PIKKALANMÄEN RYHMIKSEN VASU Päivitetty syksyllä 2013
2 Sisältö 1 PIKKALANMÄEN RYHMIKSEN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 TAVOITTEET JA ARVOT... 3 3 PIKKALAN ARVOT... 5 4 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT... 6 4.1 Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen... 6 4.2 Toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen... 7 4.3 Itsenäisyyden asteittainen lisääminen... 7 5 KASVATUSKUMPPANUUS... 8 5.1 Kasvatuskumppanuuden tukeminen... 8 6 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 9 6.1 Leikkiminen... 10 6.2 Liikkuminen... 11 6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 12 6.4 Tutkiminen... 12 7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT... 13 7.1 Matemaattinen... 14 7.2 Luonnontieteellinen... 14 7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen... 15 7.4. Esteettinen... 16 7.5 Eettinen... 16 7.6 Uskonnollis-katsomuksellinen... 17 8 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 17 8.1 Varhaiskasvatuksen tukitoimet... 18 9 ARVIOINTI... 18
3 1 PIKKALANMÄEN RYHMIKSEN TOIMINTA-AJATUS Pikkalanmäen ryhmiksessä on 12 hoitopaikkaa ja 3 hoitajaa. Tarjoamme kodinomaisessa ympäristössä turvallista ja lämminhenkistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta leikinomaisin keinoin. Pieni ryhmäkoko mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen. 2 TAVOITTEET JA ARVOT Päätavoitteenamme on luoda lapsille, henkilökunnalle ja vanhemmille miellyttävä, lämmin ilmapiiri jossa on helppo olla oma itsensä. Tunne siitä että kaikki viihtyvät hoidossa. Turvallisuuden tunnetta arkeen luodaan säännöllisen päivärytmin avulla. Toiminnallamme pyrimme kannustamaan lapsen omatoimisuutta ja muiden huomioon ottamista. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus toimia hänen ikänsä, taitojensa ja kiinnostuksiensa mukaan. Tavoitteenamme on myös lapsen kehityksen ja kasvun laaja-alainen tukeminen. Lasten leikeille annetaan aikaa ja tilaa, sillä leikkimällä lapsi tutustuu ympäröivään maailmaan. Retket kuuluvat olennaisena osana toimintaamme, onhan ryhmiksemme ympäristö aivan ainutlaatuinen laajoine metsineen ja maalaismaisemineen aivan kaupungin kupeessa!
4 Yhtenä tavoitteenamme on tukea lapsen kotikasvatusta, sillä päävastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla. Tähän pääsemme avoimella ja luottamuksellisella yhteistyöllä. Yhteistyö lasten vanhempien ja meidän hoitajien välillä onkin tärkeää. Päivittäisen kanssakäymisen lisäksi järjestämme rauhallisen keskusteluhetken jokaisen lapsen vanhempien kanssa lapsen syntymäpäivän tienoilla (VASU- keskustelu), sekä aina vanhempien sitä toivoessa. Toimintakauden mittaan järjestämme myös perheiden yhteisiä retkiä ja tapahtumia.
5 3 PIKKALAN ARVOT Tärkeimpiä työtämme ohjaavia arvoja ovat: - Turvallisuus ja läheisyys Päivärytmin säännöllisyys ja rutiinit, vakituiset hoitajat jotka arvostavat ja kohtelevat lapsia yksilöinä (syli, läheisyys ja huomion tasapuolinen anto lapsiryhmässä) - Luontokasvatus Metsäretket lähiympäristöön, luonnonilmiöiden tutkiminen lapsen tasolla - Luotettavuus Pidämme kiinni sovituista säännöistä/sopimuksista niin lasten kuin vanhempienkin kanssa. - Leikin arvoitus Annamme lapsille aikaa ja välineitä leikkiin Tuemme lapsia myös omaehtoiseen leikkiin - Toiminnassamme pyrimme kiireettömyyteen ja kodinomaisuuteen.
6 4 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT 4.1 Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen Pikkalassa hyväksymme ja huomioimme jokaisen lapsen erilaiset lähtökohdat ja kunnioitamme lasta omana itsenään. Häntä kannustetaan omatoimisuuteen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumis- ja riistuutumistilanteissa, ruokailuissa sekä kädentaidoissa. Otamme huomioon lapsen vahvuudet ja kehitettävät ominaisuudet ja iloitsemme onnistumisista yhdessä! Päivän aikana olemme läsnä lapselle siten, että lapsi tuntee tulleensa kuulluksi. Lapselle toistuvat rutiinit ovat tärkeitä. Turvallisuudentunnetta tuetaan säännöllisen päivärytmin, henkilökunnan pysyvyyden ja yhteisten sääntöjen avulla.
7 4.2 Toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen Muistamme ja muistutamme päivittäin kohteliaista tavoista sekä vietämme hyvien tapojen viikkoja. Opettelemme ja ohjaamme lapsia myös tunteiden tunnistamisessa, nimeämisessä ja käsittelyssä. Tavoitteenamme on toisten huomioiminen ja lapsen empatiakyvyn kehittäminen. Annamme lapsille mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ja ohjamme lapsia löytämään omat vahvuutensa. Tuemme ja rohkaisemme myös haastavissa tilanteissa. 4.3 Itsenäisyyden asteittainen lisääminen Kannustamme lasta omatoimisuuteen hänen ikänsä ja kehitysasteensa huomioiden. Lapselle annetaan mahdollisuuksia tehdä häntä itseään koskevia valintoja ja päätöksiä (esim. kiinnostavan leikin tai leivänpäällisen valinta).
8 Pienten tehtävien suorittaminen kuten lelujen kerääminen, omista leluista ja vaatteista huolehtiminen, ruoan itse annosteleminen sekä astioiden vieminen ruokakärryyn kasvattavat vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. 5 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuksesta on olemassa monenlaisia käsityksiä ja teorioita niin vanhempien kuin kasvatusalan ammattilaistenkin keskuudessa. Jokainen lapsi saapuu erilaisesta perhekulttuurista. Ryhmiksen henkilökunnan tehtävänä on tukea ja kunnioittaa lapsen kotikasvatusta ja vanhempien kasvatustoiveita siinä määrin, kuin se ryhmän toiminnan kannalta on mahdollista. 5.1 Kasvatuskumppanuuden tukeminen Kasvatuskumppanuus alkaa jo hoitoon tutustumis-käynnistä. Henkilökunta varmistaa rauhallisen tilanteen ja tarpeeksi aikaa tutustuvalle perheelle. Että tutustuva perhe tuntisi olonsa tervetulleeksi, laitamme lapsen nimen valmiiksi vaatenaulakkoon, pyyhekoukkuun ja sänkyyn. Käynnillä lapsi saa valita itselleen lokeromerkin. Henkilökunta käy vanhempien kanssa läpi perusasiat, joita on hyvä tietää ennen hoidon aloitusta. Mukaan kotiin annetaan Tervetuloa Pikkalaan -opas, josta tutustumiskäynnillä käydyt asiat on nopea tarkistaa vielä kotona. Yhteinen ymmärrys lapsen päivähoidosta löytyy vanhempien kanssa käytävistä keskusteluista (päivittäiset ja VASU-keskustelut), yhteisestä toiminnasta (vanhempainillat, retket ja juhlat) sekä avoimuudesta vanhempien ja kasvatta-
9 jien kesken. Henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. Luottamus lisääntyy, kun vanhemmilla on tieto siitä, että lapsen on hyvä olla hoidossa. Vanhemmilta voidaan velvoittaa tiettyjä perusasioita, kuten sitä, että näyttäydytään lasta tuodessa ja hakiessa. Vanhempien on hyvä tietää myös hoitopaikan säännöistä ja ymmärtää, että yhteisiä sääntöjä tarvitaan, jotta asiat hoituvat ja kaikilla on hyvä olla. 6 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen. Nämä toimimisen tavat otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lisäksi ne ohjaavat lasta hoitavan henkilökunnan tapaa toimia lasten kanssa. Pikkalan toimintaa ohjaa vasuun perustuva kausittain kulloisellekin lapsiryhmälle räätälöity toimintasuunnitelma, joka on myös vanhempien nähtävissä ryhmiksen eteisessä.
10 6.1 Leikkiminen Leikin tiimellyksessä mm. lapsen sosiaaliset taidot, suullinen ilmaisu ja yhteistyötaidot kehittyvät. Eri leikin muodot tietyllä ikäkaudella vievät lapsen kehitystä asteittain eteenpäin, esim. roolileikeissä lapsi kokeilee toisen asemassa olemista, jolloin empatiakyky kehittyy. Samalla lapsi pystyy käsittelemään turvallisesti erilaisia tunteita kuten pettymystä, pelkoa, surua ja iloa. Leikkiminen kehittää ja monipuolistaa lapsen mielikuvitusta ja luovuutta. Lapsi voi leikkiessään kokea yhteisöllisyyttä. Mukavat leikkikokemukset vaikuttavat itsetuntoon positiivisesti. Pikkalassa henkilökunta mahdollistaa leikin antamalla siihen tarvittavat välineet ja mahdollisesti auttaa leikin alkuun ja tarvittaessa myös rikastuttaa sitä. Kasvattaja myös valvoo leikkien turvallisuutta ja puuttuu tarvittaessa tilanteisiin. Pienessä ryhmässä on mahdollista luoda lapsille rauhallinen leikkiympäristö sekä ohjata lapsia erilaisiin leikkeihin. Hyvä leikkiympäristö innostaa lasta leikkimään. Pikkalassa mahdollistamme myös pitkäkestoisen leikin antamalla lasten säilyttää kauan rakennettu maja tai vaikkapa Legolinna.
11 6.2 Liikkuminen Lapselle liikkuminen tuo onnistumisen elämyksiä hänen oppiessaan paremmin oman kehonsa hallintaa ja vaikuttaa myönteisesti myös minäkuvaan ja itsetuntoon. Erilaiset liikuntaliekit ja kilpailut kehittävät lapsen motoriikkaa sekä rytmitajua ja antavat pohjaa myöhemmille liikuntaharrastuksille. Käymme joka toinen viikko jumpassa Niemistön koulun salissa, jolloin käytössämme on laaja välineistö ja reilusti tilaa liikkua! Emme tarvitse isoa salia liikkuaksemme, sillä ryhmiksellä on aidattu piha jossa on ulkovälineitä ja liikumme paljon metsässä ja lähiympäristössä. Talvisin hiihdämme ja luistelemme. Erilaiset ympäristöt mahdollistavat lapsen kokonaisvaltaisen liikkumisen sekä tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia eri vuodenaikoina. Kuva perinteisistä Niemistön päivähoidon urheilukisoista, joka toteutetaan alueen perhepäivähoitajien kanssa Kaanaan kentällä.
12 6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen opettavat lasta näkemään ympärillään kauneutta. Taidekokemukset tarjoavat lapselle elämyksiä samalla kun luovuus, motoriikka ja kieli kehittyvät. Lapsi oppii kuuntelemaan ja keskittymään sekä rohkaistuu itse esiintymään. Lapselle annetaan hänen toiminnastaan palautetta, onnistumisen kokemukset vaikuttavat itsetuntoa kohottavasti. Askartelemme viikoittain. Käytössämme on monipuolisesti askartelumateriaaleja, draamavälineistöä ja soittimia. Lasten taidetta laitetaan esille kaikkien ihailtavaksi, sillä mikä olisi upeampi taideteos kuin vaikkapa pienen ryhmisläisen pääjalkainen, joka täyttää koko paperin. Aiheena tässä olen minä itse Myös ympäristö tarjoaa monipuolisia virikkeitä sekä taidekokemuksia. Luonnossa huomioidaan vuodenaikojen vaihtelut, mikä tarjoaa mahdollisuuden eri aistien kehittymiselle. Voimme kerätä ympäristöstämme myös paljon materiaaleja (kävyt, kivet, marjat jne.) erilaisiin tarkoituksiin. 6.4 Tutkiminen Tutkimalla itse lapsi tutustuu uusiin asioihin. Lapsi oppii vähitellen yrityksen ja erehdyksen kautta ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Ahaa-elämykset ja on-
13 lapsi- kanssa Leivomme ryhmän usein. nistumisen kokemukset kohottavat itsetuntoa ja tuottavat iloa. Lisäksi lapsen erityissanasto kasvaa. Kasvattaja toimii innostavana esimerkkinä lapselle, antaa luvan tutkimiselle ja kannustaa. Monipuolinen ympäristö innostaa lasta tutkimiseen. 7 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Kausittaista toimintasuunnitelmaa laatiessamme huomioimme, että kaikkien orientaatio-alueiden tavoitteet toteutuvat niin ohjatussa toiminnassa (vaikkapa ohjatut jumppatuokiot, oman nimen kirjoittaminen, rytmitys yms.) kuin arkisissa toimissa (oman leivän voitelu, tavaroista huolehtiminen, arkimatikka yms.).
14 7.1 Matemaattinen Jo pienet lapset pystyvät helposti itse vertailemaan, laskemaan ja erottelemaan eri asioita. Monissa leikeissä (esim. kauppaleikit) ja peleissä (esim. noppapelit) on mahdollisuus matemaattisen ajattelun kehittämiseen. Lapset ovat innokkaita käyttämään arjen matematiikka, lasketaan vaikkapa leluja kerätessään niitä tai montako lasta on tänään hoidossa. Lisäksi opettelemme värejä ja luokittelemme tavaroita suuriin ja pieniin. Muotojen hahmottamiseen voidaan itsekin askarrella geometrisia muotoja. Opettelemme myös vastakohtia leikin lomassa: Kävellään hitaasti, juostaan nopeasti. Äänenvoimakkuuksia harjoitellaan lauluissa ja loruissa sekä soittimien käytössä. 7.2 Luonnontieteellinen Tarkkailemme luontoa ja seuraamme vuodenaikojen vaihtumista. Katselemme muurahaisten touhuja tai etsimme oravan nakertamia käpyjä. Havainnoimme säätä ja ulkoilemme myös huonolla ilmalla. Voimme tutustua myös moniin luonnonilmiöihin ja tutkia niitä tarkemmin. Luonnontieteellisiä tutkimuskohteitamme ovat myös jää, lumi, vesi sekä erilaiset kasvit ja niiden kasvattaminen. Lisäksi kehitämme aistejamme: - Maku: Maistellaan erilaisia marjoja ja ruokia
15 - Haju: Miltä metsä tuoksuu sateen jälkeen? Miltä syksy tai vaikkapa kevät tuoksuu? Kuva sadonkorjuujuhlasta - Tunto: Rymistellään puskien läpi, tunnustellaan sammalia ja kiviä. - Näkö: Ihastellaan kauneutta ympärillämme - Kuulo: Kuunnellaan tuulen huminaa, lintuja ja sateen ropinaa Teemme retkiä lähiympäristöön ja silloin tällöin pääsemme tutustumaan kylän eläimiinkin. 7.3 Historiallis-yhteiskunnallinen Tutustumme lasten kanssa perinteisiin leikkeihin, lauluihin ja loruihin. Mietimme yhdessä mikä on vanhaa tai uutta. Teemme tutustumisretkiä lähiympäristöön ja tutustumme paikallishistoriaan. Juhla-aikoina kerrotaan lapsille perinteistä ja uskomuksista sekä askarrellaan perinteisiä askarteluita. Lapsi saa tutustua omaan historiaansa sukupuun avulla, mikä tehdään lapsen hoidon aikana yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen itsensä kasvu ja kehitys dokumen-
16 toidaan kasvun kansioon, jonka sisältöön lapsi saa itse vaikuttaa ja tutustua aina halutessaan. 7.4. Esteettinen Esteettinen orientaatio liittyy läheisesti luonnontieteelliseen orientaatioon. Opetellaan näkemään kauneutta eri asioissa ja paikoissa, herätellään lapsen kauneudentajua. Kunnioitetaan eri ihmisten tapoja nähdä kauneutta siellä, missä sitä ei itse aina näe. Kuunnellaan eri tyyppisiä musiikkeja, luetaan monipuolisesti satuja, lauletaan ja soitetaan soittimilla ja kysytään lapsilta minkälaisia tuntemuksia toiminta/melodia/satu hänessä herätti. Lapsi saa onnistumisen tunteita hienosta piirrustuksesta, majasta tai leikistä ja positiivinen palaute vahvistaa ilon tunnetta. 7.5 Eettinen Harjoittelemme päivittäin hyviä tapoja ja muistelemme tärkeitä sanoja kuten kiitos, saisinko, anteeksi. Lapselle pyritään opettamaan oikean ja väärän ero. Lasten välisiin ristiriitatilanteisiin puututaan, kun tilanne sitä vaatii. Pyrimme kuitenkin siihen, että lapset oppisivat sopimaan riidat keskenään, puhumalla. Harjoittelemme toisen asemaan asettumista ja mietimme, miltä minusta tuntuisi, jos.. Tunteita voidaan käsitellä myös vaikkapa nukketeatterin välityksellä.
17 Päivittäinen säännöllinen päivärytmi ja rutiinit auttavat lasta tietämään omat oikeutensa ja velvollisuutensa. 7.6 Uskonnollis-katsomuksellinen Lapsen vanhempien uskonnollista vakaumusta kunnioitetaan ja heidän toiveensa otetaan huomioon lapsen uskonnollisessa kasvatuksessa. Teemme yhteistyötä seurakunnan lastenohjaajien kanssa, he pitävät silloin tällöin uskonnollisen tuokion ryhmiksellä. Joulun alla käymme adventtikirkossa. 8 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Pikkalassa jokainen lapsi kohdataan yksilönä. Jos lapsen vanhemmille tai henkilökunnalle syntyy huoli lapsen hyvinvoinnista tai terveydestä, voimme käyttää kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) apua. Niille lapsille, joilla on erityisen tuen tarvetta, järjestetään tarpeelliset tukitoimet joista sovitaan yhdessä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa kuntoutussuunnitelmapalaverissa. Suunnitelmassa määritellään lapsen kehityksen tavoitteet ja toimintamenetelmät millä tavoitteisiin päästään niin kotona kuin päivähoidossakin. Varhainen puuttuminen ja mahdolliset tukitoimet saattavat ehkäistä myöhempiä ongelmia. Erityistä tukea tarvitsevaksi voidaan määritellä lapsi, joka tarvitsee henkilökohtaista ohjausta ja tukea jossakin, monissa tai kaikissa toiminnoissa (esim. kielellisessä kehityksessä, hieno- tai karkeamotoriikassa, sosiaalisissa taidoissa, tunne-elämän alueessa).
18 8.1 Varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen tukitoimilla voidaan helpottaa lapsen toimimista omaehtoisesti ja itsenäisesti. Suunniteltaessa yhteistä toimintaa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet. Varhaiskasvatuksen tukitoimiin kuuluvat henkilökohtainen avustaja ja KELTO sekä erilaiset terapiapalvelut (esim. puhe-ja toimintaterapeutit, kuntoutusohjaajat)järjestetään tarvittaessa. Lapsella on oikeus tarvitsemiinsa tukitoimiin. 9 ARVIOINTI Pikkalassa suoritetaan jatkuvaa arviointia viikoittaisten palavereiden, kausittaisten kehityskeskusteluiden ja jatkuvan itsearvioinnin muodoissa. Päivitämme niin tiimisopimuksen kuin ryhmävasunkin vuosittain. Lasten havainnointia tehdään yksikössämme jatkuvasti. Kirjallista dokumentointia tehdään lapsen vasun, kasvunkansion, 4-vuotisneuvolakaavakkeiden ja kuntoutussuunnitelmien muodoissa.
19 Rehellisin ja samalla arvostetuin palaute toiminnan sisällöstä tulee Pikkalassa hoidossa olevien lasten suusta. Palaute niin kivasta kuin vähemmän mukavasta toiminnasta tulee yleensä suoraan ja suodattamattomana. Otammekin vapauden muuttaa jo suunniteltua toimintaa sen mukaan, miten kulloinenkin lapsiryhmä innostuu toiminnasta. Sillä lapsuus on vain ohikiitävä hetki ihmisen elämässä, ja meidän Pikkalan kasvattajien tärkein tehtävämme on varmistaa, että voimme luovuttaa vanhemmille lapsen, joka sanoo hymyillen: Minulla oli tänään kiva hoitopäivä!