkuva kartoitus ja seuranta. Suunnittelukauden 2013-2015 henkilöstösuunnitelma: Virat ja työsuhteet: Virkojen ja työsuhteiden määrää ei lisätä. Päinvastoin: ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa ja työsuhdetta arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Kolme virastotyöntekijää siirtyy vuoden 2013 alusta lukien Espoon seurakuntien palvelukeskuksen työntekijöiksi. Kahden seurakuntasihteerin työsuhteen perustaminen hallinnon ja talouden osaamisen vahvistamiseen seurakuntatoimistossa. Uusien rakennushankkeiden myötä kasvavien alueiden työntekijäresurssien varmistaminen mm. yhteistyöllä muiden Espoon seurakuntien kanssa. Määräaikaiset tehtävät: Pappien ja kanttoreiden kausityöntekijöiden palkkaaminen edelleen kausihuippujen ja lomajärjestelyjen helpottamiseksi. Opiskelijoiden palkkaamien rippikoulutyön tarpeisiin. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). Seurakuntien yhteinen venäjänkielinen työntekijä maahanmuuttajatyöhön. 30