Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007 Valtatien 13 rekkajonoongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa Esiselvitys
Kaakkois-Suomen tiepiiri 2007 Valtatien 13 rekkajono-ongelman lieventämien välillä Lappeenranta - Nuijamaa Esiselvitys Sito Oy Tiehallinto Kouvola 2007
Kannen kuvat: Tukkirekka valtatiellä 7, Sito Oy Pohjakartat: Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/07 Genimap Oy, Lupa L4356 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0204 2211
TIIVISTELMÄ Valtatie 13 on tärkeä kansainvälinen yhteys, joka on maan poikki kulkeva päätie Kokkolasta, Jyväskylän, Mikkelin ja Lappeenrannan kautta Venäjän rajalle. Sitä käyttää Suomen ja Venäjän välisen liikenteen ja tavarakuljetuksien lisäksi myös alueen seudullinen ja paikallinen liikenne. Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle suuntautuva tavaraliikenne aiheuttaa yhä useammin toistuvia, pitkiä rekkajonoja valtatien varteen. Jonot heikentävät liikenneturvallisuutta ja aiheuttavat merkittävää haittaa alueen asutukselle sekä valtatien muulle liikenteelle. Valtatie 13 on rakennettu vuonna 1979. Tien poikkileikkaus on 8/7 metriä ja luiskien kaltevuus 1:3. Ajoneuvojen käytössä on ainoastaan 7 metrin levyinen ajorata. Jonojen esiintyessä pysähtymään joutuvat rekat jäävät pääosin itäänpäin suuntautuvalle ajokaistalle tukkien sen kokonaan. Muu liikenne joutuu toimimaan yhden ajokaistan varassa. Vastakkaisen suunnan liikenne ja jonoa ohittava liikenne joutuvat kohdattaessa väistämään toisiaan rekkojen välissä ja liittymissä. Nuijamaalle on toteutettu uusi rajanylityspaikka ns. kahden aseman toimintaperiaatteella. Uusi rajanylityspaikka otettiin käyttöön kesällä 2006. Rajanylityspaikan rakentamisen yhteydessä rakennettiin valtatielle 13 raskaan liikenteen lisäkaista noin 5 kilometrin matkalle Metsäkansolan maantien ja rajanylityspaikan raskaan liikenteen odotusalueiden väliselle osuudelle. Järjestelyistä huolimatta ovat rekkajonot ulottuneet yhä useammin aina valtatielle 6 asti ja aiheuttaneet etenkin valtatiellä 13 huomattavia ongelmia. Selvitys koskee valtatietä 13 välillä valtatie 6 - Metsäkansolan maantien liittymä. Tarkastelujakson pituus on noin 11,5 kilometriä. Selvityksen tavoitteena oli piennarlevennysten toteuttaminen mahdollisimman pienin kustannuksin samalla periaatteella kuin valtatiellä 7 Haminan ja Vaalimaan välillä. Selvityksen perusteella piennarlevennykset eivät ole toteuttamiskelpoisia, koska nykyisen tien kapeudesta johtuen, tien leventämistarve on lähes yhtä suuri kuin rekkakaistan rakentamisessa. Toimenpide-ehdotus Rekkajonojen aiheuttamien ongelmien lieventämiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: Raskaan liikenteen lisäkaista rakennetaan Soskuantien liittymän itäpuolelta Karhusjärveltä Metsäkansolan maantien liittymän länsipuolelle. Lisäkaistan pituus on noin 5 kilometriä. Nykyisen tien rakennetta parannetaan lisäkaistan rakentamisen yhteydessä niillä kohdin, joissa tien kantavuus on riittämätön. Yksityistiejärjestelyt ja kevyen liikenteen järjestelyt toteutetaan Karhusjärven, Lempiälän ja Lyytikkälän alueilla. Karhusjärventien ja Sunintien kohdalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku S6 tarvittavine kevyen liikenteen väylineen. Lempieälän kohdalle rakennetaan ajoneuvoliikenteen alikulku S5 ja siihen liittyvät tiejärjestelyt.
Valtatien 6 ja Metsäkansolan maantien väliselle osuudelle toteutetaan liikenteenhallintajärjestelmä, joka sisältää vaihtuvat nopeusrajoitukset, vaihtuvat opasteet sekä liikenteen seurannan. Välille valtatie 6 Karhusjärvi lisätään pysähtymiskieltoja. Lisäkaistan sijoittelussa on otettu huomioon tien varren asutus, nykyiset rakenteet, kaiteet, valaistus, liittymät ja niiden näkemäalueet sekä tiealueen riittävyys. Tiheämmän tienvarsiasutuksen kohdalla järjestetään paikalliselle liikenteelle ja kevyelle liikenteelle rinnakkainen väylä valtatien tuntumaan. Lisäkaistan rakentamiseen tarvitaan nykyistä laajempi tiealue, joka samalla tehtävien yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjen kanssa edellyttää tiesuunnitelman laatimista. Liikenteen hallinnan toimenpiteet voidaan toteuttaa kerralla tai ohjausjaksoittain. Lisäkaistan opastus voidaan toteuttaa vaihtuvilla tai kiinteillä opasteilla. Kustannukset on arvioitu kiinteillä kaistaopasteilla. Hankkeen maarakennustekniset kustannukset ovat noin 5,1 miljoonaa euroa ja liikenteen hallinnan toimenpiteiden noin 1,3 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 6,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden keskeisimmät vaikutukset Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat nykytilanteeseen verrattuna rekkojen jonottaessa kokonaan raskaan liikenteen lisäkaistalla. Tällöin muu liikenne pääsee ajamaan omaa kaistaa rekkajonon ohi. Vaihtuvilla nopeusrajoituksilla pidetään ajonopeudet vapaissa olosuhteissa normaalitasolla ja ongelmatilanteissa matalampana, joka parantaa etenkin liikenneturvallisuutta. Tien varren asukkaiden liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja asumismukavuutta parantavat samalla tehtävät tiejärjestelyt. Jonojen ohittaminen autolla, jalan tai polkupyörällä tulee nykyistä helpommaksi lisäkaistan ansiosta. Pysähtymiskielloilla poistetaan rekkajonot asutuksen kohdilta, joka vähentää asutukseen kohdistuvia ympäristöhaittoja. Tieosuuden kunnossapitokustannukset lisääntyvät hieman. Jatkotoimenpiteet Suunnitelmasta haetaan lausunnot maakuntaliitolta, ympäristökeskukselta, tullilta, rajavartiolaitokselta ja Lappeenrannan kaupungilta. Kaakkois-Suomen tiepiiri tekee tämän selvityksen perusteella päätöksen valtatien 13 parantamisen periaatteista. Sen pohjalta voidaan käynnistää tarkemman tiesuunnitelman laatiminen.
ESIPUHE Valtatiellä 13 kulkee paljon kansainvälistä liikennettä ja runsaasti lisääntyviä tavarakuljetuksia. Tie on yksi Suomen tärkeimmistä yhteyksistä Venäjälle. Nuijamaan rajanylityspaikalle muodostuu säännöllisesti pitkiä rekkajonoja, jotka aiheuttavat ongelmia muulle liikenteelle sekä haittoja tien varren ympäristölle ja asutukselle. Kesän ja syksyn 2007 aikana rekkajonot ovat pidentyneet ja niitä esiintyy aikaisempaa useammin. Valtatietä 13 on parannettu muun muassa rekkakaistoilla, raja-aseman laajennuksilla ja kevyen liikenteen väylillä, mutta ne eivät ole riittävästi tehonnet rekkajonojen aiheuttamiin ongelmiin. Kaakkois-Suomen tiepiiri käynnisti esiselvityksen laatimisen tammikuussa 2007 selvittääkseen rekkajonojen aiheuttamien ongelmien lieventämiskeinoja. Esiselvityksessä on esitetty valtatien 13 parantamistoimenpiteiden periaatteet rekkajonojen aiheuttamien ongelmien lieventämiseksi. Kaakkois-Suomen tiepiiri on teettänyt tämän esiselvityksen Sito Oy:llä. Selvityksen laatimista on valvonut Juha Laamanen Tiehallinnon Kaakkois- Suomen tiepiiristä. Työn ohjauksesta ja päätöksenteosta on vastannut työryhmä, johon kuuluvat: Juha Laamanen Kaakkois-Suomen tiepiiri Hannu Heinikainen Kaakkois-Suomen tiepiiri Ossi Värri Itäinen tullipiiri Leo Talvala Nuijamaan tulli Petri Kukkonen Nuijamaan tulli Harri Malmen Rajavartiosto, Lappeenrannan rajavartioalue Jouni Lauren Rajavartiosto, Nuijamaan rajatarkastusasema Janne Määttänen Rajavartiosto, Nuijamaan rajatarkastusasema Pasi Leimi Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimi Reino Pusa Sito Oy Heikki Haila Sito Oy Selvitys on tehty Sito Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat Reino Pusa, Markus Väyrynen, Erika Mäisti, Sari Vertola ja Rauno Tuominen. Kouvola joulukuussa 2007 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys SISÄLTÖ 7 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 8 1.1 Selvitysalue ja lähtökohdat 8 1.2 Valtatien 13 nykytilanne 8 1.3 Nykyisen tien kunto 9 1.4 Tavoitteet 10 1.5 Aikaisemmat suunnitelmat ja toteutetut hankkeet 10 1.5.1 Valtatie 13 Mustola Suikinsilta toimenpideselvitys 10 1.5.2 Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa yhteysvälin kehittämisselvitys 10 1.5.3 Valtatien 13 parantaminen välillä Metsäkansolan paikallistie Suikinsilta 11 1.5.4 Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Mattila Muukko 11 1.5.5 Mustolan logistiikka- ja teollisuusalueen liikenneverkkoselvitys 11 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus 11 2 TOIMENPIDE-EHDOTUS 12 2.1 Raskaan liikenteen toimenpiteiden vaihtoehdot 12 2.1.1 Piennarlevennykset 12 2.1.2 Raskaan liikenteen lisäkaistat 12 2.2 Yksityistiejärjestelyt 13 2.3 Tien rakenteen parantaminen 13 2.4 Liikenteen hallinnan periaatteet 14 2.4.1 Liikenteen hallintajärjestelmä 14 2.4.2 Liikenteen tiedotus 15 2.5 Vaiheittain toteuttaminen ja kustannusarviot 15 3 JOHTOPÄÄTÖKSET, VAIKUTUKSET JA RISKIT 17 3.1 Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus 17 3.2 Ihmisten elinolot 17 3.3 Kunnossapito 17 4 JATKOTOIMENPITEET 18 5 LIITTEET 19 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Yleiskartta Suunnitelmakartat, toimenpidesuositus Tyyppipoikkileikkaus, raskaan liikenteen lisäkaista Vaihtuvat nopeusrajoitukset, Liikennetekninen periaatekaavio
8 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Selvitysalue ja lähtökohdat Valtatie 13 on osa keskisen Suomen poikittaista tieyhteyttä Kokkolasta, Jyväskylän, Mikkelin ja Lappeenrannan kautta Venäjän rajalle. Tiellä kulkee paljon kansainvälistä liikennettä ja tavarakuljetuksia ja se on yksi Suomen tärkeimmistä maayhteyksistä Venäjälle. Selvitysalueena on Lappeenrannan ja Nuijamaan välinen tieosuus valtatiestä 13. Tarkastelualue alkaa valtatieltä 6 Mälkiän eritasoliittymästä ja päättyy Metsäkansolan maantien liittymään. Liittymästä rajan suuntaan on rakennettu aikaisemmin raskaan liikenteen lisäkaista. Selvitysalue on Lappeenrannan kaupungin alueella. Tieosuudella ei ole kapasiteetista johtuvia sujuvuusongelmia. Palvelutaso- ja sujuvuusongelmia syntyy kuitenkin, kun rajan ylittävä liikenne ruuhkautuu. Nuijamaan rajanylityspaikalle muodostuvat rekkajonot aiheuttavat ongelmia muulle liikenteelle sekä haittoja tien varren ympäristölle ja asutukselle. Etenkin nykyisen tien kapeus muodostaa liikenneturvallisuusriskin rekkajonojen aikana toisensa kohtaavalle muulle liikenteelle, koska ajoradalle ei mahdu kolmea ajoneuvoa rinnakkain. Vuosien 2006 ja 2007 aikana rekkajonot ovat pidentyneet ja yleistyneet. Jonot ovat olleet pisimmillään liki 30 kilometrin pituisia ulottuen valtatielle 6 saakka. Tilapäisiä rekkojen pysäköimisalueita on jouduttu tekemään ajoittain myös valtatien 6 leveäpientareisille osuuksille. Vaalimaan rajanylityspaikan ruuhkautuessa yhä pahemmin on Tulli pyrkinyt ohjaamaan osan liikenteestä Nuijamaan rajanylityspaikalle. Tämä aiheuttaa rekkajonojen yleistymisen myös valtatiellä 13. Selvityksen lähtökohtana oli, että toimenpiteiden tulee tapahtua nykyisellä tiealueella ja niiden on oltava kustannuksiltaan edullisia sekä teknisesti nopeasti toteutettavia. 1.2 Valtatien 13 nykytilanne Nykyisen valtatien leveys on koko suunnitteluosuudella 8/7 metriä (tien leveys/ajoradan leveys metreinä). Nuijamaalle toteutettu uusi rajanylityspaikka otettiin käyttöön kesällä 2006. Rajanylityspaikan rakentamisen yhteydessä rakennettiin valtatielle 13 raskaan liikenteen lisäkaista noin 5 kilometrin matkalle Metsäkansolan maantien ja Nuijamaan rajanylityspaikan raskaan liikenteen odotusalueiden väliselle osuudelle. Tällä tieosuudella poikkileikkaus on 12,5/10,5 metriä. Raskaan liikenteen lisäkaistan rakentamisen yhteydessä rakennettiin myös liikenteen hallintajärjestelmä. Ratkaisu sisältää vaihtuvat nopeusrajoitukset, informaatio-opasteet ja muuttuvat kaistaopasteet sekä tarvittavan seurantalaitteiston rekkajonojen pituuden ja liikennetilanteen seurantaan. Nopeusrajoituksia ohjataan kelin ja jonotilanteen mukaan.
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 9 Nykyisen tien nopeusrajoitus on valtatien 6 ja Terminaalikadun välillä 60 kilometriä tunnissa ja loppuosalla 80 kilometriä tunnissa. Valtatien 6 ja Hanskantien välillä tie on valaistu. Tien varressa on noin 1,5 kilometrin pituinen kevyen liikenteen väylä välillä valtatie 6 - Heimosilta. Kevyen liikenteen väylä jatkuu osin epäyhtenäisenä Terminaalikadun varressa. Valtatien 13 liikennemäärä vaihtelee Lappeenrannan puoleisen pään 3 200 autosta vuorokaudessa Nuijamaan 2 100 autoon vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus 23-30 % on poikkeuksellisen suuri. Nuijamaan rajanylityspaikka on Suomen toiseksi vilkkain tieyhteys Venäjälle. Rajan ylitti vuonna 2006 keskimäärin 2 100 autoa vuorokaudessa, josta raskaita ajoneuvoja oli 27 % eli lähes 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nuijamaalla liikenne on kasvanut viime vuosina voimakkaasti uuden raja-aseman ja liikennejärjestelyjen myötä. 1.3 Nykyisen tien kunto Nykyisen tien kunnosta on tehty erillinen selvitys vuonna 2002 samana vuonna tehdyn toimenpideselvityksen yhteydessä. Tien kuntoraportti perustuu tie- ja kuntorekisterin tietoihin, maatutka-ajoon ja maastotarkastelun havaintoihin. Raportissa todetaan, että maastotarkastelun perusteella tien kantavuus ei ole niin hyvä kuin rekisteritietojen perusteella on pääteltävissä. Päällysteen ajourat kielivät erityisesti kantavan kerroksen hienonemisesta ja kantavuuden alenemisesta. Urautumista nopeuttaa tien kapeus. Tiessä on paljon routivilla kohdilla pitkittäis- ja poikkihalkeamia maatutkauksen ja sen tulkintojen perusteella on pääteltävissä, että kantava kerros on jauhautunut raskaan liikenteen kuormituksen vaikutuksesta. Kantavan kerroksen paksuus alittaa 100 millimetriä seuraavilla paaluväleillä: alkupaalu loppupaalu pituus 2300 2750 450 2820 3000 180 3440 3840 400 4330 4400 70 4440 4700 260 4900 5200 300 5260 5500 240 5540 6500 960 6640 6740 100 6820 8860 2040 9100 9260 160 9380 9760 380 10060 10120 60 10200 10400 200 11150 11500 350 yhteensä 6150
10 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kantavan kerroksen puutteita on havaittu vuonna 2002 yli 50 % osuudella tarkasteltavasta tiepituudesta (6150 metriä/11500 metriä). Voidaan olettaa, että etenkin raskaan liikenteen kasvu on lisännyt ja tulee lisäämään nykyisen tien kantavuuspuutteita. 1.4 Tavoitteet Työn alussa tavoitteena oli selvittää millaisilla toimenpiteillä, vaikutuksilla ja kustannuksilla rekkajonojen aiheuttamia ongelmia voidaan poistaa tiestön ylläpitoon varatuilla määrärahoilla. Työn ensimmäisen vaiheen johtopäätöksenä todettiin, että valtatiellä 13 ei ole mahdollista toteuttaa pienimuotoista piennarlevennystä ilman tiealueen leventämistä johtuen nykyisen tien kapeista pientareista, jyrkistä sisäluiskista ja tien huonosta kantavuudesta. Jatkossa tavoitteeksi otettiinkin selvittää ne kehittämistoimenpiteet, joilla raskaan liikenteen ongelmia voidaan vähentää pysyvämmin kohtuullisilla kustannuksilla. Samalla toimenpiteiltä edellytetään riittäviä liikenteen turvallisuus- ja sujuvuusvaikutuksia sekä ympäristöön kohdistuvien haittojen lieventämistä. Ratkaisujen tulee olla hyödynnettävissä yhteysvälin kehittämisen tavoitetilanteessa. 1.5 Aikaisemmat suunnitelmat ja toteutetut hankkeet 1.5.1 Valtatie 13 Mustola Suikinsilta toimenpideselvitys Toimenpideselvitys on laadittu vuonna 2002. Selvityksessä on esitetty: rakennettavaksi välille Metsäkansolan paikallistie - Suikinsilta raskaan liikenteen lisäkaista ja pääliittymien kanavointi välille valtatie 6 Metsäkansolan paikallistie Karhusjärven, Lempiälän ja Lyytikkälän alueille yksityistiejärjestelyjä ja kevyen liikenteen väylien rakentamista tievalaistuksen rakentamista siten, että koko tieosa valtatie 6 Suikinsilta on valaistu kantavuudeltaan heikkojen tieosien parantamista. 1.5.2 Valtatie 13 Lappeenranta Nuijamaa yhteysvälin kehittämisselvitys Pääteiden kehittämisen toimintalinjoja myötäilevä kehittämisselvitys on tehty vuonna 2002. Selvityksessä on: arvioitu yhteysvälin ongelmien merkitys ja olemassa olevien suunnitelmien sisältö suhteessa pääteiden kehittämisen toimintalinjoihin määritetty uudet suunnittelu- ja kehittämistarpeet vaiheistettu ja yhdistetty toimenpiteitä pääteiden kehittämisen toimintalinjojen painotuksia toteuttavalla tavalla.
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 11 1.5.3 Valtatien 13 parantaminen välillä Metsäkansolan paikallistie Suikinsilta Tieosalle on rakennettu raskaan liikenteen lisäkaista ja liittymäjärjestelyt sekä toteutettu liikenteenhallintajärjestelmä Nuijamaan rajanylityspaikan rakentamisen yhteydessä vuosina 2005 2006. 1.5.4 Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Mattila Muukko Tiesuunnitelma on laadittu vuonna 2005. Suunnitelmassa on esitetty valtatielle 13 rakennettavaksi Mustolan eritasoliittymä. Samalla valtatietä 13 rakennetaan Mälkiän eritasoliittymästä noin 1 kilometrin matkalla ja poistetaan nykyiset tasoliittymät. Eritasoliittymä rakennetaan vuoteen 2011 mennessä. 1.5.5 Mustolan logistiikka- ja teollisuusalueen liikenneverkkoselvitys Liikenneverkkoselvitys on valmistumassa Lappeenrannan kaupungin toimeksiannosta. 1.6 Maankäyttö ja kaavoitus Seutukaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Seutukaavat on vahvistettu vuosina 1979, 1987 ja 1988. Vaihekaavat korvaava seutukaava 4 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 25.11.1997 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.3.2001. Valtatie 13 sijaitsee pääosin maa- ja metsätalousalueella. Mustolan alueesta osa on varattu teollisuustoimintojen alueeksi ja valtatien 6 ja Teollisuusradan välinen alue taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava Maakuntakaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2004. Kaavan alustavissa tavoitteissa on esitetty valtatien 13 Lappeenranta Nuijamaan kehittäminen rajaliikenneyhteytenä. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa olevan, kaupunkimaisen alueen kattavan keskustaajaman yleiskaavan mukaan Mustolan alue yhdessä Pajarilan alueen kanssa muodostuu erääksi keskeiseksi työpaikkarakentamisen kasvusuunnaksi.
12 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys TOIMENPIDE-EHDOTUS 2 TOIMENPIDE-EHDOTUS 2.1 Raskaan liikenteen toimenpiteiden vaihtoehdot Rajanylitystä jonottamaan joutuvat rekat jäävät pääosin itäänpäin suuntautuvalle ajokaistalle tukkien sen kokonaan. Muu liikenne joutuu toimimaan yhden ajokaistan varassa. Vastakkaisesta suunnasta toisensa kohtaava liikenne väistää toisiaan rekkojen välissä ja liittymissä. Raskaat ajoneuvot ovat jonotilanteessa ajaneet tien sivuun niin pitkälle kuin on ollut mahdollista. Tästä on aiheutunut päällysteen ja sorapientareiden rikkoutumista ja joissakin kohdissa luiskien yläosien painumista raskaan liikenteen alla. Toimenpidevaihtoehtoina tutkittiin: 1. piennarlevennyksien rakentamista 2. raskaan liikenteen lisäkaistan rakentamista. 2.1.1 Piennarlevennykset Vaihtoehdossa tarkasteltiin piennarlevennysten sijoitusmahdollisuuksia teknisten ja ympäristönäkökohtien perusteella. Piennarlevennyksen kohteista on rajattu pois asutuksen ja kaiteiden kohdat, näkemäoloiltaan huonot tienkohdat ja pysähtymiskieltoalueet sekä osuudet, jossa on tievalaistus tien oikealla puolella. Pysähtymiskieltoalueita määritettäessä on otettu huomioon sekä toteutetut että ehdotetut uudet kohteet. Rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon tien luiskassa olevat kaapelit, joiden sijainti on varmistettava ennen rakentamisen aloittamista. Toimiakseen piennarlevennykset tulee toteuttaa lähes raskaan liikenteen lisäkaistan levyisinä johtuen nykyisen ajoradan kapeudesta. Raskaan liikenteen lisäkaistan toteuttamisen kustannukset eivät ajoradan kapeudesta johtuen suuresti poikkea piennarlevennyksien rakennuskustannuksista, mutta hyödyt ovat lisäkaistan rakentamisessa suuremmat. Tässä selvityksessä ei ole esitetty piennarlevennyskohteita vaan ne on arkistoitu suunnitteluaineistona. 2.1.2 Raskaan liikenteen lisäkaistat Vaihtoehdossa tarkasteltiin raskaan liikenteen lisäkaistan sijoitusmahdollisuuksia sekä pituussuunnassa että poikkisuunnassa. Raskaan liikenteen lisäkaista esitetään rakennettavaksi välille Soskuantie Metsäkansolan maantien liittymä. Lisäkaista on esitetty liitteenä 2 olevilla kartoilla.
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys TOIMENPIDE-EHDOTUS 13 Raskaan liikenteen lisäkaista esitetään rakennettavaksi siten, että kaistaa ei viedä liittymäalueen läpi yleisten teiden liittymissä. Kaista esitetään rakennettavaksi ajoradan oikealle puolelle valtatien geometrian pysyessä entisellään. Raskaan liikenteen lisäkaistan peruspoikkileikkaus on esitetty liitteessä 3. 2.2 Yksityistiejärjestelyt Raskaan liikenteen lisäkaistan rakentamisen yhteydessä on tarpeen toteuttaa yksityistiejärjestelyt Karhusjärven, Lempiälän ja Lyytikkälän alueella riittävän liikenneturvallisuuden takaamiseksi liittymissä. 1. Karhusjärven alueella ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet Martinpellontien ja sitä vastapäätä olevan yksityistien liittymien porrastus ja väistötila sekä linja-autopysäkkien järjestelyt Yksityistieyhteys välille Pelkolantie Sunintie Kevyen liikenteen alikulkukäytävä S6 Karhusjärventien liittymään noin paalulle 5600. 2. Lempiälän kohdalla Ajoneuvoliikenteen alikulku S5 ja yksityistie noin paalulle 6700. Linja-autopysäkit 3. Lyytikkälän kohdalla Väistötila Kaarnan maantien 14830 liittymään Silta S2 noin paalulle 8850 ja siihen kuuluvat kevyen liikenteen väylät Linja-autopysäkit Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä on syytä tarkastella kevyen liikenteen yhteyksiä ja niiden tarvetta. Kevyt liikenne voi käyttää valtatien 13 kanssa samansuuntaisia yksityisteitä niiden ollessa lähellä valtatietä. 2.3 Tien rakenteen parantaminen Valtatie 13 esitetään päällystettäväksi uudelleen noin 10,5 kilometrin pituudelta. Tien kantavuutta parannetaan noin 6,2 kilometrin matkalla lisäämällä kantavan kerroksen paksuutta niillä osin, missä kantavuus on puutteellinen. Lisäksi tehdään pienehköjä painuma- ja routakorjauksia ennen päällystämistä. Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä on paikallaan selvittää uudelleen nykyisen tien kantavuuspuutteet, koska raskaan liikenteen määrä on kasvanut huomattavasti edellisistä mittauksista.
14 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys TOIMENPIDE-EHDOTUS 2.4 Liikenteen hallinnan periaatteet 2.4.1 Liikenteen hallintajärjestelmä Vaihtuvien nopeusrajoitusten liikennetekninen periaatekaavio on esitetty liitteessä 4. Laitteiden alustava sijoittelu on esitetty liitteenä 2 olevilla suunnitelmakartoilla. Liikenteen hallinnan ratkaisujen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä tukea tien parantamiseen liittyviä ratkaisuja. Nykyisin valtatiellä 13 on telemaattinen liikenteen hallintajärjestelmä välillä Metsäkansolan paikallistie Nuijamaa. Järjestelmää laajennetaan välille Lappeenranta Nuijamaa. Uusien lisäkaistojen opastus voidaan toteuttaa vaihtuvilla tai kiinteillä opasteilla. Suunnitelmassa ja kustannusarviossa on esitetty kiinteät opasteet. Nykyisin laajennuksen alueella on yksi tiesääasema ja yksi liikenteen automaattinen mittauspiste. Lisäkaistojen alkuun ja loppuun on esitetty liikenteen mittauspisteet, joiden avulla voidaan seurata lisäkaistoilla olevan raskaan liikenteen määrää ja jonopituuksia. Pisteiden tarkempi sijoittelu ja jonoseurannan periaatteet tulee tarkentaa jatkosuunnitteluvaiheessa. Metsäkansolan maantien liittymästä noin kilometri Lappeenrannan suuntaan sijaitsee vaihtuva varoitus- ja tiedotusopaste, jossa kerrotaan raskaan liikenteen jonon muodostumisesta. Ennen uusien lisäkaistojen alkua tulisi sijoittaa vastaava opaste Lappeenrannan suunnasta. Nykyinen opaste voidaan siirtää em. paikalle tai voidaan hankkia uusi opaste. Kustannukset on arvioitu opasteen siirrolla. Liikenteen hallintajärjestelmän laajennus sisältää seuraavat ratkaisut: Vaihtuvat nopeusrajoitukset, 12 kappaletta. Vaihtuvan tiedotusopasteen siirto Hurtantien läheisyydestä Soskuantien luoteispuolelle. Liikenteen automaattiset mittauspisteet, 12 kappaletta ja nykyiselle mittauspisteelle lisäilmaisimet. Liikenteen ja kelin seurantakamerat, 5 kappaletta. Laajennus on alustavasti suunniteltu niin, että vaihtuvat nopeusrajoitukset alkavat Lappeenrannan suunnasta nykyisen 80 km/h nopeusrajoitusalueen alusta. Nykyisessä järjestelmässä välillä Metsäkansolan paikallistie Nuijamaa on kolme ohjausjaksoa. Laajennuksen jälkeen ohjausjaksot ovat alustavasti seuraavat: Rekkakaista 1 (Nuijamaa Vortsantie), OJ1 Rekkakaista 2 (Vortsantie Y5), OJ2 Rekkakaista 3 (Y5 Metsäkansolan paikallistie), OJ3 Metsäkansolan paikallistie Kaarnantie (rekkakaista 4), OJ4 Kaarnantie Pajarilantie (rekkakaistat 5-9), OJ5 Pajarilantie - Lappeenranta, OJ6. Nopeusrajoituksia ohjataan tiesääasemalta saatavien kelitietojen mukaan sekä liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä saatavien tietojen mukaan. Käytettävät nopeusrajoitukset ovat 80 kilometriä tunnissa, 60 kilometriä tun-
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys TOIMENPIDE-EHDOTUS 15 nissa ja 50 kilometriä tunnissa. Alinta nopeusrajoitusta käytetään, kun rekkajonot yltävät nykyisten rekkakaistojen ulkopuolelle. Liikenteen ohjauksen periaatteet tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. 2.4.2 Liikenteen tiedotus Liikenteen tiedottamisella voidaan vaikuttaa liikenteen kysyntään ja reitin valintaan. Tiedottaminen voi olla tiedotusta nykytilanteesta tai lähiajan ennusteesta. Tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat muun muassa: internet teksti tv radio tienvarsiteknologia. Tiedottamisesta ja tiedottamiseen liittyvien peruspalveluiden tarjoamisesta vastaa Tiehallinnon liikennekeskus (muun muassa liikenteen tiedotussivujen ylläpito). Rajaliikenteessä tienkäyttäjät tarvitsevat tietoa liikenteen sujuvuudesta, jonopituuksista sekä mahdollisista odotusajoista rajalla. Tiedottamisen avulla voidaan vaikuttaa jonkin verran sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi voidaan vaikuttaa reitinvalintaan sekä rajanylityspaikkojen keskinäiseen kuormitukseen. Nuijamaan tapauksessa reitinvalinnan kannalta merkittävä tieverkon solmukohtia ovat valtatieltä 7 erkaantuvat valtatiet 6, 15, 26 ja seututie 387. Näissä pisteissä tietoa voitaisiin tarjota myös tienvarsiopastuksen avulla. Luotettavan tiedon tuottaminen vaatii myös luotettavan liikenteen seurantajärjestelmän ja muut tarvittavat tietolähteet. Nykyisiä liikenteen seurantajärjestelmiä tuleekin kehittää niin, että niistä saatava tieto on mahdollisimman helposti ja luotettavasti hyödynnettävissä nykyisissä tiedotuskanavissa. Automaattisesta tiedon keruusta saatavien tietojen lisäksi tiedotuksessa voidaan hyödyntää muitakin tietolähteitä, kuten rajanylityspaikoilla toimivia viranomaisia (Tulli ja Rajavartiolaitos). 2.5 Vaiheittain toteuttaminen ja kustannusarviot Toteuttaminen Tässä selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä saadaan helpotusta ja lievennystä akuutteihin ongelmiin. Nuijamaan raja-aseman tuntumaan suunniteltu noin 500 rekan pysäköimisalue on seuraava laajempi kehittämisinvestointi, jolla on myös suurempi vaikutus rekkajonojen vähentämisessä. Raskaan liikenteen lisäkaista sekä siihen liittyvät yksityistiejärjestelyt ja ajoradan rakenteen parantaminen sekä tievalaistuksen rakentaminen esitetään toteutettavaksi yhtenä hankkeena. Liikenteen hallinnan toimenpiteet voidaan toteuttaa kerralla tai ohjausjaksoittain.
16 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys TOIMENPIDE-EHDOTUS Kustannusarviot Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 6,4 miljoonaa euroa. Kustannusarvio jakautuu seuraaviin osakustannuksiin Liikenteen hallinta 1,3 M Raskaan liikenteen lisäkaista 2,0 M Tien rakenteen parantaminen 0,6 M Sillat S2, S5 ja S6 1,0 M Päällystäminen 0,5 M Yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyt 0,4 M Tievalaistus 0,6 M
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys JOHTOPÄÄTÖKSET, VAIKUTUKSET JA RISKIT 17 3 JOHTOPÄÄTÖKSET, VAIKUTUKSET JA RISKIT 3.1 Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Raskaan liikenteen lisäkaista parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Rekkojen mahtuessa jonottamaan kokonaan lisäkaistalla muu liikenne pääsee ajamaan omalla kaistallaan rekkajonon ohi. Jonon kohdalla nopeusrajoitus on korkeintaan 60 kilometriä tunnissa. Ratkaisuilla on pyritty etenkin liikenneturvallisuuden turvaamiseen. Liikenteen hallinnan ratkaisut voidaan toteuttaa vaiheittain esim. ohjausjaksoittain. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon järjestelmän kytkeminen olemassa olevaan järjestelmään niin, että liikenteen hallinta toimii yhtenä kokonaisuutena. Järjestelmä voidaan toteuttaa pelkästään vaihtuvin nopeusrajoituksin tai yhdessä tiedotus- ja varoitusopasteiden kanssa. Riskinä liikenteen hallintajärjestelmän toteutuksessa voidaan pitää liikenteen seurantajärjestelmän luotettavuutta jononpituuden arvioinnissa. Jotta jononpituus ja jonon pään tarkka sijainti olisi luotettavasti tiedossa, vaatisi se huomattavasti tiheämpää liikenteen seurantaverkostoa tai manuaalisesti tapahtuvaa seurantaa liikennekeskuksesta. Nykyistä pahempia ongelmia muodostuu, jos rekkajonot ulottuvat Lappeenrannan kaupungin kohdalle. Tällöin joudutaan käyttämään poliisia yhä suuremmassa määrin liikenteen ohjaukseen, mutta se ei voine olla pitkäkestoista. Uudet pysähtymiskieltoalueet vähentävät tilaa, jossa rekat nykyään jonottavat, tämä saattaa siirtää jonoja valtatielle 6. 3.2 Ihmisten elinolot Ehdotetuilla toimenpiteillä parannetaan tien varren asukkaiden liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta, koska jonojen ohittaminen autolla, jalan tai polkupyörällä tulee nykyistä helpommaksi. Asutuksen kohdalle esitetyillä pysähtymiskielloilla pyritään poistamaan rekkajonojen aiheuttamat melu-, päästö- ja tärinähaitat tien varressa olevalle asutukselle, jolloin ihmisten asuinviihtyvyys paranee. Pysähtymiskielloilla pyritään poistamaan jonot myös yksityisteiden liittymien kohdalta, jolla on myös positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja liikenneturvallisuuteen. 3.3 Kunnossapito Raskaan liikenteen lisäkaistalla on kunnossapitoon sekä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Rekkajonojen siirtyminen lisäkaistalle helpottaa kunnossapitokaluston liikkumista jonoutuvilla alueilla.
18 Valtatien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys JATKOTOIMENPITEET Raskaan liikenteen lisäkaistan rakentaminen lisää kunnossapitokustannuksia koska kunnossapidettävä alue kasvaa ja tien hoitoa ja kunnostus on tehtävä nykyistä useammin. 4 JATKOTOIMENPITEET Kaakkois-Suomen tiepiiri lähettää selvityksen Etelä-Karjalan liitolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Tullille, Rajavartiolaitokselle ja Lappeenrannan kaupungille lausunnoille. Tiepiiri tekee selvityksen, palautteen ja lausuntojen perusteella päätöksen valtatien parantamisen periaatteista. Seuraavaksi laaditaan tiesuunnitelma, joka pyritään aloittamaan vuonna 2008. Tiehallinnossa on valmistumassa suunnitelma Kaakkois-Suomen rajaliikenteen hallintajärjestelmästä. Liikenteen hallinnan toimenpiteiden toteuttamisen osalta tärkeää on jonojen ja liikennemäärien luotettava seuranta tiejaksolla. Tietoja voidaan hyödyntää koko rajaliikenteen hallintajärjestelmässä. Tietojen perusteella pyritään ennakoimaan ylikysyntätilanteita rajanylityspaikoittain sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet rajanylityspaikkojen välisen kuormituksen tasaamiseksi.
Valttien 13 rekkajono-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Esiselvitys LIITTEET 19 5 LIITTEET 1. Yleiskartta 2. Suunnitelmakartat, raskaan liikenteen lisäkaista, toimenpidesuositus 3. Tyyppipoikkileikkaus 4. Vaihtuvat nopeusrajoitukset, liikennetekninen periaatekaavio
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 1 YLEISKARTTA
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 2/1
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 2/2
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 2/3
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 2/4
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 3 VT13 LAPPEENRANTA - NUIJAMAA, TYYPPIPOIKKILEIKKAUS
Valtatien 13 rekka-ongelmien lieventäminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa, Toimenpideselvitys LIITTEET Liite 4 VT 13 VÄLILLÄ LAPPEENRANTA NUIJAMAA, LIIKENTEEN HALLINTA, LIIKENNETEKNINEN PERIAATEKAAVIO RASKAAN LIIKENTEEN LISÄKAISTALLE