RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3731 HUOPALAHDEN ASEMA 00320 Helsinki

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3731 HUOPALAHDEN ASEMA 00320 Helsinki RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy

00320 Helsinki 2/29 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto... 3 2.3 Rajaukset... 3 3. ASEMARAKENNUS... 4 3.1 Yleistä... 4 3.2 Rakennusrunko... 4 3.3 Vesikatto... 7 3.4 Julkisivut... 12 3.5 Ikkunat ja ovet... 16 3.6 Märkätilat... 18 3.7 Muita havaintoja... 18 3.8 Varastorakennus... 20 4. ASEMAPÄÄLLIKÖN ASUINRAKENNUS... 22 4.1 Yleistä... 22 4.2 Rakennusrunko... 22 4.3 Vesikatto... 23 4.4 Julkisivut... 24 4.5 Ikkunat ja ovet... 25 4.5 Märkätilat... 25 4.5 Muut havainnot... 26 4.5 Piharakennukset... 27 5. SAUNARAKENNUS... 28

00320 Helsinki 3/29 1 JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty kiinteistössä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella. Sen tarkoituksena on esitellä kohteen rakennustekniset pääpiirteet ja rakennusten rakenneosien yleinen kunto. Raportissa ei oteta kantaa korjausvaihtoehtoihin, aikatauluihin tai kustannuksiin. Toimeksiantaja: Osoite: Senaattikiinteistöt Kylätie 25, 00320 Helsinki 2 KOHTEEN TIEDOT 2.1 Kohteen tiedot 2.2 Aineisto Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Rakennustekniikka DI Inari Weijo Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy tekn yo. Petri Niemelä Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy Kohde Oulunkylän vanha asemarakennus ja asemapäällikön asuinrakennus Osoite Kylätie 25 Postinumero- ja toimipaikka 00320 Helsinki Rakennustyyppi Vanha, puurakenteinen asemarakennus Arkkitehti Bruno Granholm Valmistumisvuosi 1914-21 Tilaajalta saatiin käyttöön lyhyt selostus kohteesta, joka on tehty kesällä 2012 tehdyn kohdekäynnin perusteella. Selostuksessa on yksi valokuva, lyhyt kuvaus kohteessa olevista tiloista sekä listaus havaituista/käyttäjien ilmoittamista puutteista sekä käyttäjien yhteystiedot. Tilaajalla ei ole piirustusaineistoa kohteesta. Vanhasta asemarakennuksesta oli löydettävissä alkuperäisiä pääpiirustuksia (pohjat, julkisivut ja rakennusleikkaus) Kansallisarkistosta. Asemapäällikön talosta ei löytynyt piirustuksia. Aseman tiloissa on tällä hetkellä kolme vuokralaista. Toisen kerroksen tiloissa on kaksi asuntoa ja alemmassa kerroksessa on asuinhuoneiston lisäksi kampaamon tilat. Kiinteistön pinta-alasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta suurusluokaltaan kokonaispinta-ala on noin 325 m 2 tilaajalla olevan tiedon perusteella. Vanhojen piirustusten mukaan rakennuksen pohjakerroksessa on yhteensä 230 m 2 ja ylemmässä kerroksessa yhteensä 222 m 2. Asemapäällikön talossa on yksi asunto ja tilaajan tiedon mukaan se on noin 74 m 2. Historiatietoja on saatu myös kirjasta Radan varrella, jossa on kerrottu lyhyesti Suomen rautateiden ja rautatierakennusten historiaa. 2.3 Rajaukset Kohteella päästiin käymään ainoastaan asemarakennuksen toisen kerroksen asunnoissa, asemapäällikön asuintalossa sekä pihan saunarakennuksessa. 1. kerroksessa ja kellarissa tai muissa piharakennuksissa ei käyty sisällä. Vesikatoille ei kiivetty tarkastuksen yhteydessä.

00320 Helsinki 4/29 3. ASEMARAKENNUS 3.1 Yleistä Alkuperäinen asemarakennuksen piirustukset on päivätty 1914 ja asemarakennus on valmistunut 1921. Viimeinenkin rautatietoimintaan liittyvä lipunmyynti on loppunut rakennuksessa 2001 ja rakennus on ollut sen jälkeen kokonaan muussa käytössä. Rakennus on ulkoisilta osiltaan säilynyt melko lähellä alkuperäistä. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. 3.2 Rakennusrunko Kuva 1 Yleiskuvaa asemarakennuksesta Rakennusrunkoa ei ole sisä- tai ulkopuolelta näkyvissä. Vanhojen piirustusten perusteella rakennusrunko on kokonaan hirsirakenteinen. Ullakolla on havaittavissa ulkoseinälinjojen yläreunoja, jotka ovat hirsirakenteisia. Sisäseinät on levytetty tai päällystetty pinkopahvilla ja pääasiassa tapetoitu 2. kerroksen osalta. Ulkopuolella on suurelta osin alkuperäiseltä vaikuttava pystylomalaudoitus, joka on tehty ajalle tyypilliseen tapaan suoraan hirsirungon päälle ilman erillistä tuuletusrakoa.

00320 Helsinki 5/29 Kuva 2 Rakennuksen leikkauspiirustus Rakennuksen kellari on noin puolet rakennuspohjan alasta, toinen pääty rakennuksesta on ryömintätilaista alapohjaa. Kellarin kantavat seinät ovat betonia tai luonnonkiveä, käyttökellarissa sisäpinnassa on lisäksi tiilimuuraus. Kellariin on pieniä aukkoja rakennuksen sokkelissa, mutta ne olivat tarkastushetkellä peittyneet lumipenkkoihin. Kuva 3 Kellarin pohjapiirustus Sokkeli on luonnonkiveä. Sokkelin korkeus on monin paikoin melko matala ja rakennuksen seinustoja vasten nojaa lumipenkat. Julkisivun alareuna on siten altis kastumiselle. Julkisivulaudoituksen alareunassa on noin 30 cm korkeudella havaittavissa yhtenäinen vaakasauma, joka viittaa julkisivulaudoituksen uusimiseen tällä alueella. Korjauksen ajankohdasta tai sisällöstä (onko esim. alin hirsi vaihdettu lahovaurioiden vuoksi) ei ole tietoa.

00320 Helsinki 6/29 Kuva 4 Toisen kerroksen pohjapiirustus, kuvaan merkitty punaisella asuntojen välinen seinä Kuva 5 Sokkeli Rakennuksen ala-, väli- ja yläpohja ovat puurakenteisia. Alapohjan eristemateriaalista ei ole tietoa. Todennäköisesti eristeitä ei ole vaihdettu. Tyypillisesti rakennusaikainen alapohjan lämmöneriste on orgaanista materiaalia (pellava, puru, sammal) ja mahdollisesti hiekkaa tai savea. Yläpohjan eristettä ei päästy ullakolta tarkastamaan. Lattioissa on levyjä ja tilassa runsaasti tavaraa. Räystäsreunoilla ullakon palopermantona on hiekkaa ja savea varsinaisen lämpöä eristävän kerroksen päällä. Todennäköisesti eriste on alkuperäinen ja orgaaninen. Välipohjan notkumisesta on valitettu asukkaiden toimesta, joka viittaa välipohjan jäykkyyden olevan heikko. Sen

00320 Helsinki 7/29 liittymisestä varsinaisesti vaurioitumiseen, eikä alkuperäiseen ominaisuuteen ei tämän tarkastuksen perusteella saatu havaintoja. 3.3 Vesikatto Kuva 6 Yläpohjaa kuvattuna ullakolta päin räystään alueelta. Kuva 7 Rakennuksen vesikatot (lumeton kuva wikipediasta) Rakennuksen vesikatto muodostuu tiilikatteisesta aumakatosta. Katon räystäät ovat hieman kaarevat ja katolla on jokaisella lappeella pieniä, kolmionmuotoisia kattolyhtyjä sekä radan puolella puolipyöreä risaliitti. Katemateriaalina on punainen savitiili. Rakennusta ympäröi radan puolella aumamallinen katto-osa, joka muodostaa

00320 Helsinki 8/29 myös leveän katoksen rakennuksen seinustalle. Tämän katon vesikatteena on maalattu rivipeltikate. Tarkastushetkellä katoilla oli lumipeite, joten katemateriaalin kunnosta ei juuri saatu havaintoja. Rivipeltikatteessa havaittiin paikoitellen maalipinnan hilseilyä. Kuva 8 Rivipeltikatteista katto-osaa Toisessa päädyssä kellarin ja toisen asunnon sisäänkäynnillä on erillinen, pienempi katos, joka on samantyylinen kuin em. kateosa. Katosten ja julkisivujen liitoksessa ei ole rintapellityksiä. Katokset ovat pääpiirteissään alkuperäisten julkisivupiirustusten mukaiset. Radan puoleista isompaa katososaa kannattelevat koristeelliset puuosat, jotka tukeutuvat vinosti julkisivuun. Katosten rakennetta ei päästy tarkastelemaan lähemmin tai yläpohjan kautta. Kuva 9 Katosten vedenpoistoja

00320 Helsinki 9/29 Rakennuksen vedenpoisto on järjestetty räystäillä olevien, räystäsrakenteeseen upotetuin kouruin ja syöksytorvin. Rivipeltikaton kohdalla ylemmän katon vedet johdetaan syöksytorvin tälle katolle, josta vedenpoisto tapahtuu räystäsrakenteen läpäisevin, kantikkain syöksytorvin (ks. esim. kuvat 7 ja 9). Yksittäinen torvi puuttuu ja vesi tippuu suoraan räystään läpäisevän torven pätkän kautta maahan. Kellarillisessa päädyssä vesikaton syöksytorvea on jatkettu kantikkaalla kourulla veden ohjaamiseksi kauemmaksi sisääntulosta (kuva 9). Kuva 10 Yleiskuva katosta ullakkotilasta kuvattuna Ullakon puolelta tarkasteltuna vesikaton kantavien puurakenteiden päällä on umpilaudoitus. Umpilaudoituksen raoista on havaittavissa laudoituksen päällä olevan vanha bitumihuopa. Aluslaudoitus on todennäköisesti alkuperäinen umpilaudoitus. Räystäät on laudoitettu umpeen. Suuri yläpohjatila tuulettuu lähinnä rakenteen epätiiveyskohdista, kuten kattolyhdyistä. Kuva 11 Vuotojäljet hormin ympärillä ja ullakon lattialla.

00320 Helsinki 10/29 Aluslaudoituksessa on yleisesti merkkejä vesikaton vuodoista erityisesti hormien läpivientien ympärillä, räystäsalueilla ja kattoikkunoiden ympärillä. Myös keskellä umpinaista lapeosaa oli valumajälkiä. Osa vuodoista vaikutti vanhoilta, mutta osa vaikutti vuotavan edelleen. Vesikaton korjauksista ei ole tietoa. Kuva 12 Vuotojäljet umpinaisilla räystäsalueella Kuva 13 Räystäsaluetta ulkopuolelta kuvattuna

00320 Helsinki 11/29 Räystäiden aluslaudoituksen alapinnoissa on havaittavissa yleisesti vuotojälkiä, jotka viittaavat kourujen vuotaneen yli. Myös ullakolla havaittiin kourujen vuotoon viittaavia jälkiä ja lisäksi kellaripäädyn asunnossa havaittiin alakatossa jälkiä, jotka viittaavaa katon vuotoihin. Kohteella on 2012 tyhjennetty räystäskourut, jotka olivat täynnä maatunutta lehtiainesta. Kuva 14 Vuotojäljet alakatossa. Tiilikaton piiput ovat alkuperäistä muurausta. Niihin on myöhemmässä vaiheessa uusittu juuripellitykset. Pellitysten tiiveyttä ei päästy tarkastelemaan lähemmin. Maasta ja parvekkeilta käsin tarkasteltuna piippujen muuraussaumat vaikuttivat rapautuneilta ja yksittäisestä tiilestä on ulkopinta rapautunut irti. Kuva 15 Rakennuksen räystästä ja piippua.

00320 Helsinki 12/29 Katolle johtavat talotikkaat toisesta päädystä alemman katoksen kautta. Konesaumatulla katolla on puinen kattosilta tikkaiden välillä. Tiilikaton harjalle nousee lapetikkaat, joiden kunnosta ei ole tietoa. Turvavarusteiden kunnosta ja kattavuudesta ei saatu tarkkaa kuvaa. 3.4 Julkisivut Rakennuksen julkisivut muodostuvat pystysuuntaisesta lomalaudoituksesta, jota jäsentävät julkisivun kerroslistoitukset sekä pitkän sivun vuorilaudoista tehdyt pilasteriaiheet. Julkisivun alareunassa ei ole havaittavissa tuuletusrakoa. Todennäköisesti laudoitus on asennettu suoraan hirsirunkoa vasten rakennusajalle tyypilliseen tapaan. Pääosin laudoitus vaikuttaa alkuperäiseltä pois lukien em. julkisivun alareunan uusiminen. Rakennuksen katosten räystäiden puurakenteet ja risaliitin koristeaihe ovat rakennusajalle ja asema-arkkitehtuurille tyypilliseen tapaan koristeelliset. Kuva 16 Julkisivupiirustukset kansallisarkistosta vuodelta 1914 Julkisivuun on tehty piirustusten mukaan 1963-64 päivättyjä muutoksia, joissa sisäänkäyntejä on muokattu. Sisäpihan pääsisäänkäynti on korvattu ikkunoilla ja radan puolelle on tehty yksi sisäänkäynti lisää ja toisen sisäänkäynnin paikkaa on muutettu. Lisäksi vesikatolle on lisätty yksi piippu. Piirustuksissa näkyviä aseman nimikylttejä ei

00320 Helsinki 13/29 ole kohteella enää ollenkaan. Muutokset erottuvat piirustuksista vaaleampina kohtina. Kuva 17 Vuonna 1963-64 päivätyt muutokset Julkisivulautojen ja rimojen päissä ja paikoitellen nurkka- ja ikkunalautojen reunoissa on havaittavissa puupinnan halkeilua ja satunnaisesti piikillä koestettaessa havaittiin paikallisia lahovaurioita. Erityisesti vaurioita havaitaan säärasitukselle ja maantason roiskevesille ja lumille alttiina olevilla alueilla. Katoksen alapuolella julkisivu on paremmassa kunnossa. Julkisivumaali hilseilee yleisesti.

00320 Helsinki 14/29 Kuva 18 Julkisivun maalipinnan kuntoa Julkisivun alareunan korjauksessa liitoskohtaa ei ole sahattu vinoon. Lautojen päät törmäävät toisiinsa ja sauma on osin avonainen ja erottuu julkisivusta. Myös muualla julkisivulautojen jatkokset hammastavat. Kuva 19 Julkisivun alareunan korjausalue? Radan puolella pääsisäänkäyntien edessä on luonnonkiviset portaat. 1960-luvulla tehdyn sisäänkäynnin edessä on tehty luonnonkiviportaikon malliset betoniset portaat. Sisäpihan puolella sisäänkäyntien edessä on luonnonkiviset portaat. Portaikoissa ei ole kaiteita. Betoniportaat on lautamuottipintaiset ja pinnoittamattomat. Portaikot ovat siistejä ja hyväkuntoisia, niissä ei havaita vaurioita.

00320 Helsinki 15/29 Kuva 20 Radan puoleisia sisäänkäyntejä Rakennuksen molemmissa päädyissä on puurakenteiset parvekkeet. Parvekkeet tukeutuvat vinoilla puuosilla ulkoseinärakenteeseen. Lattioissa on puulaudoitus ja kaide on puurakenteinen. Asukkaan mukaan toinen parveke on hänen asuinaikanaan perusteellisesti korjattu siten, että lattialankut on vaihdettu ja kaide on vaihdettu. Korjauksesta ei ole olemassa asiakirjoja eikä ajankohta ole selvillä. Tarkastushetkellä parvekkeiden puurakenteiden maalipinta hilseilee yleisesti ja erityisesti kellaripäädyn parveke vaikutti hyvin huonokuntoiselta. Lattiassa esiintyy lahovaurioita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa parvekkeen käyttäjälle. Kuva 21 Jossain vaiheessa korjattu parveke Toisen päätyparvekkeen kaide ei ole alkuperäisten piirustusten mukainen, joten sekään ei liene alkuperäinen.

00320 Helsinki 16/29 3.5 Ikkunat ja ovet Kuva 22 Toinen päätyparveke Rakennuksen ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä, kaksinkertaisia ja sisään-ulosaukeavia puuikkunoita. Ikkunoissa on leveät vuorilaudoitukset ja puurakenteiset vesipenkit. Vesipenkit kallistavat loivasti ulospäin. Ikkunoissa ei ole erillistä vesipeltiä, ulkopuitteiden alareunoissa on puiset tippanokat. Yksittäisiä ikkunoita avattiin tarkastuksen yhteydessä ja niiden käynti ja toimivuus todettiin melko heikoksi. Ikkunoiden ulko-osien kittauksia on muutamissa, yksittäisissä kohdissa uusittu 2012, mutta pääasiassa ikkunoissa on vanhat kitit, jotka ovat osittain irronneet ja kauttaaltaan kovettuneet ja halkeilleet. Yksittäisiä, rikkoutuneita laseja on vaihdettu. Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu rikkinäisiä ruutuja. Osa ulkopuitteista on hyvin halkeillut ja ulkopuitteen alakappaleessa / tippanokassa maalin alla vaikuttaa olevan lahoja puuosia. Kaikkia ikkunoita ei voi avata, jotta lasi ei tipu puitteesta. Vesipenkeissä havaitaan yleisesti halkeilua ja todennäköisesti niissä esiintyy melko yleisesti lahovaurioita. Kuva 23 Ikkunoita ulkoapäin kuvattuna Maalipinnat ovat pääsääntöisesti hyvin heikossa kunnossa. Ikkunapuitteiden välitilassa esiintyy yleisesti maalipinnan lohkeilua puitteiden ja karmin alakappaleiden kohdalla

00320 Helsinki 17/29 erityisesti aurinkoisilla puolilla julkisivua. Paikoitellen puitevälin kostuminen on vaurioittanut puitevälin pintoja. Suojaisemmilla osilla maalipinnat ovat paremmassa kunnossa. Ikkunoissa on vaihtelevasti alkuperäisiä heloituksia, paikoitellen heloja on vaihdettu. Yksittäinen kylpyhuoneen ikkuna on erittäin huonossa kunnossa tilan ilman kosteuden vuoksi (kuva 24 vasen). Ikkunapintaan kondensoituu usein vettä, joka jää ikkunapinnalle. Tässä ikkunassa myös sisäpuitteessa esiintyy lahovaurioita. Kuva 24 Ikkunoita sisältäpäin kuvattuna. Ulko-ovet vaikuttavat alkuperäisiltä puuovilta, joihin on vaihdettu heloja. Ovet ovat ikkunallisia puupeiliovia, joissa on kapea sivulevike. Myös ovien maalipinta on kulunut ja hilseilee, mutta katokset suojaavat ovia jonkin verran. Ovissa ei havaittu varsinaisia lahovaurioita. Kuva 25 Kohteen ulko-ovia

00320 Helsinki 18/29 3.6 Märkätilat Tarkastettujen asuntojen pesutilat ovat hyvin vaihtelevassa kunnossa. Toisen asunnon märkätilojen lattiassa ja seinissä on hyvin kuluneet ja pinttyneet muovimatot. Toisessa asunnossa pinnat on laatoitettu. Vedeneristeiden olemassa olosta tai kunnosta ei ole tietoa. 3.7 Muita havaintoja Kuva 26 Rakennuksen pesutiloja. Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka asennusajankohdasta. Ulkoseinissä on vanhoja korvausilmaventtiileitä, joista korvausilma tulee asuntoihin. Venttiilien sisäkappaleita on toiseen asuntoon vaihdettu, toisessa on vanhoja, metallisia lautasventtiilejä. Kuva 27 Korvausilmaventtiilit ulkona ja sisällä, merkitty punaisella

00320 Helsinki 19/29 Tarkastettujen asuntojen keittiöt ovat hyvin vaihtelevassa kunnossa. Kiintokalusteiden kunto sekä varustetaso vaihtelevat melko paljon. Kuva 28 Keittiöt toisen kerroksen asunnoissa Kohde on liitetty kaukolämpöön. Lämmönjakohuonetta ei päästy tarkastuksen yhteydessä katsomaan. Lämmitys tapahtuu vesikiertoisin patterein. Osa pattereista on hyvin vanhoja ja mahdollisesti alkuperäisiä, paikoitellen pattereita on uusittu. Ylemmissä kerroksissa ei ole tulisijoja, alemman kerroksen mahdollisista tulisijoista tai niiden toimintakunnosta ei ole tietoa. Kuva 29 Pattereita Viemäri- ja vesiputkien kunnosta ei ole tietoa. Yksittäisten huoneistoremonttien yhteydessä vesikalusteita on uusittu, mutta rakenteisiin jäävistä osista ei ole tietoa. Ullakolla havaittiin viemärin tuuletusputken olevan muovia ja melko uusi. Osa putkistoista voi silti olla alkuperäisiä tai hyvin vanhoja.

00320 Helsinki 20/29 3.8 Varastorakennus Kuva 30 Yleiskuvaa sisätiloista Asunnoissa on säilynyt pääosin alkuperäiset, puiset peiliväliovet. Asuntojen seinät on joko levytetty tai pinkopahvitettu ja tapetoitu. Lattia on puuta ja pintamateriaalit vaihtelevat ponttilaudasta muovimattoon. Toisen kerroksen asuntojen pintamateriaalit ovat hyvin vaihtelevassa kunnossa. Pintamateriaalien uusimisessa tulee ottaa huomioon niiden mahdollisesti sisältämät haitta-aineet, kuten asbesti. Vanhan asemarakennuksen sisäpihalla on suorakaiteen muotoinen piharakennus, jossa sijaitsee lähinnä kylmiä varastotiloja / autotalleja. Rakennukseen ei päästy sisälle. Kuva 31 Asemarakennuksen piharakennus

00320 Helsinki 21/29 Rakennus on todennäköisesti puurankarakenteinen ja sen vesikatto on harjamuotoinen ja bitumikermikatteinen. Rakennuksen julkisivu muodostuu pystyrimalaudoituksesta. Rakennus on perustettu betonisilta peruspilareilta. Rakennuksen ovet ovat umpinaisia puuovia, joiden ulkopinnassa on vino laudoitus. Piharakennuksen taustaseinällä on graffiteja ja maalipinta hilseilee melko yleisesti. Kuva 32 Rakennuksen takasivu. Rakennuksen vesikattoa on ilmeisesti paikattu, mutta aikaisemmin kate on vuotanut laaja-alaisesti. Molemmin puolin rakennuksen pitkiä julkisivuja räystäillä on havaittavissa pitkälle edenneitä lahovaurioita sekä aluslaudoituksessa, että räystään kannattajissa. Lahovaurioita ei ole korjattu. Lahovaurioista keskellä rakennusta ei saatu havaintoja. Kuva 33 Räystään lahovauriot

00320 Helsinki 22/29 4. ASEMAPÄÄLLIKÖN ASUINRAKENNUS 4.1 Yleistä Rakennuksen tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa. Todennäköisesti rakennus on rakennettu asemarakennuksen rakentamisen jälkeen, arviolta 1920-30-luvuilla. Rakennuksen arkkitehtuuri noudattaa tyypillistä rautatierakennusten arkkitehtuuria. Rakennuksessa on yksi asunto. Siitä ei löytynyt piirustuksia, mutta se noudattaa rautatierakennusten tyyppipiirustuksia. 4.2 Rakennusrunko Kuva 34 Yleiskuva asemapäällikön asuinrakennuksesta. Rakennusrunkoa ei ole sisä- tai ulkopuolelta näkyvissä. Ullakolla on havaittavissa ulkoseinälinjojen yläreunoja, jotka ovat hirsirakenteisia. Sisäseinät on levytetty ja tapetoitu tai maalattu. Ulkopuolella on todennäköisesti alkuperäinen vaakapanelointi, joka on tehty ajalle tyypilliseen tapaan suoraan hirsirungon päälle ilman erillistä tuuletusrakoa. Kuva 35 Rakennuksen pääjulkisivu

00320 Helsinki 23/29 Sokkeli on luonnonkiveä ja siinä on pieniä tuuletusaukkoja ryömintätilan tuulettamiseksi. Myös sisäänkäyntien porrasaskelmat ovat luonnonkiveä, mutta portaikon muut rakenteet ovat maalattua betonia. Alapohjaa ei päästy tarkastamaan, mutta tyypillisesti se on puurakenteinen. Kohteella ei havaittu viitteitä alapohjan korjauksesta. Lämmöneristeestä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se on alkuperäinen ja orgaaninen. 4.3 Vesikatto Kuva 36 Vasemmalla tuiskulunta ullakolla, oikealla esiin kaivetut lämmöneristeet. Ullakolla havaittiin ullakon päädyn ikkunan liitosten olevan niin väljiä, että tuiskulunta kerääntyy ullakkotilaan ja sulaa siellä kastellen yläpohjarakenteita. Yläpohja on puurakenteinen ja yläpohjan eristeenä on purua. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että eristeitä on kaivettu pois paikoiltaan ilmeisesti kattovuotojen kuivatuksen yhteydessä, mutta ne on jätetty laittamatta paikoilleen. Yläpohjan lämmöneristeet ovat todennäköisesti vuotojen yhteydessä pitkälle kastuneet ja vaurioituneet. Yläpohja tuulettuu lähinnä rakenteiden epätiiviyskohtien kautta. Tuuletusrakoja tai venttiilejä ei ole. Rakennuksen katto muodostuu kahdesta erisuuntaisesti harjakatosta sekä toisen sisäänkäynnin yksilappeisesta katoksesta. Vesikate on kolmiorimainen bitumikermikate. Katemateriaalin alkuperäisyydestä ei ole tietoa. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puuta ja päällä on umpilaudoitus. Todennäköisesti nämä rakenteet ovat alkuperäisiä. Ullakon puolella on havaittavissa muutamia kattovuotoon liittyviä vaurioita, joita on ilmeisesti korjattu viime vuosina ulkopuolelta paikkaamalla kermiä. Vuodot ovat kuitenkin ehtineen vaurioittaa kattorakenteita niin kauan, että aluslaudoitus ja osin kattokannattaja näillä kohdin on laho. Ullakolta oli yksittäisessä kohdassa havaittavissa pelkkä paikkauskermin alapinta ilman alapuolista tukea. Ulkopuolella lahonnut aluslaudoitus on pelkästään ylimaalattu. Kermiä ei saa asentaa ilman jatkuvaa tukea alla, joten on todennäköistä, että tämä kohta vuotaa pian uudelleen.

00320 Helsinki 24/29 4.4 Julkisivut Kuva 37 Vasempaan kuvaan merkitty ullakolla havaittu kattovaurio Vedenpoisto on järjestetty räystäillä olevin räystäskouruin ja kouruista vesi johdetaan joko syöksytorvilla maahan tai vesi tippuu räystäskourun päästä maahan. Vesikatolle johtaa tikkaat rakennuksen takaa. Katon muista kattoturvatuotteista ei ole tietoa. Rakennuksen julkisivut muodostuvat vaakapaneloinnista. Ulkoseinien alareunoissa on julkisivupinnasta ulkoneva sokkelilista ja julkisivu on jaettu pienempiin kenttiin pystysuuntaisin vuorilaudoin. Räystäskannattajat ovat rakennusajankohdalle tyypilliseen tapaan koristeellisesti veistetyt. Ikkunoiden vuorilaudoitukset ovat myös koristeellisia. Kuva 38 Rakennuksen julkisivua

00320 Helsinki 25/29 4.5 Ikkunat ja ovet Julkisivua on epätasaisesti paikkamaalattu ilmeisesti vesikaton vuotovaurioiden kohdalta. Maali vaikuttaa jauhemaalilta (punamulta tai vastaava) ja se on muutoin melko tasaisesti hieman pinnastaan kulunut. Julkisivuissa ei havaita juuri vaurioita. Sokkelilistassa havaitaan yleisesti lahovaurioita, jotka todennäköisesti johtuu listan päällä seisovasta lumesta ja vedestä. Myös alin julkisivulauta on vaurioitunut listan kohdalta. Rakennuksen ikkunat vaikuttavat alkuperäisiltä, kaksinkertaisilta sisään-ulosaukeavilta puuikkunoilta. Ikkunoiden ulkopuitteiden alareunoissa on puiset tippanokat, ikkunoiden alla ei ole erillistä vesipenkkiä. Ikkunoiden heloituksissa esiintyy puutteita ja maali hilseilee melko yleisesti. Ulkopuitteissa kittauksia on vaurioitunut. Yksittäisiä lasiruutuja on halki. 4.5 Märkätilat Kuva 39 Rakennuksen ikkunaa sisältä ja ulkoa kuvattuna Rakennuksen ovet ovat pystypaneloituja, umpinaisia puuovia. Ovien alkuperäisyydestä ei ole tietoa. Vain toista ovea käytetään aktiivisesti. Ovet ovat suojassa katoksissa, eikä niissä havaita merkittäviä vaurioita. Rakennuksen suihkuhuone/wc:n kunto on välttävä. Pintamateriaalina olevat muovimatot ovat hyvin huonokuntoiset ja saumat ovat irronneet liimauksistaan. Todennäköisesti rakenteisiin pääsee vettä. Tilassa on ummehtunut haju, joka viittaa kosteusvaurioon. Kohteen viemärien ja vesiputkistojen iästä ei ole tietoa. Todennäköisesti putkitöitä on tehty, kun rakennukseen on rakennettu märkätilat. Alun perin rakennuksessa ei todennäköisesti ole ollut märkätiloja.

00320 Helsinki 26/29 4.5 Muut havainnot Kuva 40 Rakennuksen pesutilat Rakennus on pääasiassa puulämmitteinen. Asunnossa on kaksi pönttöuunia sekä keittiön muurattu hella. Lisälämmönlähteenä toimivat irralliset sähköpatterit. Kuva 41 Pönttöuuni ja hella. Kohteen keittiökalusteet ovat melko hyväkuntoisia. Vesikalusteiden kunto on hyvä. Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Ulkoseinällä on muutamia alkuperäisiä korvausilmasäleikköjä. Sähköasennuksia on tehty sekä uppo- että pinta-asenteisina. Niiden asennusajankohdasta tai kunnosta ei ole tietoa.

00320 Helsinki 27/29 4.5 Piharakennukset Tämän rakennuksen välittömään pihapiiriin kuuluu kaksi piharakennusta (ks. kuva 34), joista toinen on puurakenteinen varastorakennus/puuliiteri ja toinen tiilimuurattu varastorakennus. Rakennukset ovat todennäköisesti melko samanikäisiä päärakennuksen kanssa ja ovat tyylillisesti samaa kokonaisuutta. Puurakenteisen varaston runkorakenne muodostuu osittain rankarakenteisesta seinästä, osittain hirsirungosta. Julkisivu muodostuu päärakennuksen kanssa samanlaisesti vaakapaneloinnista ja vesikatto on harjamuotoinen ja bitumikermipintainen. Rakennus on pahoin painunut ja lahovaurioitunut. Rakennuksen välipohja on toisesta päästä romahtanut ja tuettu puurakentein paikalleen. Todennäköisesti vaurion on aiheuttanut vesikatteen runsaat vuodot. Rakennuksen vesikatolla on myös korjattu kermikatetta viime vuosina. Rakennuksen käyttö ei ole nykyisessä kunnossaan suositeltavaa, koska vaurioituneet rakenteet ovat romahtamispisteessä ja muodostavat henkilöturvallisuusriskin. Kuva 42 Kuvia puisesta varastorakennuksesta. Tiilimuurattu varastorakennus on ryhdikäs ja pysynyt suorassa. Vesikatto muodostuu bitumikermipintaisesta harjakatosta ja rakennuksessa on pienet yksinpuitteiset puuikkunat. Rakennuksessa ei käyty sisällä.

00320 Helsinki 28/29 5. SAUNARAKENNUS Sekä vanhan aseman että asemapäällikön asunnon yhteinen sauna/pesutuparakennus sijaitsee kiinteistöjen välissä tontilla. Kuva 43 Sauna-/pesularakennus Rakennus on tiilimuurattu ja sokkelit on luonnonkiveä. Sokkelissa on aukkoja alueilla, jossa on ryömintätilaista osaa (saunan eteinen). Pääosin rakennuksessa on maan vastainen betonilaatta. Välipohja muodostuu osittain holvirakenteisesta, kiviaineisesta välipohjarakenteesta, osittain puurakenteisesta välipohjasta. Välipohjan eristeenä on orgaanista materiaalia (sammal, turve jne). Ulkoseinät muodostuvat puhtaaksimuuratusta, massiivisesta tiiliseinästä. Sisäpuolella seinät on joko tasoitettu tai paneloitu. Lattiat ovat pääosin betonipinnalla saunan eteistilaa lukuun ottamatta. Kuva 44 Kuvia rakenteista ulkoa ja sisältä

00320 Helsinki 29/29 Kuva 45 Vesikatto ullakolta kuvattuna. Oikealla kastunutta seinäpanelointia Vesikaton kantavat rakenteet ovat puuta ja päällä on umpilaudoitus. Vesikaton vaurioita on korjattu 2012 asentamalla katolle uusi bitumikermi ja korjaamalla katon puurakenteiden lahovaurioita. Lahot aluslaudat on uusittu ja kattokannattajia vahvistettu. Alemmassa kerroksessa ei ole korjattu katon aiheuttamia vuotojälkiä. Saunatilan takana olevan huoneen sisäpinnan paneloinnit ovat lahovaurioituneet ja oletettavasti puurakenteiset osat rakennuksen sisällä ovat laaja-alaisesti kastuneet. Vanhat lämmöneristeet on poistettu kastuneelta osalta ja rakenne on jätetty kuivumaan. Yläpohjassa on kivivillapaketti odottamassa uudelleen eristämistä. Kuva 46 Kuvia sisätiloista Rakennus on pääsääntöisesti kylmillään. pesutuvassa pidetään erillistä sähköpatteria vesiputkien vuoksi. Pesutuvan puolella sijaitsee rakennusten vesimittari, jonka syvennyksessä ilmeisesti on lisäksi sähköinen lämmitysvastus pakkasen varalta. Rakennuksessa on saunan kiukaan ja vesipadan tulisijojen lisäksi saunan eteisessä pönttöuuni. Tulisijojen käytöstä ja kunnosta ei ole tietoa. Rakennuksessa on eri aikaan tehtyjä sähköasennuksia, joista osa on tehty kangaspäällysteisillä johdoilla.