13.11.2014 SÄÄILMIÖ EL NINO JA LA NINA, KIMMO RUOSTEENOJA - Lämpimällä merellä nousevia ilmavirtauksia, kylmässä meressä laskevia ilmavirtauksia. Virtauksien muutokset ohjaavat sadepilviä. o Normaalitilanteessa tuule painavat lämmintä merivettä P ja E-Amerikan länsi rannikolta Tyynen meren yli kohti Aasian -> P- ja E-Amerikan rannikkovedet jäähtyvät ja Aasian rannikkovedet lämpenevät. Sateet tavanomaisia sekä Aasiassa, Australiassa, että Amerikassa o El Ninossa tuuli on heikko. Aasian rannikkovesien lisäksi myös suuria alueita Tyynen meren keskiosista lämpenee. Aiheuttaa kuivuutta osaan Australian Itäosaan, P-Amerikan länsiosaan, Brasiliaan ja Intiaan. Vastaavasti vettä sataa runsaasti Tyynenmeren saarilla ja P- Amerikan Itä-rannikolla. o La Nina tuuli on erittäni voimakas. P- ja E-Amerikan rannikkovedet jäähtyvät erityisen voimakkaasti ja Aasian vedet erittäin lämpimiä. Runsaita sateita alueille, joissa El Nino aiheuttaa kuivuutta. - Voimakas El Nino 1982-83 ja 1997-98. Vuodesta 2000 eteenpäin ilmiö on ollut heikko ja merivedet ovat lämmenneet tasaisesti (sitovat lämpöä ja hidastavat maapallon lämpenemistä ts. ilmastonmuutosta) - Ei vaikuta Suomen sateisiin tai lpt:in. - Vaikuttaa viljakauppaan silloin kun kuivuus osuu tärkeille viljantuotantoalueille. KORKEIDEN VILJASATOJEN TAUSTATEKIJÄT OPTIMAALINEN KASVU JA RAVINTEIDEN OTTO, UTE KROPF - Ravinteidenoton potentiaali o Syysvehnällä Englannin, Tanskan ja Pohjois-Saksan korkean sadon alueilla jyviin, olkiin ja juuriin. Maan päällä biomassa 20 tn. Kasvuaika syysvehnällä 9 kk. Kehittyy sekä lyhyenettä pitkän päivän oloissa. Sadon muodostukseen vaikuttavat vesivarat maassa sekä sateessa saatava vesi. Lämpö lisää haihtumista ja haihtuminen typen ottoa. - Jyväsadon vs. olkisato o Muuttunut lajikejalostuksen myötä 10 tn jyviä: 10 tn olkia suhteesta kohti 12 tn jyviä: 8 tn olkia suhteeseen. o Viljelytekniikan tuetta satopotentiaalia -> typpeä ohjattava tähkän kasvattamiseen, ei satoa tuottamattomiin versoihin ja lehtiin (käytön ajoitus lajikkeen mukaan) o Yhteyttämistuotteiden lähde-kohde muutokset kasvun aikana - Täytyy o Tiedettävä pellon ja alueen satopotentiaali kylvöpäivän jälkeen o opitaan arvioimaan viljelykasvin kehitysrytmi ja kasvullisen kehityksen vaihe o Tähkä on suuri yhteyttämistuotteita tarvitseva kohde. On löydettävä tähkän ajankohta tukemaan tähkän erilaistumista erityisesti typen avulla - Liikaa biomassaa o Tiheä kasviyksilömäärä ja tähkämäärä tarvitsevat paljon vettä (tiheys 600 kpl/m2 vs. 400 kpl/m3 tarvitsee 50 % enemmän vettä. Huom! eri maalajeilla ja sademäärillä eri kasvutiheys on optimaalinen)
o Jos lehtiä on enemmän kuin mitä kehitysvaiheeseen nähden on tarpeen, yhteyttämistuotteita ja typpeä sitoutuu lehtiin, ei jyvänmuodostukseen. Lehdet kilpailevat yhteyttämistuotteiden kohteena. Esimerkiksi myöhäinen lajike, liikaa typpilannoitusta erityisesti korrenkasvuvaiheessa ja liian suuri tiheys. Suuri lähteen (lehtien) vetovoima vähentää ravinteiden siirtoa jyviin. Vapaa nitraatti- > heikko korsi, sairaat lehdet, lako. Väärään aikaan tuleva typpi aiheuttaa raviteiden hukkautumista ja jyväsadon alenemista. - Tuottamaton biomassa o Satoa tuottamattomat sivuversot (sitovat ravinteita, joita tarvittaisiin päävesolle). o Syysvehnän heikon talvehtimisen jälkeen kasvusto voi olla harva, syntyy paljon satoa tuottamattomia sivuversoja. o Liikaa typpeä väärään aikaan, ylläpitävät satoa tuottamattomia sivuversoja. - Kasvutiheys o Raskailla mailla voi olla suurempi syysvehnän kylvötiheys (550-650 kpl/m2), kuin kevyillä mailla, jotka kuivuvat helposti (420-500 kpl/m2). Lisäksi aikaisessa kylvössä voi olla enemmän tiheyttä kuin myöhäisessä. o Syysvehnällä versojen muodostus lyhyen päivän oloissa. Versomisajan kesto vaikuttaa versojen määrään. Aikaisessa kylvössä ehtii muodostua enemmän tähkiä/kasvi. Myöhäisessä kylvössä vähemmän versoja/kasvi o Kevätvehnällä ei ehdi juurikaan muodostua sivuversoja 1kasvi= 1tähkä o Kevätvehnää rajoittaa veden puute. Tähkätyypin valinta tärkeä kuinka paljon tähkässä on kehittyviä jyviä. o Pitkä versoutumisaika muodostaa tiheän kasvuston, tarvitaan riittävästi vettä. Voidaan valita lajike jonka jyvälukumäärä on suuri. o Kasvutiheys = tähkäluku/jyviä tuottavien versojen määrä - Jyviä tuottavat versot o Havainnoin erot jyviä tuottavien ja tuottamattomien versojen juurissa. o Jyviä tuottavissa juuret ovat suuria, paksuja ja niillä on vaaleat kärjet. Jyviä tuottavalla versolla on omat juuret, jotka tukevat ravinteiden ja veden ottoa jyvien muodostumisvaiheessa. Jos (sivu)versossa ei ole tarpeeksi lehtiä (3 kpl) se ei pysty tuottamaan kunnon juuria ja tuomaan ravinteita ja vettä jyville. o Siemenjuuret ovat ohuita ja lähtevät siemenestä - Pelkän verson katsominen ei riitä, on katsottava koko kasvia. o Kuvassa alimmat lehdet ovat pääverson lehtiä o Kuvassa sivuverso, jossa kolme lehteä tekee myös tähkän o Kuvassa sivuverso, jossa kaksi lehteä ei selviä jyvän muodostukseen asti ja ei myöskään välttämättä palauta ravinteita pääversolle, jos ehtii liian typen voimalla kehittyä liian pitkälle. Jää silloin vain kilpailemaan vedestä ja ravinteista liian pitkään. - 3 eri kasvia tai yksi kasvi o Liian suuri typen kerta-annos voi lisätä satoa tuottamattomien sivuversojen määrää o Väärä lajike väärälle maalle ja viljelytekniikalle voi lisätä satoa tuottamattomien sivuversojen määrää o Kasvi, jossa on sivuversoja ja pääverso on voimakas; Pääverso ottaa vallan kasvussa, mutta sivuversoja joissa on 3 lehteä voivat selvitä, jos pääverson kasvua hidastetaan kasvunsääteellä. Liian pitkälle kehittyneet sivuversot, joihin ei ehdi muodostua tähkää kuluttavat yhteyttämistuotteita lehtien ylläpitämiseen, eivät tuota satoa.
- Vertaa lehtiä o Satoa tuottavassa versossa oltava 4 elävää lehteä kukkimisvaiheessa, jos enemmän on lehtiä liikaa. Kehitysasteella 85 ei saa olla enempää kuin yksi elävä lehti. - Oikea lajjike: o Lajikkeet luokitellaan Saksassa tiheäjyväisiä tähkiä muodostaviin ja runsaasti versoja muodostaviin lajikkeisiin. Luokkia 1-8. o Tähkän erilaistuminen alkaa kaksoiskehävaiheen jälkeen. Lehtien määrä määräytyy ennen sitä. o 4 viikon päästä kaksoiskehävaiheesta kasvuaste 24-28 tarvitaan lisätyppeä kun tähkylät muodostuvat. Tässä vaiheessa typpi voi tukea myös sivuversoja, joissa ei muodostu tähkää ja joita ei haluta tukea kasvussa. o 6 viikkoa kaksoiskehävaiheesta tähkylät ja kukat kehittyneet (kasvuaste 32 kaksi solmua). Satokomponenttien määrään ei voida enää tämän jälkeen vaikuttaa, mutta kukintavaiheessa tarvitaan vehnällä vielä paljon typpeä. o Vehnällä nuorimmat jyväaiheet ovat tähkän alaosassa ja päässä. Keskellä ovat vanhimmat jyväaiheet. Ala- ja yläpään jyvät abortoituvat pois, jos typpeä ei ole ollut tarpeeksi kukkinnan aikaan. - Tähkän erilaistuminen o Ohralla lisätyppi annettava jo hyvin varhain kasvuasteella 21-22 (2-lehtiaste), myöhään annettu typpi ei ole hyväksi ohralle. - Kohteen varastointikyky o Tähkä on kuin siilo, johon yhteyttämistuotteet varastoidaan. siilon koko riippuu: Kukkien määrästä, hedelmöittyneiden kukkien määrästä, endospermin solujen määrästä (jyvän ydin, jonka soluluku määräytyy ennen kukintaa) - Selvitä ja tue o Tunne kehitys, lajikkeen ominaisuudet ja tue kehitysprosessia lajikkeen vaatimalla tavalla. - Typen otto o Kasvin pitää hiota ts. haihduttaa vettä, jotta typpi pääsee kasviin o typpi liukenee veteen ja liikkuu kasviin haihtumisimun mukana o Typen saantiin vaikuttaa lämpötila (haihtuminen) ja typen konsentraatio maassa. Tarve 5 kg N/pv - Lidenhof o Vedenotto 70l/m2, kun maa kenttäkapasiteetissa o Jos on kylmä, pienennä satotavoitetta (koska kasvi ei juo, typpeä ei kulu) o Märässä maassa typen konsentraatio laimenee esim. Savimaa voi pidättää hyvin suuren määrän vettä o Kuivassa maassa typen konsentraatio maassa kasvaa, koska se laimenee pienempään vesimäärään. - Typen ajoitus o Tuetaan sadon rakentumisen prosesseja sopivalla typen käytöllä - Muuta; o o o Rikki tärkeä kasviravinne 7 kg N otto tarvitsee 1 kg S. ts. 10 tn sato vaatii 25 kg S. Rikki on tärkeä solujen erilaistumisessa. Mn kun korkea ph Cu kun eloperäistä ainesta tai esikasvina on nurmi
o o Zn maissille Mikroravinteita on kuitenkin vaikea saada kasviin, vaikka puutetta on näkyvissä. Kirjallisuus on vanhaa (50-luvulta) ja pohjautuu kasvihuonekokeisiin. PUNAHOMETORJUNNAN AJOITUS SARI PELTONEN; - Kemiallinen torjunta ei ole liitettävissä muihin ruiskutuksiin - kukkinnan alkaessa, vaikutus myös ruosteisiin ja hlp Tautikuvaus - heikko taudinaiheuttaja, odottaa hetkeä, kun kasvin on heikoimmillaan o orasvaihe, kukinta, (tuleentuminen). o stressaavat orastumisolot, siitepöly muodostaa ulkopuolisen ravinnelähteen ja samalla kasvilla energiatarve suuri o heikentyneet kasvustot, jossa lakastuneita kasviosia ravinnon lähteenä - Säilyy jyvissä ja kasvintähteissä maassa. Ennaltaehkäisy: esim. siemenen kunnostus ja peittaus. Leviämisvaiheessa viljelykierto, kasvitähteen muokkaus ja maan hyvä kasvukunto. - Tähkävaiheen torjuntaruiskutus - Lajikevalinnassa aikaisuus, lajikekestävyys, laonkesto. - aikainen korjuu, kuivaus heti ja alipainekuivurit hyviä vähentämään homeita, lajittelu. Torjunta - kukinnan alussa o kelletävät heteet näkyvissä o ohralla heti kun tähkä tulee ulos tupesta, vehnällä ja kauralla hieman tähkän tai röyhyn ulostulon jälkeen. o pitkittynyt kukinta lisää riskiä (kostea ja sateinen sää) o torjunta vaikuttaa DON toksiineihin, ei esim. TH2 toksiineihin (eri Fusarium -laji) Toteaminen - Heteet kauran röyhylletulon jälkeen kun röyhy täysin auki. Yläosa alkaa valmistua ensin. Kukinta 10-15 vrk. Torjunta kun ensimmäiset heteet röyhyn yläosassa näkyvät. Koetuloksia: Ohra; - T2 vaiheessa Proline 0,4 vs. Proline T3 + 0,6; pieni ero myöhäisellä (T3-asteen) käsittelyllä - Comet pro Prosarro T2-kasvuaste vs. Proline 0,8 tähkälle T3-kasvuaste ja Comet ja Prosaro, suuri vaikutus myöhäisellä käsittelyllä - Hlp paljon parempi
- Huom. myöhäisempi käsittely lisäsi joskus T2/TH2 toksiinipitoisuuksia Delaro, Prosaro, Juventos, Juventus hyväksyttyjä - Delaro aiheuttaa vihertymisvaikutusta (strobia mukana ja viivyttää puintia!!) 2014 tuloksia kauralla - Ringsaker kauralla ja Akseli kauralla. Pitoisuudet Akselilla saatiin laskemaan kun kaksi käsittelyä Prolinelle (lippulehti ja kukinnan alussa) Miksi punahomeet lisääntyneet - Kevennetty muokkaus ja ei viljelykiertoa - punahomelajiston muutokset (monta lajia, joiden populaatiot muuttuneet) - kasvinsuojeluainevalikoiman muutos. Strobien lisääntyminen? - Lajikemuutokset? Jalostusohjelmissa ei punahometta ei arvioida tällä hetkellä - Muuhun viljelyyn panostaminen Lajistot; - Vanhat lajit (F. Culmorum); Suvuton itiö johtojänteisiin, lehtiin ja tähkään. Voi aiheuttaa tyvitautia orasvaiheessa - Uusi laji (Fusarium graminearum), jolla myös suvullisia itöitä (helemöityksen kautta). Kehittyvät kasvitähteissä mm sängessä, kehittää kotilopullon, josta itiöt ponnahtavat ulos lehdille ja tähkään ja leviävät myös tuulen mukana. - Moninainen; 10 eli lajia ja 8 eri toksiinia. DON ja ZEA toksiineilla raja-arvot, mutta T2, HT2, NIV, FUS, DAS, MON ei. - T2 ja HT2 kun kukinnan aika on kuiva ja lämmin, ovat Fusariumin heikoimpia kilpailijoita esim F. Langsethiae Haasteita; - toksiinien määrässä suurta vaihtelua eri viljaerissä ja pellossa. Elisa-pikanäytteissä otetaan 1 g, saadaan helposti erilaisia tuloksia samasta kuormasta! VYR:n seurannassa; - Syysviljoissa ei ole ongelmia DON-toksiineissa tai H2 tai T2 toksiini ongelmia koko seurantajaksolla 2000 alkaen - Miksi syysviljoissa ei ole? Kukinta ajoittuu eri aikaan, kuin kevätviljoilla. Itiöitä ei ehkä vielä kukintaaikaan ilmassa. - Myös Mallasohrassa vähän toksiineja.
- Rehu-ohrassa toksiineja runsaasti 2013. Erityisesti myöhäisistä puinneista myös 2014. - Miksi rehu- ja mallas ovat erilaisia? Alue vaikuttaa. Rehuohrissa enemmän pohjoisia alueita, samoin monitahoisia ohria. Mallasohrilla pienempi typpilannoitus ja pysyvät paremmin pystyssä. - Kevätvehnällä ajoittain yksittäisiä korkeita pitoisuuksia, mutta vehnällä ei TH2 ja T2 ongelmaa, vain DON toksiineja - Kauralla säännöllisesti toksiineja 2006 vuotta lukuun ottamatta. Myöhäisemmät puinnit erityisen toksiinisia. Myös TH2/T2 ongelmaa. Historia ja syy-seuraussuhteet; - raja-arvot 2006, pikamittausmenetelmät 2011 alkaen käyttöön. - Pohjoisessa Suomessa DON riski kasvaa - Siemenen peittaus näyttää vähentävän riskiä. Kaurassa sertifioitu siemen voi olla peittaamaton ja tilasiemenessä paljon peittaamatonta. Mikä selittää punahomeen esiitymistä? - sään selitysaste50 % - Kasvitähteiden muokkaus 35 % - Lajike 15 % Sadonkäsittelyllä voidaan vähentää toksiineja - lajittelu, pienet jyvät pois - kuivaus heti 14 %:iin - Kaura on vaatimaton kasvi, joka menestyy heikoissa kasvuoloissa, se ei ole arka happamuudelle -> viljely heikoilla ts. punahomealttiilla lohkoilla. Viljelyyn panostaminen? Öljypellavan viljelymahdollisuudet: Ville Kauppinen, Elixioil - 1990-alkupuolelta alkaen elintarvikekäyttöön Suomessa, sitä ennen karjanrehuna - Miksi: o 60 % omega 3 rasvahappoa! Alfalinoleni-happona o ravintokuitua 40 %, joka jakautuu ihanteellisesti liukenevan ja liukenemattoman välillä o Lignaanipitoisuus mikrogrammoina paljon enemmän kuin soijassa. Suojaa hormoniperäisiltä syöviltä o 2013 1000 ha, 2014 1700 ha. o Viljelyala ei kata tarvetta o Elixioil tuo merkittäviä määriä tekniseen tuotantoon (Ruotsi), elintarvikekäyttöön on riittänyt kotimainen o Maailmalla öljypellavaa viljellään mm. Kanadassa.
- Muita toimijoita, Sinipellava, pohjanmaalla Linseed? - Käyttö; ravintolisät, omega 3 kanamunat, hevostuotteet, puunsuojat jne. Viljely: Miksi? - hyvä esikasviarvo o nostaa satoa +10 % vrt. rypsi o katkaisee tautiketjua o vaatimaton viljeltävä o työvaiheiden ajoitus eri aikaan kuin viljoilla (kylvetään ensimmäisenä keväällä ja puidaan viimeisenä) - Lajikkeet, maatiainen Helmi, huippulajikkeet 3 tn/ha - Lannoitus: o 40-80 kg N/ha o Liika typpi; lakoa, jälkiverosa, epätsaien tuleentuminen o Ei tauteja o I-II vyöhyke, hikevä hieta tai savimaa. o Ei metsän reunaan, avoin ja tuulinen. ph 6,5 o 60-65 kg/ha -> 700-900 kpl/m2 o 2-3 cm syvyyteen o myös suorakylvönä o Rikkatorjunta tärkeä (heikko varjostamaan) Savikka ongelma Esim. Ally 50 ja Gratil tankkiseoksena + kiinnite - Puinti: o kietoutuu kelalle o ajoitus, kun sylkky (siemenkota) helisee, siemen ruska ja sylkky harmahtava o kasvusto ränsistynyt ja lehdet pudonneet o kolmas perättäinen poutapäivä o oma terä o kuivatus viimeistään 4 h sisällä puinnista o kuivaus alle 65 astetta, kosteus 6,5-7,5 % o Satotavoite 1500-2000 kg/ha - Kate: o 1500 kg/ha 450 /tn -> 900 :n kate (A ja B alueen tukitasoilla) - Luomuviljely: o Esikasvina vilja, sitä ennen jokin latauskasvi o Rikat (harvat kasvustot ongelma) o Seosviljely rypsin kanssa o Luomulisä 400 /tn
- Lannoitus- ja pölytyskokeet o Laser-lajikkeen viljely loppuu, uusi lajike etsinnässä. o Contess ja Abacus- lajikkeet, molemmilla annetut lannoitukset lisäsivät satoa N-määrän kasvaessa o Laatuhinnoittelu (3 luokkaa) o Öljypellavan viljelyopas löytyy pdf:nä netistä, Tiina Toivonen@elixioil.fi tai 050 26518711 EDELLYTYKSEN MAAN KASVUKUNNON KORJAAMISELLE, TUOMAS MATTILA Osuuskunta luonnonkoneisto; tutkimus- ja konsultointi, rakennussuunnittelu Kilpiän tila - yksityinen tutkimus- ja koulutustila - maalajit kalliosta hiekkaan ja saveen ja mutaan. - 75 ha peltoa, 130 ha metsää - SYKE:n tutkija, joka halusi testata tutkimusideoita käytännössä Luomukierto korjaa maan rakenteen syväjuurisilla kasveilla - taustana yksipuolinen ohranviljelytausta - luomussa 2007-> 2010, juuret pinnassa ja iso osa maasta edelleen massiivista. - Väite: Tiivistyminen on savimaiden ongelma? hshht, työt tehty 5,5 tn tr:lla -> iskostunut maa - Väite: Nurmea ei voi jankkuroida ja pilaa maan rakenteen. Jankkuroinnin jälkeen sinimailanen riehaantui kasvuun. - Yläkuva jankkuroimaton, alakuva jankkurointu - Sama jankkuri, sama kasvi, eri tulos? - Pellon kasvukunto korjattu? Ruis on herkkä boorin ja kuparin puutteelle. Kaura herkkä sinkin puuttelle? - Mistä kasvit koostuvat? o 95 % ilmaa; halli 45, hiili 44, vety 6, typpi 2,jne. - Vehnän lisälannoituskoe S-joella; o Typen lisäys lisää satoa tiettyyn rajaan asti - Usean rajoitteen hypoteesi, kaikki kasvutekijät rajoittavat o Kasvi voi vaikuttaa maahan o N-rajoittaa, sokeria juuriin-> 10-30 % yhteytyksestä ulos juurieritteinä -> ilmainen lounas mikrobeille. Jos kasvi haluaa kiihdyttää maan hajoitustoimintaan -> helpot ja vaikeat sokerit, typpi jne. o Dynamiikka ja ajoitus: juurikarvat vyöhykkeeseen, jossa on kuolevia mikrobeja. Vapaita ravinteita kasville. - Aiheutuu ero maan mitatun ravinteen ja kasvin mitatun ravinteen välillä. Esim. fosforit kasvissa voivat olla normaalit. Kalsium, rikki, boori ja kalium näyttäisi olevan rajoittavia kasvianalylysin mukaan. - Ray Archuleta, US-NRCS `Plant and soil are one`
- Orgaanisen aineen muodostumisen edellytykset o Riittävästi ravinteita o sopivasti ilmaa ja vettä o elämää maan pinnalla o elämää maan sisällä o sopivasti häiriöitä (esim. niittorytmi nurmilla) Miten näitä korjataan? - Ca:Mg ja maan rakenne o Paljon Ca -> aggregointi, Paljon Mg > dispersio o Ylikalkitut, paljon kalsiumia, mutta Juuson pellot savipitoisia, jossa myös paljon mg:tä. o Liian korkea mg suhde lähes tuplaa eroosionnopeuden (sadetuskokeissa). o Kationitasapainolaskuri; luononkoneisto.fi -> kationinvaihtokyky o Ylikalkitus syrjäyttää hivenravinteet pihalle. - Vesi ja ilma o Jankkuri ohjaa vettä o Jankkuroinnissa vesi pitää ohjata harjuille, pois laaksosta (märistä paikoista poispäin) ktso. kuva o Lapiolla työsyvyyden etsiminen, harppa-vatupassiyhdistelmällä korkeuskäyrän etsiminen - Kasvipeitteisyys elämää maan pinnalla o Kasvusto+kasvukautta jäljellä, kasvi menee rakoon, sade ei pääse enää lossaamaan rakoa umpeen. o Eversin nr-jankkurit, hyvin siisti jälki, McKonell jättää liian krouvin jäljen. o Italianraiheinän jankkurointia, esim aluskasvin jankkurointi puinnin jälkeen. Väh. 4 vkoa kasvua vielä jankkuroinnin jälkeen. Syvempi kerros stabilointiin. o Jankkuroidaan 5 cm tiivistymän läpi juuristolle lisää kasvutilaa o Jatkuva valkoapilakasvusto, jota runnotaan gramma-aineella ja syksyllä pääsee taas kasvuun (ei kilpaile viljan kanssa, mutta on syksyllä peittämässä maata) o Kuva: Syysöljykasvien kylvö jankkuroinnin aikana -> kaksi työvaihetta yhdistyy, löyhä maakosketus lisää siementarvetta ( tai striptil-laite). o Syysrypsi/syysrapsi sekaisin persianapilan ja virnan kanssa sekaisin. Lisää satoa, ei etanoita! Huom! peltovirnaa, joka ei talvehdi tai härkäpavun jättöpapujen sekaan.