JOKIHELMEN JA PUSKANTIEN RYHMISTEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU)

Transkriptio

1 JOKIHELMEN JA PUSKANTIEN RYHMISTEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU)

2 KASVATUSYMPÄRISTÖ: Ryhmiksemme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien äärellä Seinäjoen keskustan läheisyydessä. Retkeilemme ja liikumme usein läheisissä puistoissa kauniissa jokirantamaisemissa. Pihapiirissämme toimii kaksi ryhmistä, Puskantie ja Jokihelmi ja teemmekin tiivistä yhteistyötä toimintojen ja esim. päivittäisen ulkoilun muodossa. Teemme yhteistyötä myös naapurissa sijaitsevan Marttilan päiväkodin kanssa. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET: Turvallisuutta arkeen luodaan yhteisillä rajoilla ja säännöillä sekä säännöllisellä päivärytmillä. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä ja lapselle tarjotaan virikkeitä hänen ikätasonsa ja kehityksensä mukaisesti. Aikuisen läsnäolo ja syli luovat myös turvallisuutta lapsen päivään. Turvallisuuden kautta lapselle syntyy luottamus hoitajiin ja päivähoitopaikkaan. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus toimia hänen ikänsä, taitojensa ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Jaamme lapset pienryhmiin, jota ohjaa aina sama aikuinen. Pienessä ryhmässä lapsi saa yksilöllistä ja kehitystasonsa mukaista ohjausta ja kasvatusta. Tavoitteenamme on lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tukeminen. Kehumme ja kannustamme lasta ja olemme tukemassa lasta kaverisuhteiden luomisessa. Tuemme lasta monipuoliseen leikkiin. Tuemme lasten vanhempia heidän kasvatustyössään ja kuljemme heidän rinnallaan mahdollistaen lapselle parhaat mahdolliset edellytykset kasvulle ja kehitykselle. Kunnioitamme lapsia ja heidän perheitään ja olemme luomassa avointa ja rehellistä yhteistyötä perheiden kanssa.

3 KASVATUSKUMPPANUUS Avoin, luottamuksellinen ja toimiva kasvatuskumppanuus on tärkeä osa lapsen päivähoitoa. Arvostamme sitä, että perhe tuntee oman lapsensa parhaiten ja meidän tehtävämme onkin tukea perheen kasvatustyötä. Hyvän kasvatuskumppanuuden pohjana on, että vanhemmat jakavat meille tietoa lapsen temperamentista, kehitysvaiheesta sekä perheen kasvatusperiaatteista. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun vanhempi ensimmäisen kerran soittaa ryhmikseen ja sopii tutustumiskäynnin ajankohdan. Tutustumistilanteessa lapselle ja perheelle esitellään hoitopaikka ja kerrotaan kaikki oleelliset asiat liittyen lapsen päivähoitoon. Tutustumiskäynnille varataan riittävästi aikaa. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on luoda positiivinen kokemus hoitopaikasta. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa ovat erityisen tärkeitä. Niistä saadaan vastavuoroisesti tietoa lapsen arkeen ja kehitykseen liittyvistä asioista. Tärkeää ovat myös yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joita noudatamme kaikki yhdessä. Vanhemmat voivat tarpeen tullen kysyä meiltä kasvatukseen liittyvistä asioista tai sopia kahdenkeskisen keskusteluajan. Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhdessä vanhempien kanssa. Vasu laaditaan lapsen aloittaessa hoidon ja siitä eteenpäin aina syksyllä kauden alussa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan keskustelussa toimintakauden lopulla. Kasvatuskumppanuutta tukevia yhteistyötahojamme ovat: Neuvola Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kelto) Seurakunta Puhe- toiminta ja fysioterapeutit Kuntoutusohjaajat Psykologi- ja perheneuvontapalvelut Alueemme sosiaalityöntekijät

4 Kiireettömyys ja rauhallisuus Lasten tasapuolinen huomioiminen Rehellisyys ARVOT Turvallisuus Läheisyys ja lapsen lämmin kohtaaminen Mukava ilmapiiri

5 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Minä kasvan Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi päivähoitopäivän aikana. Lapsi kokee, että hänet kuullaan, nähdään ja häntä kunnioitetaan omana ainutlaatuisena itsenään. Turvallisuuden perustana on säännöllinen päivärytmi. Lapsi opettelee arjen taitoja yhdessä muiden kanssa. Säännöllinen ulkoilu ja liikunta, maukas ruoka sekä riittävä lepo luovat hyvän pohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavoitteenamme on luoda ryhmikseen iloinen ja lämmin ilmapiiri. Jaamme yhdessä onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa. Tuemme ja ohjaamme lasta tunteiden ilmaisussa. Minä ryhmiksessä Aikuinen antaa omalla käyttäytymisellään mallia sosiaalisten taitojen opetteluun. Harjoittelemme sosiaalisia taitoja: Hyvät käytöstavat: esim. tervehdimme ja kiitämme Kuinka leikin kaverin kanssa Toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen: vuoron odottaminen Riidan sopiminen Erilaisuuden kohtaaminen Minä kehityn Lasta tuetaan omatoimisuuteen ikätason mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen toimimaan itsenäisesti osana ryhmää. Harjoittelemme arjen taitoja ja vastuullisuutta pienten työtehtävien avulla: esimerkiksi lelujen kerääminen ja aikuisten apulaisena toimiminen. Harjoittelemme lisäksi perustaitoja: Pukeminen ja riisuminen Puhtaudesta huolehtiminen Siisteydestä ja tavaroista huolehtiminen Itsenäinen toimiminen ruokailutilanteissa

6 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu. Niiden kautta lapsi oppii käsittelemään tunteitaan ja kokemiaan asioita. Minä leikin Leikkiminen kehittää lapsen mielikuvitusta ja sosiaalisia taitoja Käytämme tiloja ja pihaa monipuolisesti Jaamme lapsia leikkimään erilaisissa ryhmissä Huolehdimme siitä, että leikki on turvallista Leikkivälineet ovat helposti lasten saatavilla, ne ovat turvallisia ja eri ikätasoille sopivia Tarjoamme riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia vapaaseen leikkiin Ohjattuja leikkejä järjestämme toimintatuokioilla Aikuinen on läsnä leikkitilanteissa havainnoiden leikin kulkua, sekä tarvittaessa osallistuu ja ohjaa leikkiä. Leikkiä on viikko-ohjelmassa runsaasti. Minä liikun Liikkuminen kehittää motoriikkaa sekä tarjoaa lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia Kannustamme ja innostamme lasta kokeilemaan omia taitojaan Ohjatuissa liikuntahetkissä harjoittelemme ryhmässä toimimista ja sääntöjen noudattamista Liikumme pienryhmissä säännöllisesti Käytämme sisätiloja ja piha-aluetta monipuolisesti liikunnan järjestämiseen Ulkoilemme päivittäin ja liikumme useasti myös lähiympäristön erilaisissa maastoissa (esim. puistot, hiihtoladut ja luistelukenttä) Tarjoamme lapsille välineitä ja ideoita omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä, että ulkona päivittäin.

7 Minä tutkin Tutkimalla lapsi havainnoi ympäröivää maailmaa Käytämme tutkimiseen kaikkia aisteja Pohdimme yhdessä lapsia kiinnostavia asioita, vastaamme kysymyksiin ja etsimme vastauksia yhdessä Tutustumme erilaisiin materiaaleihin Käytämme hyväksi ympäröivää luontoa ja esimerkiksi kirjaston palveluita Rohkaisemme ja innostamme lasta kokeilemaan ja tutkimaan asioita omatoimisesti Minä koen ja ilmaisen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu tarjoavat lapselle elämyksiä, sekä kehittävät lapsen mielikuvitusta. Ilmaisun keinoin lapsi saa myös onnistumisen kokemuksia, mikä vahvistaa hänen itsetuntoaan ja persoonallisuuttaan Tarjoamme monipuolisesti välineitä ja materiaaleja sekä pidämme ne lasten helposti saatavilla Otamme huomioon lasten omat toiveet ja ideat Laitamme lasten työt aina esille Ohjatuilla tuokioilla soitamme, laulamme, esitämme yms. yksin ja yhdessä Harjoittelemme kädentaitoja sekä kehitämme hienomotoriikkaa pienryhmissä ja arkitilanteissa

8 Kieli luo pohjan oppimiselle, ajattelulle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Erilaiset vuorovaikutustilanteet vahvistavat lapsen kielen kehitystä. Kieli ja vuorovaikutus huomioidaan jokaisessa sisällöllisessä orientaatiossa. Lorut ja riimittelyt Leikit Asioiden ja esineiden nimeäminen Sanavarasto käsitteet Kirjaimet ja äänteet Kirjat ja lukeminen kuunteleminen KIELELLINEN KEHITYS Puheen tuottaminen Lasten omat jutut ja sadutus Eleet ja ilmeet Arkikeskustelut Kaunis kielenkäyttö Kertominen Kielijumppa

9 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Päivärytmi Leikit ja lorut Vuorokauden ajat Numerot ja laskeminen Arkimatikkaa Aika Viikonpäivät, kuukaudet, vuosi Matemaattinen orientaatio Lajittelu ja vertailu Mitat ja suhteet Kehonhahmotus Värit ja muodot

10 Kasvit ja eläimet Tutkiminen ja kokeilu Vuodenaikojen vaihteluiden seuraaminen Retket ympäröivään luontoon Luonnon tutkiminen Luonnontieteellinen orientaatio Kestävä kehitys Kierrätys Sää Luonnon- sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

11 Perinnelaulut, - leikit ja sadut yms. Perinteet ja tavat Kotikaupunki ja lähiympäristö Oma koti ja perhe Liputuspäivät ja merkkipäivien huomioiminen Historiallisyhteiskunnallin en orientaatio vierailut, retket. mm. kirkko, kirjasto, puistot Eri maiden tavat ja perinteet Kulttuurit Lapsen oma kasvunkansio Suomalaisuus, itsenäisyys Kielet

12 Pienryhmätoiminta Rehellisyys Ryhmisten yhteiset toiminnat Ryhmähengen luominen ja vahvistaminen Läheisyys, välittäminen, hauskan pito yhdessä Eettinen orientaatio Anteeksi pyytäminen, auttaminen, lohduttaminen Yhteiset säännöt, oikea ja väärä Toisten huomioon ottaminen Omien ja toisen tunteiden tunnistaminen Leikitään yhdessä, ei kiusata Oman vuoron odottaminen

13 Pyhäkouluhetket Hengelliset laulut ja tarinat Yhteistyö Seinäjoen seurakunnan kanssa Adventti- ja pääsiäiskirkot yms. Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio Hiljentyminen Juhlapyhät Keskustelut ja pohdinnat, lasten ajatukset Eri uskontojen huomioiminen, vaihtoehtoinen toiminta

14 Syntymäpäivät Koko perheen juhlat ja hetket Monipuoliset välineet Ohjattu ja omaehtoinen liikkuminen Soittaminen, rytmitys, kehonsoittimet Juhlat Liikunta Ulkoilu ja retket Musiikki Musiikin kuuntelu, laulaminen Maistelu ja uusiin makuihin tutustuminen Ruokailu ja ravinto Esteettinen orientaatio Kädentaidot Lasten työt laitetaan esille Monipuoliset työtavat ja materiaalit Lasten omaehtoiset piirtelyt, muovailut ym. Leipominen Puhtaus siisteyskasvatus Lelujen kerääminen Ilmaisu Esiintyminen tuokioilla yms. Roolileikit, nukketeatterit, tanssiminen

15 ERITYISTÄ TUKEA RYHMIKSESSÄ Jokainen lapsi on erityinen omana itsenään ja hänet huomioidaan ryhmiksessä yksilöllisesti. Lapsen yksilöllinen tukeminen ja huomiointi arjen tilanteissa ovat varhaista tukea ja se on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lapsi voi tarvita tukea kielen kehittymisessä, hieno- ja karkeamotorisissa, sosiaalisissa tai tunne-elämän taidoissa. Lapsella voi myös olla jokin fyysinen vamma tai sairaus, jonka vuoksi lasta täytyy huomioida arjessa tavallista enemmän. Joskus on hankalaa erottaa mikä on yksilöllistä huomiointia ja kuka tarvitsee erityistä tukea. Erityisen tuen tarvetta mietitään, jos lapselle täytyy antaa ikätasoonsa nähden enemmän ohjausta ja sekä hoitajat että vanhemmat alkavat olla huolissaan lapsen kehityksestä. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, millä osa-alueella tuen tarve ilmenee ja se voi olla hetkellistä tai kestää koko varhaislapsuuden ajan. Tuen tarve arvioidaan ryhmiksen hoitajien ja vanhempien tekemien havaintojen perusteella. Yhdessä vanhempien kanssa mietitään millaisin keinoin lapsen kehitystä voitaisiin tukea. Jos nähdään tarpeelliseksi, voidaan ottaa yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto), joka tulee tutustumaan lapseen päivähoitoryhmään. Hän arvioi, ovatko päivähoidon tukitoimet lapselle riittäviä vai onko syytä ottaa yhteyttä muihin asiantuntijoihin kuten psykologiin tai puheterapeuttiin. Jos päädytään tekemään toimintasuunnitelma, se tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, kelton, perhepäivähoidon ohjaajan ja ryhmiksen työntekijöiden kanssa. Päivähoitoryhmässä tukitoimia ovat esimerkiksi: Tiivis yhteistyö kasvattajien ja vanhempien välillä Toimintaympäristön muokkaaminen Yksilöllinen ohjaaminen Pienryhmätoiminta Pedagogisten materiaalien käyttäminen: kirjat, pelit, kuvat Kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultointi Vanhemmat LAPSI Ryhmiksen työntekijät Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) Perhepäivähoidon ohjaaja Neuvola Perheneuvola Puheterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä

16 ARVIOINTI Laatua arvioidaan koko ajan ja sen pohjalta päivähoitoa pystytään kehittämään entisestään. Arvioinnin välineenä ovat mm. erilaiset kyselyt, joita kaupunki järjestää yksiköissä säännöllisesti: Työntekijöille työtyytyväisyyskysely Vanhemmille palautekysely Arvokysely vanhemmille ja työntekijöille Toimintaa arvioidaan ryhmiksessä myös omassa tiimissä hoitajien kesken. Viikoittaisissa palavereissa käydään läpi mm. akuutteja asioita, päivitetään yhteisiä toimintatapoja ja kerrataan vanhemmilta päivittäisissä hakutilanteissa saatua palautetta. Yhdessä laaditaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma eli ryhmävasu. Tärkein arvioinnin menetelmä on lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Lapsen vasukeskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteisesti tavoitteet, joita sekä vanhemmat että hoitajat noudattavat. Lapsia havainnoidaan ryhmiksessä päivittäin. Jokaisesta lapsesta tehdään oman vasun lisäksi kasvunkansio, johon hoitajat keräävät tietoa lapsen päivähoitoajasta. Sinne liitetään askarteluja sekä kertomuksia toiminnasta, retkistä, kavereista ja leikeistä sekä kerrotaan lapsen kehityksestä. Hoitajan oma itsearviointi on työssä erittäin tärkeää. On tiedostettava omat vahvuudet ja kehittämisen alueet. Näitä käydään läpi myös säännöllisesti esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Esimies voi osallistua myös viikkopalavereihin tarpeen mukaan. Monipuolisen arvioinnin tuloksena tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta lapsille.

17 Ryhmiksessä leikitään ja lauletaan, hassutellaan muuten vaan. Paljon uutta kohdataan ja asioita tutkitaan. Ystäviksi opitaan ja toisiamme halataan. Ilot, surut tulla saa, ja pipiin voidaan puhaltaa. Aikuiset turvan tarjoaa, voi lämpimään syliin sukeltaa. Täällä on meillä mukava olla, huomennakin taas hyvä tulla.