Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011
Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto). Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen.
Kuntauudistus koskee jokaista kuntaa Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkiyttää ja yksinkertaistaa hallintoa sekä vahvistaa paikallista demokratiaa.
Kuntauudistuksen tavoitteet 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Valtakunnallinen kuntauudistus 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen Hallituksen laatiminen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kuntakuulemiset Kriteerien vahvistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE 6
Kuntauudistus 2015 PARAS-laista rakennelakiin Elinvoimaiset kunnat Valtionosuusuudistus Selkeämpi ja kannustavampi Kuntalain uudistus Pääpaino: johtaminen, hallinto, demokratia ja talous
Naiset kuntapäättäjinä Kunnanvaltuutetuista 36,7% naisia, 63,3% miehiä Kunnanvaltuuston puheenjohtajista 27%, varapuheenjohtajia 25% (2009) Kunnanhallituksen puheenjohtajista 21%, varapuheenjohtajista 35% (2009) Kunnanhallitusten jäsenistä 46% Kunnanjohtajista noin 14%
Kiintiöt ovat turvanneet lautakunnissa tasapuolisemman edustuksen Sosiaali- ja terveys Opetus- ja kulttuuri Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Muut Yhteensä Puheenjohtaja Varapuheen johtaja 37 37 13 20 27 43 42 22 35 35 Jäsen 51 50 45 45 48 Luvut kuvaavat naisten %-osuutta.
Kuntalaisten päätösvallan vahvistaminen Tasa-arvon edistäminen kunnissa ajankohtaista Ikärakenteen muutoksen rinnalla haasteena turvata monipuolinen päättäjäjoukko Lähidemokratian keinot avuksi Päätöksenteon delegointia palvelun käyttäjille, asuinalueelle, kaupunginosalautakunnille ja kaupunginosavaltuustolle...