AINEISTO JA MENETELMÄT

11.7.2008 <Sepon kommentteja syksyn ja alkutalven eri vaiheilta> 12.2.2009<Noora> Sairaudet ja koulutus heikon kognitiivisen toimintakyvyn määrittäjinä 55 vuotta täyttäneillä naisilla ja miehillä JOHDANTO Vanhusten määrä lisääntyy nopeasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Vuoden 2007 lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli 16,5 % väestöstä (Tilastokeskus: väestörakenne 2007), ja osuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä runsaaseen neljännekseen. Samana aikana 85 vuotta täyttäneiden osuus enemmän kuin kaksinkertaistuu, 1,8 %:sta 3,9 %:in (Tilastokeskus: väestöennuste 2007). Väestön vanhenemisen seurauksena erilaiset sairaudet ja toimintakyvyn vaikeudet lisääntyvät. Jotta iäkkäiden ihmisten elämänlaatua voidaan parantaa, tarvitaan tietoa mahdollisuuksista ja keinoista vaikuttaa ikääntymisen tuomiin muutoksiin. Muuttuvassa ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa kognitiivisella toimintakyvyllä on kasvava rooli päivittäisistä tehtävistä selviytymisessä. Yksi ikääntymistutkimuksen suurista haasteista on selvittää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen esiintyvyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä vanhusväestössä, jotta kyetään kehittämään tehokkaita ehkäisytoimenpiteitä ja osataan kohdistaa ne oikeisiin väestöryhmiin. Kognitiiviselle (tiedolliselle, älylliselle) toimintakyvylle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Se nähdään usein psyykkisen toimintakyvyn yhtenä osa-alueena, johon kuuluvat havaitseminen, muisti, oppiminen, ajattelu, kommunikointi, kielenkäytön taito, päätöksenteko sekä ongelmanratkaisu (Ilmarinen 1999). Kognitiivisen toimintakyvyn mittaamiseen käytetyt menetelmät voidaan jaotella kolmeen luokkaan: 1) älykkyystestit, 2) kliiniset neuropsykologiset testit ja 3) laboratoriotestit. Kognitiivista toimintakykyä mittaavia testejä, etenkin kliinisiä neuropsykologisia testejä, käytetään kognitiivisen toimintakyvyn heikentymisen ja dementioiden seulontaan sekä yleensäkin kognitiivisen suorituskyvyn arviointiin. (McDowell & Newell 1996.) Osa tutkimusmenetelmistä, kuten Mini-Mental State Examination (MMSE) -testi, on helppokäyttöisiä ja nopeita toteuttaa (Folstein ym. 1975). Useat sairaudet voivat heikentää kognitiivista toimintakykyä. Yleisimpiä näistä ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertohäiriöt ja Lewyn kappale -tauti, jotka ovat tärkeimpiä dementian aiheuttajia. Dementiassa on kyse etenevästä aivotoiminnanhäiriöstä, jossa kognitiiviset toiminnot heikkenevät hyvin laaja-alaisesti ja pysyvästi (Sulkava 2005). Väestön ikääntyessä dementia on yhä tärkeämpi kansanterveydellinen ja sosiaalinen ongelma. Sulkavan (2005) arvion mukaan 65 74-vuotiaista noin 4 %, 75 84-vuotiaista 10 % ja 85 vuotta täyttäneistä noin 35 % sairastaa vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa. Aivoja rappeuttavien sairauksien lisäksi monet muut yleissairaudet voivat heikentää kognitiivista toimintakykyä. Sydän- ja verisuonisairauksien yhteys heikkoon kognitiivisen toimintakyvyn on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa (esim. Breteler ym. 1994). Vaikka useissa tutkimuksissa on todettu heikon kognitiivisen toimintakyvyn yhteys masennukseen, ei ole varmuutta, onko masennus sen todellinen riskitekijä vai ensioire (Dal Forna ym. 2005). Kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivillä aivojen hapenpuute voi aiheuttaa kognitiivisen suoriutumisen heikkenemistä. Kroonisiin 1

keuhkosairauksiin liittyy usein myös tupakointi, joka puolestaan valtimomuutoksia aiheuttamalla voi alentaa kognitiivista toimintakykyä. (Strandberg & Alhainen 2001.) Tapaturman aiheuttama pään alueen vamma voi johtaa pysyvään heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn (Erkinjuntti ym. 2001). Diabeteksen yhteys kognitiivisen suoriutumisen heikkenemiseen on todettu lukuisissa tutkimuksissa (Ott ym. 1999, Luchsinger ym. 2001, MacKnight ym. 2002, Xu ym. 2004). Kognitiivisessa suoriutumisessa tapahtuu eriasteista hidastumista ikääntymisen myötä, mutta yksilölliset erot ihmisten välillä ovat suuria (Hervonen, Pohjolainen & Kuure 1998, Hänninen & Soininen 1999, Tuomainen & Hänninen 2000). Ikääntyessä muistin osaalueet heikkenevät eri nopeudella: merkittävimmät ikääntymisen muutokset kohdistuvat työmuistiin ja tapahtumamuistiin (Kuikka & Pulliainen 1995, Hänninen 1996). Kielen ymmärtämisen tai tuottamisen huonontuminen ei ole yhteydessä normaaliin ikääntymiseen. Oppimisen, asioiden mielenpainamisen ja välittömästä muistista palauttamisen on todettu heikkenevän iän mukana (Small ym. 1999). Jonkinlainen muistin heikentyminen on siis tavanomaista iän karttuessa, mutta normaaliin ikääntymiseen ei kuitenkaan kuulu jokapäiväistä arkielämää haittaava oppimisen vaikeus tai unohtelu. Koulutuksen yhteys kognitiiviseen toimintakykyyn on kiistaton: mitä korkeampi koulutus sitä parempi kognitiivinen toimintakyky (Lammi ym. 1989, Dartiques ym. 1992, Berr ym. 1994, Breteler ym.1994, Challahan ym. 1995, Farmer ym. 1995, Scherr ym. 1998, Ganguli ym. 2000). Sukupuolen yhteydestä kognitiiviseen heikentymiseen on erilaisia tutkimustuloksia. Dartiguesin ym. (1992), Scherrin ym. (1998) ja Suutaman ja Ruoppilan (1999) tutkimusten mukaan sukupuolella ei ole havaittu olevan yhteyttä kognitiiviseen toimintakykyyn, kun taas Berrin ym. (1994) poikittaistutkimuksen mukaan heikentynyt kognitiivinen toimintakyky on yleisempää naisilla kuin miehillä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Bonnin seuruututkimuksessa, jossa miehet selviytyivät naisia paremmin kognitiivisista testeistä (Schmitz-Scherzer & Thomae 1983). Selityksiä mahdollisille sukupuolieroille on etsitty mm. rasva-aineenvaihdunnasta sekä hormonitoiminnasta Tässä artikkelissa kuvataan heikon kognitiivisen toimintakyvyn yleisyyttä 55 vuotta täyttäneillä naisilla ja miehillä eri ikä- ja koulutusryhmissä. Lisäksi selvitetään, miten heikko kognitiivinen toimintakyky on yhteydessä eri sairauksiin sekä selittävätkö sairaudet koulutusryhmien välisiä eroja kognitiivisessa toimintakyvyssä. Tutkimusaineisto muodostuu Terveys 2000 -tutkimuksessa vuosina 2000 01 haastatelluista 55 vuotta täyttäneistä henkilöistä. 2

AINEISTO JA MENETELMÄT Terveys 2000 -tutkimus on Kansanterveyslaitoksen koordinoima suomalaista aikuisväestöä koskeva terveystutkimus, joka toteutettiin vuosina 2000 2001. Tutkimuksen toteutus ja aineisto on kuvattu tarkemmin muualla (Aromaa & Koskinen 2002, Heistaro 2005, www.terveys2000.fi). 55 vuotta täyttäneitä otokseen kuului 3 439, joista terveyshaastattelussa tehtyyn kognitiiviseen testiin osallistui 3053 henkilöä (90 % tutkimushetkellä elossa olevista otokseen kuuluvista). Kahdeksan henkilöä (5 naista ja 3 miestä) poistettiin tämän tutkimuksen kohdejoukosta vieraskielisyyden vuoksi. Lopullinen aineisto sisältää 3045 henkilöä, joista naisia oli 1833 ja miehiä 1212. Lyhennetty Mini-Mental State Examination (MMSE) -testi Terveyshaastattelussa käytettiin lyhennettyä Mini-Mental State Examination (MMSE) - testiä (Folstein ym.1975) kognitiivisen toimintakyvyn arvioimiseksi. Lyhennetyssä MMSE:ssä (ks. liitetaulukko 1:n tai 2:n alaviitteet) oli aikaorientaatiokysymyksiä sekä mieleen painamiseen ja palauttamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi mitattiin lasku- ja kopiointitaitoa. Liitetaulukoissa 1 ja 2 on kuvattu MMSE:n osiokohtaiset suoriutumiset naisilla ja miehillä eri ikä- ja koulutusryhmissä. Lyhennetyn MMSE:n maksimipistemäärä eli oikeiden vastausten summa on 16, alkuperäisessä MMSE:ssä se on 30. Lyhennetyn MMSE-summamuuttujan vaihteluväli oli aineistossamme 0 16, keskiarvo 12 ja tyyppiarvo 15. Summamuuttuja muodostettiin puuttuvien vastausten lukumäärästä riippumatta kaikille. Puuttuvan tiedon tulkittiin merkitsevän samaa kuin virheellinen suoritus. 139 henkilöllä eli 4 %:lla kaikista tutkituista summamuuttujan arvoksi tuli nolla. Näistä 102:lla kaikki vastaukset puuttuivat, ja heistä 8:lla oli puuttuvan tiedon syyksi merkitty dementia ja 10 henkilöllä oli sijaisvastaaja. Sijaisvastaajaa käytettiin, kun henkilö oli itse kykenemätön vastaamaan kysymyksiin. 84 henkilön osalta syy puuttuviin vastauksiin ei selvinnyt, ja on mahdollista että heidän joukossaan on joitakin sellaisiakin henkilöitä, joiden kognitiivinen toimintakyky ei ollut heikko, vaan testi oli jäänyt muusta syystä tekemättä. Lisäksi nollatuloksen saaneista 34 henkilöllä haastattelija oli kirjannut osan vastauksista virheellisiksi ja loput puuttuviksi sekä kolmella henkilöllä kaikki testin vastaukset olivat vääriä. Kognitiivisen toimintakyvyn katsottiin olevan heikko, jos pistemäärä oli enintään 10. Tämä raja tuottaa Ikivihreät-aineistossa samanlaisen jakauman kuin pitkän version dikotomointi yleisesti käytetystä katkaisukohdasta 24 (Timo Suutama, henkilökohtainen tiedonanto). Tutkituista 2470 henkilöä (81 %) sai kognitiivisen testin tulokseksi vähintään 11 pistettä, ja enintään 10 pistettä sai 575 henkilöä (19 %). Sairaudet Laajassa terveyshaastattelussa oli useita yleisimpiä sairauksia koskevia kysymyksiä ( Onko lääkäri joskus todennut teillä? ). Kysymykset koskivat yksittäisiä merkittäviä sairauksia (esimerkiksi sydänveritulppa, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sydämen rytmihäiriöt, verenpainetauti, aivohalvaus, katkokävely), joista muodostettiin koko sairausryhmää (esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet) koskevia yhdistelmämuuttujia (ks. taulukko 1). 3

Koulutus Terveyshaastattelussa koulutustiedoista kysyttiin sekä peruskoulutusta että ammattikoulutusta monivalintakysymyksillä Onko peruskoulutuksenne...? ja Mikä on korkein peruskoulutuksen jälkeen suorittamanne koulutus tai tutkinto?. Tässä tutkimuksessa koulutus jaettiin kolmeen luokkaan. Alimpaan koulutusryhmään kuuluivat henkilöt, jotka olivat käyneet kansakoulun tai vähemmän eikä heillä ei ollut mitään ammatillista koulutusta. Aineistossamme tähän ryhmään kuuluvien koulutusvuosien mediaani oli 6. Ylimpään koulutusryhmään kuuluivat ylioppilastutkinnon, opistotasoisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet ja myös ne vähintään osan keskikoulua käyneistä, joilla oli lisäksi ammatillisen koulun tutkinto tai oppisopimuskoulutus. Ylimmän koulutusryhmän koulutusvuosien mediaani oli 14. Keskimmäisen koulutusryhmän muodostivat alimman ja ylimmän koulutusluokituksen väliin jäävät henkilöt. Ryhmän koulutusvuosien mediaani oli 9. TAULUKKO 1. Sairauksien yleisyys (%) ja koulutusasteen jakauma (%) naisilla ja miehillä, ikävakioitu. Naiset (%) N=1833 Miehet (%) N=1212 Sairaudet ja vammat Sydän- ja verisuonisairaudet 1 63,0 65,1 Psyykkiset sairaudet 2 16,0 10,9 Hengityselinsairaudet 3 17,9 17,1 Pään alueen pysyvät vammat 4 1,5 4,7 Diabetes 10,0 11,6 Koulutus Alin 32,1 36,6 Keski 48,1 45,1 Ylin 19,8 18,3 1 Sydänveritulppa, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sydämen rytmihäiriöt, verenpainetauti, aivohalvaus, katkokävely 2 Psykoosi, masennus, ahdistus, päihde- tai muu psyykkinen sairaus 3 Astma, keuhkoputkien ahtauma (COPD), krooninen keuhkoputkentulehdus 4 Kasvo- tai leukavamma tai jokin muu pää- tai aivovamma Tilastolliset menetelmät <korjaamatta><luotan tässäkin Tuijan ja Päivin arvioihin ja editointiehdotuksiin> Muotoiltu: Fontti: 12 pt T2000 -tutkimuksen kaksiasteista ryväsotantaa hyödyntävä otanta-asetelma otettiin huomioon aineiston analysoinnissa, minkä vuoksi tulokset ovat yleistettävissä kohdeperusjoukkoon (Djerf ym. 2005). Tulosten analysointiin käytettiin SAS-ohjelman Windows-versiota 8 sekä Sudaan-ohjelmistoa. Ikävakioinnissa käytettiin 4

regressioanalyysia. Muuttujien välisten yhteyksien tutkimiseen käytettiin binääristä ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tilastollinen analyysi etenee vaiheittain yksinkertaisemmista malleista laajempiin. Ikä on vakioitu jatkuvana muuttujana kaikissa malleissa, ja sukupuolia tarkastellaan erikseen jokaisen muuttujan osalta. Ikävakioinnin ansiosta verrattavien ryhmien ikärakenteiden erot eivät vaikuta tuloksiin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kunkin yksittäisen sairauden ja sairausryhmän yhteyttä vastemuuttujaan eli heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn. Myös sukupuolen ja sairauden välisen yhdysvaikutuksen tilastollista merkitsevyyttä testattiin. Niinikään koulutuksen ja eri sairauksien välistä yhteyttä tutkittiin./sukupuolia tarkasteltiin yhdessä, koska sukupuolien välillä ei ollut yhdysvaikutusta.)<kuuluisiko keltavärjätty asia edellisen lauseen yhteyteen? sukupuolella ei siis ollut tilastollisesti merkitsevää yhdysvaikutusta koulutuksen eikä sairauksien kanssa?> Analyysin toisessa vaiheessa pyrittiin selittämään eri koulutusryhmien välisiä eroja kognitiivisessa toimintakyvyssä sairauksilla. Ensin tarkasteltiin vain yhtä sairausmuuttujaa kerrallaan. Seuraaviin selitysmalleihin valittiin sairausmuuttujista ne, joilla oli ainakin heikko yhteys koulutukseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn (p < 0,5), yhteyden suunnasta riippumatta. Lopullinen malli sisältää kaikki edellisten kriteerien perusteella poimitut sairausmuuttujat yhtä aikaa iän ja koulutuksen kanssa. Muotoiltu: Korosta TULOKSET Ikä ja sukupuoli Kolmessa nuorimmassa ikäryhmässä naisten ja miesten testituloksissa ei ollut eroja. Sen sijaan 85 vuotta täyttäneet naiset pärjäsivät testissä samanikäisiä miehiä huonommin. Tässä ikäryhmässä myös testitulosten jakaumat olivat erilaisia: naisilla keskihajonta oli suurempi kuin miehillä. (kuvio1). 5

MMSE 0 5 10 15 0 55-64 65-74 75-84 85+ 0 55-64 65-74 75-84 85+ NAINEN MIES excludes outside values Laatikko sisältää 50 % havainnoista. Laatikon alareuna on alakvartiili ja yläreuna on yläkvartiili. Laatikon keskellä oleva viiva kuvaa mediaania ja "viikset" vaihteluväliä. <Mihin kriteeriin viiksien sijainti nojaa? Pitäisikö tähän kuvaan liittyviä menetelmiä selostaa metodiosassa?? mitä tarkoittaa exclude outside values?> KUVIO 1. Lyhennetyn MMSE-tutkimuksen summapistemäärät iän ja sukupuolen mukaan Kognitiivinen toimintakyky oli heikko (MMSE<10) noin 5 %:lla 55 64-vuotiaista, runsaalla 10 %:lla 65 74-vuotiaista, lähes 30 %:lla 75 84-vuotiaista ja yli puolella 85 vuotta täyttäneistä (kuvio 2). Iän yhteys heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla sukupuolilla (p<0,001), mutta naisilla kognitiivinen toimintakyky huononi iän myötä jyrkemmin kuin miehillä (yhdysvaikutus sukupuoli ikä, p<0,001). 55 74-vuotiaat naiset suoriutuivat testissä hieman paremmin kuin miehet, mutta 75 vuotta täyttäneiden joukossa miehet suoriutuivat jonkin verran paremmin kuin naiset. Sukupuolten välinen ero heikon kognitiivisen toimintakyvyn yleisyydessä oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain ikäryhmässä 55 64-vuotiaat, p<0,01 (kuvio 2). Useimmissa Mini-Mental State Examination -testin osioissa iän mukainen huononeminen oli selkeää molemmilla sukupuolilla. Vaikein osio oli kolmannen (vilkas) sanan mieleenpalauttaminen (liitetaulukko 1.) 6

70 60 50 % 40 30 NAINEN MIES 20 10 ** 0 55-64 65-74 75-84 85+ *p<0,05 **p<0,01***p<0,001 KUVIO 2. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn (enintään 10 pistettä lyhennetyssä MMSE-tutkimuksessa) esiintyvyys (%) iän ja sukupuolen mukaan. Sairaudet Sydän- ja verisuonisairauksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn naisilla eikä miehillä (kuvio 3). Miehillä heikko kognitiivinen toimintakyky oli jopa hiukan harvinaisempaa sydän- ja verisuonitauteja sairastavien (12,8 %) kuin muiden tutkittujen ryhmässä (15,7 %). Naisilla heikon kognitiivisen toimintakyvyn esiintyvyys oli lähes sama kummassakin ryhmässä (16,4 % ja 15,9 %). Sukupuolten välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sydänja verisuonisairauksien yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn. Sydän- ja verisuonisairauksien ryhmän muodostavia sairauksia yksitellen tarkasteltuna aivohalvauksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys heikkoon kognitiivisen toimintakykyyn. Psyykkisten sairauksien yhteys kognitiiviseen toimintakykyyn oli tilastollisesti merkitsevä sekä naisilla (p<0,001) että miehillä (p=0,003). Psyykkistä sairautta sairastavista naisista 24,7 %:lla ja miehistä 22,3 %:lla oli heikko kognitiivinen toimintakyky. Yksittäisistä psyykkisistä sairauksista ahdistus ei ollut yhteydessä heikkoon kognitiivisen toimintakyvyn, mutta psykoosi, masennus, päihdehäiriöt ja muut psyykkiset sairaudet näyttivät huonontavan kognitiivista toimintakykyä ainakin jommalla kummalla sukupuolella. Hengityselinsairauksia sairastavilla miehillä heikko kognitiivinen toimintakyky oli yleisempi kuin muilla miehillä (p=0,020). Naisilla suunnaltaan päinvastainen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hengityselinsairauksia sairastavista miehistä 19 %:lla oli heikko kognitiivinen toimintakyky, kun naisilla vastaava osuus oli 14 %. Sukupuolten välinen ero hengityselinsairauksien yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn 7

oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,007). Mikään yksittäisistä hengityselinsairauksista ei ollut yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn. Kummallakaan sukupuolella tapaturmien aiheuttamat pään alueen vammat eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn (p>0,05). Myöskään sukupuolen ja tapaturmien aiheuttamien pään alueen vammojen välinen yhdysvaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Diabetesta sairastavilla naisilla heikon kognitiivisen toimintakyvyn yleisyys oli 21 %, muilla naisilla vain 15,5 % (p=0,017). Miehillä vastaavaa yhteyttä ei ollut. Sukupuolen ja diabeteksen välinen yhdysvaikutus ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. 8

1 Naisten ja miesten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska ikävakiointi on tehty mallin avulla erikseen eri sukupuolille. KUVIO 3. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn ikävakioitu esiintyvyys (%) koko väestössä, yleisimmissä sairausryhmissä ja yksittäisissä sairauksissa naisilla ja miehillä. 9

Koulutus Koulutuksen yhteys kognitiiviseen toimintakykyyn oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla sukupuolilla (p<0,001), mutta miehillä yhteys oli hieman jyrkempi kuin naisilla (p=0,027). Alemman koulutuksen saaneet naiset ja miehet suoriutuivat testissä korkeasti koulutettuja heikommin (kuvio 4). Alimpaan koulutusryhmään kuuluneista naisista 21 %:lla oli heikko kognitiivinen toimintakyky ja miehillä vastaava osuus oli 23 %. Ylimmässä koulutusryhmässä luvut olivat huomattavasti alhaisemmat, naisilla 7 % ja miehillä 5 %. Iän yhteys heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn oli kaikissa koulutusryhmissä samanlainen sekä naisilla että miehillä. Koulutuksen yhteys lähes kaikkiin Mini-Mental State Examination -testin osioihin oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla sukupuolilla. Mitä korkeampi koulutus sen suurempi oli oikeiden vastausten osuus. Yhteys oli selkeä kaikissa muissa tehtäväsarjoissa paitsi naisilla päivämäärässä, kuukaudessa ja kolmen sanan muistamisessa (sanoissa ruskea ja vilkas) ja miehillä taas ensimmäisessä laskutehtävässä ja kolmen sanan muistamisessa (sanoissa paita ja ruskea). Molemmilla sukupuolilla vaikeimmiksi tehtäväsarjoiksi koettiin vähennyslaskutehtävä ja kolmen sanan viivästetty muistaminen, joissa myös koulutusryhmittäiset erot olivat selkeät.<keltavärjätyn voi minun puolestani pitää mukana tai jättää pois; mitä muut tuumaavat?> (liitetaulukko 2.) 25 Muotoiltu: Korosta Poistettu: Alimmassa koulutusryhmissä oikeiden vastausten osuudet olivat alhaisempia kuin korkeammin koulutetuilla. 20 % 15 10 ***1 ALIN KESKIMMÄINEN YLIN KAIKKI ***1 5 ***2 0 NAINEN *p<0,05 **p<0,01***p<0,001 MIES 1Alimpaan ja keskimmäiseen koulutusryhmään kuuluvat naiset erosivat tilastollisesti merkitsevästi ylimpään ryhmään kuuluvista naisista 2Alimpaan koulutusryhmään kuuluvat miehet erosivat tilastollisesti merkitsevästi ylimpään ryhmään kuuluvista miehistä KUVIO 4. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn ikävakioitu esiintyvyys (%) koulutusryhmittäin naisilla ja miehillä. 10

Taulukossa 2 on esitetty eri sairauksien esiintyvyys koulutusryhmittäin naisilla ja miehillä. Koulutuksen yhteys diabetekseen ja masennukseen oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla sukupuolilla (p<0,05). Diabetes oli yleisin alimmassa koulutusryhmässä, masennus puolestaan naisilla keskimmäisessä koulutusryhmässä ja miehillä ylimmässä koulutusryhmässä. Miehillä muut sairaudet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä koulutukseen. Naisilla koulutusryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin esiintyvyydessä (p<0.05). Nämä sairaudet olivat harvinaisimpia ylimmässä koulutusryhmässä. TAULUKKO 2. Sairauksien ikävakioitu esiintyvyys koulutusryhmittäin naisilla ja miehillä. KOULUTUSRYHMÄ Ylin Keskimmäinen Alin p-arvo 1 % % % NAISET Sydän- ja verisuonisairaudet Sydänveritulppa 5,2 5,8 6,2 0,825 Sepelvaltimotauti 8,0 15,3 13,9 0,011 Sydämen vajaatoiminta 8,7 9,8 13,6 0,012 Sydämen rytmihäiriöt 24,0 23,7 21,5 0,623 Verenpainetauti 39,1 45,8 50,6 0,003 Aivohalvaus 3,9 5,1 6,0 0,363 Katkokävely 2,5 3,0 2,3 0,711 Psyykkiset sairaudet Psykoosi 0,6 0,1 0,4 0,408 Masennus 9,8 14,2 9,7 0,014 Ahdistus 2,4 4,8 3,3 0,162 Päihdehäiriö 2 - - - - Muu psyykkinen sairaus 3,0 2,2 2,5 0,734 Hengityselinsairaudet Astma 9,5 12,6 15,2 0,083 Keuhkoputkien ahtauma 1,7 1,7 2,8 0,363 Krooninen keuhkoputkien tulehdus 5,0 8,0 7,1 0,194 Pään alueen pysyvät vammat Kasvo- tai leukavamma 2 - - - - Pää- tai aivovamma 1,7 0,9 0,4 0,100 Diabetes 6,5 9,6 12,9 0,019 MIEHET Sydän- ja verisuonisairaudet Sydänveritulppa 10,8 12,7 15,2 0,312 Sepelvaltimotauti 13,2 18,3 17,1 0,254 Sydämen vajaatoiminta 7,0 7,5 9,7 0,255 Sydämen rytmihäiriöt 21,9 19,9 21,2 0,819 Verenpainetauti 42,3 44,1 41,7 0,699 Aivohalvaus 4,9 8,0 6,0 0,219 Katkokävely 3,1 5,2 5,6 0,391 Psyykkiset sairaudet Psykoosi 1,1 0,4 0,3 0,518 Masennus 11,6 6,3 6,6 0,046 Ahdistus 2,6 1,4 1,9 0,486 Päihdehäiriö 2,1 2,3 2,6 0,925 11

Muu psyykkinen sairaus 1,3 1,8 2,0 0,835 Hengityselinsairaudet Astma 9,4 8,2 12,4 0,116 Keuhkoputkien ahtauma 3,8 3,4 3,6 0,958 Krooninen keuhkoputkien tulehdus 8,0 7,2 10,1 0,285 Pään alueen pysyvät vammat Kasvo- tai leukavamma 1,2 3,0 2,2 0,268 Pää- tai aivovamma 1,7 2,4 2,9 0,678 Diabetes 6,8 10,3 14,4 0,018 1 Koulutusryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys 2 Naisilla päihdehäiriöitä ja kasvo- tai leukavammoja koskevia tuloksia ei voida esittää, koska havaintojen määrä on liian pieni. Heikko kognitiivinen toimintakyky eri koulutusryhmissä: selittävätkö sairaudet havaittuja eroja? Sairauksien yleisyyden erot eivät selittäneet heikon kognitiivisen toimintakyvyn koulutusryhmittäisiä eroja naisilla eivätkä miehillä. Kummallakaan sukupuolella koulutusryhmien väliset erot eivät pienentyneet, kun kukin sairaus vuorollaan vakioitiin eikä myöskään sairauksien samanaikainen huomioon ottaminen selittänyt koulutusryhmittäisiä eroja heikon kognitiivisen toimintakyvyn esiintyvyydessä (taulukko 3). TAULUKKO 3. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn yleisyys koulutusryhmittäin naisilla ja miehillä. Iän, yksittäisten sairauksien ja kaikkien sairauksien suhteen vakioidut OR:t ja 95 %:n luottamusvälit. KOULUTUSRYHMÄ Ylin Keskimmäinen Alin OR OR 95 % CI OR 95 % CI NAISET (vain ikä vakioitu) 1,00 2,42 1,40-4,17 4,52 2,65-7,72 Ikä ja ao. sairaus vakioitu Sydän- ja verisuonisairaudet Sepelvaltimotauti 1,00 2,42 1,39-4,21 4,54 2,65-7,78 Sydämen vajaatoiminta 1,00 2,41 1,40-4,16 4,46 2,61-7,60 Aivohalvaus 1,00 2,46 1,40-4,31 4,56 2,64-7,94 Psyykkiset sairaudet Psykoosi 1,00 2,39 1,39-4,11 4,51 2,64-7,71 Masennus 1.00 2,34 1,35-4,06 4,49 2,61-7,71 Hengityselinsairaudet Krooninen keuhkoputkentulehdus 1.00 2,62 1,51-4,56 4,85 2,82-8,34 Diabetes 1.00 2,32 1,35-3,98 4,34 2,56-7,37 Kaikki sairaudet 1,00 2,61 1,45-4,70 4,76 2,69-8,43 MIEHET (vain ikä vakioitu) 1,00 1,78 0,86-3,69 6,70 3,29-13,61 Ikä ja ao. sairaus vakioitu Sydän- ja verisuonisairaudet Sydämen vajaatoiminta 1,00 1,78 0,86-3,71 6,66 3,27-13,54 Aivohalvaus 1,00 1,71 0,83-3,56 6,64 3,29-13,40 Psyykkiset sairaudet Masennus 1,00 1,84 0,89-3,82 6,73 3,32-13,63 Hengityselinsairaudet 12

Astma 1,00 1,78 0,86-3,69 6,55 3,22-13,32 Krooninen keuhkoputkentulehdus 1,00 1,79 0,86-3,71 6,60 3,25-13,42 Pään alueen pysyvät vammat Kasvo- tai leukavamma 1,00 1,77 0,85-3,67 6,68 3,28-13,60 Kaikki sairaudet 1,00 1,79 0,86-3,75 6,66 3,29-13,49 POHDINTA Psyykkistä sairauksista psykoosi, masennus, päihdehäiriöt ja muut psyykkiset sairaudet näyttivät huonontavan kognitiivista toimintakykyä ainakin jommalla kummalla sukupuolella. Sydän- ja verisuonisairaudet aivohalvausta lukuun ottamatta eivät selittäneet heikkoa kognitiivista toimintakykyä kummallakaan sukupuolella. Lisäksi miehillä hengityselinsairauksien ryhmällä ja naisilla diabeteksella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys heikkoon kognitiiviseen toimintakykyyn. Hengityselinsairauksien tai pään alueen pysyvien vammojen ryhmään kuuluvia sairauksia yksittäin tarkasteltaessa mikään niistä ei selittänyt heikkoa kognitiivista toimintakykyä kummallakaan sukupuolella. Tässä tutkimuksessa diabetesta lukuun ottamatta sairausryhmät koostuivat useammasta sairaudesta. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa mielenkiinto on kohdistunut yksittäiseen sairauteen, esimerkiksi verenpainetautiin (Shah ym. 2006). Toisaalta on huomioitava myös se, että vastemuuttujana on monissa tutkimuksissa kognitiivista toimintakykyä huonontava sairaus kuten Alzheimerin tauti eikä mistä hyvänsä syystä heikentynyt kognitiivinen toimintakyky kuten tässä tutkimuksessa. Heikko kognitiivinen toimintakyky oli yleisintä hyvin iäkkäillä henkilöillä ja vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä. Vastaavia tuloksia on saatu useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (Lammi ym. 1989, Dartiques ym. 1992, Berr ym. 1994, Breteler ym.1994, Challahan ym. 1995, Farmer ym. 1995, Scherr ym. 1998, Ganguli ym. 2000). Eniten koulua käyneillä lienee keskimääräistä suurempi kognitiivinen reservikapasiteetti, jonka avulla kognitiivinen toimintakyky säilyy pidempään ja dementia ilmaantuu vasta myöhemmällä iällä (Kemppainen ym. 2008.) Tämän hetken iäkkäät ovat saaneet vähemmän koulutusta kuin seuraavat sukupolvet. Iäkkäiden koulutustason kohotessa kognitiivisten rajoitusten yleisyys saattaa vähentyä. Kun iäkkäimpien henkilöiden lukumäärä samalla nopeasti lisääntyy, kognitiivista toimintakykyä heikentävät sairaudet väistämättä yleistyvät lisäten hoivan ja huolenpidon tarvetta. Olisi tärkeää jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa henkilöt, joita heikko kognitiivinen toimintakyky uhkaa, ja käynnistää kaikki tehokkaiksi arvioidut kognitiivista toimintakykyä ylläpitävät toimet. Koulutusryhmien väliset erot heikossa kognitiivisessa toimintakyvyssä eivät selittyneet tässä tutkimuksessa tarkastelluilla sairauksilla. On kuitenkin pantava merkille, että tutkimuksessa ei voitu ottaa huomioon sairauksien vaikeusastetta tai useamman sairauden yhtäaikaisen esiintymisen vaikutuksia. 13

Tutkimus perustui 55 vuotta täyttäneitä suomalaisia edustavaan Terveys 2000 - aineistoon. Tiedot kognitiivisesta toimintakyvystä, sairauksista sekä koulutuksesta saatiin terveyshaastattelusta, jonka tuloksia voidaan pitää luotettavina. Kognitiivista toimintakyvyn osoittimena käytettiin lyhennetyn Mini-Mental State Examination (MMSE) -testin summapistemäärää, jonka perusteella kognitiivinen toimintakyky arvioitiin joko normaaliksi tai heikoksi. Testin avulla saatiin siis vain karkea kuva henkilön kognitiivisesta suoriutumisesta. Huomioitavaa on, että MMSE-testi ei sovellu dementiadiagnoosin tekemiseen (Erkinjuntti & Huovinen 2001). Tässä tutkimuksessa ei eroteltu dementiasta kärsiviä henkilöitä. Dementiaa sairastavien luotettava määrittäminen edellyttäisi erillistä tutkimusta, jossa hyödynnetään kenttätutkimuksessa koottujen tietojen lisäksi useita muita lähteitä, kuten sairaaloiden hoitoilmoitustietoja ja sairauskertomuksia. Kognitiivista toimintakykyä mittaaviin testeihin liittyy puutteita. Ne mittaavat vakavia kognitiivisia häiriöitä hyvin, mutta lievimpien vajavuuksien kohdalla tarkkuus on paljon heikompaa. Saman henkilön kognitiivisesta toimintakyvystä voidaan eri tilanteissa tehtyjen mittausten valossa saada hyvin erilainen kuva. Vaikka henkilö olisi saanut testistä täydet pisteet, hänen kognitiivinen toimintakykynsä voi olla heikentynyt. (Kivipelto ja Viitanen 2006.) Testitulokseen voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilön koulutus, yleinen lahjakkuus, aistivajavuudet, terveydentila ja lääkitys. Keskeisiä tekijöitä voivat olla myös motivaatio ja mieliala. (Suutama ym. 1991.) Koulutuksen aiemmissakin tutkimuksissa havaittu suojaavan kognitiivisen toimintakyvyn alenemiselta (Farmer ym. 1995). Kognitiiviselle toimintakyvylle ei ole yksiselitteistä kehityskulkua ikääntyessä, vaan useat eri tekijät ja niiden väliset yhteydet vaikuttavat siihen. On usein vaikeaa arvioida, mistä tekijöistä heikko kognitiivinen toimintakyky johtuu. Syynä voi olla joku kognitiivista toimintakykyä itsenäisesti alentava tekijä, tällaisten tekijöiden ryhmä, jokin sekoittava tekijä tai nämä kaikki yhtä aikaa. Tämä vaikeuttaa kognitiivisen toimintakyvyn luotettavaa arviointia ja niiden henkilöiden löytämistä, joita heikko kognitiivinen toimintakyky uhkaa. Kognitiivisen tason tiedetään olevan myös yksi kuolleisuutta ja laitoshoitoa ennustavista tekijöistä (Laukkanen 2003). Kognitiivista toimintakykyä voidaan ylläpitää monin eri keinoin. Esimerkiksi liikunnan harrastaminen keski-iässä näyttää suojaavan myöhemmällä iällä dementiaan sairastumiselta. Varsinkin ne, joilla on Alzheimerin tautiin altistava geenityyppi näyttävät hyötyvän liikunnasta (Rovio 2005). Myös koulutuksen vaikutusta olisi syytä tutkia erikseen Alzheimerin tautiin altistavaa geenityyppiä kantavien ryhmässä. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (tupakoinnin, korkean verenpaineen, kolesterolin, ylipainon, sokeriaineenvaihdunnan) tiedetään vaikuttavan myös kognitiiviseen suoriutumiseen (Kivipelto ja Viitanen 2006). Sairauksien ennaltaehkäisemisellä esimerkiksi terveellisiä elintapoja edistämällä tuetaan myös aivojen toimintakykyä. Aivojen tehokas käyttö ja aktiivisuus ovat myös tekijöitä, joilla aivojen vireyttä edistetään (Hultsch ym.1999). Kognitiivisen toimintakyvyn ennaltaehkäisyä voidaan pitää siis elinikäisenä haasteena ja tehtävänä. 14

Koulutusryhmien välisten erojen vähentämiseksi olisi tärkeää, että kaikille kansalaisille pyrittäisiin järjestämään hyvä ja heille mahdollisimman hyvin soveltuva koulutus. Koulutus voidaan nähdä voimavarana läpi elämän, koska sillä on monia vaikutuksia elämänhallinnan eri alueilla. Myöhemmälläkin iällä uusien asioiden opiskelu auttaa säilyttämään kognitiivista kyvykkyyttä (Willis ym. 2006, Ball ym. 2002). Se lisää myös elämän vireyttä ja pitää yllä sosiaalisia taitoja. 15

LÄHTEET Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 - tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002, 2002. Ball K, Berch D, Helmers K ym. Effects of Cognitive Training Interventions With Older Adults: A Randomized Controlled Trial. JAMA 288(18):2271-2281, 2002. <merkitty jo Gerontologia-lehden ohjeiden mukaan> Berr C, Dartigues J F, Alpértvitch A. Cognitive performance and three-year mortality in the PAQUID elderly study. Rev epidém. et Santé Publ. 1994; 42:277 248. Muotoiltu: englanti (Yhdysvallat) Muotoiltu: englanti (Yhdysvallat) Breteler M, Claus J, Grobbee D, Hofman A. Cardiovascular disease and distribution of cognitive function in elderly people: the Rotterdam study. BMJ 1994;308:1604 1608. Challahan C, Hendrie H, Tjerney V. Documentation and evaluation of cognitive impairment in elderly primary care patiens. Ann Intern Med 1995; 122:422 429. Dal Forna G, Palermo MT, Donohue JE, Karagiozis H, Zonderman AB, Kawas CH. Depressive symptoms, sex, and risk for Alheimer s disease. Ann Neurol 2005;57:381 387. Dartiques J F, Gagnon M, Letenneur L, Barberger-Gateau P, Commenges D, Evaldre M, Salomon R. Principal lifetime occupation and cognitive impairment in a French elderly cohort (paquid). Am J Epidemiol 1992;135:981 988. Djerf K, Laiho J, Härkänen T, Knekst P. Painokertoimien määrittäminen ja tilastollinen analyysi. Julkaisussa: Heistero S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2000 tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005, 2005. Erkinjuntti T, Huovinen H. Kun muisti pettää. Muistihäiriöt ja dementia. Porvoo: Wsoy, 2001. Farmer ME, Kittner SJ, Rae DS, Bartko JJ, Regier DA. Education and change in cognitive function. The Epidemiologic Catchment Area Study. Ann Epidemiol 1995;5:1 7. Folstein M, Folstein S, McHugh P. Mini-Mental State : a practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12:189 198. Ganguli M, Dodge HH, Chen P, Belle S, DeKosky ST. Ten-year incidence of dementia in a rural elderly US community popolation: the MoVIES Project. 2000;1109 1116. Heistaro S, toim. Menetelmäraportti. Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2005, 2005. 16

Hervonen A, Pohjolainen P, Kuure K A. Vanhene viisaasti. Porvoo: WSOY, 1998. Hultsch D F, Small B J, Hertzog C, Dixon R A. Use it or lose it: engaged lifestyle as a buffer of cognitive decline in aging. Psychol aging 1999; 14:245 263. Hänninen, T. Age-associated memory impairment. A neuropsychological and epidemiological study. Department of Neurology, Series of reports no. 39. Kuopio: University of Kuopio, 1996. Hänninen T, Soininen H. Lievä kognitiivinen heikentyminen dementian varhaisena merkkinä. Duedecim 1999;115:381 388. Ilmarinen J. Ikääntyvä työntekijä Suomessa ja Euroopan unionissa tilannekatsaus sekä työkyvyn, työllistyvyyden ja työllisyyden parantaminen. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työministeriö, 1999. Kemppainen NM, Aalto S, Karrasch M, Någren K, Savisto N, Oikonen V, Viitanen M, Parkkola R, Rinne JO. Cognitive reserve hypothesis: Pittsburgh Compound B and fluorodeoxyglucose positron emission tomography in relation to education in mild Alzheimer's disease. Ann Neurol. 2008;63(1):112 8 Kivipelto M, Viitanen M. Vanhuus ja muisti. Vanhuuden höperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513 1520. Kuikka P, Pulliainen V. Ikääntymisen vaikutus muistiin. Kirjassa: Lyytinen P, Korkiakangas M, Lyytinen H, toim. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan. Helsinki: WSOY, 2000, s.426 439. Lammi U-K, Kivelä S-L, Nissinen A, Punsar S, Puska P, Karvonen M. Mental disability among elderly men in Finland:prevalence, predictors and correlates. Acta Psychiatr Scand 1989b; 80:459 468. Laukkanen P. Älykkyys ja vanheneminen. Kirjassa: Heikkinen E, Rantanen T toim. Gerontologia. Jyväskylä: Duedecim, 2003, s.164 172. Luchsinger J, Tang M, Stern Y, Shea S, Mayeaux R. Diabetes mellitus and risk of dementia, Alzheimer s disease and dementia with stroke in a multiethnic cohort. Am J Epidemiol 2001;154:635 641. MacKnight C, Rockwood K, Awalt E, McDowell I. Diabetes mellitus and the risk of dementia, Alzheimer s disease and vascular congnitive impairment in the Canadian study of the health and aging. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;14:77 83. McDowell I, Newell C. Measuring Health A Guide to Rating Scales and Questionnaires. Oxford University Press. New York. 1996. 17

Ott A, Stolk R, Van Harskamp F, Pols H, Hofman A, Breteler M. Diabetes mellitus and the risk of dementia: the Rotterdam study. Neurology 1999;53:1937 1942. Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL, Viitanen M, Winblad B, Tuomilehto J, Soininen H, Nissinen A, Kivipelto M. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Lancet Neurol 2005;4(11):705 711. Scherr P A, Marylin S A, Funkenstein H H, Cook N R, Hennekens C H, Branch L G, White L R, Taylor J O, Evans D A. Correlates of cognitive function in an elderly community population. Am J Epidemiol 1988;128:1084 1101. Schmitz-Scherzer R, Thomae H. Constancy and change of behavior in old age. Findings from the Bonn Logitudinal Study on Aging. Julkaisussa: Schaie KW, ed. Longitudinal studies of adult psychological development. New York:Guilford Press, 1983. Shah RC, Wilson RS, Bienias JL, Arvanitakis Z, Evans DA, Bennett DA. Relation of blood pressure to risk of incident Alzheimer s disease and change in global cognitive function in older persons. Neuroepidemiology 2006;26:30 36. Small S A, Stern Y, Tang M, Mayeux R. Selective decline in memory function among healthy elderly. Neurology 1999;52:1392 96. Strandberg T, Alhainen K. Yleissairaudet. Kirjassa: Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia, 1. painos. Duedecim, 2001, s.208 211. Sulkava R. Dementia. Kirjassa: Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J, toim. Suomalaisten terveys. Helsinki; Duodecim, Stakes, Kansanterveyslaitos, 2005, s.226 228. Suutama T, Ruoppila I, Kuikka P. Kognitiivisten toimintojen arviointi. Osa 2. Julkaisussa: Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn ja terveyden arviointi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämisosaston julkaisuja, 1991:10. s. 83 110. Suutama T, Ruoppila I. Iäkkäiden ihmisten tiedonkäsittely toimintojen muutokset kahdeksan vuoden aikana testitulosten ja itsearviointien perusteella. Julkaisussa: Suutama, T, Ruoppila, J, Laukkanen P, toim. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn muutokset. Havaintoja ikivihreät-projektin 8-vuotisesta seuruututkimuksesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 42, 1999, s. 99 116. Tilastokeskus: Väestörakenne 2007. http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#v%e4est%f6rakenne Tilastokeskus, Helsinki. Luettu 4.7.2008 Tilastokeskus: Väestöennuste 2007. http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#v%e4est%f6ennuste Tilastokeskus, Helsinki. Luettu 4.7.2008 18

Tuomainen S, Hänninen T. Kognitiivinen ikääntyminen. Duodecim 2000;116:1293 1298. Willis S, Tennstedt S, Marsiske M. Long-term effects of cognitive training on everyday functional outcomes in older adults. JAMA 296:2805 2814, 2006. <merkitty jo Gerontologia-lehden ohjeiden mukaan> Poistettu: Muotoiltu: Fontti: Ei Lihavoitu Xu W L, Qui C X, Wahlin Å, Winblad B, Fratiglioni L. Diabetes mellitus and risk of dementia in the Kungsholmen project. A 6-year follow-up study. Neurology 2004;63:1181 1186. 19

Liitetaulukko 1. Mini-Mental State Examination (MMSE) -testin osioista suoriutuminen ikäryhmittäin naisilla ja miehillä (oikein vastanneiden osuudet, %). IKÄRYHMÄ 55-64 65-74 75-84 85+ P-arvo NAISET Mini-Mental State examination -testin osiot Vuosi 1 99,0 98,0 90,9 70,5 0,000 Päivä 2 94,7 91,2 80,6 55,6 0,000 Kuukausi 3 99,0 97,4 93,2 72,3 0,000 Sanojen muistaminen 4 Paita 99,0 98,4 95,0 84,9 0,000 Ruskea 96,4 95,4 91,4 81,7 0,000 Vilkas 97,1 93,9 88,4 69,7 0,000 Vähennyslaskutehtävä 5 Ensimmäinen laskutehtävä 95,2 94,7 90,6 84,8 0,000 Toinen laskutehtävä 71,0 66,1 59,9 56,1 0,000 Kolmas laskutehtävä 81,3 80,6 69,4 61,6 0,000 Neljäs laskutehtävä 81,8 71,9 65,2 52,8 0,000 Viides laskutehtävä 83,5 82,2 70,7 57,3 0,000 Mieleenpalautus 6 Paita 83,0 73,5 62,5 49,2 0,000 Ruskea 88,3 80,8 64,2 47,0 0,000 Vilkas 59,0 48,4 36,1 26,7 0,000 Lauseen toistaminen 7 93,0 88,5 83,8 64,9 0,000 Piirrostehtävä 90,7 78,9 64,0 35,5 0,000 MIEHET Vuosi 1 98,6 97,0 89,4 79,3 0,000 Päivä 2 91,5 89,8 73,2 70,7 0,000 Kuukausi 3 98,3 95,5 91,3 88,6 0,000 Sanojen muistaminen 4 Paita 99,1 97,4 95,7 92,8 0,008 Ruskea 98,1 95,0 92,2 91,2 0,002 Vilkas 98,3 94,2 86,6 76,4 0,000 Vähennyslaskutehtävä 5 Ensimmäinen laskutehtävä 95,1 96,9 92,1 95,7 0,161 Toinen laskutehtävä 80,7 73,5 69,8 59,6 0,002 Kolmas laskutehtävä 84,1 80,6 72,3 64,6 0,005 Neljäs laskutehtävä 84,2 76,2 74,8 64,6 0,002 Viides laskutehtävä 89,0 82,7 74,0 68,7 0,000 Mieleenpalautus 6 Paita 78,5 68,7 55,9 44,9 0,000 Ruskea 80,4 69,6 52,7 46,5 0,000 Vilkas 52,1 40,6 33,7 34,4 0,000 Lauseen toistaminen 7 80,6 80,6 79,6 63,6 0,000 Piirrostehtävä 8 90,7 79,0 65,6 43,2 0,000 1 Mikä vuosi nyt on? Monesko päivä tänään on? 3 Mikä kuukausi nyt on? 4 Sanojen muistaminen: paita, ruskea ja vilkas 5 Vähennyslaskutehtävä: ensimmäinen (100-7=93), toinen (93-7=86), kolmas (86-7=79), neljäs (79-7=72) ja viides (72-7=65) 6 Mieleenpalautus: paita, ruskea ja vilkas 7 Lauseen toistaminen: Ei mitään muttia eikä jossittelua. 8 Piirostehtävä: kahden risteävän viisikulmion kopiointi 20

Liitetaulukko 2. Mini-Mental State Examination (MMSE) -testin osioista suoriutuminen koulutusryhmittäin naisilla ja miehillä (oikein vastanneiden ikävakioidut osuudet, %). KOULUTUSRYHMÄ Ylin Keskimmäinen Alin P-arvo 9 NAISET Mini-Mental State examination -testin osiot Vuosi 1 98,4 95,6 94,1 0,010 Päivä 2 88,9 87,8 88,4 0,844 Kuukausi 3 97,4 95,5 95,3 0,231 Sanojen muistaminen 4 Paita 98,3 96,0 97,7 0,002 Ruskea 94,4 93,5 94,5 0,705 Vilkas 94,4 92,3 92,2 0,473 Vähennyslaskutehtävä 5 Ensimmäinen laskutehtävä 95,9 94,8 90,5 0,002 Toinen laskutehtävä 76,7 67,0 58,8 0,000 Kolmas laskutehtävä 82,2 79,1 73,3 0,013 Neljäs laskutehtävä 82,8 75,3 66,4 0,000 Viides laskutehtävä 86,5 79,7 75,1 0,003 Mieleenpalautus 6 Paita 87,1 74,2 66,2 0,000 Ruskea 82,9 80,9 73,5 0,002 Vilkas 63,0 49,0 40,1 0,000 Lauseen toistaminen 7 93,1 87,5 86,2 0,017 Piirrostehtävä 8 87,9 81,6 69,7 0,000 MIEHET Vuosi 1 99,3 97,2 94,3 0,003 Päivä 2 92,2 88,9 84,4 0,016 Kuukausi 3 99,1 96,7 94,5 0,025 Sanojen muistaminen 4 Paita 98,9 98,0 97,5 0,565 Ruskea 98,7 96,0 95,1 0,105 Vilkas 98,6 95,7 92,3 0,004 Vähennyslaskutehtävä 5 Ensimmäinen laskutehtävä 96,2 95,8 93,8 0,316 Toinen laskutehtävä 83,4 79,6 66,5 0,000 Kolmas laskutehtävä 90,0 83,7 70,7 0,000 Neljäs laskutehtävä 92,6 80,2 71,1 0,000 Viides laskutehtävä 92,9 85,6 77,6 0,000 Mieleenpalautus 6 Paita 83,7 72,7 62,1 0,000 Ruskea 83,3 74,1 62,4 0,000 Vilkas 58,7 44,9 36,9 0,000 Lauseen toistaminen 7 91,6 86,7 77,7 0,000 Piirrostehtävä 8 91,1 83,2 76,3 0,000 1 Mikä vuosi nyt on? 2 Monesko päivä tänään on? 3 Mikä kuukausi nyt on? 4 Sanojen muistaminen: paita, ruskea ja vilkas 5 Vähennyslaskutehtävä: ensimmäinen (100-7=93), toinen (93-7=86), kolmas (86-7=79), neljäs (79-7=72) ja viides (72-7=65) 6 Mieleenpalautus: paita, ruskea ja vilkas 7 Lauseen toistaminen: Ei mitään muttia eikä jossittelua. 8 Piirostehtävä: kahden risteävän viisikulmion kopiointi 9 Koulutusryhmien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys 21

22