Palvelutasopäätös 2015-2018. - esitys 10.12.2014

Palvelutasopäätös 2015-2018 - esitys 10.12.2014

1 YLEISTÄ... 1 1.1 Lainsäädäntö... 1 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät... 2 1.3 Valtakunnallinen pelastustoimen strategia... 2 1.4 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet... 3 1.5 Pelastustoimen palvelutason liittyminen valtakunnalliseen pelastustoimen strategiaan... 3 1.6 Palvelutasopäätösprosessi... 4 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET... 6 2.1 Palvelutasokauden 2010 2014 arviointi... 6 3 UHKIEN JA RISKIEN ARVIOINTI... 9 3.1 Erityistilanteiden ja poikkeusolojen riskianalyysi... 13 3.2 Pelastuslaitoksen toimintaympäristön muutokset... 14 4 RISKIENHALLINTA... 16 4.1 Valvontatehtävät... 16 4.2 Turvallisuusviestintä... 18 4.3 Yhteistyö paikallisessa turvallisuussuunnittelussa... 19 4.4 Palontutkinta... 20 4.5 Nuohous... 22 5 PELASTUSTOIMINTA... 24 5.1 Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin... 25 5.2 Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika prosentteina riskiluokittain... 25 5.3 Johtamisen rakentuminen pelastustoimen alueella... 26 5.4 Pelastussukellustoiminnan järjestelyt (savu-, kemikaali- ja vesisukellus)... 28 5.4.1 Savusukellus... 28 5.4.2 Kemikaalisukellus... 28 5.4.3 Vesisukellus... 29 5.5 Väestön varoittamisjärjestelyt... 30 5.6 Varautuminen häiriötilanteisiin... 31 5.7 Varautuminen... 32 5.8 Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat... 33 5.9 Öljyntorjunta... 34 6 ENSIHOITO... 36 6.1 Ensihoitopalvelut... 36 7 MUUT PALVELUT... 38 7.1 Kansainväliseen toimintaan osallistuminen... 38 7.2 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen... 38

7.3 Tilannekeskuspalvelut... 38 8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 40 8.1 Henkilöstö... 40 8.2 Koulutus... 41 8.3 Toimitilat... 41 8.4 Palvelutasopäätöksen toteuttaminen... 42 8.5 Päätöksen hyväksyminen ja voimassaoloaika... 43 8.6 Palvelutason seuranta... 43 9 LIITEOSA... 44

1 YLEISTÄ Itä-Uudenmaan kunnat ovat sopineet pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 2. ja 4. pykälässä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella. Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Porvoon kaupunki, jonka ylläpitämä Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastuslain (379/2011) 27 :ssä todettujen tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslain 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Lopuksi kuvataan kehittämissuunnitelma ja aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. 1.1 Lainsäädäntö Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, joiden tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. 1

Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Sisäasiainministeriön johdolla on valmisteltu valtakunnallinen pelastustoimen strategia, jossa määritellään ne painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joilla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Strategian tarkoituksena on antaa yleisiä perusteita muun muassa pelastustoimen tehtävistä vastaaville pelastuslaitoksille. Pelastustoimen strategia tarkistetaan hallituskausittain tai toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Toiminnan painopisteisiin ja strategiaiin päämääriin liittyvät myös valtakunnallisesti määritetyt yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Pelastustoimen valtakunnalliset vaikuttavuustavoitteet määritellään sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vaikuttavuustavoitteet pyritään määrittämään siten, että ne ovat konkreettisia ja mitattavia. 1.3 Valtakunnallinen pelastustoimen strategia Sisäasiainministeriön johdolla on valmisteltu valtakunnallinen pelastustoimen strategia 2025. Strategiassa määritellään painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joilla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Strategian tarkoituksena on antaa yleisiä perusteita mm. pelastustoimen tehtävistä vastaaville pelastuslaitoksille. Pelastustoimen strategia tarkistetaan hallituskausittain tai toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa toimintaansa valtakunnallisen pelastustoimen strategian mukaisesti ja huomioi siinä määritetyt vaikuttavuustavoitteet. 2

Pelastustoimen toiminnan painopisteiksi ja strategisiksi päämääriksi 2025 on määritelty: 1) Pelastuslaitosten tehtävät ja toimintamallit Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. 2) Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. 3) Henkilöstön riittävyys ja motivaatio Sekä päätoimisen, että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. 4) Osaaminen ja tietopohja Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä. 1.4 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnan painopisteisiin ja strategisiin päämääriin liittyvät myös valtakunnallisesti määritellyt yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Pelastustoimen valtakunnalliset vaikuttavuustavoitteet määritellään sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vaikuttavuustavoitteet pyritään määrittämään siten, että ne ovat konkreettisia ja mitattavia. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa toimintaansa valtakunnallisen pelastustoimen strategian mukaisesti ja huomioi siinä määritetyt tavoitteet. 1.5 Pelastustoimen palvelutason liittyminen valtakunnalliseen pelastustoimen strategiaan Itä-Uudenmaan pelastusalueella pelastuslaitoksen tuottaminen palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen strategiaan, pelastustoimen lainsäädäntöön sekä sisäasiainministeriön asettamiin pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. Strategia-asiakirjoina käytetään seuraavia asiakirjoja: pelastustoimen valtakunnallinen strategia 2025 palvelutasopäätös ohje SM018:00/2013 pelastuslaitoksen strategia 2014 2018 talousarvio- ja taloussuunnitelma 2015 2017 3

Pelastustoimen kansallinen visio vuoteen 2025 SUOMESSA ON HYVÄ TURVALLISUUSKULTTUURI JA EUROOPAN TEHOKKAIN PE- LASTUSTOIMI Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta ja motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä sekä uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluja ja hyvää kumppanuusverkostoa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio ITÄ-UUDELLAMAALLA ON VALTAKUNNALLISESTI HYVÄ TURVALLISUUSTASO, JOKA TUOTETAAN TEHOKKAASTI JA AMMATTITAITOISESTI Pelastuslaitoksen strategian ytimenä ovat toimet, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä ja varaudutaan onnettomuuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa korkeatasoiset ja luotettavat palvelutasopäätöksen mukaiset pelastustoimen ja ensihoidon palvelut tehokkaasti ja innovatiivisesti. Pelastuslaitoksen arvot ovat toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Arvot ohjaavat valintoja sekä ilmenevät päivittäisessä käytännön toiminnassa. Arvot Pelastustoimen hyväksyttyjen arvojen mukaan turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti. Inhimillinen tarkoittaa mm. ihmisarvon kunnioitusta, tasapuolisuutta, moniarvoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Ammatillisesti puolestaan kuvaa mm. jatkuvaa ja laajenevaa osaamisen kehittämistä sekä oman ja toisen työn arvostusta. Luotettavasti -arvon taustalla on ajatus yleisestä luottamuksesta pelastustointa kohtaan. 1.6 Palvelutasopäätösprosessi Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi) siten, kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 4 :ssä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 7.3.2003 allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuntien lukumäärä on 1.1.2010 alkaen 7 kuntaa. Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastuslaitoksen tuottamien turvallisuuspalvelujen taso pelastusalueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilan- 4

teissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksessä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentävät kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Yhteiskunnan toimintojen häiriötilojen sekä poikkeusolojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Aluepelastuslautakunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen palveluiden taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 379/2011 29 ). Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2015 2018 valmistelu on käynnistetty vuoden 2014 toukokuussa. Valmistelua varten on perustettu projektiryhmä, joka koostuu kolmesta riskienhallinnan, pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtäväalueita edustavasta viranhaltijasta. Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muuta palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Lopuksi kuvataan toteuttamissuunnitelma ja aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Kokonaisuutena asiakirja muodostaa pelastuslain (379/2011) 28 :n tarkoittaman päätöksen alueen palvelutasosta. Palvelutasopäätöksessä on pyritty mahdollisimman kattavaan kuvaukseen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamista palveluista sekä palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutasopäätökseen ei ole kirjattu kaikkia mahdollisia uusia resurssitarpeita, jotka ilmenevät vasta toiminnan ja prosessien kehittämisen tuloksena. Valmisteluvaiheessa luonnos palvelutasopäätöksestä lähetetään lausunnolle alueen kunnille sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä edustavalle yt-ryhmälle. Samassa yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta pyydetään ennakkoarvio päätösluonnoksen sisällöstä ennen lopullisen palvelutasopäätöksen hyväksymistä. Pelastuslaitoksen projektiryhmä käsittelee annetut lausunnot ja valmistelee tarvittavat lisäykset ja muutokset päätösluonnokseen. Pelastusaluetta edustava Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta päättää alueen palvelutasosta. 5

2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Palvelutasopäätöksen perusteena on uhkien ja riskien arviointi. Se muodostuu riskialuejaosta, kansallisesti merkittävistä riskeistä, kemikaalikohteista ja -kuljetuksista sekä alueen erityispiirteistä. Lisäksi perusteina ovat muutokset toimintaympäristössä ja arvio edellisen palvelutasopäätöskauden tavoitteiden toteutumisesta. 2.1 Palvelutasokauden 2010 2014 arviointi Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen saatavuus ja taso perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön sekä sisäasiainministeriön asettamiin pelastustoimen valtakunnallisiin tulos- ja palvelutavoitteisiin. Palvelujen alueellinen saatavuus ja taso on määritelty hyväksytyssä pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä 2010 2014. Pelastuslaitoksen toimialueen kuntajako on pysynyt palvelutasopäätöskaudella ennallaan. Alueella on seitsemän kuntaa. Väestömäärä on kasvanut joka vuosi palvelutasopäätöskaudella 2010 2014. 2010 2011 2012 2013 Askola 4 864 4 911 4 988 4 991 Lapinjärvi 2 872 2 848 2 829 2 820 Loviisa 15 595 15 552 15 519 15 493 Myrskylä 2 006 2 008 1 992 1 987 Porvoo 48 768 48 833 49 028 49 426 Pukkila 2 024 2 016 2 047 2 036 Sipoo 18 253 18 526 18 739 18 914 Itä-Uusimaa yhteensä 94 382 94 694 95 142 95 667 Lähde: www.kunnat.net Porvoon Kilpilahdessa sijaitsee Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Kokonaispinta-alaltaan se on noin 13 neliökilometriä. Alueella toimii yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveiksi, ja tuotannollisesta toiminnasta vastaa tällä hetkellä 10 eri yritystä. Teollisuusalueeseen kuuluu myös Suomen suurin satama, yksi Euroopan suurimmista maantiejakeluterminaaleista, rautatievaunujen purkausterminaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen. Teollisuusalueella avattiin vuonna 2011 noin kuuden kilometrin mittainen uusi tieyhteys. Tieyhteys paransi merkittävästi teollisuusalueen henkilö-, liikenne- ja ympäristöturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta ja toimintavarmuutta. Uuden tieyhteyden avulla teollisuusalue pystyy jatkamaan kehittymistä ja kilpailukykyä. Pohjois-Sipoon Bastukärrin alueelle, Lahden moottoritien läheisyyteen valmistui vuonna 2012 logistiikkakeskus, jonka laajuus on 75 000 m² ja tilavuus runsaat miljoona kuutiometriä. Vuonna 2014 logistiikkakeskuksen viereen alettiin rakentaa päivittäistavaroiden logistiikkakeskusta, jonka kerrosala on 140 000 m² ja tilavuus n. 3,1 M m 3. Bruttoalaa rakennuksessa tulee olemaan n. 200 000 m 2. Alueen halki kulkevan E18 tien Koskenkylä Kotka -hankkeessa valtatie 7 (E18) rakennettiin moottoritieksi Koskenkylän ja Kotkan välillä. Moottoritien rakentaminen alkoi 2011 ja 6

kokonaisuudessaan tie avattiin syksyllä 2014. Moottoritiehankkeen yhteydessä toimialueelle rakennettiin n. 500 metriä pitkä tieliikennetunneli. Moottoritiellä arvioidaan olevan merkittäviä liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Riskienhallinta Nykyinen pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011, joka muutti erityisesti pelastuslaitoksen valvontatyötä. Riskienhallinnan tehtäväalue hoitaa tehtäviä hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti, jossa määritellään tarkastustoimintaan liittyvät toimenpiteet sekä valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Lisäksi valvontasuunnitelmassa määritellään yhdyskunta- ja rakentamissuunnitteluun liittyvä viranomaisyhteistyö sekä suunnittelijoiden neuvonta ja pelastusviranomaisen asiantuntijalausunnon antaminen. Valvontatoimintaa on palvelutasopäätöskauden aikana kohdistettu suunnitelmassa todettujen kohteiden säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Vuoden 2012 alusta otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön omakoti- ja paritaloille suunnattu omavalvontajärjestelmä. Kokeiluvuonna omavalvontaoppaita ja -lomakkeita toimitettiin yhteensä n. 700 kiinteistöön. Vuonna 2013 omavalvontajärjestelmää laajennettiin ja omavalvontaoppaita ja -lomakkeita toimitettiin yhteensä n. 2000 kiinteistöön. Palvelutasopäätöskauden aikana on vaikutettu merkittävästi automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamiin erheellisiin hälytyksiin. Erheellisten paloilmoitusten määrään ja niistä aiheutuviin kustannuksiin on pystytty vaikuttamaan paloilmoitinlaitteistojen hoitajille annetulla koulutuksella, kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kanssa tehdyllä yhteistyöllä sekä vuonna 2012 käyttöönotetulla laskutuksella. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien toteuttamalla turvallisuuskoulutuksella on tavoitettu vuosittain noin 20 % pelastusalueen asukkaista. Määrä vastaa sisäasiainministeriön ja pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä asetettua tavoitetta. Nuohousjärjestelmä muuttui sopimusperusteiseksi järjestelmäksi kokonaisuudessaan vuoden 2011 alusta. Siirtyminen piirinuohousjärjestelmästä sopimusperusteiseen eli ns. vapautettuun järjestelmään toteutui vaiheittain. Pelastustoiminta Pelastustoiminnan palvelujen saatavuus ja taso on perustunut palvelutasopäätöksessä 2010 2014 tehtyyn riskiarvioon ja sen mukaisesti määriteltyihin pelastusalueen riskialueisiin. Pelastustoiminnan toteutuneet toimintavalmiusajat alueen eri osissa ovat vastaavat sisäasiainministeriön ja palvelutasopäätöksessä riskialueittain asetettuja tavoitteita. Pelastuslaitoksen kalustoa on uusittu palvelutasopäätöskauden aikana investointisuunnitelman ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Askolan kuntaan aloitettiin vuoden 2013 lopussa rakentamaan uutta pelastusasemaa, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. 7

Suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin liittyviä valmiuksia on kehitetty alueen uhkien edellyttämällä tavalla. Toimintaan osallistuvien organisaatioiden yhteydenpitoa ja koulutusta on tehty yhteistyössä mm. Fortumin Loviisan voimalaitoksen, Neste Oilin Porvoon jalostamon, STUKin, TUKESin ja poliisin kanssa. Pelastuslaitoksen ylläpitämän tilannekeskuksen toimintaa on tehostettu eri onnettomuustilanteiden tukitoiminnoissa. Lisäksi tilannekeskuksen toimintavalmiutta on lisätty kuntien johtoryhmiä paremmin palvelevaksi tilannekeskustoiminnaksi. Ensihoito Terveydenhuoltolain (1326/2010) aiheuttamien muutosten johdosta ensihoitotoiminta muuttui vuoden 2012 alusta osaksi erikoissairaanhoitoa. Ensihoitotoiminta siirtyi HUS Porvoon sairaanhoitoalueen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisellä sopimuksella 1.1.2012 alkaen pelastuslaitoksen vastattavaksi. Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon palvelutasomäärityksen mukaisesti pelastuslaitoksen ensihoidon yksiköt ovat sijoitettuina valmiuteen Porvoon, Loviisan ja Sipoon palveluyksiköihin. Lisäksi Sipoon ja Loviisan väestön tavoitettavuuden parantamiseksi on perustettu uudet ensihoidon päivystysasemat Sipoon Söderkullan ja Loviisan Koskenkylän alueille. Toiminnan tunnusluvut Sitova tavoite/mittari Vuositavoite Toteutuminen 2010 Toimintavalmiusaikojen toteuttaminen pelastusalueella / toimintavalmiusaika eri riskialueilla % tavoitteesta Toteutuminen Toteutuminen 2011 2012 1.riskialueella 60 % 54 % 53 % 89 % 2. riskialueella 60 % 90 % 92 % 88 % 95 % Toteutuminen 2013 Toimintavalmiusaikojen toteuttaminen pelastusalueella / toimintavalmiusaika minuutteina eri riskialueilla 1.riskialueella 6 min. 6:30 min 6:30 min 6:11 min. 5:28 min. 2. riskialueella 10 min. 5:50 min 5:00 min 6:13 min. 9:36 min. Pelastusalueen valvontasuunnitelman suoritteiden kokonaismäärä / vuosi (HUOM: Pelastuslain muutos vuonna 2011) 3 500 suoritetta 1 411 suoritetta (*) 1907 suoritetta 2305 suoritetta 3 546 suoritetta Turvallisuusviestinnän tavoitteena on saavuttaa vähintään 20 % pelastusalueen asukkaista / turvallisuuskoulutusta ja neuvontaa saaneiden lukumäärä % alueen väestöstä 20 % alueen väestöstä 28 % 23 % 21 % 20 % (*) Vuonna 2010 valvontatoiminta ja sille asetetut tavoitteet olivat 1.7.2011 kumoutuneen pelastuslain mukaisia 8

3 UHKIEN JA RISKIEN ARVIOINTI Alueen pelastustoimi tarkastelee toimintaympäristöään yhdessä kuntien, muiden viranomaisten ja tarvittavassa laajuudessa alueen muiden toimijoiden kanssa. Nykytila Pelastuslaitoksen toimialue muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden seitsemästä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Väkiluku on vuoden 2013 tilastotietojen mukaan 95 667 ja toimialueen väestömäärä on koko ajan kasvava. Porvoo on toimialueen selkeä keskus, jossa on 49 426 asukasta (2013). Työpaikkoja koko toimialueella on noin 34 000. Koko toimialueen ruotsinkielisen väestön osuus on kolmannes väestöstä. Taulukko: Ikäjakauma 31.12.2013 Itä- Suomi Uusimaa alle 14 vuotiaita 18,0 % 16,4 % 15 64 vuotiaita 63,1 % 64,2 % 65 vuotta täyttäneitä 18,9 % 19,4 % Lähde: Tilastokeskus 2014 Itä-Uudenmaan väestölle tunnuksenomaista on kaksikielisyys. Ruotsinkielisiä koko alueella on 30,9 % väestöstä. Taulukko: Itäisen Uudenmaan väestö 31.12.2013 Väkiluku Äidinkieli ruotsi % väestöstä Askola 4 991 3,2 2,2 Lapinjärvi 2 820 32,8 3,8 Loviisa 15 493 42,0 3,3 Myrskylä 1 987 9,8 2,1 Porvoo 49 426 30,4 4,9 Pukkila 2 036 1,0 1,6 Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi % väestöstä Sipoo 18 914 35,6 3,1 Itä-Uusimaa 95 667 30,9 4,0 yh- teensä Lähde: Tilastokeskus 2014 Voimakkaat muutokset mm. väestön määrässä ja liikenteen kasvussa luovat uusia haasteita myös pelastustoimen kehittämiselle. Väestönkehitystä, työllisyyttä ja taloudellista kehitystä kuvaavien indikaattoreiden (BTV-indikaattori: BKT, työ, väestö) mukaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueen kehitys on maan kärkiluokkaa. 9

Keskeinen vaikutus pelastustoimialueen kehittymiselle ja muuttumiselle on myös Itämeren alueen kehittyminen. Mahdollinen viisumivapaus Venäjän kansalaisille tulee kasvattamaan voimakkaasti liikennemääriä ja turistivirtoja pelastustoimen alueella. Normaaliolojen riskianalyysi Normaaliolojen riskianalyysi tulee toteuttaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (Sisäministeriön pelastusosaston ohje 21/2012) mukaan seuraavasti: Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta: 1. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alue jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. 2. Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä. 3. Seurataan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. Onnettomuusriski määritellään onnettomuuden todennäköisyyden ja mahdollisen onnettomuuden seurausten perusteella. Jos tietyn onnettomuuden todennäköisyydelle ja vastaavasti sen seurausten vakavuudelle saadaan määriteltyä numeeriset arvo, on tuohon onnettomuuteen liittyvä riski näiden kahden tekijän tulos. Erilaisten henkilö-, omaisuus-, yhteisöja ympäristöriskien perusteella määräytyy yhteiskunnan onnettomuusriskitaso. Riskiruutu muodostuu 1 km x 1 km kokoisesta ruudusta. Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin. Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruudulle. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määriteltyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1 km ruudulle. Riskialueita voidaan sanallisesti kuvailla seuraavasti: I-riskiluokan alueet ovat tiheään rakennettuja ja tiheästi asuttuja taajamia sekä vilkkaasti liikennöityjä tiealueita, joissa onnettomuuden todennäköisyys on suuri ja joissa onnettomuudet vaarantavat erityisen suuren ihmismäärän tai uhkaavat erityisen suuria omaisuus-, ympäristö- ja kulttuuriarvoja. II-luokan alueet ovat alueita, joissa suuren määrän ihmishenkiä vaarantavat tai suuria omaisuus-, ympäristö- tai kulttuuri arvoja uhkaavat onnettomuudet ovat mahdollisia. 10

III-riskiluokan alueet ovat alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia laajempia kylätaajamia tai asuntokokonaisuuksia sekä vilkkaasti liikennöityjä väyliä. IV-riskiluokan alueet ovat asumattomia tai niillä on harvassa yksittäisiä asumuksia. Itä-Uudenmaan alueen riskiruudut ja -luokat on esitetty liiteosassa. Pelastuslaitoksen toimialueen yksityiskohtaisessa riskitarkastelussa on määritelty pelastustoimen kannalta keskeisimmät riskikohteet ja -toiminnot, joiden onnettomuusuhat pelastuslaitoksen on hallittava sekä kyettävä vastaamaan mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Tehdyssä tarkastelussa alueen keskeisimmiksi riskikohteiksi ja -toiminnoiksi on määritelty: Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus sijaitsee Porvoon Kilpilahdessa. Porvoon jalostamo on myös yksi Euroopan suurimpia. Kokonaispinta-alaltaan alue on noin 13 neliökilometriä. Alueella toimii yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveiksi. Tuotannollisesta toiminnasta vastaa 10 eri yritystä. Työpaikkoja teollisuudessa on runsaat 3500, jonka lisäksi teollisuuden palvelutoimittajat työllistävät alueella satoja ihmisiä. Lisäksi Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu myös Suomen suurin satama, yksi Euroopan suurimmista maantiejakeluterminaaleista, rautatievaunujen purkausterminaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen. Alueella toimivista yrityksistä kuusi luokitellaan turvallisuusselvitysvelvolliseksi erityistä vaaraa aiheuttavaksi kohteeksi. Teollisuusalueelle tulevien ja sieltä lähtevien kemikaalikuljetusten määrät ovat huomattavia. Kilpilahden ratapihalla käsitellään keskimäärin 80 90 kuormattua kemikaalivaunua vuorokaudessa ja ratapihan kautta käsitellään vuodessa 1 400 000 tonnia vaarallisia aineita (2011). Ratapihalta kemikaalikuljetukset siirtyvät päärautatieverkostoon Sipoon läpi kulkevan ratayhteyden kautta. Kilpilahden satama on tonnimäärältään Suomen suurin satama (20 23 miljoonaa tonnia vuodessa) ja siellä käy 1200 1400 laivaa vuodessa. Maanteitse palavia nesteitä kulkee noin 320 rekkaa vuorokaudessa ja tämän lisäksi muita vaarallisia kemikaaleja yli sata kuljetusta vuorokaudessa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on arvioinut, että Kilpilahden teollisuusalueella on mahdollisuus kansallisesti merkittävään onnettomuuteen, joka aiheuttaa vakavat tai erittäin vakavat seuraukset ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tehdyn arvioinnin perusteella Itä-Uudenmaan pelastuslaitos korottaa Kilpilahden teollisuusalueen riskiruudut riskiluokkaan I. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue on Suomen toiseksi teollistuneiden maakunta ja lähes puolet maakunnan BKT:stä tulee teollisuudesta. Alueen teollistuminen ja hyvät logistiikkayhteydet ovat vaikuttaneet myös siihen, että pelastustoimen alueelle rakennetaan ja kaavoitetaan merkittäviä logistiikkakeskuksia. Logistiikkakeskukset sijoittuvat pelastustoimen alueella pääasiassa Sipooseen seututie 148:n varteen, Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueen läheisyyteen sekä Loviisan Kuningattarenportin alueelle. Logistiikkakeskittymillä on vaikutusta riskialueiden muodostumiseen kyseisillä alueilla. 11

Toimialueella kulkeva merkittävin maantieyhteys on itä-länsisuuntainen yhteyskäytävä E18, joka on moottoritietä pelastustoimen alueella. Lisäksi seututie 148 ( öljytie ), kantatie 55 (Mäntsälän tie ) sekä valtatie 6 ( Koskenkylän leveäkaistatie ) ovat alueen keskeisiä liikenneväyliä. Liikenneväylät ovat valtakunnallisestikin merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä alueella sijaitsevan Kilpilahden teollisuusalueen takia. Alueen merkitystä vaarallisten kemikaalien kuljetusreittinä havainnollistavat kuvat liiteosassa. Tiestö: Vaarallisten aineiden kuljetukset (vuoden 2002 asiantuntija-arvion mukaan kuljetusmäärät ovat pysyneet samalla tasolla): E18 Palavat nesteet 10 000-25 000 tn/vko + muut 7 000-10 000 tn/vko Valtatie 6 Palavat nesteet 10 000-25 000 tn/vko + muut 1 500-3 000 tn/vko Seututie 148 Palavat nesteet 10 000-25 000 tn/vko + muut 3 000-7 000 tn/vko Kantatie 55 Palavat nesteet 10 000-25 000 tn/vko + muut 3 000-7 000 tn/vko Suomenlahden öljykuljetukset muodostavat merkittävän riskin pelastuslaitoksen toimialueen ranta- ja merialueelle. Suomenlahden öljykuljetusten ennustetaan kasvavan 160 miljoonasta tonnista 200 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Ennustetun liikenteen kasvun toteutuessa lähitulevaisuuden onnettomuustiheys olisi Suomenlahdella maailmalla vallitsevan yleisen tason mukaan yksi öljysäiliöaluksen lastivuoto ja noin viisi alusten omien polttoaineiden vuotoa vuodessa. Suomenlahden alueella on jatkuvasti noin 20 öljytankkeria, joiden lastina voi olla jopa 150 000 tonnia öljyä. Loviisasta 15 km:n päässä, Hästholmenin saarella, sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta. Kaupalliseen käyttöön Loviisa 1 on otettu vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Reaktoreiden nettoteho on 488 MW. Vuosituotanto on hieman alle 8 TWh, joka on hieman vajaat kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Loviisan voimalaitosalueella on myös loppusijoituspaikat matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä varten. Loviisan voimalaitosalueella työskentelee noin 500 henkilöä. Voimalaitos luokitellaan myös erityistä vaaraa aiheuttavaksi kohteeksi toiminnan luonteen vuoksi. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on arvioinut, että Loviisan voimalaitosalueella on mahdollisuus kansallisesti merkittävään onnettomuuteen, joka aiheuttaa vakavat tai erittäin vakavat seuraukset ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tehdyn arvioinnin perusteella Itä-Uudenmaan pelastuslaitos korottaa Loviisan voimalaitoksen riskiruudut riskiluokkaan I. Kantaverkko Fingrid Oyj:n EstLink 2 tasasähköyhteyteen Suomen ja Viron välillä liittyvä sähköasema sijaitsee Porvoon Anttilassa. Anttilan sähköasema on merkittävä kohde valtakunnan energiahuollon ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa, Valkossa, sijaitsee satama puutavaran sekä irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle sekä 12

rautatieyhteys Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen. Loviisan satama yhdistyy Suomenlahden merikuljetusreittiin 9,5 metrin väylän kautta ympäri vuoden. Satama pystyy palvelemaan 20 000 dwt kokoluokan aluksia. Pelastuslaitoksen alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Ennen itsenäisyyden aikaa (1917) rakennettuja rakennuksia on koko rakennuskannasta noin 11 %. Suhteellisesti Suomen vanhaa rakennuskantaa on näin ollen eniten juuri Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Alueella on vanhojen rakennusalueiden lisäksi myös huomattavan paljon kartanoita ja ruukkimiljöitä. Keskeisimmät vanhat rakennusalueet ovat Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit. Porvoon vanha kaupunki on määritelty Suomen kansallismaisemaksi. Kaupunginosan rakennuskanta 1760-luvulla pystytettyine kivirakennuksineen on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä. Kaupunginosassa on 250 asuinrakennusta ja 300 ulkoja talousrakennusta. Porvoon vanhan kaupungin alueella asuu noin 700 asukasta. Loviisan vanhan kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ovat 1600-luvulta peräisin oleva Degerbyn ratsutilan sivurakennus sekä Suomen ainoa tulipalolta säästynyt puinen seurahuone. Lisäksi alueella on vuonna 1865 käyttöön vihitty uusgoottilainen Loviisan kirkko. Loviisan vanhan kaupungin alueella asuu noin 400 asukasta. Regressiomallin ja yksityiskohtaisen riskitarkastelun lisäksi normaaliolojen kokonaisvaltainen riskien kartoitus on toteutettu tutkimalla sekä alueen onnettomuustilastoja että asukkaiden sijoittumista, ikäjakautumaa ja väestön kasvua, rakennuskantaa, liikennettä, ympäristöä, kulttuuriarvoja, vaarallisten aineiden käsittelyä, varastointia ja kuljetusta sekä alueen erityisriskejä. Työssä on huomioitu myös kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty riskialuejakoa laadittaessa. Pelastuslaitos on toteuttanut normaaliolojen riskianalyysin pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. 3.1 Erityistilanteiden ja poikkeusolojen riskianalyysi Uhkatekijöinä ja uhkamalleina käytetään valmiuslaissa, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitettyjä uhkia ja malleja. Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella merkittäviksi uhkamalleiksi on arvioitu seuraavat: Suuronnettomuudet Luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Energiahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt 13

Myös muihin uhkamalleihin sisältyy erityistilanteita, joihin pelastustoimessa osaltaan varaudutaan. Pelastusviranomaisten aktiivinen yhteistoiminta uhkien arvioinnissa muiden viranomaisten ja asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää. Sotilasviranomaisilta saadaan pelastustoimen aluetta koskevat perusteet sotilaallisesta toiminnasta johtuvien uhkien arvioinnille. Lisäksi perusteita saadaan aluehallintovirastolta, Säteilyturvakeskukselta, alueellisilta ympäristökeskuksilta, poliisilta ja muilta asiantuntijatahoilta. Uhkatekijöitä arvioidaan säännönmukaisesti. Uuden uhkatekijän ilmetessä se otetaan mahdollisimman nopeasti varautumisessa huomioon. Poikkeusolojen uhkia arvioidaan osaltaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. 3.2 Pelastuslaitoksen toimintaympäristön muutokset Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöä koskevassa arvioinnissa on tuotu esille seuraavia pelastustoimen järjestämiseen vaikuttavia näkökohtia: Erilaisten toimintojen teknistyminen ja niiden keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi kasvattaa erilaisten onnettomuuksien seurausvaikutuksia; Kuntien strategian muutokset, jotka lisäävät alueen asukaslukua; Suurten kauppa- ja liikekeskusten sekä teollisuuden tuotantorakennusten rakentaminen, joka lisää pelastustoimen henkilöstön osaamistarvetta sekä tarkastettavien kohteiden määrää; Pääliikenneväylien liikennemäärä kasvaa; Kriisiviestinnän merkitys lisääntyy erilaisissa onnettomuuksissa; Väestön ikääntyessä yhä useampia hoidetaan entistä pidempään kotona; Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa; Ilmastomuutoksen seurauksena luonnon ääri-ilmiöt lisääntyvät, joka lisää myrskyjen, tulvien ja maastopalojen määrää. Tavoite Onnettomuusuhkien paikalliset ja alueelliset muutokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Käytössä oleva riskialuejako pidetään ajan tasalla ja riskialueiden muutoksiin varaudutaan. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja otettu huomioon riskien arvioinnissa. Normaaliolojen riskiarvio sekä häiriö- ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja tehdyt arviot on huomioitu toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. 14

Toteuttamissuunnitelma Onnettomuuskehitystä seurataan onnettomuustilastoinnilla sekä pelastuslaitoksen suorittamalla palontutkinnalla. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnassa huomioidaan myös eri onnettomuuksien kansalliset ja kansainväliset suuntaukset. Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialuejakoa. Pelastustoimen alueen riskialuejako päivitetään tarvittaessa. Tarvittaessa hyödynnetään saatuja tapahtuma- ja historiatietoja. Mikäli arvioinnin perusteella havaitaan turvallisuuden jollakin alueella poikkeavan merkittävästi aiemmin arvioidusta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Ennusteet riskialueiden ja toimintaympäristön muutoksista tehdään vuodelle 2030 yhteistyössä alueen kuntien ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa. Onnettomuuksien määrän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa riittäviin toimenpiteisiin. Yksittäisten riskikohteiden riskien vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä. Yksittäisten riskikohteiden riskienarviointia kehitetään osallistumalla valtakunnalliseen yhteistyöhön järjestelmän kehittämiseksi. Pelastuslaitos arvioi kuntien toimintaan vaikuttavia uhkatekijöitä ja antaa arvionsa kuntien käyttöön kunnan varautumisen suunnittelussa. 15

4 RISKIENHALLINTA Pelastuslaitoksen tehtävä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Pelastustoimen viranomaisen tehtävä on ohjata, neuvoa ja valistaa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä. Lisäksi pelastusviranomaiset tehtävä on valvoa heille asetettujen velvollisuuksien täyttämistä. (PeL 379/2011 1 ja 2 ) Pelastuslaitoksen riskienhallinnan tehtäväalueen vastuulle kuuluu pelastustoimelle kuuluva ohjaus, valistus ja neuvonta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurannan rajoittamisessa. Lisäksi riskienhallinta vastaa pelastustoimen valvontatehtävistä. (PeL 379/2011 27 ) Riskienhallinnan tehtäväalue huolehtii myös väestön varoittamiseen tarkoitetusta hälytysjärjestelmästä, kunnan valmiussuunnittelun tukemisesta sekä palontutkinnasta. Lisäksi pelastusviranomainen toimii asiantuntijana pelastustoimeen kuuluvissa asioissa. Riskienhallinnan tehtäväalueen toimintaa ohjaa pelastuslain lisäksi useat muuta säädökset ja toimeenpano-ohjelmat. Esimerkiksi maankäyttöä ja rakennus- sekä suunnittelutoimintaa ohjaavalla säädännöllä, kemikaalilainsäädännöllä sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmalla on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. 4.1 Valvontatehtävät Pelastuslaitoksen huolehtimisvastuulla olevan valvonta- ja onnettomuuksien ehkäisytoiminnan tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä ihmisten asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa (PeL 379/2011 27 ). Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava ihmisten yleisten velvollisuuksien noudattamista sekä toiminnanharjoittajalle sekä rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettujen säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä (PeL 379/2011 78 ). Muuna valvontatoimenpiteenä voidaan pitää mm. asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Valvontatyöhön sisältyy myös asiakkaalle annettavaa neuvontaa ja ohjausta. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (PeL 379/2011 79 ). Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Valvontasuunnitelman hyväksyy pelastusjohtaja viranhaltijapäätöksellä. 16

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman keskeinen sisältö: määräaikaisten valvontatoimenpiteiden suunnittelu epäsäännöllisten valvontatoimenpiteiden suunnittelu valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa valvonnan toteutumisen seuranta valvontatoiminnan yleiset toimintaperiaatteet Nykytila Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontatyö on kohdennettu pääosin palotarkastajahenkilöresursseihin. Päätoimisia henkilöresursseja riskienhallinnan tehtäväalueella on yhteensä 12 virkaa. Valvottavien asioiden moninaisuus on edellyttänyt asioiden keskittämistä vastuuhenkilöille, jotka pyrkivät yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä koko toimialueella. Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö osallistuu tarvittaessa yksittäisiin valvontatehtäviin (mm. yleisötapahtumien ja ilotulitusnäytösten valvonta). Tavoite Pelastuslaitoksen valvontatoiminta on vakiintunut valvontasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja toimintamallien mukaiseksi. Valvontasuunnitelmassa kirjatut tavoitteet suoritetaan vuosittain täysimääräisesti. Pelastusviranomaisen valvontatyöhön liittyvät hallinnolliset menettelytavat ovat laadukkaita ja täsmällisiä. Valvontatoiminta on kohteiden turvallisuuskulttuuria kehittävää ja yhdenmukaista koko toimialueella. Henkilöstön osaaminen on kehittyvää ja toimintakulttuuri mukautuu valvonta menetelmien edellyttämiin muutoksiin. Henkilöstön erityisosaamisalueiden hallinta on perusteellista ja koko pelastuslaitoksen toimintaa tukevaa. Toteuttamissuunnitelma Valvontatoimintaa arvioidaan vuosittain valvontasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Valvontatyön laadullista kehitystyötä jatketaan osa-alueittain. Kehittämistarpeet tunnistetaan ja kartoitetaan valvontasuunnitelman päivitystyön yhteydessä. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan. Erityisosaamisalueiden kouluttautumiseen tehdään henkilökohtaiset tarvearviot vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Erityisosaamisalueiden jatkuvuutta varmistetaan varahenkilöiden avulla. Operatiivisen henkilöstön osallistumismahdollisuuksia pelastuslaitoksen valvontatyöhön parannetaan kehittämällä uusia toimintamalleja. 17

4.2 Turvallisuusviestintä Pelastuslaitoksen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Pelastustoimen viranomaisen tehtävä on ohjata, neuvoa ja valistaa ihmisiä, yrityksiä sekä yhteisöjä. (PeL 379/2011 1 ja 2 ). Tehtäväkokonaisuudesta käytetään nimitystä turvallisuusviestintä. Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaisesti pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Turvallisuusviestintää toteutetaan ja kehitetään Sisäasianministeriössä hyväksytyn (22.5.2012) pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategian mukaisesti. Strategia määrittelee pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän seuraavasti: Visio: Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Strategia: Kehitetään keskeisiä toimintatapoja ja työprosesseja. Kohdistetaan palvelut riskiperusteisesti ja asiakaslähtöisesti. Tuotetaan palvelut varautumisvelvollisille. Kehitetään henkilöstöresursseja ja verkostoitumista. Nykytila Turvallisuusviestintä ja sen koordinointi toteutetaan riskienhallinnan henkilöstöresursseilla. Myös pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstö sekä osa sopimuspalokunnista osallistuvat pelastuslaitoksen turvallisuusviestintään. Turvallisuusviestintä (valistus- ja neuvontatoiminta) suunnitellaan ja määritellään Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle laadittavassa turvallisuusviestintäsuunnitelmassa. Turvallisuusviestintäsuunnitelmassa määritellään ensisijaiset kohderyhmät, käytettävät viestintäja koulutustavat sekä muut turvallisuusviestintätoimenpiteet. Suunnitelman tavoitteena on, että pelastuslaitoksen vastuualueella oleva turvallisuusviestintä kohdentuu tarkoituksenmukaisiin kohderyhmiin. Lisäksi tavoitteena on, että annettava koulutus on laadukasta ja yhdenmukaista koko toimialueella. Käytettävät turvallisuusviestintätavat ovat tehokkaita ja havainnollistavia. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen vastuuta ja valmiuksia turvallisuusasioissa pyritään myös lisäämään. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäsuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman hyväksyy pelastusjohtaja viranhaltijapäätöksellä. 18

Tavoite Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä vakiinnutetaan turvallisuusviestintäsuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja toimintamallien mukaiseksi. Turvallisuusviestinnälle asetetut numeeriset tavoitteet suoritetaan vuosittain täysimääräisesti. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä toteutetaan nykyaikaisin menetelmin kohderyhmä ja sen tarpeet huomioon ottaen. Sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median mahdollisuuksia kehitetään osana turvallisuusviestintää. Pelastuslaitoksen koko henkilöstö on mukana turvallisuusviestintätoiminnassa. Henkilöstöllä on nykyaikaiset valmiudet ja osaaminen turvallisuusviestintään. Toimintakulttuuri mukautuu turvallisuusviestintäsuunnitelmassa määriteltyihin toimintatapoihin ja niiden edellyttämiin muutoksiin. Toteuttamissuunnitelma Turvallisuusviestintäsuunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Turvallisuusviestintätoiminta arvioidaan vuosittain turvallisuusviestintäsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Turvallisuusviestintätyön laadullista kehitystyötä jatketaan osa-alueittain. Kehittämistarpeet tunnistetaan ja kartoitetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman päivitystyön yhteydessä. Pelastustoiminnan, ensihoidon ja sopimuspalokuntien henkilöstön osallistumismahdollisuuksia pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätyöhön parannetaan kehittämällä uusia toimintamalleja. 4.3 Yhteistyö paikallisessa turvallisuussuunnittelussa Paikallinen turvallisuussuunnittelu on onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä turvallisuusfoorumi, jossa keskeisin vetovastuu on kuntien keskushallinnolla. Pelastusviranomaisen rooli paikallisessa turvallisuussuunnittelussa on tukea ja ohjata eri hallintokuntien turvallisuussuunnittelua sekä tuoda esille pelastustoimen asiantuntijanäkemys. Valtioneuvoston johdolla paikallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteiksi ja painopisteiksi vuosille 2011 2015 on linjattu seuraavaa: luodaan menettelyt, joilla parannetaan asukkaiden osallistumista paikalliseen turvallisuussuunnitteluun vähennetään väkivaltaa torjutaan alkoholihaittoja vähennetään tapaturmien määrää parannetaan ikääntyneiden turvallisuutta ennalta ehkäistään nuorten syrjäytymistä. 19

Paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa (esim. sosiaali- ja vanhuspalvelut sekä opetustoimi). Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa koko alueella. Alueen tapaturmatilastot välittyvät kuntien käyttöön paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta. Nykytila Pelastuslaitoksella on ollut edustus kuntien turvallisuussuunnittelua koordinoivassa ohjausryhmässä sekä eri aihekokonaisuuksista muodostetuissa työryhmissä. Erityisesti erityisryhmien asumisturvallisuuden osalta pelastuslaitoksella on ollut aktiivinen rooli. Kunnissa, joissa paikallinen turvallisuustyöskentely etenee suunnitellusti, pelastuslaitos on ollut aktiivisesti mukana eri viranomaisten kesken muodostetuissa työryhmissä. Tavoite Pelastuslaitoksella on aktiivinen asiantuntijarooli kuntien turvallisuussuunnittelussa ja näkemyksen tulee olla edustettuna laaja-alaisesti eri aihekokonaisuuksiin liittyvissä työryhmissä. Turvallisuussuunnittelussa ja pelastuslaitoksen omissa tavoiteasetteluissa on osin yhtenevät aihekokonaisuudet. Toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua tilastoista saatuihin indikaattoreihin sekä lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Toimialueen kuntien turvallisuussuunnitelmat muodostuvat useamman kuin yhden kunnan kokonaisuuksista. Toteuttamissuunnitelma Kuntien turvallisuussuunnitelmissa on huomioitu pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet. Hyödynnetään paikallista turvallisuussuunnittelun foorumia pelastuslain (379/2011) 43 :n mukaiseen onnettomuusuhkien ja syiden kehityksen seuraamiseen. Foorumin avulla esitetään muille viranomaisille toimenpiteitä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. 4.4 Palontutkinta Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa palon syttymiseen ja leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot ja vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät sekä pelastustoiminnan kulku. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. (PeL 379/2011 41 ) Pelastuslain 43 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella 20

ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Pelastustoiminnan johtaja arvioi tulipalon syttymissyyn ja kirjaa tiedon PRONTO-tietokantaan. Poliisi tutkii palonsyyn, mikäli tapahtuma antaa aiheen rikosepäilyyn. Jos on aihetta epäillä, että tulipalo tai muu onnettomuus on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti, pelastusviranomaisen on ilmoitettava asiasta poliisille. Poliisille on ilmoitettava myös palontutkinnan yhteydessä havaituista palo- ja henkilöturvallisuusrikkomuksista. (PeL 379/2011 41 ) Lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 99 :ssä on todettu, että pelastusviranomainen voi tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa tutkia tällaisessa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden. Nykytila Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutettu tutkintaryhmä. Tapauksesta riippuen käynnistetään tutkinta, joka tehdään tapauskohtaisesta harkinnan perusteella. Pelastuslaitoksen palontutkinta ja sitä tukeva toiminta ei ole vakiintunutta. Onnettomuuteen liittyvät tiedot kirjataan pelastustoimen onnettomuustietokantaan. Onnettomuustietokantaan tehtävän kirjaamisen laadullinen taso on hyvin vaihtelevaa, joten onnettomuusselosteista ei saada epätarkkuuden vuoksi aina riittävästi tietoa tutkinnan tueksi. Pelastuslaitos seuraa valtakunnallisen pelastuslaitosten verkoston nimeämän palontutkintaryhmän antamia suosituksia. Palontutkintatoimintaa mukautetaan ja kehitetään valtakunnallisten suositusten perusteella. Myös palontutkinnalle määriteltävät painopistealueet tarkistetaan vuosittain. Tavoite Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön on saatu tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja on hyödynnetty myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. Pelastuslaitoksen palontutkinta tekee esityksiä muille viranomaisille ja tahoille onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Pelastuslaitoksen alueella ylläpidetään riittävän vahvuista palontutkintaryhmää ja palontutkinta ja sitä tukeva toiminta onnettomuuspaikalla on yhtenäistetty ja vakiintunut vuoteen 2015 mennessä. Onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja niissä on esitetty arvio onnettomuuden syystä. Palontutkinnan päätarkoituksena on tuottaa tietoa, joka on välittömästi hyödynnettävissä pelastuslaitosten omassa valistus- ja neuvontatyössä, valvonnassa ja pelastustoiminnan kehittämisessä. Palontutkinnan yleisempänä tarkoituksena on tuottaa tilastoaineistoa ja tietoa laajemminkin pelastustoimen ja paloturvallisuuden kehittämiseksi sekä toteutettujen toimien vaikutusten arvioimiseksi. 21

Toteuttamissuunnitelma Pelastustoimi ylläpitää ja kehittää onnettomuuden- ja palontutkintaan koulutettua ja perehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä huomioimaan tutkinnalliset seikat omassa toiminnassaan. Tutkitaan tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet, joissa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä tai omaisuusvahinkojen määrä on vähintään 500 000 sekä palot, joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaa tai levittäneet paloa. Pelastuslaitos tutkii kaikki valtakunnalliseen teemaan (vaihtuvat vuosittain) liittyvät onnettomuustyypit. Lisäksi voidaan tutkia muut alan toiminnan kannalta merkittävät tulipalot ja onnettomuudet. Palontutkintaryhmä seuraa pelastustoimen alueen vahinkotapahtumia ja -tilastoa. Tarvittaessa käytettävissä olevia palontutkintaresursseja kohdennetaan tapahtuneiden onnettomuuksien ja niihin johtaneiden syiden selvittämiseen. Saatuja tutkintatietoja hyödynnetään pelastustoimessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa tiedottamisessa sekä ohjeistuksen ja opetuksen kehittämisessä. Onnettomuusselosteiden täyttämistä seurataan ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja palautetta pelastustoiminnan johtajille. 4.5 Nuohous Pelastuslain (379/2011) 59 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimialueella on käytössä sopimusperusteinen järjestelmä. Itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto. Lisäksi nuohoojan ammattitutkintoa suorittava henkilö on koulutuksen aikana kolmen vuoden ajan kelpoinen toimimaan nuohoojana itsenäisesti, jos hän on suorittanut nuohoojan ammattitutkintoon kuuluvat tulisijojen ja savuhormien nuohousta ja kiinteistöjen turvallisuuden tarkkailua koskevat osiot. (PeL 379/2011 63 ) Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava pelastuslain (379/2011) 13 :n mukaan, että tulisijat ja savuhormit on nuohottu sisäministeriön antaman asetuksen nuohouksesta (539/2005) 2 :n mukaisesti. Nykytila Koko pelastuslaitoksen toimialueen nuohous on siirtynyt vapautettuun nuohousjärjestelmään 1.1.2011 lähtien. Pelastuslaitos suorittaa nuohoustoiminnan järjestämisvastuuseen liittyvää alueellista toiminnan seuraamista. Keskeisin seurantaväline on nuohoustoiminnanharjoittajien tekemä yhteenvetoraportti nuohousluettelosta. Pelastuslaitos lähettää kalenterivuosittain yhteenvetoraporttipyynnön alueella toimiville yrityksille. Pelastuslain (379/2011) 62 :n mukaisesti tiedot on toimitettava pelastuslaitokselle maksutta. Raporttien pohjalta pelastuslaitos seuraa: nuohouspalvelujen saatavuutta nuohoussuoritteiden määrää 22

nuohoustaksan yleistä tasoa nokipalojen määrää alueella (seuranta Pronto-onnettomuustietokannasta). Yksittäiset asiakaspalautteet käsitellään tapauskohtaisesti asiakkaan ja toiminnanharjoittajan kesken. Tarvittaessa asiakaspalaute ohjataan kuluttaja-asiamiehelle. Erillisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä ei ole järjestetty. Myöskään systemaattista asiakaspalautejärjestelmää ei ole käytössä. Nuohoojalla on velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti kohteen edustajalle ja alueen pelastusviranomaiselle havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista voi aiheutua tulipalon vaara. Nuohoojan on ilmoitettava kirjallisesti myös tikkaiden, kattokulkutien osien ja katon turvavarusteiden huonosta kunnosta. Nuohoojien tekemien kirjallisten vikailmoitusten perusteella pelastusviranomainen ratkaisee tapauskohtaisesti vaadittavat toimenpiteet. Nokipalojen yhteydessä alueella toimivilta nuohousalan yrityksiltä saadaan tarvittaessa asiantuntija-apua. Tavoite Pelastusalueella on kauttaaltaan toimiva ja asiakkaiden odotusarvojen mukainen sopimusperusteinen nuohousjärjestelmä, joka on osa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Nuohoustoiminta tukee omalla sektorillaan pelastustoimen tarjoamaa valistus- ja neuvontatoimintaa. Nuohouksen yhteydessä kotitalouksille annetaan opastusta tulisijan oikeasta käytöstä sekä mahdollisesti muista paloturvallisuuteen liittyvistä seikoista. Tulisijojen ja hormien käyttöönottoon liittyvät tarkastuskäytännöt ovat yhdenmukaisia koko pelastuslaitoksen toimialueella. Pelastuslaitoksen, rakennusvalvontaviranomaisten ja nuohoojien välistä yhteistoimintaa kehitetään. Toteuttamissuunnitelma Nuohoustoiminnan seuraaminen valtakunnallisesti yhteisen sähköisen järjestelmän avulla, mikäli sellainen toteutuu. Nuohouksen toteutumista seurataan omavalvontajärjestelmän, yleisten palotarkastusten sekä nuohoojien tekemien raporttien perusteella. 23

5 PELASTUSTOIMINTA Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. (PeL 379/2011 32 ) Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue jakaantuu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen: Läntinen alue (Sipoo), keskinen alue (Porvoo, Askola, Pukkila, Myrskylä) ja itäinen alue (Loviisa, Lapinjärvi). Pelastustoiminnan muodostelmat Pelastuslaitoksen ylläpitämän pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat: Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Kilpilahden teollisuusalueelle ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitokselle pelastustoiminnan muodostelmat hälytetään hätäkeskuksessa tehtävän pelastustoimen riskinarvion ja erillisten Kilpilahden teollisuusalueelle ja Loviisan voimalaitokselle laadittujen ja hyväksyttyjen ulkoisten pelastussuunnitelmien mukaisesti. Onnettomuuden laajuuden edellyttäessä pelastustoiminnan johtajan toimesta edellä todettujen suunnitelmien mukaisia muodostelmia voidaan edelleen laajentaa. Pelastustoiminnan johtosuhteet Pelastustoiminnassa noudatettavat johtosuhteet perustuvat sisäasiainministeriön 2012 antamaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen. Ylintä päätösvaltaa tilanteen edellyttämän tarpeen mukaisesti käyttää päivystävä päällikkö (P20). Muulloin päätösvalta pelastustoiminnassa kuuluu päivystävälle palomestarille (P30) tai virka-asemaltaan seuraavaksi korkeimmalle esimiehelle. 24

Pelastusjohtajalla ja pelastuspäälliköllä on tarvittaessa oikeus ottaa johtovastuu onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnan muodostelmien johtaminen Pelastuskomppanian johtajana toimii päivystävä päällikkö. Pelastusjoukkueen johtajana toimii päivystävä palomestari. Pelastuslaitoksen pelastusryhmän johtajana toimii paloesimies. Vapaaehtoisen tai sivutoimisen henkilöstön muodostaman pelastusryhmän johtajana toimii yksikönjohtajakoulutuksen saanut yksikönjohtaja. Suuronnettomuus- ja niiden uhkatilanteissa onnettomuuspaikan välittömään läheisyyteen perustetaan tarvittaessa pelastustoiminnan johtamisen tueksi toiminta-alueenjohtoelin (TOJE). Tarvittaessa voidaan perustaa pelastustoiminnan johtokeskus (PEL JOKE) Porvoon pelastusasemalle. 5.1 Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Pelastuslain 33 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee yhteistyössä pelastustoimintaan osallistuvien, virka-apua antavien viranomaisten sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa laatia hälytysohje pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen hälyttämisestä. Pelastuslaitoksen johdolla tehtävä hälytysohje on laadittu siten, että hätäkeskus voi hälyttää pelastustoimintaan lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, miltä alueelta ne ovat. 5.2 Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika prosentteina riskiluokittain Nykytila Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemaverkosto muodostuu kolmesta päätoimisesta pelastusasemasta, viidestä sivutoimisesta paloasemasta, kahdesta teollisuuden ylläpitämästä päätoimisesta paloasemasta sekä 35:stä sopimuspalokuntien miehittämästä paloasemasta. Riskiluokittain tarkasteltuna asemien määrä vaikuttaa pelastusyksiköiden toimintavalmiusaikoihin. Sisäministeriön toimintavalmiusohjeen mukaisesti pelastusyksiköiden tulee saavuttaa kohteet 50 %:sesti riskiluokan asettamassa ajassa. Pelastusalueella noudatettavat pelastustoiminnan toimintavalmiusajat perustuvat sisäasiainministeriön 2012 toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen. Pelastuslaitoksen yksiköiden tulee saavuttaa onnettomuuskohteet riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: I riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelas- 25

tustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. II riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. III riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. IV riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I - III-riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Vuonna 2013 ensimmäisen pelastusyksikön toimintavalmiusaika täyttyi 90 %:sesti ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaika 95 %:sesti. Tavoite Tavoitteena on ylläpitää ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 90 %:na suoritteista ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaika 90 %:na riskiluokan asettamassa ajassa. Toteuttamissuunnitelma Suoritetaan pelastusyksiköiden lähtöjen seurantaa Pronto-tietojärjestelmästä pelastustoiminnan tehtäväalueen toimesta. 5.3 Johtamisen rakentuminen pelastustoimen alueella Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu (PeL 379/2011 34 ). Pelastustoiminnan johtamistasot jakaantuvat kolmeen tasoon: yksikkötaso, joukkuetaso ja komppaniataso. Tarvittava johtamistaso määräytyy onnettomuustilanteen laajuudesta sekä tehtävään hälytetystä hälytysvasteesta. Tehtävään hälytetty johtamistaso määrää, kuka toimii pelastustoiminnan johtajana. Hänen tehtävänään on mm. arvioida hätäkeskukselta saatujen lisätietojen perusteella hälytetyn hälytysvasteen riittävyyttä niin määrän kuin laadunkin suhteen. Pelastustoiminnan johtajalla on oikeus tarvittaessa muuttaa hälytysvastetta. 26

Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa pelastusviranomaiseen ei vielä ole saatu yhteyttä, pelastustoimintaa voi tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva henkilö. Tällöin tilannepaikalle ensimmäisenä saapuneen muodostelman johtaja toimii tilapäisenä pelastustoiminnan johtajana ja tilannepaikan johtajana. Lähtökohtana voidaan pitää, että pelastusryhmän johtajalla on yksikönjohtajan koulutus ja pelastusjoukkueen tai sitä suuremman muodostelman johtaja on päätoiminen päällystöviranhaltija. Poikkeuksellisesti on mahdollista, että alipäällystöviranhaltija toimii pelastusjoukkueen johtajana. Tehokas pelastustoiminta edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä tulee suunnitella siten, että sen avulla pystytään selviytymään pelastustoiminnan johtamisesta ja sen edellyttämästä viranomaisyhteistyöstä kaikissa turvallisuustilanteissa. Nykytila Pelastusryhmää johtaa vakinaiseen henkilöstöön kuuluva viranhaltija (palomies, ylipalomies tai paloesimies), sivutoimiseen henkilöstöön kuuluva henkilö (vanhempi sammutusmies, yksikönjohtaja) tai sopimuspalokunnan nimeämä yksikönjohtaja. Pelastusjoukkuetta ja -komppaniaa johtavat päätoimiset päällystöviranhaltijat. Päivystävä palomestari (IUP 30) johtaa ensisijaisesti pelastusalueelle hälytettyjä pelastusjoukkueita. Hänet on sijoitettu Porvoon pelastusasemalle välittömään lähtövalmiuteen. Päivystävä päällikkö (IUP 20) varautuu johtamaan päällekkäisiä pelastusjoukkueita ja pelastuskomppaniaa sekä tarvittaessa yhtymää johtokeskuksen tukemana (esim. säteilyonnettomuus). Virka-ajan ulkopuolella päivystävä päällikkö on tavoitettavissa puhelimitse ja on 10 minuutin lähtövalmiudessa. Tavoite Pelastuslaitoksen vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat yksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusryhmää sekä pelastusjoukkuetta. Sivutoimiset ja sopimuspalokuntien yksikönjohtajat kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusryhmää ja käynnistämään tehokkaan pelastusjoukkueen johtamistoiminnan. Kaikki päivystävät palomestarit ja -päälliköt kykenevät johtamaan tehokkaasti pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa. Pelastustoiminnan johtajalla on käytössään tilanteen edellyttämä tilannekuva, joka toteutetaan ensisijaisesti pelastustoiminnan kenttäjohtamisohjelmiston (PEKE) ja tilannekeskuksen avulla. Toteuttamissuunnitelma Johtamiskoulutus järjestetään vuosittain päätoimiselle, sivutoimiselle ja sopimuspalokuntien henkilöstölle. Koulutus toteutetaan yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Päällystön osaaminen todennetaan ja sen kehittymistä tuetaan ja seurataan pelastustoiminnan tehtäväalueen osaprojektien kautta. 27

5.4 Pelastussukellustoiminnan järjestelyt (savu-, kemikaali- ja vesisukellus) 5.4.1 Savusukellus Pelastustoimen savusukellustoiminnan suunnittelua ja toteutusta ohjaa SM:n julkaisema pelastussukellusohje (SM julkaisu 48/2007, 30.11.2009). Kyseisen ohjeen tarkoituksen on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät pelastussukelluksen ja pintapelastuksen turvallisuutta. Nykytila Savusukellus kuuluu olennaisena osana kaikkien palokuntamuotojen henkilöstön peruskoulutukseen. Voidakseen toimia savusukeltajana, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päätoimisen tai sivutoimisen sekä sopimuspalokuntien henkilöstön on läpäistävä vuosittaiset testit. Testaukset hoidetaan työterveyshuollon toimesta, jolloin voidaan taata testattavien tasapuolinen kohtelu ja testauksen liittyminen työterveyshuollon muihin palveluihin. Tavoite Tavoitteena on, että kaikki päätoimiset alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat ovat savusukelluskelpoisia. Sivutoimisen henkilöstön osalta tavoite on saada vähintään kaksi savusukeltajaa/asema lisää. Sopimuspalokuntien henkilöstön osalta tavoitteena on pitää savusukeltajien määrä nykyisellään siten, että pääosa savusukeltajista on hyvin toimivissa palokunnissa. Toteuttamissuunnitelma Päätoimista henkilöstöä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi ASLAK-kursseille riittävän työkunnon ylläpitämiseksi. Mikäli jonkun henkilön kunnossa huomataan negatiivista kehitystä, siihen pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Sivutoimiselle ja sopimuspalokuntien uusille savusukeltajille hankitaan näille suunnattuja savusukelluskursseja ja jo koulutetulle henkilöstölle mahdollistetaan riittävästi liikuntaa savusukeltajalta edellyttävän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. 5.4.2 Kemikaalisukellus Pelastustoimen vaarallisten aineiden torjuntaa ja työssä tapahtuvaa kemikaalisukelluksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa SM:n julkaisema pelastussukellusohje (SM julkaisu 47/2007, 30.11.2009) Nykytila Pelastusalueella on suuria kemikaaliriskejä mm. Kilpilahden teollisuusalue, Ingmanin tehdas ja Valkon satama. Myös maanteitse alueella liikkuu merkittäviä määriä vaarallisia aineita. 28

Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat hankkineet yhteishankintana vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitetun pelastusajoneuvon. Ajoneuvo on sijoitettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuskeskukseen Vantaalle, josta käsin se palvelee em. pelastuslaitoksia. Pelastuslaitos kykenee suoriutumaan pääosin TOKEVA -ohjeen määrittelemistä kalustotason 3 edellyttämistä pelastamistehtävistä, vaara-alueen määrittämisestä ja eristämisestä, vuodon tiedustelusta ja tukkimisesta sekä vaarattomaksi tekemisestä, sammuttamisesta, rajoittamisesta sekä puhdistamisesta. Pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunta suoritetaan pääosin vakinaisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden toimesta. Sivutoimiset ja sopimuspalokunnan yksiköt kykenevät tekemään tarvittavia tukitoimintoja, kuten esimerkiksi perustamaan huuhtelu- ja puhdistuspaikan. Pelastuslaitoksella on riittävästi vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettuja kemikaalisuojapukuja, joita uusitaan määrävälein. Tavoite Vaarallisten aineiden torjuntatoimet on järjestetty myös pitkäkestoisia onnettomuustilanteita varten. Yhteistyötä naapuripelastuslaitosten kanssa tehostetaan. Toteuttamissuunnitelma Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yhteishankintana hankittu vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettu pelastusyksikkö on aktiivisessa käytössä. Kemikaalisuojapukuja hankitaan tehdyn ennakkosuunnitelman mukaisesti ja henkilöstön koulutusta kehitetään entisestään. 5.4.3 Vesisukellus Pelastuslain (379/2011) 28 mukaan, alueen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Pelastustoimen vesipelastustoiminnan suunnittelua ja toteutusta ohjaa SM:n julkaisema pelastussukellusohje (SM julkaisu 48/2007, 30.11.2009). Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät pelastussukelluksen ja pintapelastuksen turvallisuutta. Nykytila Kaikilla vakinaisilla pelastusyksiköillä sekä pelastuslaitoksen erikseen määrittelemillä sivutoimisilla ja sopimuspalokunnilla on valmius välittömään pintapelastukseen. Pelastuslaitoksen I-valmiustason vesisukellusvalmiutta ylläpidetään Porvoon pelastusasemalla. Valmiutta ylläpidetään tarvittaessa myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sukeltajiin tukeutuen (toinen I-tason sukeltaja). 29

Porvoon pelastusasemalla on sukeltajien koulutukseen tarkoitettu harjoitusallas, joka mahdollistaa sukeltajien ympärivuotisen harjoittelun. Pintapelastus- ja vesisukellustoiminnasta on laadittu pelastuslaitokselle erillinen toimintaohje. Vesipelastustoiminnassa hyödynnetään pelastuslaitoksen vesipelastustoimintaan soveltuvaa vene- ja muuta kalustoa. Vesipelastustehtävissä hätäkeskus hälyttää hälytysohjeiden mukaisesti tarvittaessa Keski- Uudenmaan pelastuslaitokselta varasukeltajan, joka siirtyy onnettomuusalueelle Fin- Hems -pelastushelikopterilla. Tieto ko. tehtävästä menee aina myös Helsingin vartiolentolaivueen helikopterimiehistölle sekä meripelastuskeskukselle Helsinkiin. Tavoite Porvoon pelastusasemalla ylläpidetään I-valmiustason välitöntä vesisukellusvalmiutta. Loviisan pelastusasemalla ylläpidetään II-valmiustason mukaista muuta vesisukellusvalmiutta. Ylläpidetään vakinaisten pelastusyksiköiden pintapelastusvalmiutta. Pelastuslaitos nimeää sivutoimisten ja sopimuspalokuntien pelastusyksiköt, joiden tulee selviytyä pintapelastustehtävistä omatoimisesti. Toteuttamissuunnitelma Pelastuslaitoksen henkilökunnasta pyritään lähettämään pelastusopiston järjestämälle tai mahdolliselle alueelliselle vesisukelluskurssille 2 henkilöä vuosittain. 5.5 Väestön varoittamisjärjestelyt Alueen pelastustoimen tulee pelastustoimintaan liittyen huolehtia, että väestöä pystytään varoittamaan (PeL 379/2011 46 ). Väestön varoittamiseen käytetään mm. alueellista väestöhälytinjärjestelmää. Nykytila Pelastusalueen kuntien keskustaajamiin sekä keskeisimpien riskikohteiden ja alueiden läheisyyteen on sijoitettu ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen väestöhälyttimiä. Niillä tavoitetaan n. 70 % pelastusalueen asukkaista. Pelastuslaitos on uusinut ja tarvittavilta osin purkanut järjestelmällisesti teknisesti vanhentunutta hälytinjärjestelmää. Hälytinjärjestelmän uusinnassa ja täydentämisessä on huomioitu merkittävät alueelliset riskikeskittymät. Myös hälytinverkoston ohjausjärjestelmä on vaatinut uusimista. Väestöhälyttimet saadaan käynnistettyä pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta sekä hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimet testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12. 30

Alueen teollisuuslaitoksilla on käytössään omia hälytinjärjestelmiä. Yrityksillä ei ole mahdollisuutta käynnistää alueensa ulkopuolisia ja pelastuslaitoksen hallinnassa olevia hälyttimiä. Väestöhälyttimiä käytetään tukemaan vaaratiedotteella annettavaa väestön varoittamista. Tavoite Pelastuslaitos uusii edelleen laatimansa suunnitelman perusteella teknisesti vanhentuneen hälytinjärjestelmän, jolloin sillä tavoitetaan arviolta 80 % pelastusalueen asukaslukuun suhteutettuna. Uusiminen kattaa myös hälyttimien ohjausjärjestelmän sekä automaattisten puheviestien välittämisen. Yritysten välittömässä läheisyydessä olevien hälytinten käyttämismahdollisuus on sovittu yhteistyössä ao. yrityksen kanssa. Toteuttamissuunnitelma Vuosien 2015 2018 aikana pelastusalueella on toiminnassa 35 40 suurtehohälytintä. Niillä kaikilla voidaan välittää äänimerkkien osalta myös puhetta. Vuosien 2015 2018 aikana käytössä on myös automaattisten puheviestien välittämismahdollisuus. Pelastuslaitoksen määrittelemät ja yritysten välittömässä läheisyydessä sijaitsevat väestöhälyttimet voidaan käynnistää myös yrityksen toimesta, mikäli se väestön varoittamiseksi ja suojaamiseksi koetaan tarpeelliseksi. 5.6 Varautuminen häiriötilanteisiin Nykytila Normaaliolojen häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010). Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrskytuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu sekä säteilyonnettomuudet. Pelastuslaitoksen varautuminen normaaliajan häiriötilanteisiin perustuu samaan toimintamalliin kuin muiden onnettomuuksien hoitaminen eli ns. päivittäiseen valmiuteen. (mm. Luku 5 Pelastustoiminta, kappale 5.3 Johtamisen rakentuminen pelastustoimen alueella sekä kappale 5.8 Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat). Päivittäistä valmiutta vahvennetaan ja laajennetaan tarpeen mukaan. Omien resurssien lisäksi pelastuslaitos pystyy hälyttämään ja hyödyntämään naapuripelastuslaitosten resursseja mm. Johtamisen yleisohjeen mukaisesti. Johtamisen yleisohje on laadittu yhteistyössä Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitoksen tilannekeskus pystyy tarvittaessa hälyttämään toimialueen yksiköitä, mikäli Hätäkeskus on ruuhkautunut tai hälyttäminen muuten estyy esim. teknisen vian takia. 31

Pelastuslaitoksen operatiivinen päällystö ja tilannekeskus tukevat tarvittaessa alueen kuntia, mikäli häiriötilanne on kunnan johtovastuulla. Pelastuslaitos voi antaa tukea kunnalle mm. ennakkovaroituksissa, tiedottamisessa ja resurssien hälyttämisessä. Tavoite Pelastuslaitoksen valmius ja toimintakyky on suunniteltu siten, että kaikkia mahdollisia resursseja on käytetty hyväksi ja toiminta on tehokasta. Pelastuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin ja toiminta onnettomuustilanteessa on yhdenmukaista alueen kuntien ja viereisten aluepelastuslaitosten kanssa. Toteuttamissuunnitelma Varautumista häiriötilanteisiin kehitetään pelastustoimen suunnitelmien ja ohjeistuksien päivittämisen yhteydessä. Valmius- ja suuronnettomuusharjoitukset edistävät myös osaltaan häiriötilanteisiin varautumista. 5.7 Varautuminen Nykytila Pelastuslaitoksen varautumisen toiminnan perusta rakentuu normaaliolojen valmiudesta toimia tavanomaisissa onnettomuuksissa, suuronnettomuuksissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa. Poikkeusolojen toimintaa varten normaaliolojen valmiutta täydennetään uhkaarvioiden edellyttämillä lisätoimenpiteillä. Pelastuslaitoksen varautumista suunnitellaan ja kehitetään erillisen valmiussuunnittelun avulla. Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelun avulla turvataan tärkeimmät palvelut mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa yhteiskunnan turvallisuustilanteissa. Tärkeimpänä tavoitteena on, että pelastustoimialueen väestö kyetään suojaamaan mahdollisimman tehokkaasti uhkien edellyttämällä tavalla ja että organisaatiot, toimitilat ja tekniset järjestelmät mahdollistavat pelastustoimen tehokkaan toiminnan kaikissa tilanteissa. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitteluvelvollisuus perustuu pelastuslain (379/2011) 2 :än ja valmiuslain (1552/2011) 12 :än, jossa todetaan, että valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen tehtävien tärkeys ja painopiste määräytyy vallitsevan turvallisuustilanteen mukaisesti. Poikkeusoloissa pelastustoimi on osa väestönsuojelua. Väestönsuojelutilanteessa pelastustoimen painopiste on pelastustoiminnassa, jota toteutetaan sen hetkisten uhkakuvien mukaisissa onnettomuuksissa. Poikkeusolojen pelastustoiminnassa korostuvat ihmisten suojaaminen (väestönsuojelu ja evakuointi), yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä pelastustoiminta poikkeusoloissa. 32

Pelastuslaitoksen henkilövaraukset on integroitu päivittäisiin henkilöstöhallintaprosesseihin. Työntekijävaihdoksien yhteydessä tehdään tarvittavat varaukset tai poistot henkilövarausrekisteriin. Kunnat huolehtivat itse oman henkilöstönsä VAP-varauksista, samoin yhteistyöyritykset. Kiinteistöjen väestönsuojia koskevat suunnitelmat ja käyttöönottotarkastukset suoritetaan rakennushankkeita koskevien viranomaistoimintojen yhteydessä. Tavoite Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma on ajan tasalla ja vastaa sisällöltään pelastuslaitoksen toiminnan kokonaisuutta kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnittelun tavoite on, että pelastuslaitoksen toimintakyky on turvattu niin normaaliajan, häiriötilan kuin poikkeusolojenkin aikana. Toteuttamissuunnitelma Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitetään palvelutasopäätöskauden aikana. Valmiussuunnitelman päivittämisen yhteydessä kehitetään pelastuslaitoksen toimintakyvyn jatkuvuuden varmistamista (tekniset järjestelmät, asemien toimintakyky, henkilöstön toimintakyvyn ylläpitäminen). Väestöhälytinjärjestelmän uusintaa jatketaan kappaleessa Väestön varoittamisjärjestelyt kuvatulla tavalla. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän sisältöä kehitetään siten, että se tukee väestön omatoimista varautumista ja toimintakykyä kaikissa onnettomuustilanteissa. Kiinteistöjen väestönsuojien kuntoa valvotaan pelastuslaitoksen suorittamien valvontatoimenpiteiden yhteydessä. 5.8 Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat Nykytila Pelastuslain 379/2011 48 :n mukaisesti pelastuslaitoksen on laadittava onnettomuuden varalle ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille, joilla on ydinenergialaissa tarkoitettu ydinlaitos sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain mukainen tuotantolaitos, josta toiminnanharjoittajan tulee laatia turvallisuusselvitys. Tällaisia kohteita pelastuslaitoksen toimialueella ovat Loviisan voimalaitos sekä Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella olevat yritykset. Lisäksi ulkoinen pelastussuunnitelma on laadittava alueille, joilla on vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen järjestelyratapiha tai vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen satama-alue. Toimialueella sijaitsevien järjestelyratapihan ja satama-alueen ulkoiset pelastussuunnitelmat on sisällytetty Kilpilahden teollisuusaluetta koskevaan ulkoiseen pelastussuunnitelmaan. Ulkoinen pelastussuunnitelma Loviisan voimalaitoksen säteilyonnettomuuden varalle on päivitetty viimeksi vuoden 2013 aikana ja päivitetään seuraavan kerran vuoden 2016 loppuun mennessä. Kilpilahden teollisuusalueen ulkoinen pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna 2014. 33

Pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelma (PeL 379/2011 30 ) on laadittu yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelma on laadittu vuonna 2013. Lain öljyvahinkojen torjunnasta (1673/2009) nojalla alueen pelastustoimella on oltava maaöljy- ja alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2018. Tavoite Ulkoiset pelastussuunnitelmat sekä muut operatiivista toimintaa tukevat suunnitelmat päivitetään asetusten mukaisin päivitysvälein, joka on pääsääntöisesti kolme vuotta. Suunnitelmille tehdään lisäksi jatkuvaa ylläpitoa niiden ajantasaisuuden ylläpitämiseksi. Toteuttamissuunnitelma Pelastustoimen ohjeet ja suunnitelmat päivitetään palvelutasopäätöskauden aikana. Pelastustointa tukevien suunnitelmien ja ohjeiden ajantasaisuudesta vastaa pelastustoimen tehtäväalue. Suunnitelmien laatimiseen käytetään pelastustoimen operatiiviseen päällystöön kuuluvia henkilöresursseja. 5.9 Öljyntorjunta Öljyvahinkojen torjuntalain 1673/2009 7 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyvahinkojen torjuntalain 12 :n mukaan alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Sillä on oltava myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Nykytila Pelastuslaitos on laatinut öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman, joka on päivitetty vuonna 2014. Pelastuslaitoksen öljyntorjunnasta vastaavat viranhaltijat ovat osallistuneet öljyntorjuntaa koskevaan johtamiskoulutukseen ja muuta henkilöstöä on koulutettu ja harjoitettu erillisen suunnitelman mukaisesti öljyntorjunnan eri tehtäviin, esim. öljyntorjunnan johtamiseen, kaluston logistiikan hallintaan, toimintaan meriolosuhteissa sekä öljyisten jätteiden käsittelyyn. 34

Öljyntorjuntatehtävissä käytetään pelastuslaitoksen erityisesti öljyntorjuntatehtäviin hankittua kalustoa. Rantapuhdistus perustuu osin WWF:n vapaaehtoiseen henkilöstöön, joka vastaa myös öljyyntyneiden eläinten käsittelystä. Pelastuslaitoksella on käytössään valtakunnalliseen öljyntorjuntaan soveltuvaa kalustoa, kuten Vesikko -proomu ja öljyyntyneiden eläinten puhdistuskalustoa. Pelastuslaitoksen kookkaimmat alukset vaativat miehistöltä asianmukaisen pätevyyskirjan sekä riittävän määrän harjoittelua ja koulutusta vuosittain. Alusten käyttöön koulutetun henkilöstön kokonaismäärä on pääosin riittävä. Öljyntorjuntaan on hankittu kalustoa suunnitelmallisesti vuodesta 2004 lähtien ja pääosa investointisuunnitelman mukaisista perusinvestoinneista on tehty. Suunnitelmakauden aikana perusinvestointeja vähennetään ja siirrytään nykyisen kaluston ylläpitoinvestointeihin. Tavoite Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelman ja sen liitteiden sekä täydentävien suunnitelmien mukaisesti. Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan tieto-taitoa ja kalustollisia valmiuksia ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Pelastuslaitoksen erikoiskalustoa voidaan hyödyntää öljysuojarahaston ehtojen mukaan kaikkialla Suomessa tapahtuvassa öljyntorjuntatyössä. Pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnilla on riittävä määrä pätevää henkilöstöä veneiden miehittämiseksi. Toteuttamissuunnitelma Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa. Yhteistyötä öljyntorjuntaan osallistuvien tahojen kanssa kehitetään edelleen. Henkilöstön koulutusmäärä pidetään vähintään nykytasolla. Henkilöstön kouluttamista veneenkuljettajiksi ja koneenhoitajiksi ylläpidetään suunnitelman mukaisella tasolla. Veneenkuljettajien vuosittaiset harjoittelumäärät pidetään nykytasoisena. 35

6 ENSIHOITO Pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella. 6.1 Ensihoitopalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Porvoon sairaanhoitoalue ja pelastuslaitos ovat 2011 hyväksytyllä yhteistoimintasopimuksella sopineet ensihoidon järjestämisestä ja sen palvelutuotannon toteuttamisesta Porvoon sairaanhoitoalueen kunnissa 1.1.2012 alkaen. Yhteistoimintasopimus perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueella. Alueen ensihoidon palvelutaso määritellään ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan laatia. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, johtaminen, palvelun sisältö ja ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus sekä asetetaan ohjeelliset, alueelliset aikatavoitteet, joissa ensivasteyksikön, perustasoisen tai hoitotasoisen ambulanssin, tulee tavoittaa potilas. Tavoitettavuuden osalta määrittelyn perusteet ovat valtakunnallisesti yhteneväiset ja perustuvat mm. riskikartoitukseen ja väestökeskittymiin. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalvelut yhteistyössä HUS Porvoon sairaanhoitoalueen kanssa laaditun, toistaiseksi voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen ja sen liitteenä olevan palvelutasomääritelmän mukaisesti 1.1.2012 alkaen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitopalveluun katsotaan kuuluviksi kiireelliset ja kiireettömät hoitolaitossiirrot, ensivastetoiminta sekä Porvoon sairaalan vaatimat kiireelliset ja hätäpotilassiirrot HUS:n yksiköiden välillä. Pelastuslaitoksen ensihoidon tehtäväalue toimii omana tehtäväalueenaan ja erillisenä tulosyksikkönä. Aluepelastuslautakunta hyväksyy ensihoidon talousarvion pelastuslaitoksen muun talousarvion yhteydessä. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos vastaa osaltaan ensihoito-organisaatiosta, henkilöstöhallinnosta, valmiuden ylläpidosta, kalustosta ja ajoneuvoista lukuun ottamatta Porvoon sairaanhoitoalueelle kuuluvia tehtäviä. Sopimuksen liitteenä olevassa palvelutasomäärityksessä on määritelty mm. eri asemapaikoille sijoitettujen ensihoitoyksiköiden lukumäärät ja niiden valmiusajat sekä ensihoitohenkilöstön pätevyysvaatimukset ja vuosittaiset täydennyskoulutusmäärät. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelutoiminnoista vastaa ensihoitopäällikkö. Ensihoitopäällikön tukena toimivat vuorovastaavat ensihoitajat sekä Porvoon sairaanhoitoalueen palveluksessa työskentelevät ensihoidon kenttäjohtajat, jotka vastaavat ensihoitoyksiköiden ympärivuotisesta valmiudesta. Ensihoidon koordinoinnista, kehittämisestä ja valvonnasta vastaa Porvoon sairaanhoitoalueen ensihoidon ohjausryhmä. Ryhmään kuuluvat sairaanhoitoalueen ja pelastuslaitoksen nimeämät henkilöt. 36

Ensivastetoiminta Ensivasteyksikkö on mikä tahansa hätätilapotilaan ensimmäisenä tavoittava yksikkö, joka pystyy potilaan tilan ensiarvioon, hätäensiapuun sekä mm. äkillisen sydänpysähdyksen ensihoidon aloittamiseen. Sairaanhoitoalue määrittelee ensihoitopalveluun kuuluvien ensivasteyksiköiden lukumäärän. Pelastuslaitos tekee tarvittavat ensivastesopimukset. Ensivasteyksikkönä toimivat sellaiset vakinaisen, sivutoimisen, vapaaehtoisen tai teollisuuspalokunnan yksiköt, jotka on varusteltu asianmukaisella henkilöstöllä ja välineistöllä. Ensivastehenkilöstön koulutukset toteutetaan yhteistyössä Porvoon sairaanhoitoalueen kanssa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut hyväksytyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimus perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hyväksymään palvelutasomääritelmään ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottamisesta Porvoon sairaanhoitoalueella. 37

7 MUUT PALVELUT 7.1 Kansainväliseen toimintaan osallistuminen Pelastuslaitos osallistuu harkinnan mukaan Kriisinhallintakeskuksen CMC:n koordinoimaan toimintaan, lähinnä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoina sekä pelastustoiminnan kansallisessa Finn Rescue muodostelmassa. Pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään tarpeen mukaan toimimaan yhteyshenkilöinä tukitehtävissä vastaanotettaessa kansainvälistä apua. 7.2 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Kunnilla ja viranomaisilla on velvollisuus varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Tähän tähdätään valmiussuunnitelmilla, joiden tavoitteena on varmistaa toimintojen ylläpitäminen ja kuntalaisten turvallisuus niin normaaliajan häiriötilanteissa kuin myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Kuntien toiminnan lähtökohtana on, että varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat osa normaalia toimintaa ja johtamista. Häiriötilanteessa kriisijohtaminen on normaalin johtamisen soveltamista erityistilanteissa ja tarvittaessa poikkeuksellisin resurssein. Pelastuslaitoksen tehtävänä on tukea kuntien valmiussuunnittelua (PeL 379/2011 27 ). Kuntien valmiussuunnittelua tuetaan antamalla kuntien johtoryhmille ja kunnan eri toimialoille asiantuntija-apua. Tämä tarkoittaa henkilöstöresursseja suunnitelmatyön pääkohtien valmisteluun ja suunnitelman tarkistamiseen. Henkilöstöresursseilla tarkoitetaan väestönsuojelun suunnittelusta vastaavaa ja valmiussuunnittelusta vastaavaa viranhaltijaa. Lisäksi pelastuslaitos pyrkii avustamaan asiantuntija- ja yhteyshenkilötasolla valmiusharjoitusten valmistelussa. Valmiusharjoituksissa pelastuslaitos pyrkii järjestämään yhteyshenkilön kuntien johtokeskuksiin, kuten häiriötilanteissa on suunniteltu toimittavan. Valmiussuunnittelun tukemisesta sovitaan kuntien kanssa niiden esittämien tukemistarpeiden ja -pyyntöjen mukaisesti sekä pelastuslaitoksen omien resurssien puitteissa. 7.3 Tilannekeskuspalvelut Pelastuslaitos ylläpitää jatkuvaa toimialuetta koskevaa tilannekuvaa. Tilannekuvan ylläpitämisestä vastaa tilannekeskus, joka on toiminnassa 24/7. Vallitsevan tilannekuvan perusteella ohjataan pelastuslaitoksen resursseja tarkoituksen mukaisella tavalla. Tilannekuvan perusteella annetaan ennakkotietoa varautumistarpeista myös toimialueen kunnille. Nykytila Pelastuslaitoksen tilannekeskus tuottaa pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan tarvitsemia tukipalveluita. Pelastuslaitoksen tilannekeskus pystyy tarvittaessa hälyttämään toimialueen yksiköitä, mikäli Hätäkeskus on ruuhkautunut tai hälyttäminen muuten estyy esim. teknisen vian takia. Väestön varoittamiseen käytettävät väestöhälyttimet käynnistetään ja testataan tilannekeskuksesta. Lisäksi tilannekeskus tuottaa palveluita kunnille mm. antamalla ennakkovaroituksia poikkeavista sääilmiöistä sekä pitämällä kuntien johtoryhmät 38

ajan tasalla kunnassa sattuvista onnettomuuksista ja tarvittaessa hälyttää kuntien johtoryhmät erikseen niin pyydettäessä. Tilannekeskus toimii myös pelastuslaitoksen yleisenä infopisteenä. Tavoite Pelastuslaitoksen tilannekeskus tukee 24/7 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimintaa, riskienhallintaa, ensihoitoa sekä pelastuslaitoksen alueen kuntien toimintaa. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvasti tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja raportoi näistä tarvittaessa valmiudesta vastaaville henkilöille (päivystävä palomestari ja päällikkö). Näiden tilannetietojen perusteella pelastuslaitos varautuu etupainotteisesti mahdollisiin uhkatilanteisiin. Eri uhkatilanteissa laaditaan ja dokumentoidaan hälytysrajat ja niiden mukaiset toimintamallit. Tilannekeskus toimii myös osana suuronnettomuuksien johtokeskusta ja avustaa päivittäistä pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa. Onnettomuustilanteissa tilannekeskuksen rooli tiedottamisessa varsinkin alkuvaiheen puhelinpalvelussa on merkittävä. Tilannekeskus välittää tarvittaessa myös pelastuslaitokselta lähetettävät onnettomuustiedotteet. Toteuttamissuunnitelma Kehitetään ja ylläpidetään tilannekeskuspäivystäjien ammattitaitoa jatkuvalla koulutuksella ja palautetilaisuuksilla sekä tilannekeskuksen ja operatiivisen kentän ristiin työskentelyllä. Pelastuslaitoksen tilannekeskukseen hankitaan etäyhteys hätäkeskuksen tulevaan tietojärjestelmään. Etäyhteys antaa mahdollisuuden asettaa paloilmoituslaitokset kokeilutilaan sekä päivittää yhteys- ja muut tiedot hätäkeskuksen tietokantaan. Järjestelmän käyttökoulutus toteutetaan vuoden 2015 aikana. 39

8 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.1 Henkilöstö Nykytila Henkilöstö on alueellisen pelastustoimen tärkein voimavara. Vakinaisen henkilöstön ammatillinen osaaminen edustaa kansainvälisestikin katsoen hyvää tasoa. Henkilöstöhallinnossa noudatetaan Porvoon kaupungin henkilöstöstrategiaa ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja arvioidaan Porvoon kaupungin muun henkilöstön kanssa yhteisillä tutkimuksilla ja mittareilla. Pelastuslaitos ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä henkilökunnan työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ikääntymisen tuomia ongelmia seurataan ja niihin pyritään löytämään ratkaisut työjärjestelyillä, joissa on huomioitu henkilön työkyky. Työskentelyolosuhteisiin on kiinnitetty huomiota ja työsuojelun toimintaohjelma sekä työpaikkojen riskien arviointi on tehty. Eri sukupuolten tasa-arvo pelastuslaitoksen toiminnassa on huomioitu. Tavoite Pelastustoimen kiinnostavuuteen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen maineeseen hyvänä työnantajana kiinnitetään huomiota ulkoisessa viestinnässä ja rekrytointiin panostetaan aiempaa enemmän. Henkilökunnan työkykyä, työhyvinvointia ja tasa-arvoa tuetaan kaikin pelastuslaitoksen ja Porvoon kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Erityisesti pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden terveys ja työkyky pyritään pitämään työtehtävien vaatimalla tasolla mahdollisimman pitkään. Työtapaturmien lukumäärää ja työtapaturmista johtuvia poissaoloja pyritään vähentämään. Pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden rekrytoinnissa pyritään huomioimaan ikääntymisen ja erilaisten poissaolojen aiheuttama henkilöstötarve. Toteuttamissuunnitelma Ulkoisessa viestinnässä panostetaan pelastustoiminnan kiinnostavuuteen ammattialana. Alueen pelastustoimi ja Porvoon kaupunki työnantajana sitoutuvat tukemaan ja kehittämään pelastuslaitoksen henkilöstön työkykyä, työhyvinvointia, koulutusta ja tasa-arvoa käytettävissä olevin keinoin. Henkilöstön työkyvystä, työssä jaksamisesta ja työturvallisuudesta huolehditaan jatkuvasti kiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 40

Pelastustoiminnan työtehtävät suunnitellaan siten, että erilaisten poissaolojen aiheuttama henkilöstön rekrytointitarve vähenee. 8.2 Koulutus Nykytila Koulutustaso on korkea ja osaamista kehitetään ja ylläpidetään systemaattisesti. Koulutustapahtumia tilastoidaan ja niihin osallistumista seurataan. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan mm. henkilöstön osaamistaso. Tavoite Koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot hoitaa työtehtävänsä ammattimaisesti ja turvallisesti. Sopimuspalokuntien koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot hoitaa tehtävänsä turvallisesti. Toteuttamissuunnitelma Pelastuslaitos järjestää ja tukee henkilöstön koulutusta ja kouluttamista eri keinoin. Koulutus toteutetaan sekä sisäisellä että ulkoisella koulutuksella (mm. Pelastusopisto). Naapurialueiden pelastuslaitosten kanssa pyritään yhteistyöhön erityisryhmille suunnattujen koulutusten järjestämisessä. Sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskoulutus on järjestetty ostopalveluina UPL:n ja FSB:n kautta. Pelastuslaitos osallistuu peruskurssien kurssikustannuksiin. Henkilöstön osaamista seurataan ja varmennetaan. Koulutusta kohdennetaan tarpeen mukaisesti. 8.3 Toimitilat Pelastusasemat tulee sijoittaa siten, että alueen riskialueet kyetään tavoittamaan toimintavalmiusohjeen mukaisissa tavoiteajoissa. Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslaitos vuokraa tarvittavat tilat ensisijassa alueen kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet on yhdenmukaistettu. Pelastuslaitoksella on 3 vakinaista ja 5 sivutoimista pelastusasemaa. Lisäksi alueella on 35 vaatimukset täyttävää sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat toimivat kunnilta erikseen vuokratuissa tai sopimuspalokuntien itsensä omistamissa tiloissa. Sopimuspalokuntien itsensä omistamista tiloista maksetaan kiinteistökorvausta palokuntasopimuksen mukaisesti. Uusien paloasemien rakentamistarve arvioidaan toiminnallisten tarpeiden, toimintaympäristön muutoksiin perustuvan riskienarvioinnin sekä kuntien kaavoitus-ja rakentamissuunnitelmien perusteella. 41

Nykytila Sipoon kuntaan suunnitellaan uutta pelastusasemaa ja pelastuslaitos on laatinut pelastusasemasta hankesuunnitelman, joka on luovutettu kunnalle jatkovalmisteluun. Loviisan pelastusaseman nykyinen sijainti ei enää mahdollista pelastusaseman täysimääräistä resurssien hyödyntämistä nykyisessä kuntarakenteessa. Loviisan ja Sipoon uusien pelastusasemien sijoituspaikkojen määrittelyssä on huomioitu viereisten pelastuslaitosten pelastusasemien sijoituspaikkasuunnitelmat. Tavoite Sipoon uuden pelastusaseman sijoituksessa huomioidaan Sipoon kunnan kasvustrategian aiheuttamat muutokset. Loviisan pelastusaseman sijoituksessa huomioidaan E18 moottoritien valmistuminen ja aseman sijoittaminen päätieverkon läheisyyteen siten, että se mahdollistaa käytettävissä olevien resurssien hyödyntämisen nykyistä tehokkaammin koko kunnan alueella. Toteuttamissuunnitelma Sipoon kunta ja Loviisan kaupunki selvittävät uuden pelastusaseman suunnittelua ja rakentamista pelastuslaitoksen käyttöön. 8.4 Palvelutasopäätöksen toteuttaminen Palvelutasopäätöksen mukainen pelastustoimen kehittäminen toteutetaan suunnitelmakaudella talousarvion 2015 ja taloussuunnitelmien 2015 2018 mukaisesti. Turvallisuutta pelastuslaitoksen alueella kehitetään lisäämällä toimenpiteitä, jotka parantavat kansalaisten omatoimisuutta. Tähän keskitytään parantamalla yhteistyötä muiden viranomaisten ja pelastuslaitosten kanssa sekä kehittämällä prosesseja ja toiminnan laatua. Merkittävimpiä kehittämiskohteita palvelutasopäätöskaudella ovat toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja suuronnettomuusvalmiuden parantaminen, asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen, ensihoitopalvelujen järjestäminen yhteistyömallisena koko alueella, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistaminen sekä palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Toiminnan kehittäminen määritellään yksityiskohtaisemmissa toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa. 42

Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaavat suunnitelmat. 8.5 Päätöksen hyväksyminen ja voimassaoloaika Palvelutasopäätöksen hyväksyy Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta. Palvelutasopäätös on voimassa xx.xx.2015-31.12.2018. 8.6 Palvelutason seuranta Palvelutasopäätös toimitetaan aluehallintovirastolle. Puutteellinen palvelutasopäätös voidaan palauttaa täydennettäväksi. Aluehallintovirasto arvioi palvelutasopäätösten sisältöä pelastuslain ja ministeriön ohjeiden perusteella. Pelastustoimen palvelutason toteutumista seurataan ensisijaisesti pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmällä (PRONTO), pyytämällä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä seurantakäynnein ja tarkastuksin. 43

9 LIITEOSA Liite 1 Riskiruudut Liite 2 Paloasemaverkosto (vakinaiset ja sivutoimiset) Liite 3 Toimintavalmiusajat Liite 4 Määräaikaiset valvontakohteet (ns. erityiskohteet) ja toimintavalmiusajat Liite 5 Vaarallisten aineiden kuljetukset 2012 Liite 6 Tieliikennemäärät 2013 Liite 7 Henkilövahinko-onnettomuudet pääväylillä Liite 8 Satamien tavaraliikenne 2013 Liite 9 Väestöhälyttimien kuuluvuusalueet 44

Liite 1 Riskiruudut 45

Liite 2 Paloasemaverkosto (vakinaiset ja sivutoimiset) 46

Liite 3 Toimintavalmiusajat 47

Liite 4 Määräaikaiset valvontakohteet (ns. erityiskohteet) ja toimintavalmiusajat 48

Liite 5 Vaarallisten aineiden kuljetukset 2012 46

47

48

49

Liite 6 Tieliikennemäärät 2013 50

Liite 7 Henkilövahinko-onnettomuudet pääväylillä 51

Liite 8 Satamien tavaraliikenne 2013 52