Lappeenrannan lukiiden piskelijahulln petussuunnitelma Päivitetty 6.6.2012 Sisällysluettel 1) Ennalta ehkäisevät tuen mudt lukissa 3 2) Kdin ja lukin välisen yhteistyön periaatteita ja mutja 3 3) Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen 4 4) Varhaisen puuttumisen malli 5 a) Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi 5 b) Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä 7 5) Opiskelun erityinen tuki 7 a) Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet lukissa 8 b) Alkukartitukset 9 c) Kurssimutinen erityinen tuki 9 d) Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena 10 e) Pedaggisen tuen suunnitelma 10 6) Maahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat 10 7) Opiskelijahultryhmä ja mniammatillinen tuki 11 8) Salassapit ja luttamuksellisuus 13 9) Ylippilastutkinnn erityisjärjestelyt 14 a) Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa 15 b) Miten erityisjärjestelyjä haetaan? 16 c) Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan 16 d) Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa 17 e) Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet 17 10) Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamistapausten käsittely 18 a) Seksuaaliseen häirintään puuttuminen 19 11) Päihteiden käytön ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen 19 12) Tupakintiin ja tupakan hallussapitn puuttuminen 20 13) Jaksamisen ngelmat: stressi, uupuminen ja masennus 21 a) Opiskelijiden hyvinvinnin seuranta ja ngelmien ennaltaehkäisy 22 14) Timinta äkillisissä kriiseissä, uhka ja vaaratilanteissa 23 Lähteet 24 1
Säädökset ja hjeet: Opiskelijahult n piskelijiden fyysisestä, psyykkisestä ja ssiaalisesta hyvinvinnista hulehtimista. HE205/2002: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi peruspetuslain, lukilain, ammatillisesta kulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetun lain 11 ja 16 :n muuttamisesta. Muisti (pdf, Opetushallitus). Oppilas ja piskelijahulta, kdin ja kulun/ppilaitksen yhteistyötä sekä turvallisuutta kskevista lakimuutksista. HE252/2006: Hallituksen esitys eduskunnalle uudesta lastensujelulaista. Lastensujelulaki 13.4.2007/417. Lain tarkituksena n turvata lapsen ikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainiseen ja mnipuliseen kehitykseen sekä erityiseen sujeluun. Opetusministeriön asettama työryhmä n määritellyt ppilashulln ja piskelijahulln tavitteita (OPM:n työryhmien muistiita 13:2002). Lukilaki 29 a (13.6.2003/478): Opiskelijahulllla tarkitetaan hyvän ppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä ssiaalisen hyvinvinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää timintaa. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittavaa siitä, että piskelijalle annetaan tiet hänen käytettävissään levista terveydenhulln ja ssiaalihulln palveluista ja hänet hjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukin petussuunnitelman perusteet 2003 (OPH:n määräys 33/011/2003). Opiskelijahulln tavitteena n luda turvallinen ja terve piskeluympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahult n piskeluympäristön hyvinvinnin edistämistä ja ppimisvaikeuksien ja muiden ngelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijiden sallisuutta man yhteisönsä hyvinvinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu piskelijahullsta kuuluu saltaan kaikille piskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahulta kskeva petussuunnitelman sa laaditaan yhdessä kunnan ssiaali ja terveydenhulln timeenpann kuuluvia tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa. Opiskelijahult ehkäisee, tunnistaa ja krjaa ppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja ssiaalisia vaikeuksia. Hyvä piskelijahulttyön tteutuminen edellyttää mniammatillista 2
yhteistyötä. Opiskelijahulta tteuttavat ppilaitksissa rehtri, pettajat, terveydenhulln työntekijät, psyklgit, ssiaalityöntekijät sekä piskelijan ppimista, hyvinvintia ja kuntutusta edistävät erityistyöntekijät. Hyvin järjestetty petus n keskeinen kein piskelijan kaikinpulisen hyvinvinnin edistämisessä. Kulutuksen järjestäjän tai ppilaitksen tulee lla timinnassa alitteellinen. Erityistä tukea tarvitsevat piskelijat tulee ttaa erityisesti humin. Opiskelijahulln tulee tukea piskelijan ppimista ja ehkäistä kulutuksen keskeyttämistä. 1 ENNALTA EHKÄISEVÄT TUEN MUODOT LUKIOISSA Luki pintihin hakeutumisvaiheessa ja etenkin luki pintjen alussa, ns. nivelvaiheessa, piskelijille ja heidän hultajilleen tiedtetaan lukikulutuksesta ja piskelijahulln eri mahdllisuuksista. Opiskelijaa hjataan rientitumaan luki pintihin ja hankkimaan tieta, miten ja mistä hän saa tarvittaessa apua ja hjausta: Opint hjaus: piskelu lukissa, ma pint hjelma, jatk pintihin rientiva suunnitelma liittyen itsetuntemukseen, kulutus ja työelämätietuteen, ylippilastutkintn ja jatk pintihin hakeutumiseen Ryhmänhjaus: ryhmähenki, kulun sisäinen tiedtus, keskustelut ja ryhmätapaamiset, pintjen etenemisen seuranta Ainekhtainen hjaus: kurssiesittelyt, piskeluhjeistus, suritusten arviinti, kertauskurssit, tukipetus, tieta aineen y kkeista ja jatk pinnista Erityispetus: piskelun taidt, alkukartitus (tiednsiirt perusasteelta), luki yms. lausunnt, erityisen tuen suunnitelmat ja knsultaati Tutrtiminta: luki pintjen esittelyt perusasteella, ma ryhmä tutuksi, vertaistuki pintjen alussa Opiskeluterveyden palvelut (terveydenhitaja, lääkäri yms.) Lukin järjestyssäännöt: edistetään kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä nivelvaihe pintjen alun tukeminen.dc 2 KODIN JA LUKION VÄLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEITA JA MUOTOJA Lukilaki 21.8.1998/629 2 2 mm. Lukikulutuksen tavitteet: nurten lukikulutuksessa tulee lla yhteistyössä ktien kanssa. Kdin ja lukin yhteistyössä periaatteena n vastavurisuus. Lukin vanhempainillissa pidetään esillä ajankhtaisia teemja esimerkiksi luki pintjen alitukseen, hjaus ja tukipalvelujen järjestämiseen, piskelijiden hyvinvintiin, ylippilastutkintn ja jatkkulutukseen liittyen. Vanhemmille tiedtetaan j hakuvaiheessa luki pintjen sisällöistä ja siirtymävaiheesta tiselle asteelle. 3
Wilman* hultajatunnusten ja muiden erillisten tiedtteiden myötä vanhempien n mahdllista saada tieta ppilaitksen timinnasta, seurata nuren pintjen etenemistä ja pissalja. Alle 18 vutiaiden piskelijiden pissalt selvittää hultaja. Myös kaupungin yhteisille ja lukiiden mille ktisivuille n kttu runsaasti tieta luki pinnista hultajienkin käyttöön. Hultajia kannustetaan pitämään aktiivisesti yhteyttä lukin kanssa. Kunkin piskelijan ma ryhmänhjaaja timii linkkinä kdin ja ppilaitksen välillä. Hultaja kutsutaan myös mukaan lukin piskelijahultryhmän palavereihin, js niissä käsitellään hänen lapsensa piskeluun liittyviä asiita. Lisäksi hultajia kutsutaan sallistumaan lukin eri tapahtumiin lukuvuden aikana. Hultajilta kysytään palautetta lukin timinnasta. Hulen puheeksitt hultajien kanssa: Yhteistyötä hultajien kanssa edistää se, että hultajilta pyydetään apua nuren hulen lievittämiseksi. Keskusteluissa painpiste n tavitteissa ja ratkaisumahdllisuuksissa, ei mahdllisten ngelmien laadussa tai syissä. (*Wilma n Primus piskelijahallint hjelman www liittymä. Wilmaa käyttävät mm. pettajat, piskelijat, terveydenhitajat ja hultajat. Wilma hjelmalla valitaan kursseja, arviidaan, merkitään pissalja, selataan työjärjestyksiä ja tiedtetaan.) 3 OPISKELIJOIDEN OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN Lukilaki 21.8.1998/629 27 Opiskelijiden kuuleminen: Kulutuksen järjestäjän tulee varata piskelijille mahdllisuus sallistua kulutuksen kehittämiseen sekä kuulla piskelijita ennen pintihin ja muihin piskelijiden asemaan lennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Lukilaki 21.8.1998/629 31 Oppilaskunta: Jkaisella ppilaitksella, jssa järjestetään tässä laissa tarkitettua kulutusta, n piskelijista mudstuva ppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä n edistää piskelijiden yhteistimintaa ja kulutyötä. Oppilaskunta käyttää piskelijiden puhevaltaa 27 :ssä säädetyissä asiissa. Yhteisöllisyyttä ja ssiaalista kasvua vidaan ppilaitksessa vahvistaa esimerkiksi tarjamalla piskelijille vaikuttamisen kanavia. Yhteisöllisyyden kkemus lisää nuren piskeluviihtyvyyttä. Opiskelijiden sallisuutta ja aktiivisuutta edistetään lukiissa etenkin lukuvuden kiertn liittyvien tapahtumien järjestämisellä sekä ppilaskunta ja tutrtiminnalla. Vusittain kunkin lukin ppilaskunnan vaaleissa valitaan uusi hallitus. Oppilaskunnalla n mahdllisuus järjestää yhteisiä tapahtumia ja tempauksia. Oppilaskunnalla n myös edustaja pettajakkuksissa, ja nurten ääntä kuullaan yhteisistä asiista päätettäessä. Tutrpiskelijat timivat vertaishjaajina etenkin luki pintjen alkuvaiheessa. Erilaisten kyselyjen avulla ppilaits vi kehittää yhteistiminnan ja sallisuuden mutja edelleen ja tukea piskelijiden ssiaalista kasvua: piskelijakyselyt pintplun eri vaiheissa, piskelijan pint hjelman tarkistus, henkilökhtainen hjaus ja ryhmänhjaajan haastattelut lukiplun eri vaiheissa. 4
Kursseilla ja prjektien avulla valmennetaan nuria myös laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 4 VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Varhaisen puuttumisen tavitteena n mahdllisimman aikaisessa vaiheessa auttaa tukea tarvitsevaa nurta sekä välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kk lukiyhteisössä. Opiskelijan tilanteesta saadaan tieta erilaisten seurantatimien avulla: Tiet piskelijan tuen tarpeista siirtyy peruskulusta lukin piskelijatietjen siirrn yhteydessä, mikäli uuden lukilaisen hultaja n antanut tiednsiirtn luvan. Jaksittaisissa ryhmänhjaajien ja pint hjaajan palavereissa seurataan säännöllisesti piskelijan piskelusuunnitelmien ja suritusten edistymistä. Luki pintjen ensimmäisenä vunna laaditaan piskelijille piskeluvalmiuksiin ja taitihin liittyvä alkukartitus. Arjen havaintjen perusteella kertyy kkemuksia siitä, selviääkö nuri pinnissaan. Opiskelutahdin npeus ja laajat asiakknaisuudet sekä lukemisen ja kirjittamisen määrä saattavat laukaista ngelmat vasta lukissa. a. Hulen vyöhykkeet ja huli puheeksi Opiskelijan ja hänen tilanteestaan kettua hulen astetta, mien auttamismahdllisuuksien riittävyyttä sekä lisävimavarjen ja avun tarvetta vidaan jäsentää ns. hulen vyöhykkeistön avulla. Myös piskelijat vivat itse arviida vyöhykkeistön avulla maa hulen astettaan ja tukitarpeitaan. - I Ei hulta vyöhyke: Ketaan nuren asiiden levan hyvin. Asiat ja ma timinta sujuu, niin kuin pitääkin ja tuttaa tivttuja tulksia. - II Pienen hulen vyöhyke: Ketaan pieni huli tai ihmettely käy mielessä, jpa tistuvasti. On kuitenkin vahva luttamus miin auttamismahdllisuuksiin. Näissä tilanteissa hulen puheeksi ttaminen ketaan suhteellisen helpksi, kska pystytään tarjamaan tukea. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuttaa tivttua myönteistä kehitystä. Pienen hulen vyöhykkeellä n hyvät mahdllisuudet varhaiseen puuttumiseen. - III Tuntuvan hulen vyöhyke (Harmaa vyöhyke): Huli n tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeint n käytetty tai ne vat vähissä. Usk miin auttamismahdllisuuksiin n ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää hulta n ilmennyt j pitkään. Tilanteet vat kurmittavia, tilanteeseen liittyvien tahjen työnjak n usein epäselvää tai muiden tahjen mukanalsta ei le tieta. Ketaan kasvavaa hulta, kaivataan lisävimavarja ja kntrllia, mutta llaan samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja vidaan pelätä liiittelevansa. Judutaan phtimaan myös velvllisuuksia, sitk vaitilvelvllisuus vai lakien/ säädösten velvitteet. 5
- IV Suuren hulen vyöhyke: Arviidaan nuren levan vaarassa. Huli n tuntuvaa ja mat keint vat lpussa. Vyöhykkeelle sijittuvat hulet eivät anna enää mahdllisuutta empimiseen. Ennakidaan, että nurelle käy tdella hunsti, ellei tilanteeseen saada muutsta heti. Kuva 1. Hulen vyöhykkeistö (Erikssn & Arnkil 2009) EI HUOLTA 1 PIENI HUOLI 2 TUNTUVA HUOLI 3 SUURI HUOLI 4 Ei hulta Pieni huli tai ihmettely Huli kasvaa ja n tuntuvaa. Hulta n paljn ja jatkuvasti, huli n erittäin lainkaan. käynyt mielessä. Luttamus miin mahdllisuuksiin suuri. Luttamus miin mahdllisuuksiin hyvä. heikkenee. Omat vimavarat ehtymässä. Omat keint lppumassa tai lpussa. Lisävimavarja, kntrllia ja muuts Ajatuksia Selvästi kettu lisävimavarjen ja tilanteeseen saatava heti. lisävimavarjen kntrllin*) lisäämisen tarve. tarpeesta. *) kntrllilla tarkitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajittamalla jtakin epätivttavaa asiaa esimerkiksi päihteiden käyttöä. Hulen vyöhykkeitä n neljä. Hulen vyöhykkeistössä huli nähdään jatkumna, jnka yhdessä ääripäässä n ei hulta tilanne ja tisessa ääripäässä suuren hulen tilanne. Hulen vyöhykkeistö n kielikuva ja rajat vat justavia. Huli n aina subjektiivinen kkemus, jka liittyy ennakintiin mista timintamahdllisuuksista tilanteessa. Huli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun mat timintamahdllisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Jkainen työntekijä tteuttaa piskelijahulta sana maa perustyötään, mutta etenkin ryhmänhjaajan velvllisuus n ttaa asia puheeksi, kun hän saa jstain viestin tai hän havaitsee piskelijan piskelua ja piskelukykyä haittaavia asiita. Js ryhmänhjaajalla tai pettajalla herää pienikin huli piskelijan tilanteesta, n se hyvä ilmaista piskelijalle. Usein tällainen keskustelunavaus riittääkin ja nuri krjaa tilanteen itsenäisesti. Js tämä ei tunnu riittävän, ryhmänhjaaja kerää hulikrttiin tsiasiihin perustuvia havaintja tapahtuneesta tai muutksesta. Havaintjen tulee aina liittyä asianmaisen henkilön piskeluun; käyttäytymiseen petustilanteissa, mahdllisiin muutksiin ppimiskyvyssä, selviytymiseen tverisuhteissa ja mahdlliseen kiusaamistilanteeseen. Menetelmäesimerkki valmistauduttaessa keskusteluun: Mistä let hulissasi nuren tilanteessa? (selkiinnytä ja jäsennä tilanne ennen hulen puheeksi ttamista esitä knkreettisia havaintja, ei yleisellä taslla) Mitä tapahtuu, js et ta hulta puheeksi? Kuinka suuri hulesi n? Mitä vimavarja (myönteistä) nuressa ja hänen tilanteessaan näet, jista vit myös kerta hultajille? Mitä sinä ja hultajat visitte tehdä tahillanne/yhdessä nuren tilanteen parantamiseksi? Miten tat hulesi/yhteistyötiveesi esille? Mihin puheeksi ttaminen jhtaa lähitulevaisuudessa? 6
b. Esimerkkejä piskeluun liittyvistä hulista ja esteistä: Jatkuva myöhästely, pissalt tunneilta tai tekemättömät tehtävät Heikk piskelumenestys, alisuriutuminen Puutteet piskelutavissa ja piskelutekniikissa Luku tai kirjitushäiriö Jaksamisen ngelmat, stressi, uupuminen ja masennus Jännittäminen, keskittymisvaikeudet, ahdistus Epäasiallinen käytös, muu pikkeava käytös Päihteiden käyttö (alkhli, tupakka, huumeet) Kiusaaminen tai kiusatuksi jutuminen, seksuaalinen häirintä Yksinäisyys, mielenterveysngelmat, syömishäiriöt Vakava sairaus, vammat Kun huli n tettu puheeksi, tehdään hultajien kanssa yhdessä knkreettinen suunnitelma, jka perustuu käytännön tekihin ja pieniin tavitteiden suuntaisiin askeliin. Kun suunnitelma n tehty, svitaan aika yhteiselle seurantapalaverille. Tapahtumat n syytä kirjata ylös. Asiat eivät yleensä krjaannu ensimmäisen puheeksitn jälkeen. Auttaminen saattaa edellyttää keskustelun avaamista uudelleen ja uudelleen. Ryhmänhjaaja vi myös hjata piskelijan pinthjaajalle, terveydenhitajalle tai piskelija vidaan kutsua hultajan kanssa (alle 18 v.) piskelijahultryhmään. Opiskelijalle tulee kuitenkin kerta, mikäli asia siirtyy piskelijahultryhmälle ja ryhmänhjaaja n yhteydessä ktiin. 5 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Lukin petussuunnitelman perusteissa (2003) tdetaan seuraavaa: Opiskelun erityisen tuen tarkituksena n auttaa ja tukea piskelijaa siten, että hänellä n tasavertaiset mahdllisuudet surittaa luki pintnsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset piskelijat, jtka vat tilapäisesti jääneet jälkeen pinnissaan tai jiden piskelun edellytykset vat heikentyneet vamman, sairauden tai timintavajavuuden vuksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat piskelijat, jtka tarvitsevat psyykkistä tai ssiaalista tukea. Opiskelijalla vi lla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, ssiaaliseen speutumattmuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ngelmien vuksi. 7
Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden piskelu vidaan lukilain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja lukin petussuunnitelmassa määrätään. Js piskelija vapautetaan jnkin ppiaineen piskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita pintja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukilain 13 :ssä tarkitetut ppimistilanteet ja kkeet tulee järjestää siten, että piskelijan yksilölliset tarpeet tetaan humin. Opiskelijalle vidaan laatia suunnitelma, jhn kirjataan, miten yksilölliset timenpiteet vidaan tteuttaa. Js piskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukissa, tukitimien suunnittelu ja tteuttaminen tulee alittaa välittömästi. a. Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tukitimet Lukissa tukimutja vat kdin ja ppilaitksen välinen yhteistyö, hjauksen järjestäminen, kieli ja kulttuuriryhmien petus, piskelijahult sekä piskelun erityinen tuki. Opiskelijiden tukemisessa krstuvat ennalta ehkäisevä timinta ja varhaisen puuttumisen timet. Luki pinnissa diagnsidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukihäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jtka vaikeuttavat saamisen sittamista, tulee ttaa humin arviinnissa, siten että piskelijalla n mahdllisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelijan kurssiarvsanaa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003.) Erityisjärjestelyt tarkittavat sellaisia svittuja timenpiteitä, jilla erityistä tukea saavaa piskelijaa autetaan. Lukilain 13 mukaan "erityistä tukea tarvitsevan piskelijan piskelu vidaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa ja kulun petussuunnitelmassa määrätään". Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan arviintikin vidaan tteuttaa niin, että "piskelijalla n mahdllisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet vidaan ttaa humin määrättäessä piskelija kurssiarvsanaa". (Opetussuunnitelman perusteet, OPH 2003). Oppimisen tukemisen tavat vaihtelevat ppiaineittain ja ppimisen pulman vakavuusasteen mukaan. Ennen tukimudista päättämistä n syytä keskustella erityispettajan ja piskelijan itsensä kanssa. Tukitimet riippuvat myös kurssin sisällöistä ja menetelmistä. Erityistä tukea tarvitaan useimmiten seuraavissa tilanteissa: lukemisen ja kirjittamisen vaikeus, sairaus tai muu vamma, kuulvamma tai vieraskielisyys. Opiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea myös mielenterveysngelmien tai arjenhallintaan liittyvien ngelmien vuksi. Erityistä tukea vivat antaa mniammatillisena yhteistyönä esimerkiksi aineenpettaja, ryhmänhjaaja, pint hjaaja ja erityispettaja. Aineenpettajan tuella n humattava merkitys piskelijan tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Opettajan hjaamiskeint liittyvät pedaggisiin ratkaisuihin sekä ymmärtävään ja aitn vurvaikutukseen piskelijan kanssa. Luki piskelussa tukea tarjtaan erityisjärjestelyin ppimistilanteissa ja kkeissa esimerkiksi seuraavin tavin: ppituntien rakenne (jhdnmukainen eteneminen ja hyvä jäsentely) materiaalivalinnat (havainnllisuus, selkeys ja mnipulisuus, keskustelun khteena leva materiaali jaetaan j etukäteen) 8
vältetään tilanteita, jissa piskelija jutuu kuuntelemaan, kirjittamaan ja lukemaan yhtä aikaa sähköinen ppimisympäristö avuksi; heiskirjallisuus ja muistiinpant timitetaan sähköisessä mudssa piskelijille teknisten apuvälineiden käyttäminen (äänikirjat, tietkne, digitaalikamera tai sanelin) lisäaika tehtävien surittamisessa, tehtävien jakaminen pienempiin kknaisuuksiin mahdllisuus täydentää tai krvata kirjallinen tehtävä/ke suullisesti (miettimisaikaa suullisessa kkeessa) vaihtehtisia tapja saamisen näyttämiseen: pari tai ryhmäke, kysymykset etukäteen, lähdeaineistn käyttömahdllisuus phtimalla, millin tarvitaan virheetöntä tekstiä, millin taas ikeinkirjitusvirheet eivät haittaa; suritusten arviinnissa pettaja vi jättää humitta selvästi tistuvat virheet, jtka jhtuvat lukivaikeudesta vältetään pyytämästä piskelijaa lukemaan tekstiä ääneen järjestetään rauhallinen työskentelytila ja riittävästi aikaa tehtävien tekemiseen Erityisen tuen järjestämisessä n lukin erityispettaja keskeisessä asemassa. Erityispettajan asiantuntemus piskelun ja ppimisen kysymyksissä tukee mniammatillista yhteistyötä piskelijiden tarvitsemien tukipalvelujen järjestämisessä. Erityinen tuki vi sisältää seuraavia asiita: b. Alkukartitukset tehdään pintjen alkuvaiheessa kerrtaan piskelijille, pettajille ja hultajille ppimisvaikeuksien ilmenemismudista eri ppiaineissa, erityisestä tuesta lukissa ja piskelijahullsta erityispettajan haastattelu, jssa kartitetaan erityisen tuen tarvetta c. Kurssimutinen erityinen tuki pedagginen tuki, jssa pääpain ppimaan ppimisessa, man ppimistyylin löytämisessä ja itsetunnn vahvistamisessa ppijana teemat: ppimisvaikeudet ppimistyyli, yleiset piskelutekniikat vieraan kielen piskelutekniikat luetun ymmärtäminen, lukutekniikat muisti, keskittyminen, mtivaati 9
kirjittamisen taitjen kehittäminen rentutuminen ppimisen tukena, stressinhallinta, mielikuvaharjitukset d. Erityistä tukea yksilö ja pienryhmäpetuksena lukitestaukset sekä muu yksilöllinen petus ja hjaus arviidaan piskelijan tarvetta hakea erityisjärjestelyjä ylippilaskirjituksiin tarvittaessa mudstetaan pienryhmä, jka kkntuu svitun ajan tietyn tavitteen ja teeman ympärillä e. Pedaggisen tuen suunnitelma piskelijalle laaditaan suunnitelma Wilman lmakkeeseen, jhn n kirjattu piskelijan erityisen tuen perusteet (esim. diagnsitu lukivaikeus) tuen tarpeet ja timenpiteet eri ppiaineissa tuen tarpeet ylippilastutkinnssa yhdessä piskelijan ja hultajan kanssa aineenpettaja mukana, mikäli mahdllista erityinen tuki lukiissa erityispetta 6 MAAHANMUUTTAJAT JA VIERASKIELISET OPISKELIJAT Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä piskelijita tuetaan selviytymään luki pinnistaan kuten jkaista lukin piskelijaksi valittua. Heille vidaan laatia yksilöllinen pintsuunnitelma. Opiskelijita infrmidaan j luki pintjen hakuvaiheessa erilaisista piskelumahdllisuuksista ja tukijärjestelyistä niin luki pintjen aikana kuin ylippilastutkinnn surittamisessakin. Lukissa mahanmuuttajat ja vieraskieliset piskelijat piskelevat ppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus jk sumi/rutsi tisena kielenä ppimäärän mukaan tai sumi/rutsi äidinkielenä ppimäärän mukaan. Maahanmuuttajan ja vieraskielisen piskelijan pint hjelman suunnittelussa tetaan myös humin hänen aikaisemmat pintnsa perusasteella tai ulkmailla, vapautus tietyn aineen pinnista, tait ja taideainepaintus luki pintjen alkuvaiheessa, erilaiset tukikurssit ja neljän vuden luki hjelma vivat tällöin lla timivia ratkaisuja. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille vidaan mahdllisuuksien mukaan järjestää myös man äidinkielen ja man uskntkunnan petusta yhteistyössä muiden lukiiden kanssa. 10
Maahanmuuttajapiskelijan sekä hänen hultajansa puutteellinen kielitait vi lla esteenä asiiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn maahanmuuttajavanhempien ja kulun välisessä vurvaikutuksessa. Tulkki tai käännöspalvelua vi tarvita myös vanhempainillissa ja piskelijahultpalavereissa, suunnitelmien laatimisessa, vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa sekä kulu ja piskelutdistusten tai muiden tärkeiden dkumenttien kääntämisessä. 7 OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA MONIAMMATILLINEN TUKI Opiskelijahultryhmän (OHR) timinnan tavitteena n edistää piskelijiden ja piskeluyhteisön hyvinvintia ja tarjta piskelijille tarvittava tuki esteettömään piskeluun. Ryhmän jäseninä vat rehtri, erityispettaja, pint hjaaja, ryhmänhjaaja, piskeluterveyden edustaja (terveydenhitaja, lääkäri, piskelukuraattri) sekä piskelija hultajineen. OHR tarjaa mniammatillista tukea erilaisten ngelmallisten tilanteiden selvittämiseksi: terveystarkastukset (terveydenhitaja, lääkäri) psyykkinen tuki (psykiatrinen sairaanhitaja/psyklgi) arjenhallinta (piskelukuraattri/kppari timinta); kulun keskeyttämisen uhka ilman jatksuunnitelmaa piskelu ja ylippilastutkintsuunnitelmat (pint hjaaja, erityispettaja, pettajat) pedagginen tuki, ppimaan ppiminen (erityispettaja) KOPPARITOIMINTA esite2.dc piskeluterveyden palvelutekste.dc Opiskelijahultryhmän kkuksien esityslistan laatii puheenjhtaja. Svitut timenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen kirjataan pöytäkirjaan. Opiskelijakhtainen hulikrtti, esityslista ja pöytäkirja vat Wilmassa Tuki lmakkeissa. Opiskelijahultryhmän tehtävänä n myös laatia lukuvusittainen timintasuunnitelma, jssa kuvataan etenkin piskelijiden ngelmien ennaltaehkäisyä ja hyvinvinnin seurantaa tukevia timintamutja. hrn timintasuunnitelma.d hrn esityslista-pöytäkirja. hrn hulikrtti.dc Mniammatillisen tuen asiantuntijihin tetaan yhteyttä tilanteen niin vaatiessa piskelijahultryhmän kautta. Opiskelija hultajineen vi myös itse hakeutua palveluihin. 11
Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin Opiskeluterveyden palvelut (www.ekste.fi palvelut) vat ennaltaehkäisevää terveydenhulta. Ajanvaraukset hituvat ensisijaisesti man lukin terveydenhitajan kautta seuraaviin palveluihin: terveydenhitaja lääkäri psyklgi tarpeen kartitus piskelukuraattri (myös Kppari timinta) psykiatrinen sairaanhitaja seksuaalineuvja Lappeenrannan Opiskeluterveyden palvelut hyperlinkissä: http://www.ekste.fi/kiinteasivu.asp?kiinteasivuid=459&nakymaid=30 Lääkärinhita vaativat päivystysluntiset sairaudet hidetaan avterveydenhullssa. Suun terveydenhullsta vastaavat avterveydenhulln hammashitlat. Erikislääkärit: esim. lausunt y tutkinnn erityisjärjestelyjä varten (neurlgi, fniatri) Etelä Karjalan ssiaali ja terveyspiirin nurispsykiatrian yksikkö tarjaa 13 22 vutiaille nurille nurispsykiatrian erikissairaanhidn palveluja mielenterveydellisissä asiissa. Nurispsykiatrian yksikköön kuuluu neljä eri timintayksikköä, jtka vat Sihti: selvittelypaikka mielenterveyden ngelmissa, elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen vaikeuksissa sekä psykssiaalisissa ngelmissa Nurispsykiatrian pliklinikka Nurispsykiatrian sast Nurispsykiatrian kuntuttava päiväyksikkö TE timistn palvelut: ammatinvalinnanhjaus, tietja työ, kulutus ja harjittelupaikista, ppispimuksesta, pintjen rahituksesta, ammateista ja työelämästä KELA: pintssiaaliset tuet (pinttuki, kulumatkatuki) Kela Kulumatkatuki (hyperlinkki) Tisen asteen ammatilliset ppilaitkset: hakeutuminen lukista ammatilliseen kulutukseen Opiskelijahultryhmän palavereissa svituista asiista tiedtetaan asiansaisille. Opettajan n tiedettävä piskelijan erityisen tuen tarpeet kurssin alkaessa. Opiskelijan pedaggisen tuen suunnitelma Wilmassa n piskelijaa pettavien käytössä: pettaja vi tarkistaa Wilmasta petusryhmänsä piskelijiden mahdlliset erityisen tuen suunnitelmat pettaja keskustelee erityispettajan ja aineryhmänsä pettajien kanssa erityisen tuen järjestämisestä pettaja keskustelee järjestelyistä myös piskelijan kanssa kurssin alkaessa ja sen kuluessa 12
Opiskelija n itse man tilanteensa asiantuntija, jten piskelijaa hjataan myös itse hulien ja ngelmien ttamiseen esille ja niiden avimeen käsittelyyn. Ryhmänhjaajan timinta prsessin käynnistämisessä sekä piskelijan lähihjaajana ja tukijana n ensiarvisen tärkeää. 8 SALASSAPITO JA LUOTTAMUKSELLISUUS Lukilaki 21.8.1998/629 32 Salassapit: Kulutuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet, lukin henkilöstö ja petusharjittelua surittavat henkilöt eivät saa luvattmasti sivullisille ilmaista, mitä he vat kulutukseen liittyviä tehtäviä hitaessaan saaneet tietää piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista ja taludellisesta asemasta. Edellä 1 mmentissa tarkitetut henkilöt sekä kuluterveydenhullsta ja muusta ppilashullsta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 mmentissa tai salassapitvelvllisuudesta erikseen säädetään, antaa tisilleen sekä kulutuksesta vastaaville viranmaisille piskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Henkilötietjen käsittelyssä lähtökhtana n luttamuksellisuus ja yhteistyö piskelijan ja tämän hultajan kanssa. Kun piskelijahulttyössä käsitellään yksittäistä piskelijaa kskevaa asiaa, niin asian käsittelyyn vivat sallistua ne piskelijan petukseen ja piskelijahulln järjestämiseen sallistuvat, jiden tehtäviin piskelijan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä vivat lla rehtri, ryhmänhjaaja tai pettaja, terveydenhitaja tai erityispettaja, kulupsyklgi, piskelukuraattri ja pint hjaaja ja tarvittaessa lääkäri ja lastensujelun ssiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn sallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Opiskelijahulttyössä käsitellään mnia piskelijaa ja hänen perhettään kskevia tietja, jtka vat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidlla tarkitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kielta ilmaista tiet suullisesti eli vaitilvelvllisuutta sekä kielta käyttää salaista tieta maksi eduksi tai tisen vahingksi. Salassa pidettäviä vat mm. tiedt piskelijiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökhtaisista lista, kuten elintavista, vapaa ajan harrastuksista, perhe elämästä, pliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja sallistumisesta yhdistystimintaan, sekä tiedt taludellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä vat piskelijahulta kskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedt, tiedt piskelijalle suritetusta psyklgisesta testistä tai sveltuvuuskkeesta sekä piskelijan kesuritukset. Opiskelijalle annettavat tdistukset vat julkisia lukuun ttamatta tdistuksiin pikkeuksellisesti sisältyvää piskelijan henkilökhtaisten minaisuuksien sanallista arviintia, jka n salassa pidettävä tiet. Salassapitvelvllisia vat rehtri, pettajat, petusharjittelijat, piskeluterveydenhulln edustajat, piskelukuraattrit, kulupsyklgit sekä petuksen järjestämisestä vastaavien timielinten jäsenet. Myöskään muut petuksen järjestäjän palveluksessa levat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietnsa saamia salassa pidettäviä tietja eivätkä luvuttaa salassa pidettäviä tietja sisältäviä asiakirjja. 13
Opiskelijahulttyöhön sallistuvilla n salassapitsäännösten estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen sekä piskelijan pettajalle ja petuksesta vastaavalle viranmaiselle piskelijan petuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedt. Tiedn luvuttaja jutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, nk kysymys sellaisesta tiedsta, jka n välttämätön piskelijan tai muiden piskelijiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luvutettava tiet vi kskea muun muassa sellaista piskelijan sairautta, jka tulee ttaa petustilanteissa humin. Vaikka tiedn luvuttamiselle lisikin edellä tdettu lain tarkittama peruste, yhteistyön ja luttamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi n syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan hultajan sustumus salassa pidettävän tiedn luvuttamiseen. Hultajan yksilöidyllä kirjallisella sustumuksella vidaan petuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietja pyytää myös muilta tahilta. Kun lukin piskelija täyttää 18 vutta, hän vi halutessaan kieltää mien piskelutietjensa luvuttamisen hultajille. 9 YLIOPPILASTUTKINNON ERITYISJÄRJESTELYT Js erityisjärjestelyjen tai erityisen tuen tarpeessa leva henkilö n tettu lukin piskelijaksi, tulee tuen tarve ttaa humin luki pintja ja ylippilastutkinta suritettaessa. (Lukin petussuunnitelman perusteet 2003, 4.4 Opiskelun erityinen tuki). Js kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin erityisen painava peruste, ylippilastutkint lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin (Laki ylippilastutkinnn järjestämisestä 672/2005, 8 ). Js kkelaalla n kuulvamma, lukihäiriö, sairaus, vamma tai hän n vieraskielinen, hänen kkeensa vidaan jk järjestää pikkeavasti ja/tai em. asiat vidaan ttaa humin lpullista arvsanaa päätettäessä. Sama kskee kkelasta, jka n sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuksi estynyt surittamasta kkeita samalla tavalla kuin muut kkelaat. Ylippilastutkintlautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kkelaan tai hänen hultajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtineuvstn asetus ylippilastutkinnsta 915/2005, 6 ). Ylippilastutkintlautakunta n antanut erilliset määräykset ja hjeet kuulvamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden humin ttamisesta ylippilastutkinnssa. Ylippilastutkintlautakunnan määräyksiä ja hjeita (hyperlinkki): http://www.ylippilastutkint.fi/fi/ 14
Taulukk 1. Sairauden, vamman tai muun pultlauseen ttaminen humin ylippilastutkinnssa Aihe Lukihäiriö, lievä Lukihäiriö, keskivaikeavaikea Erityisjärjestelyt mahdllisia ei kyllä Kuulvamma kyllä (vapautus kuullunymmärtämiskkeesta) Vieraskielinen ei kkelas Sairaus tai vamma Vaikea elämäntilanne Arvsanakrtus Lisätietja Tarvittavat lausunnt (YTL:n lmakkeet) kyllä (vain yhdessä kkeessa) kyllä (arvsanakrtus erityisjärjestelyjen lisäksi vain pikkeustapauksissa) kyllä ei merkintää tutkinttdistukseen ei merkintää tutkinttdistukseen merkintä vapautuksesta tutkinttdistukseen x (ensisijassa pakllisissa kkeissa) ei merkintää tutkinttdistukseen kyllä kyllä nnettmuus, tapaturma, äkillinen sairastuminen, näkövamma, CP vamma, nivelja reumasairaus, mielenterveyteen liittyvät ngelmat Erityispettajan tai puheterapeutin tai psyklgin lukilausunt (arviinnissa käytettävä vähintään klmea eri testiä) lukilausunt ja erikislääkärin lausunt erikislääkärin lausunt selvitys vieraskielisyydestä lääkärintdistus, rehtrin tai asiantuntijan (psyklgi, lääkäri, erityispettaja) pultlause ei kyllä rehtrin tai asiantuntijan (erityispettaja, psyklgi tai lääkäri) laatima pultlause Lukissa tiedtetaan YTL:n määräyksistä piskelijille ja hultajille j luki pintjen alkuvaiheessa, jtta vidaan ajissa ryhtyä hankkimaan tarvittavia lausuntja. Opiskelija n myös itse vastuussa siitä, hankkiik hän lausuntja ja hakeek erityisjärjestelyjä. sairauden tai vamman humin t luku- ja kirjitushäiriön humi kuulvamman humin ttaminen y a. Ketilanteen erityisjärjestelyt ylippilastutkinnssa Erityisjärjestelyjä haetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja ne vivat lla seuraavanlaisia: pitkätaukinen kuullunymmärtämiskkeen äänite lisäaika kuullunymmärtämiskkeen lpussa lisäaika kirjallisessa kkeessa (6 tunnin kirjitusajan saa ylittää yhdellä tai kahdella tunnilla) erillinen ketila; myös ketilan istumajärjestystä laadittaessa sijittelussa n tettava humin kkelaan tarpeet 15
ikeus käyttää vastausten kirjittamiseen tietknetta erillisessä ketilassa (tietkneen tekstinkäsittelyhjelmasta n pistettu ikeinkirjituksen tarkistus). Suurennuslasin, lisävalaisimen tai lukin kkelaalle ketilaisuuden alussa antaman värillisen muvitaskun käyttöön ei tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. vapautus äidinkielen esseekkeen puhtaaksi kirjittamisesta vapautus ptisen vastauslmakkeen täyttämisestä iskirjaimiset tehtävät avustaja (vammaisen piskelijan henkilökhtainen avustaja saa antaa teknistä avustusta, mutta ei timia valvjana) pistekirjituksiset tehtävät näkövammaisille kkelaille tarkitetut tehtävät tekstitiedstina cd levyillä tai krvaavat tehtävät Tavitteena n, että kkelasta autetaan ensisijaisesti ketilanteen erityisjärjestelyillä eikä arvsanamuutksella. b. Miten erityisjärjestelyjä haetaan? YTL n antanut hjeet erityisjärjestelyjen hakemiseen seuraavasti: Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti lautakunnalta, kun kkelas ensimmäisen kerran ilmittautuu tutkintn. Erityisjärjestelyjä vi hakea myös hajautetun tutkinnn llessa kesken, mikäli niiden välttämättömyys havaitaan hajautetun tutkinnn alittamisen jälkeen. Erityisjärjestelyhakemus kirjitetaan hakemuksen kirjittamishetkellä vimassa levaan lautakunnan laatimaan lmakkeeseen (liitteenä hakemusmallit). Hakemukseen n liitettävä erikislääkärin lausunt sairaudesta tai vammasta. Lääkärinlausunnsta tulee käydä ilmi diagnsi ja lääkärin erikisala. Äkillisissä sairaustapauksissa rehtri vi saada lautakunnalta suullisen luvan erityisjärjestelyihin. c. Lääkärintdistuksen tai pultlauseen vaikutus arvsanaan Opettajat eivät ta lääkärintdistuksia tai pultlauseita humin ylippilaskkeen arvstelussa, vaan ne käy läpi lautakunnan eri valikunnat tulsten valmistuttua. Arvsanan nstamista harkittaessa tetaan humin kkelaan sairauden, vamman tai vieraskielisyyden vaikeusaste sekä kkelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvsanan alarajan välinen piste er. Arvsanamuuts n mahdllinen yhdessä kkeessa tai ensisijaisesti pakllisissa kkeissa, mutta vain sillin, kun pistemäärä sijittuu riittävän lähelle ylempää arvsanaa. Kkelas vi halutessaan esittää lautakunnalle tivmuksen krtuksen khdistamisesta tiettyyn kkeeseen. 16
d. Vieraskieliset kkelaat ylippilastutkinnssa Js piskelijan äidinkieli ei le sumi, rutsi tai saame, hän vi surittaa ylippilaskirjituksissa äidinkielen kkeen sijasta sumi tai rutsi tisena kielenä kkeen. Js ylippilaskkelaan äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa ylippilastutkinnn tai erillisen kkeen, tai äidinkieli n muu kuin se kieli, jlla hän surittaa äidinkielen kkeen, taikka kkelaan kesuritusta n heikentänyt jkin muu erityisen painava peruste, lautakunta vi ttaa tämän arvstelussa humin. (L 672/2005, 8 ) Jkin muu erityisen painava peruste n esimerkiksi se, että kkelas n käynyt pitkään kulua ulkmailla. Vieraskieliseksi vidaan katsa myös syntymäkuur tai varhaislapsuudessa kuurutunut kkelas. Selvitys vieraskielisyydestä tehdään ylippilaslautakunnan laatimaan lmakkeeseen kkelaan ja hänen hultajansa sustumuksella. Selvitys timii pultlauseena, mutta haluttaessa siihen vi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta (ei vaikeuksia, lieviä vaikeuksia, selviä vaikeuksia, vakavia vaikeuksia YTL:n lukitus) tai sen vaikutuksesta kkelaan kulumenestykseen (äidinkielen tai sumi tisena kielen pettajan ja jnkin reaaliaineen pettajan arvit). lmake selvitys vieraskielisyydestä.d ytln määräys vieraskielisistä kkelai e. Valinnaisen ylippilastutkinnn tumat mahdllisuudet Kkelaan ylippilastutkintn kuuluu vähintään neljä ketta, jista äidinkielen ke n kaikille pakllinen. Kkelas valitsee klme muuta tutkintnsa pakllista ketta seuraavien neljän kkeen juksta: tisen ktimaisen kielen ke, yksi vieraan kielen ke, matematiikan ke ja yksi reaaliaineessa järjestettävä ke. Kkelas vi lisäksi sisällyttää tutkintnsa yhden tai useamman ylimääräisen kkeen. Js kielten piskelu tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, matematiikan pitkän ppimäärän, vieraan kielen lyhyen ppimäärän ja reaaliaineen kkeet. Js matematiikka tuttaa kkelaalle vaikeuksia, hän vi valita pakllisiksi kkeiksi esimerkiksi äidinkielen, tisen ktimaisen kielen*, vieraan kielen* ja reaaliaineen kkeet. (*vähintään tisesta ke pitkän ppimäärän mukaan). Js kkelaalla n vaikeuksia jnkin pakllisen kkeen surittamisesta hyväksytysti, mutta hän selviää riittävän hyvin muista kkeista, hän vi tulla ylippilaaksi kmpensaatin kautta. Tutkintn kannattaa sillin valita ylimääräisiä kkeita ja saada niistä lisää kmpensaatipisteitä. (Ar, Siisknen & Ahnen 2007.) 17
10 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY JA KIUSAAMISTAPAUSTEN KÄSITTELY Kiusaamisesta n kyse, kun yksi tai useampi piskelija tistuvasti lukkaa piskelutveriaan henkisesti tai fyysisesti tai js yhdelle ja samalle piskelijalle n tistuvasti aiheutettu harmia, haittaa tai pahaa mieltä. Havaitseminen: Aikuinen, jka tietää kiusaamisesta, n velvllinen puuttumaan asiaan. Opiskelijita rhkaistaan vastustamaan kiusaamista ja kertmaan kiusaamisesta. Kulukiusaamisen selvittäminen ja timenpiteet: Akuutteihin kiusaamistapauksiin puututaan keskustelujen avulla. Keskustelut dkumentidaan. Ensimmäiseksi kuullaan erikseen kiusattua ja kiusaajaa. Tapauksesta riippuen asian hitaa humin tehnyt pettaja tai ryhmänhjaaja, ja selvittelykeinna vi käyttää myös vertaissvittelua. Mikäli kiusaaminen ei pääty, tetaan yhteyttä hultajiin ja asia viedään OHRkäsittelyyn. Kiusaajan myötäilijät ja kiusattua tukevat piskelijat vidaan myös puhuttaa. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, asia hjataan viranmaiskäsittelyyn lain mukaan. keskustelumalli kiusatun ja kiusaamise kiusaamistilanteisiin puuttumisen malli.dc Kiusaamisen ennaltaehkäisy Uusien piskelijiden vastaantt Uusille piskelijille sekä hultajille kerrtaan lukin timintatavista. Lukuvuden alussa kiinnitetään erityistä humita uusien piskelijiden ryhmäyttämiseen. KiVa kulun periaatteet: 1. Välitön puuttuminen ilmi tulleisiin kiusaamistapauksiin. 2. Ryhmäilmiöiden havainninti ja ymmärtäminen. 3. Oman timinnan merkitys ryhmässä. 4. Kiusaamisen humaaminen. Kiusaamiselta pulustautuminen. Kiusaamisen vastustaminen. Kiusaamisen jälkeinen seuranta 18
Kun kiusaamistilannetta n selvitelty, alitetaan tukitimet. Ryhmänhjaaja seuraa piskelijan kulunkäyntiä tarkasti. Erityisesti humiidaan epäselvät pissalt ja tehtävien laiminlyönti. Knfliktien selvityksen jälkiseurannassa n leellista, että pettaja pääsee antamaan asianmaisille myös psitiivista palautetta. a. Seksuaaliseen häirintään puuttuminen Lukin petussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan lukin sivistysihanteena n muun muassa pyrkimys ikeudenmukaisuuteen ja lukikulutuksen tulee edistää avinta tasa arva ihmisten välillä. Seksuaalinen häirintä n usein yhteydessä muuhun kulukiusaamiseen. Häirintään puututaan lukissa samalla tavin kuin muuhunkin kiusaamiseen. Tieta nurten kkemasta häirinnästä saadaan esimerkiksi Kuluterveyskyselyjen ja ppilaitksen mien tasa arvkyselyjen avulla. Seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvän kasvatuksen kenties keskeisin tavite n nuren itsetunnn tukeminen. Js ppilas kkee, että häntä arvstetaan, hänen itsearvstuksensa kasvaa. Osa piskelijista n saattanut kkea seksuaalista häirintää, jtkut vivat phtia maa seksuaalista suuntautumistaan tai identiteettiään ja jku vi tuntea veta samaa sukupulta levaan henkilöön. Opettajan n hyvä muistaa nurten erilaisuus ja pyrkiä hulehtimaan siitä, että kaikki vivat tuntea lnsa hyväksytyksi ja turvalliseksi ryhmässä. Ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvien asiiden käsittely saattaa herättää jissakin piskelijissa epämiellyttäviä tunteita tai ahdistusta. Tunnereaktiihin kannattaa varautua eli miettiä etukäteen, kuinka timisi eri tilanteissa. Yhteistyö Opiskeluterveyden kanssa tilanteisiin valmistautumisessa n hyödyllistä. Sukupulista häirintää n ei tivttu humi, jka liittyy sukupuleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe tisen sukupulesta, sukupuleen liittyvä kiusaaminen, tet, jtka saavat tuntemaan itsensä nlksi, pelkkaaksi, lukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Seksuaalista häirintää n muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartala, pukeutumista tai yksityiselämää kskevat puheet ja kysymykset. Ehdttelu, vaatiminen ja fyysinen kskeminen sekä raiskaus tai sen yritys vat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupulinen humi muuttuu häirinnäksi sillin kun sitä jatketaan, vaikka humin khde ilmaisisi sen levan epämiellyttävää. lastensujeluilmitust a kskeva ilmitusvelv 11 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISY JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN 19
Päihteiden käytön ennalta ehkäisy ja päihteiden käyttöön puuttuminen kuuluvat piskelijahultn. Opiskelijiden päihteidenkäyttöä ennaltaehkäistään terveyskasvatuksen, erilaisten tapahtumien ja teemaviikkjen yhteydessä annettavalla päihdevalistuksella ja keskusteluilla. Opiskelijita hjataan terveisiin elämäntapihin. Usein päihteidenkäyttäjän tunnistaminen vi lla vaikeaa. Varhaisireina vivat näkyä velvllisuuksien laiminlyönti, tapaturma alttius, käytösmuutkset ja runsaat pissalt. Päihteiden käytön haitallisia seurauksia vivat lla myös tapaturmat, tisen satuttaminen ja riidat. Varhaiset timenpiteet auttavat piskelijaa eniten. Varhaisen puuttumisen tavitteena n nuren päihteettömyys ja khtuukäytön edistäminen. Päihteitä vat esimerkiksi huumausaineet, alkhli ja jtkut haitalliset lääkkeet liiallisesti käytettynä. Jkaisella piskeluyhteisön jäsenellä n ikeus ja velvllisuus puuttua piskelijan piskelua haittaavaan tai muutin hulestuttavaan päihteiden käyttöön. Hitn hjaaminen kskee piskelijaa, jlla n tai jlle n kehittymässä alkhlin tai muiden päihteiden käytöstä pintja haittaava terveydellinen tai ssiaalinen ngelma. Päihtyneenä ei vi sallistua petukseen. Esiintymisestä päihtyneenä kulualueella vi aiheutua piskelijalle seuraamuksia, jtka perustuvat ppilaitksen järjestyssääntöihin tai lukilakiin. Js piskelija esiintyy ppilaitksessa päihteiden vaikutuksen alaisena, niin henkilökunta puuttuu asiaan. Opiskelija viedään esimerkiksi terveydenhitajan vastaantlle, jssa päihdengelmaa hidetaan tai sen hit vidaan käynnistää. Päihtynyt piskelija pistetaan ppilaitksesta. Päihteiden ngelmakäyttöä epäiltäessä edetään esimerkiksi seuraavin askelin: 1) huli tetaan puheeksi piskelijan kanssa; 2) huli tetaan puheeksi terveydenhitajan kanssa (piskelijan elämäntilanteen selvittäminen) ja hultajien kanssa; 3) tarvittaessa mniammatillisen työryhmän neuvttelu (svitaan jatktimenpiteet). 12 TUPAKOINTIIN JA TUPAKAN HALLUSSAPITOON PUUTTUMINEN LUKIOSSA Nurella n ikeus terveelliseen ppimisympäristöön. Tupakinti, myös passiivinen sellainen, n terveydelle haitallista. Lappeenrannan kaupungin kulutuslautakunta n päättänyt 11.1.2000 tupakkalain mukaisesti, että tupakinti n kielletty kaikissa ppilaitsten sisätilissa ja ulkalueilla. Tupakkalain mukaan tupakkatutteiden ja tupakintivälineiden myynti ja luvuttaminen n kielletty alle 18 vutiaille. Sama sääntö kskee nuuskan myyntiä ja luvutusta. Lukiiden järjestyssäännöt tukevat tupakintikielta lukiissa. 20